Aleksei Konstantinovitš Tolstoi

Aleksei Konstantinovitš Tolstoi (ven. Алексей Константинович Толстой; 5. syyskuuta (J: 24. elokuuta) 1817 Pietari10. lokakuuta (J: 28. syyskuuta) 1875 Krasni Rog) oli venäläinen kirjailija, kuuluisamman Leo Tolstoin etäinen sukulainen.[1]

Aleksei Konstantinovitš Tolstoi
Tämä artikkeli kertoo 1800-luvun kirjailijasta, Aleksei Nikolajevitš Tolstoi oli myöhempi, sosialistista realismia edustava kirjailija.

Hän valmistui Moskovan yliopistosta 1836. Tolstoi vietti suurimman osan elämäänsä hovissa, ensin seremoniamestarina, myöhemmin metsästyksen yliohjaajana. Hän jäi eläkkeelle 1861 saadakseen lisää aikaa kirjoitustyölle. Hän kirjoitti runoja, balladeja ja historiallisen romaanin sekä kolmiosaisen näytelmäsarjan Venäjän historiasta.

Suomennetut teoksetMuokkaa

  • Ruhtinas Serebrjani: kertomus Iivana Julman ajoilta. Suomentanut K. K. Saarikoski. Hj. Hagelberg, 1890.
  • Tsaari Feodor Joannovitsh: viisinäytöksinen murhenäytelmä. Suomentanut Martti Wuori. Otava, 1901.
  • Iivana Julman soturi 1–2: historiallinen romaani. Suomentanut Vilho Elomaa. Ahjo, 1920, ja WSOY, 1943.
  • Satu orpotytöstä (Havrosetska; satukirja, 8. s.) suom. Anita Mitrošin, Kansankulttuuri 1981
  • Sammakkoprinsessa (Tsarevna-Ljaguska; satukirja, 17. s.) suom. Anita Mitrošin, Kansankulttuuri 1985
  • Venäläisiä satuja, Helsinki: Suomen kirja 1946 (Tolstoin mukaelmia venäläisistä saduista)
    • Nauris
    • Kirjokana
    • Sämpylä
    • Tornitalo
    • Kukko ja kana
    • Papu
    • Ei tuo vuohi pähkinöitä
    • Kettu ja jänis
    • Susi ja kilin poikaset
    • Kili ja kiukkupussi
    • Kukko Kultaheltta
    • Lehmusjalkakarhu
    • Hämähäkki
    • Villipedot luolakuopassa
    • Kettu ja rastas
    • Kettu ja rapu
    • Kettu ja teeri
    • Kettu ja kukko
    • Kettu ja kurki
    • Kettu ja susi
    • Kurki ja haikara
    • Kissa ja kettu
    • Ukko ja susi
    • Kun eukko löysi virsun
    • Hauki Harvahammas
    • Satu teerestä
    • Miten kettu oppi lentämään
    • Saippuakupla, olki ja virsu
    • Kissa, pukki ja pässi
    • Eläinten talvehtiminen
    • Tyhmä susi
    • Lammas, kettu ja susi
    • Karhu ja koira
    • Karhu ja kettu
    • Ukko ja karhu
    • Savipoika
    • Hevosen pää
    • Jalopeura, hauki ja ihminen
    • Kerskurijänis
    • Kukko ja käsikivet
    • Terjosetska
    • Kyömyselkä sorsa
    • Alina ja Juhani
    • Pikku Hanna
    • Äkkirikas Kuisma
    • Sienten sotaanlähtö
    • Joutsen-hanhet
    • Peukaloinen
    • Pakkanen
    • Tsir-tsirik
    • Hauen käskystä

Suomennoksia on julkaistu myös antologioissa:

  • Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja (1936)
    • Kertomus monista erinomaisista asioista
  • Lapsi maailmankirjallisuudessa (1946)
    • Viktor ja Lilja
  • Venäjän runotar, toim. Valentin Kiparsky ja Lauri Viljanen. Otava 1946. – Näköispainos Ntamo 2013
    • Maan kauniin tiedän, suom. Lauri Kemiläinen
    • Se sattuma oli, kun sinut..., suom. Lauri Kemiläinen (myös antologioissa Runoni rakkaudesta, Elämäni runo ja Rakkausrunoja: valikoima maailmankirjallisuudesta)
  • Kaivolla, suom. Hannes Korpi-Anttila, antologiassa Aarteiden kirja. 4: Maailma on avara

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.