Aleksei

miehen etunimi (Алексей)

Aleksei (ven. Алексей) on etupäässä venäläinen miehen etunimi. Aleksis-nimen tavoin se on lyhentymä kreikkalaisperäisestä nimestä Alexandros, joka merkitsee suojelijaa ja joka Suomessa tunnetaan myös muodossa Aleksanteri.[1] Latinalaisia aakkosia käyttävissä kielissä nimi esiintyi myös muodoissa Alexey, ja Alexei.[2]

Aleksei
Nimipäivä  
– suomenkielinen
– ruotsinkielinen
– ortodoksinen
Muunnelmia Aleksi, Aleksis,
Vastineita eri kielissä Alexei, Alexey, Alexej, Aleksios, Aleksius, Alexis
Nimen alkuperä kreikkalainen Aleksandros, suojelija

Suomessa nimi Aleksei on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu lokakuuhun 2023 mennessä noin 3190 henkilölle.[3]

Alekseilla ei nykyisin ole nimipäivää sen enempää suomen- kuin ruotsinkielisessäkään kalenterissa, mutta samaa alkuperää olevat nimet Aleksi ja Aleksis esiintyvät kalenterissa 10. lokakuuta, Aleksis Kiven päivänä. Vuosina 1906–1917 nimi kuitenkin esiintyi suomalaisessa kalenterissa, ensin muodossa Aleksej ja vuodesta 1911 lähtien muodossa Aleksei.[1][4] Nimi lisättiin kalenteriin Venäjän kruununprinssi Aleksei Nikolajevitš Romanovin synnyttyä hänen venäläisen ortodoksisen kalenterin mukaiselle nimipäivälle, 18. lokakuuta[4], joka ortodoksisessa kirkossa on Pyhän Aleksioksen, 300- ja 400-lukujen vaihteessa eläneen roomalaisen kilvoittelijan muistopäivä.[1]. Suomen itsenäistyttyä nimi kuitenkin poistettiin kalenterista.[4]

Tunnettuja Aleksei- ja Alexei-nimisiä

muokkaa

Hallitsijoita ja hallitsijasukujen jäseniä

muokkaa

Moskovan ja koko Venäjän patriarkkoja

muokkaa
  • Aleksei I, Sergei Vladimirovitš Simanski (1877–1970), patriarkka 1945–1970
  • Aleksei II, Aleksei Mihailovitš Ridiger (1929–2008), patriarkka 1990–2008

Muita henkilöitä

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, s. 238. WSOY, 29400-4.
  2. Alexey Behind the Name. Mike Campbell. Viitattu 10.10.2023.
  3. Nimipalvelu Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 9.10.2023.
  4. a b c Kustaa Vilkuna: Suuri nimipäiväkalenteri, s. 270, 275. Otava, 1969.