Yliopistonmäki

Hakusana ”Vesilinnanmäki” ohjaa tänne. Myös Helsingin Linnanmäki on aiemmin tunnettu samalla nimellä.

Yliopistonmäki (ruots. Universitetsbacken) on Turun keskustassa, I kaupunginosassa sijaitseva mäki, joka on yksi Turun seitsemästä kukkulasta. Yliopistonmäen laella sijaitsee Turun yliopiston rakennuksia, muun muassa päärakennus ja pääkirjasto.

Näkymä Yliopistonmäelle johtavalta Koskenniemenkadulta

Yliopistonmäen korkeus on 38,8 metriä merenpinnan yläpuolella.^[1]

Historia

Mäki tunnettiin 1500-luvun loppupuolen asiakirjoissa nimillä Suur-Vatsela eli Mannisvuori^lähde?, mutta pisimpään mäki on tunnettu Ryssänmäkenä. Yleisesti nimen arvellaan tulevan Turkua miehittäneiden venäläisistä sotilaista, mutta todennäköisemmin se tulee Jacob Ryss (Rydz) -nimisestä porvarista, joka omisti taloja mäellä^[2]^[3]. Suomi–Neuvostoliitto-Seuran Turun piiritoimikunnan esityksestä Ryssänmäki nimettiin Vesilinnanmäeksi 1940-luvulla. Tämä nimi juontaa juurensa vuonna 1940 mäen laelle valmistuneesta Vesilinna-nimisestä vesitornista. Nykyisen nimensä Yliopistonmäki sai, kun Turun yliopisto siirtyi Turun kauppatorin reunalta uusiin rakennuksiinsa 1950-luvulla.^[4]

Yliopistonmäellä on vielä jäänteitä Turun vanhasta tulliaitauksesta. ^lähde? Ennen Turun paloa mäki tunnettiin paremman väen asuinalueena, jolla asui runsaasti kirkonmiehiä ja Turun Akatemian väkeä. Turun palossa tuhoutuivat mäen asuinrakennukset ja siellä sijainneet toistakymmentä tuulimyllyä.^[3]

Yliopistonmäen kartta.

Museovirasto on määritellyt Turun yliopiston Yliopistonmäen rakennukset yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.^[5]

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on suojellut Yliopistonmäen rakennuksista yliopiston päärakennuksen, Feeniks-kirjaston, luonnontieteidentalo 1:sen eli Naturan, Agoran ja Quantumin sekä lisäksi yliopiston kampuksen keskusaukion, siitä alkavan ns. promootioväylän, piha-alueet, Koskenniemenaukion ja Koskenniemenkadun portaikkoineen, sekä yhdyskäytävän^[6], joka liittää yliopiston päärakennuksen luonnontieteiden taloon^[7].

Lähteet

↑ Knuuti, Heikki; Merenkylä, Liisa; Nordling, Seija ja Soilamo, Arto: ”Erilaisia pikkutietoja Turusta”, Kotikaupunkini Suomen Turku, s. 165. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-07684-1
↑ Pirjo Vismanen (2007) Kuppis! Ja päälle pikku hali Turun Sanomat 12.5.2007.
↑ ^a ^b Heikki Möttönen: Legendaa Ryssänmäestä. Aamuset, 9.5.2009, s. 6.
↑ Esko Kärkkäinen (1999) Aleksanterintori sai mennä (Arkistoitu – Internet Archive) Turun Sanomat 15.5.1999.
↑ Turun yliopisto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
↑ Turun Yliopistonmäen rakennuksista on tehty rakennussuojelupäätös | Varsinais-Suomen ELY-keskus www.sttinfo.fi. Viitattu 27.7.2024.
↑ RKY ι Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 27.7.2024.

Turun suuralueet ja kaupunginosat

Suuralueet	Kaupunginosat suuralueittain
1. Keskusta	I kaupunginosa · II kaupunginosa · III kaupunginosa · IV Martti · V Itäranta · VI kaupunginosa · VII kaupunginosa · VIII Port Arthur · IX Länsiranta · Iso-Heikkilä · Korppolaismäki¹ · Kupittaa · Kurjenmäki · Mäntymäki · Nummi² · Pihlajaniemi³ · Ruissalo · Turun satama · Vähäheikkilä⁴
2. Hirvensalo-Kakskerta	Friskala · Haarla · Illoinen · Jänessaari · Kaistarniemi · Kakskerta · Kukola · Lauttaranta · Maanpää · Moikoinen · Oriniemi · Papinsaari · Pikisaari · Satava · Särkilahti · Toijainen
3. Skanssi-Uittamo	Harittu · Ilpoinen · Ispoinen · Katariina · Koivula · Korppolaismäki¹ · Luolavuori · Peltola · Pihlajaniemi³ · Puistomäki · Skanssi · Uittamo · Vasaramäki · Vähäheikkilä⁴
4. Varissuo-Lauste	Huhkola · Lauste · Vaala · Varissuo
5. Nummi-Halinen	Itäharju · Kohmo · Koroinen · Kurala · Halinen · Nummi² · Oriketo · Pääskyvuori · Räntämäki
6. Runosmäki-Raunistula	Kaerla⁵ · Kastu · Kärsämäki · Raunistula⁶ · Runosmäki⁷
7. Länsikeskus	Kaerla⁵ · Kähäri · Mälikkälä · Pitkämäki · Runosmäki⁷ · Ruohonpää · Teräsrautela · Vätti
8. Pansio-Jyrkkälä	Artukainen · Pahaniemi · Pansio · Perno
9. Maaria-Paattinen	Haaga · Jäkärlä · Koskennurmi · Lentokenttä · Metsämäki · Moisio · Paattinen · Paimala · Saramäki · Tasto · Urusvuori · Yli-Maaria
Huomautukset	1: Korppolaismäki kuuluu osittain Keskustaan ja osittain Skanssi-Uittamoon. 2: Nummi kuuluu osittain Keskustaan ja osittain Nummi-Haliseen. 3: Pihlajaniemi kuuluu osittain Keskustaan ja osittain Skanssi-Uittamoon. 4: Vähäheikkilä kuuluu osittain Keskustaan ja osittain Skanssi-Uittamoon. 5: Kaerla kuuluu osittain Runosmäki-Raunistulaan ja osittain Länsikeskukseen. 6: Raunistula kuuluu osittain Runosmäki-Raunistulaan ja osittain Länsikeskukseen. 7: Runosmäki kuuluu osittain Runosmäki-Raunistulaan ja osittain Länsikeskukseen.

[1] Knuuti, Heikki; Merenkylä, Liisa; Nordling, Seija ja Soilamo, Arto: ”Erilaisia pikkutietoja Turusta”, Kotikaupunkini Suomen Turku, s. 165. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-07684-1

[2] Pirjo Vismanen (2007) Kuppis! Ja päälle pikku hali Turun Sanomat 12.5.2007.

[aamuset-3] Heikki Möttönen: Legendaa Ryssänmäestä. Aamuset, 9.5.2009, s. 6.

[4] Esko Kärkkäinen (1999) Aleksanterintori sai mennä (Arkistoitu – Internet Archive) Turun Sanomat 15.5.1999.

[5] Turun yliopisto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

[6] Turun Yliopistonmäen rakennuksista on tehty rakennussuojelupäätös | Varsinais-Suomen ELY-keskus www.sttinfo.fi. Viitattu 27.7.2024.

[7] RKY ι Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 27.7.2024.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]