Aninkaistenkatu

Aninkaistenkatu (ruots. Aningaisgatan) on yksi Turun keskustan ruutukaava-alueen muita katuja leveämmistä kaduista ja sisääntuloväylä kaupungin keskustaan. Se kulkee Aurajoelta Turun linja-autoasemalle. Tuomiokirkkosillan toisella puolella on Uudenmaankatu. Pituutta Aninkaistenkadulla on noin 850 metriä.

Näkymä Aninkaistenkadulta

Aninkaistenkatu jakautuu taustalla näkyvän Aninkaistensillan jälkeen Yrjänänkaduksi, Satakunnantieksi ja Tampereentieksi

Aninkaistenkatu päättyy Aninkaistensiltaan, jonka jälkeen katulinja jakaantuu Yrjänänkaduksi, jota pitkin on viitoitus Naantaliin ja Poriin, Satakunnantieksi, jota pitkin pääsee Raisioon, sekä Tampereentieksi, jota pitkin pääsee Tampereelle.

Poikkikadut

Aninkaistenkadun poikkikadut ovat Linnankatu, Eerikinkatu, Yliopistonkatu, Nahkurinkatu, Maariankatu, Sibeliuksenkatu, Tuureporinkatu, Läntinen Pitkäkatu ja Verkatehtaankatu.

Rakennuksia, puistoja ja toreja

• Lönnrotinpuisto Aurajoen ja Eerikinkadun välissä
• Aninkaistenkatu 1 (Eerikinkatu 1–3): Turun seurakuntien toimitiloja
  • virastotalo Erik Lindroos 1956–1957
  • diakoniakeskus ja nuortentalo Veijo Kahra, 1961
• Aninkaistenkatu 7–9: Turun konserttitalo ja ammattikoulu
  • Risto-Veikko Luukkonen ja Ahti Korhonen 1948–1952
  • Viljo Mäkisen veistos Hitsaajat
• Puutori
  • Puutorin Vessa, yleisestä käymälästä tehty pubi
  • veistokset Kun ystävyyssuhteet solmitaan ja Iglu
• Aninkaistenkatu 11: Turun maakunta-arkisto
  • Yrjö Sadeniemi ja Yrjö A. Waskinen, 1931
  • laajennus Lukander & Wahtera, 1986–1988
• Aninkaistenkatu 13: Terveystalo Turku
  • Matti Haapajärvi, 2008
• Aninkaistenkatu 18: Shell-huoltoasema
  • Valter ja Bertel Jung 1933–1934
  • alun perin huoltamo, sittemmin mm. poliisiasema
  • nykyisin Hotelli Helmi
• Aninkaistenkatu 20: Turun linja-autoasema
  • Harald Smedberg ja Totti Sora, 1938
• Aninkaistenkatu 22: Esso-huoltoasema
  • Georg A. Jägerroos, 1939–1940
  • nykyisin Hesburger
• Aninkaistensilta

Liikenne

Katulinjaus on kauttaaltaan vähintään 2+2-kaistainen, ja lähes kaikissa risteyksissä on liikennevalot. Ennen nykyisen valtatie 1:n valmistumista Aninkaistenkatu oli yksi Suomen vilkkaimmista ja korkeiden talojen reunustamana myös yksi saasteisimmista kaduista^lähde?. Kevyt liikenne Tuomiokirkkosillan ja Turun linja-autoaseman välillä on ohjattu Multavierunkadun kautta tai uudempaa reittiä Vähätorin ja Brahenkadun kautta.

Aninkaistenkatu on yksi Turun joukkoliikenteen pääkaduista, julkinen liikenne kulkee Kauppatorilta Eerikinkadun ja Maariankadun kautta Aninkaistenkadulle.

Historialliset perspektiivikadut

Uudenmaankatu ja Aninkaistenkatu muodostavat yhden kolmesta Carl Ludvig Engelin Turun palon jälkeen suunnitteleman ruutukaavan mukaisista, Turun muita katuja leveämmistä niin sanotuista perspektiivikadusta, joille oli määrä rakentaa myös Aurajoen ylittävät siltat. Muut vastaavanlaiset kadut olivat Kaskenkatu–Aurakatu sekä Puistokatu–Martinkatu.

Aninkaistenkadun alkupäässä oleva Tuomiokirkkosilta valmistui nykyiseen muotoonsa vuonna 1956. Kadun loppupäässä oleva uusi Aninkaistensilta valmistui vuonna 2000.

Aninkaistenkatu kirjallisuudessa

Aninkaistenkatu mainitaan Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä Laurin humalaisessa saarnassa hiidenkivellä: " – – tulin Turkuun, pistettiin puukko kurkkuun. Tulinpa lopulta Aningaisten kadun haaraan ja siellä kohtasin viisi nokkelata naaraa. – – "

Lähteet

• Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas. Helsinki: Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 9789525805352
• Aninkaistenkatu Turun seudun karttapalvelussa