Aleksei Osipov

Aleksei Osipov (1888 Sippola – toukokuu 1918 Hamina) oli Suomen sisällissodan aikana punaisten päällikkönä Savon rintamalla ja toimi sodan loppuviikkoina käytännössä koko rintaman ylipäällikkönä. Voikkaalta kotoisin ollut Osipov oli taitava ja miehistön kunnioittama päällikkö, jota kutsuttiin ”Voikkaan Mannerheimiksi”.

Aleksei Osipov
Osipov.JPG
Henkilötiedot
Syntynyt 1888
Sippola
Kuollut 1918
Hamina
Sotilashenkilö
Taistelut ja sodat Itärintama
Savon rintama
Mouhun–Hillosensalmen taistelut
Mäkelän taistelu
Tuohikotin taistelu
Sotilasarvo Keskisen rintaman ylipäällikkö
Joukko-osasto Venäjän keisarillinen armeija
Punakaarti

LapsuusMuokkaa

Osipovin isä Ulian Osipov (1846–1907) oli muuttanut tsaarin armeijan sotamiehenä Helsinkiin Pihkovasta ja hänen äitinsä Antoinette Emelie Forsström (1846–1920) puolestaan oli Vihdistä kotoisin ollut suomenruotsalainen. Osipovin perhe asui aluksi Sippolassa, jossa myös Aleksei syntyi. Lapset olivat Venäjän kansalaisia, mutta esimerkiksi Aleksei ei puhunut venäjää ennen lähtöään asepalvelukseen vuonna 1915. Ulian Osipov oli aluksi työssä Turpaan ruutitehtaalla, mutta tehtaan tuhouduttua räjähdyksessä 1890, hän muutti perheineen työhön Kymintehtaalle.

SisällissotaMuokkaa

Aleksei Osipov yleni asepalvelusta suorittaessaan Venäjän keisarillisen armeijan aliupseeriksi ja taisteli itärintamalla saksalaisia vastaan. Kuusankoskelle hän palasi kesällä 1917. Suomen sisällissotaan Osipov lähti punakaartin Kymintehtaitten rykmentissä, jota komensi voikkaalainen puuseppä Oskar Sundman. Nuoruudessaan iltamarettelöitsijänä mainetta saanut Osipov osoittautui sodan aikana kyvykkääksi ja vastuuntuntoiseksi johtajaksi. Hän itse selitti, ettei hän taistellut aatteen vuoksi vaan virkavaltaa vastaan tuntemansa kaunan takia.

Sodan loppuvaiheissa toukokuun alussa 1918 Osipov joukkoineen pyrki viivyttämään Kouvolaa kohti eteneviä valkoisia, jotta paikkakunnalle ruuhkautuneet pakolaisjoukot pääsisivät siirtymään Kotkaa kohti. Käytyään kotonaan Kuusankoskella, Osipov lähti Kotkaan yhdessä morsiamensa, punaisten sairaanhoitajana toimineen Maija Rasilaisen kanssa tarkoituksenaan paeta Neuvosto-Venäjälle. He yrittivät turhaan päästä ohikulkeneeseen pakolaislaivaan Haminan edustalla sijaitsevasta Majasaaresta. Osipov teki morsiamensa kanssa kaksoisitsemurhan, kun he arvelivat saarta lähestyvän valkoisten etsintäpartion veneen.[1]

MuutaMuokkaa

Valkoiset teloittivat Kuusankoskella Aleksei Osipovin vanhimman veljen Antti (Adrian) Osipovin (s. 1879) kostoksi siitä, etteivät saaneet Alekseita käsiinsä. Antti Osipov oli vakaumuksellinen pasifisti ja tolstoilainen, joka ei ollut osallistunut sotaan millään tavoin.

Kesällä 2012 Aleksi Osipov ja Maija Rasilainen saivat oman muistomerkin Haminan Majasaareen. Sen on suunnitellut kotkalainen kuvataiteilija Seppo Heinonen.[1] Toukokuussa 2015 ilmestyi heidän tarinansa kertova kirjailija Martti Linnan romaani Kaksi hautaa saarella.[2]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b Punapariskunnalle hautamuistomerkki Haminan Majasaareen Kymen Sanomat. 16.7.2012. Viitattu 13.1.2015.
  2. Kaksi hautaa saarella - punaisten Savon rintaman viimeisen ylipäällikön tarina Martti Linna. 13.4.2015. Viitattu 19.5.2015.

Aiheesta muuallaMuokkaa