Agnieszka Holland
Agnieszka Holland [aˈɡɲɛʂka holand] (s. 28. marraskuuta 1948 Varsova)[1] on puolalainen elokuva- ja televisio-ohjaaja sekä -käsikirjoittaja. Hän aloitti uransa Krzysztof Zanussin ja Andrzej Wajdan apulaisohjaajana ja muutti Ranskaan vähän ennen vuoden 1981 sotatilan julistamista Puolassa.
Hollandin tunnetuimpia elokuvia ovat Hitlerjunge Salomon (1991), Olivier, Olivier (1991), Salainen puutarha (1993)[2] sekä Arthur Rimbaud’n ja Paul Verlainen suhteesta kertova Total Eclipse (1995). Hollandin vuoden 2011 draama W ciemności (In Darkness) oli ehdolla parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon saajaksi.[3] Vuonna 2017 Jäljet sai hopeisen karhun (Alfred Bauer-palkinnon) Berliinin elokuvajuhlilla.[4]
Lapsuus muokkaa
Agnieszka Holland syntyi varsovalaisen toimittajapariskunnan Henryk ja Irena Hollandin tyttäreksi vuonna 1948.[5] Äiti (o.s. Rybczyńska) oli katolinen ja isä juutalainen, mutta tyttö ei saanut uskonnollista kasvatusta. Isä oli Puolan kommunistipuolueen jäsen ja palveli toisen maailmansodan aikana Neuvostoliiton puna-armeijassa. Sodan jälkeen hän palasi Puolaan ja kirjoitti kriittisiä artikkeleita Puolan vastarintaliikkeestä, johon Hollandin äiti puolestaan kuului.[6] Miehen omat vanhemmat olivat saaneet surmansa Varsovan ghettossa.
Holland sairasteli usein lapsena ja vietti aikaansa kirjoittaen, piirtäen ja laatien näytelmiä muiden lasten kanssa esitettäväksi.[7] Hollandin ollessa 13-vuotias hänen isänsä kuoli poliisien käsissä, ja äiti meni sen jälkeen naimisiin toimittaja Stanislaw Brodzkin kanssa.[8]
Agnieszka Holland lähti lukion jälkeen opiskelemaan Prahan elokuva- ja televisiokouluun (FAMU),[1] koska piti kovasti tšekkiläisten ohjaajien Miloš Formanin, Ivan Passerin ja Věra Chytilován töistä.[9] Siellä hän tapasi tulevan aviomiehensä Laco Adamikin. Heille syntyi tytär Kasia Adamik, josta tuli myös elokuvaohjaaja.[10] Holland koki Prahan kevään tapahtumat 1968 ja joutui pidätetyksi miehityksen vastustamisesta.[8] Hän valmistui elokuvakoulusta 1971.[8]
Elokuvaura muokkaa
Holland aloitti uransa apulaisohjaajana Krzysztof Zanussin vuoden 1973 elokuvassa Elämän valo sekä Andrzej Wajdan elokuvissa Marmorimies (1976) ja Danton (1983).[7] Hänen oma esikoiselokuvansa on Maaseututeatterin näyttelijät (1978), kronikka pikkuteatterin kulissien takaisista riidoista ja samalla allegoria Puolan poliittisesta tilanteesta. Se voitti kansainvälisten kriitikkojen palkinnon vuoden 1980 Cannesin elokuvajuhlilla.
Holland ohjasi Puolassa vielä kaksi elokuvaa, kunnes muutti Ranskaan ilman tytärtään, johon ei saanut ottaa yhteyttä noin kahdeksaan kuukauteen.[8] Ranskassa Holland kirjoitti käsikirjoitukset muun muassa Wajdan elokuviin Danton, Rakkautta Saksassa (1983), Riivatut (1988) ja Korczak (1990). Hänen ensimmäisiä ohjauksiaan Ranskassa olivat Bittere Ernte (1985, parhaan ulkomaisen elokuvan Oscar-ehdokkuus), Salajuoni (1988) ja Olivier, Olivier (1992).[8][11]
Hollandin tunnetuimpiin elokuviin kuuluu Hitlerjunge Salomon (myös nimellä Europa Europa, 1990), joka perustuu Solomon Perelin muistelmiin sota-ajastaan juutalaisena teinipoikana, joka pakeni Saksasta Puolaan Kristalliyön jälkeen 1938 ja selviytyi tekeytymällä saksalaiseksi. Elokuva ei saanut juurikaan menestystä Saksassa, mutta sai laajan levityksen Yhdysvalloissa ja palkittiin parhaana vieraskielisenä elokuvana vuoden 1991 Golden Globe -gaalassa. Sen käsikirjoitus oli samana vuonna parhaan sovitetun käsikirjoituksen Oscar-ehdokkaana.[7]
Agnieszka Holland teki yhteistyötä Krzysztof Kieślowskin kanssa tämän ”väritrilogian” (Kolme väriä: Sininen, Kolme väriä: Valkoinen ja Kolme väriä: Punainen) käsikirjoitusten parissa.
Vuonna 2003 Holland oli Moskovan elokuvajuhlien tuomariston jäsenenä.[12]
Hollandin vuonna 2011 ensi-iltansa saanut ohjaus In Darkness oli parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-ehdokkaana.[3]
Pitkien elokuvien lisäksi Holland on 2000-luvulla ohjannut television minisarjoja erityisesti yhdysvaltalaiselle HBO-kanavalle, muun muassa useita jaksoja New Orleansiin sijoittuvaan sarjaan Treme. Yle Teema esitti syyskuussa 2014 Hollandin ohjaaman sarjan Palava pensas, joka kertoo Prahassa tammikuussa 1969 polttoitsemurhan tehneestä Jan Palachista ja ihmisistä hänen lähellään keskellä Tšekkoslovakian poliittista kriisiä.[13]
Tammikuussa 2014 Agnieszka Hollandista tuli Euroopan elokuva-akatemian puheenjohtaja.[14]
Hollandin ohjaama ja osin käsikirjoittama Zielona granica, joka käsittelee pakolaistilannetta Puolan rajalla, sai syyskuussa 2023 Venetsian elokuvajuhlilla tuomariston erikoispalkinnon. Puolan hallitus sen sijaan hyökkäsi puolalaisvastaisena pitämäänsä elokuvaa vastaan kiivaasti ja sanoi sen halventavan rajavartijoiden työtä. Elokuvaa verrattiin jopa natsipropagandaan.[15]
Filmografiaa muokkaa
- 1980: Maaseututeatterin näyttelijät (Aktorzy prowincjonalni)
- 1985: Bittere Ernte, pääosassa Armin Mueller-Stahl
- 1988: Salajuoni (To Kill a Priest), pääosissa Christophe Lambert, Ed Harris ja Tim Roth
- 1990: Hitlerjunge Salomon, naispääosassa Julie Delpy
- 1992: Olivier, Olivier
- 1993: Salainen puutarha
- 1995: Total Eclipse, pääosissa Leonardo DiCaprio ja David Thewlis
- 1997: Washington Square, pääosissa Jennifer Jason Leigh, Albert Finney ja Jennifer Garner
- 1999: Verikyyneleet (The Third Miracle)
- 2001: Golden Dreams, pääosissa Whoopi Goldberg, Eric Matheny ja Mark Neveldine
- 2002: Julie Walking Home, pääosissa Miranda Otto, William Fichtner ja Lothaire Bluteau
- 2006: Copying Beethoven, pääosissa Diane Kruger ja Ed Harris
- 2011: W ciemności
- 2017: Jäljet
- 2019: Mr Jones. Ks. artikkeli Gareth Jones (toimittaja)
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Pendergast, Tom & Pendergast, Sara (toim.): International Dictionary of Films and Filmmakers, Vol. 2: Directors, 4th edition, s. 442. St. James Press, 2000. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 29.5.2015). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Salainen puutarha, DVD-opas. Viitattu 25.9.2014.
- ↑ a b Oscars 2012: Nominees in full, BBC News.
- ↑ Agnieszka Holland wins Silver Bear at Berlin Film Festival Radio Poland. Viitattu 4.1.2018.
- ↑ Agnieszka Holland Biography (1948-) Film-Reference.com
- ↑ Michalkiewicz, Stanisław: Stalinięta straszą, by powrócić ,Bibula 25.6.2010.
- ↑ a b c Tibbets, John and Holland, Agnieszka. “The Interview with Agnieszka Holland: The Politics of Ambiguity.” Quarterly Review of Film and Video. 25:2, s. 132–143. Print.
- ↑ a b c d e Crnković, Gordana & Holland, Agnieszka. “Interview with Agnieszka Holland.” Quarterly Review of Film and Video. Vol. 52, No 2 (Winter, 1998-1999), s. 2–9. (lataa tiedoston).
- ↑ Na czeskiej fali, Agnieszka Holland – wywiad (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kasia Adamik, Film Polski.
- ↑ The 58th Academy Awards (1986) Nominees and Winners. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ 25th Moscow International Film Festival (2003).
- ↑ Palava pensas vei Agnieszka Hollandin takaisin Prahaan, Yle Teema 1.9.2014. Viitattu 25.9.2014.
- ↑ New EFA Board, EFA.
- ↑ Juho Typpö: ”Vain siat istuvat elokuvateatteriin” – Puolan hallitus aloitti raivokkaan kampanjan veteraaniohjaajan elokuvaa vastaan Helsingin Sanomat. 24.9.2023. Viitattu 24.9.2023.
Aiheesta muualla muokkaa
- Agnieszka Holland Elonetissä.
- Agnieszka Holland Internet Movie Databasessa. (englanniksi)