Ahti Korhonen
Ahti Aapo Korhonen (2. huhtikuuta 1921 Helsinki – 25. huhtikuuta 2010 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti, joka rakennusten suunnittelun lisäksi teki yhdyskuntasuunnittelua ja toimi opetustyössä Teknillisessä korkeakoulussa.[1]
Ura muokkaa
Korhonen valmistui ylioppilaaksi vuonna 1939 ja aloitti Teknillisessä korkeakoulussa vielä samana vuonna. Sodat viivästyttivät opintoja, hän valmistui arkkitehdiksi vuonna 1948. Korhonen työskenteli valmistumisestaan aina vuoteen 1954 asti Aarne Hytösen ja Risto-Veikko Luukkosen toimistossa, jossa hän avusti muun muassa Olympiaterminaalin suunnittelussa.[1]
Oma toimisto 1950– muokkaa
Korhonen perusti oman toimiston vuonna 1950. Sen huomattavana työnä pidetään Lauttasaareen rakennettua kolme tiilijulkisivuista rivitaloa ja kaksi rapattua kerrostaloa käsittävää Asunto Oy Ekonomitaloa. Sen Ahti Korhonen suunnitteli yhdessä nuoremman veljensä, arkkitehti Esko Korhosen kanssa. Punatiilestä muuratut rakennukset valmistuivat vuonna 1952.[1] Ekonomitaloa pidetään laadukkaan arkkitehtuurin esimerkkinä[2] ja se on pihapiireineen suojeltu rakennuskaavassa.[3] Ympäristö on puutarhamainen ja huolellisesti suunniteltu. Sisätilojen ratkaisut ja korkeatasoiset materiaalit tuottivat kodikkaan lopputuloksen.[1]
Hän teki yhteistyötä Ekonomitalon lisäksi useissa muissakin hankkeissa veljensä Esko Korhosen kanssa[4].
Huomattavia asemakaavasuunnitelmia olivat Kurkelan asemakaava Keravalle 1960-luvun loppupuolella sekä Lapuan yleiskaava ja asemakaava vuosina 1964–1976.[1]
Korhonen on suunnitellut myös julkisia rakennuksia, kuten Keravalle kirkon (1963) ja seurakuntakeskuksen (1969)[5] sekä Helsingin Maunulan kirkon (1980).
Toimisto Kråkströmin kanssa 1954–1966 muokkaa
Korhosen ja arkkitehti Erik Kråkströmin yhteisen toimiston töitä ovat muun muassa aluesuunnitelma Espoon Matinkylään sekä yleiskaava ja asemakaava Vaasaan (1960–1968). Toimisto suunnitteli Munkkiniemeen yhden rivitalon ja kolme kerrostaloa käsittävän kokonaisuuden, jonka suunnittelu on Ekonomitalon tapaan kokonaisvaltaista ja huolellista. Asunto-osakeyhtiö valmistui Ritokalliontien varteen vuosina 1956–1957. Se on rakennettu betonista, julkisivut ovat punatiiliverhoiltuja, osin rapattuja.[1] Sen arkkitehtuuria pidetään erittäin harkittuna ja viimeisteltynä.[6]
Korhonen ja Kråkström suunnittelivat myös teollisuuden tuotantorakennuksia, muun muassa vuosina 1955–1959 sahan ja vaneritehtaan Lauritsalaan Kaukaalle.[1]
Opetustyö muokkaa
Ahti Korhonen opetti TKK:n arkkitehtuurin osastolla vuodesta 1961 lähtien. Vuosina 1965–1975 hän hoiti apulaisprofessuuria ja professuuria. Hänet nimitettiin vuonna 1975 professoriksi, jossa virassa hän oli vuoteen 1988 asti.[1]
Korhonen osallistui molempiin sotiin.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h Arkkitehtiesittely: Ahti Korhonen Suomen Arkkitehtuurimuseo. Arkistoitu 23.3.2012. Viitattu 24.6.2012.
- ↑ As Oy Ekonomitalo Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 24.6.2012.
- ↑ Esittely As Oy Ekonomitalo. Arkistoitu 28.11.2009. Viitattu 24.6.2012.
- ↑ a b Staffans, Aija & Lehikoinen, Jyrki & Oksala, Tarkko: Ahti Korhosen muistokirjoitus Sanoma News. Viitattu 24.6.2012.
- ↑ Toimitilat Keravan seurakunta. Viitattu 24.6.2012.
- ↑ As Oy Ritokalliontie 8-16 Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 24.6.2012.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ahti Korhosen suunnittelemia rakennuksia Wikimedia Commonsissa
