Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 80

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Tahattomat å-, ä- ja ö-kirjaimet

Mistähän johtuu, että täällä Wikipediassa kirjoittaessani tulee tahattomasti å-, ä- ja ö-kirjaimia seuraavasti: kun kirjoitan merkit : ja a peräkkäin, tulee ä-kirjain, kirjoittessa . ja a tulee å-kirjain ja kirjoittaessa : ja o tulee ö-kirjain. Tätä en huomannut tapahtuvan missään Wikipedian ulkopuolella ja tämä on erittäin häiritsevää siinä mielessä, että esimerkiksi kirjoittaessa "{{subst:AllekirjoittamatonIP" (tarkoituksella vajaaksi jätetty) tulee kaksoispisteen ja a-kirjaimen tilalle ä-kirjain. --84.248.160.128 17. kesäkuuta 2016 kello 19.51 (EEST)

edit: selaimena käytössä Firefox 47.0. --84.248.160.128 17. kesäkuuta 2016 kello 19.53 (EEST)

Mulla on tapahtunut samaa, mutta vain silloin tällöin, ja vain wikipediassa, selaimena myös firefox. Nyt taas vähään aikaan ei ole tuota tullut vastaan. --Anr (keskustelu) 17. kesäkuuta 2016 kello 20.08 (EEST)

Havaittu ja ärsyttäväksi todettu. Liittyy Universal Language Selector -lisäosan ”suomitranslitterointiin”, jonka saa pois päältä tekstikentän oikeaan alakulmaan ilmestyvästä näppäimistön kuvasta tai oikeassa reunassa Muilla kielillä -otsikon vieressä olevasta rattaasta. –Kooma (keskustelu) 17. kesäkuuta 2016 kello 20.30 (EEST)

Hmm, kiitos vinkistä! Ongelma katosi :) --84.248.160.128 17. kesäkuuta 2016 kello 20.40 (EEST)

Kielimallinteet

Tervehdys kaikille

Ehkä typeräkin kysymys Babylon -kielimallinteista omaan profiiliin. Pystyykö noita mallinteita lisäilemään? Tässä ulkomailla asuessa on tullut opiskeltua Tetunin kieltä (kielikoodi tet, löytyy sivulta Wikipedia:Luettelo Wikipedian kielistä). Tuo olisi kiva saada profiiliin, jahka taitoa karttuu voisi jotain pientä koittaa kirjoitella myös paikallisieen Wikipediaan.

ex4 (keskustelu) 18. kesäkuuta 2016 kello 15.23 (EEST)

Kokeiles pistää kielet käyttäjäsivullesi tällä wikikoodinpätkällä: {{#babel:fi|en-3|tet-2}} --Zache (keskustelu) 18. kesäkuuta 2016 kello 15.59 (EEST)

Kaksi asiaa. Vanha "Babylon-tekniikka", joka vaatii paikalliseen wikiin luotuja erityisiä kielimallineita ja sitten tuo Zachen kuvaama uudempi Babel-tekniikka, joka tulee taivaasta suoraan. Jos tet'n haluaa Babyloniin, pitää luoda erityinen kielimalline tänne suomenkieliseen Wikipediaan ja luokitella se oikein. --Pxos (keskustelu) 18. kesäkuuta 2016 kello 16.02 (EEST)

Sikäli totta, että meidän erilliset kielimallineet voitaisiin heittää kuikkaan ja muuttaa {{babel}} kutsumaan tuota uudempaa "babel tekniikkaa" jolloin ei tarvittaisi 140 eri mallinetta. En vain ole juuri nyt tekemässä sitä juuri nyt joten kerroin miten tuo onnistuu ilman sitä kutsumalla funktiota suoraan. --Zache (keskustelu) 18. kesäkuuta 2016 kello 16.22 (EEST)

Kiitokset! Tuolla uudella Babylon-tekniikallahan homma toimi kuin vanhan pikajunan vessa. ex4 (keskustelu) 18. kesäkuuta 2016 kello 16.48 (EEST)

Wikipedia:Heinäkuun lähdetalkoot/2016

Perinteiset heinäkuun lähdetalkoot alkavat taas reilun viikon päästä, tervetuloa mukaan. Toivottavasti luvassa on jälleen sateinen ja kolea heinäkuu, jotta saadaan viime vuoden ennätystulokset rikki :D-Henswick (keskustelu) 23. kesäkuuta 2016 kello 13.36 (EEST)

Erillisten mallineiden käytäntö

Transformers-elokuvasarjalle oli aiemmin luotu erillinen malline, mutta se osoittautikin tarpeettomaksi, joten pyydän sen poistamista. Lisäksi mietin onko että kumpi on mallineiden Malline:Batman-elokuvat ja Malline:Batman-videopelit tapauksessa järkevämpi vaihtoehto: lisämallineiden laajentaminen vai niiden poistaminen sekä tietojen lisääminen päämallineiseen Malline:Batman? CAJH (keskustelu) 25. kesäkuuta 2016 kello 13.54 (EEST)

Omakustanteet Wikipediassa

Minulla on ollut käsitys että omakustanteista ei ole hyväksytty artikkeleita vaan ne on poistettu. En voi tätä todistaa koska en ole ylläpitäjä, ja siksi joku ylläpitäjä (esimerkiksi Zache tai kuka tahansa ylläpitäjä) voisi katsoa miten paljon niitä on poistettu ja keskustelusivuilta keskustelujen yleislinjoja. Tässä keskustelussa voitaisiin luoda yleinen linja asiasta eikä keskustella yhdestä kirjasta, josta syntyi keskustelu. Eli kun omakustanteet on poistettu tähän asti, pitääkö käytäntö muuttaa? Lähdekäytäntö on Wikipediassa hyvin tiukka, yksityishenkilöiden verkkosivuja ja yleisönosastokirjoituksia ei hyväksytä lähteiksi. itse en ainakaan käännöksiä hyväksyisi, koska kukaan ei ole tarkistanut käännöstä, eikä se ole siksi ole luotettava vaan voi olla vaikka kuinka virheellinen. Omakustannerunokirja taas ei voi olla virheellinen. --Mwåc8m (keskustelu) 26. kesäkuuta 2016 kello 18.23 (EEST)

omakustanteet ja palvelukustanteet (alkuperäisteokset ja käännökset) hyväksytään artikkeleiksi Wikipediaan

• hyväksytään kaikki omakustanteet
• hyväksytään sellaiset jotka on esitelty jossain

omakustanteita (alkuperäisteokset ja käännökset) ei hyväksytä artikkeleiksi Wikipediaan.

Omakustanteille on ihan samat kriteerit, kuin ei-omakustanteillekin: riippumattomat lähteet. Kustantamojen julkaisuille niitä vaan byrokratian vähentämiseksi oletetaan löytyvän, jottei joka teoksesta tarvitse käydä päiväkausien keskustelua. Ei tarvita mitään käytäntömuutoksia mihinkään suuntaan. Edit: onko tuossa yllä joku äänestys vai mikä tuo on? Ei kai tässä kahvihuoneessa äänestellä tällaisista asioista? --Otrfan (keskustelu) 26. kesäkuuta 2016 kello 18.27 (EEST)

No en tiedä miten tässä pitäisi menetellä. Miksi ei kahvihuoneessa voi äänestää? Tämän aloituksen sytykkeenä olleessa keskustelussa erityisesti Zache erittäin voimakkaasti ja joku muu hänen säestäjänään pitää kiinni siitä että keskustelun aiheena oleva suomennos pitää säilyttää. --Mwåc8m (keskustelu) 26. kesäkuuta 2016 kello 18.34 (EEST)

Tämä on sekalaista-kahvihuone. Jos käytännöistä aletaan äänestämään, niin se kai pitäisi tehdä käytäntökahvihuoneessa. Luulisin, vähän pihalla olen nykytavoista. Mutta jos nuo tuossa yllä ovat äänestysvaihtoehtoja, niin kannattaa miettiä ne uusiksi. --Otrfan (keskustelu) 26. kesäkuuta 2016 kello 18.42 (EEST)

Siirrän tämän käytäntöhuoneseen, jos sanot miten ne pitää olla. --Mwåc8m (keskustelu) 26. kesäkuuta 2016 kello 18.55 (EEST)

Nyt tuossa taitaa olla kolme vaihtoehtoa: 1) hyväksytään aina, 2) hyväksytään, jos jossain mainittu 3) ei hyväksytä koskaan. 1) pitää olla aika kova inklu, jos aivan kaikki hyväksyy 2) "esitelty jossain" Ihanko riippumatta missä vain? 3) ei kaikkia omakustanteita voida poistakaan. Jos periaate koskee muitakin kuin kirjoja, niin musiikkipuolelta jäisi muistaakseni pois iso osa Matin ja Tepon, Klamydian ja Terapian tuotannosta. --Otrfan (keskustelu) 26. kesäkuuta 2016 kello 19.03 (EEST)

Sellaisia inkluja siinä keskustelussa on, vaikka kirjasta ei ole kuin luettelomainintoja. kuten itse näet. Vaihtoehtoja on vaikea muotoilla, ehdota paremmat. Rajataan tämä sitten koskemaan kirjoja, musiikkiasiat on parempi käsitellä erikseen.--Mwåc8m (keskustelu) 26. kesäkuuta 2016 kello 19.33 (EEST)

Ei siinä keskustelussa omaa artikkelia omakustanteelle oltu haluamassa. Kysymys oli omakustannekäännöksen mainitsemisesta. --Otrfan (keskustelu) 26. kesäkuuta 2016 kello 19.35 (EEST)

Se on nyt sen otsikkona. Eikä minusta sellaista voi mainostaakaan, koska se voi olla täysin virheellinen koska sitä ei ole kukaan tarkastanut. --Mwåc8m (keskustelu) 26. kesäkuuta 2016 kello 19.40 (EEST)

Käännöksen nimi on nyt artikkelin nimenä, mutta itse artikkeli ei mainitse käännöstä sanallakaan. Suojauksen takia artikkeli on vähän välivaiheessa. --Otrfan (keskustelu) 26. kesäkuuta 2016 kello 19.42 (EEST)

Pitäisikö puhua pelkästään käännöksistä tässä? Saisinko sinulta paremmat ehdotukset kysymyksille? --Mwåc8m (keskustelu) 26. kesäkuuta 2016 kello 19.48 (EEST)

Mää nyt keskittyisin vain tuohon yhteen suomennokseen ja sen mainitsemiseen. Sitä lienee pakko sallia käytettävän myös lähteenä, koska artikkeli on suomeksi ja alkuteos saksaksi ja yleensä originaalin käyttäminen lähteenä ei onnistu ilman että jotkut kääntävät sitä päissään.--Htm (keskustelu) 26. kesäkuuta 2016 kello 19.51 (EEST)

Siihen on saatava periaate, ettei jokaisesta omakustanteesta tarvita eri keskustelua. Suomennosta ei ole tietenkään pakko hyväksyä lähteeksi eikä mielestäni saakkaan koska sen luotettavuus on kyseenalainen. Alkuperäinen lähde on luotettava, koska se on, siis no, alkuperäinen. --Mwåc8m (keskustelu) 26. kesäkuuta 2016 kello 20.01 (EEST)

Eikä ole. Ja artikkelia kirjoitettaessa kirjoittajan on pakko kääntää itse koska riittävästi pallutettua käännöstä ei ole.--Htm (keskustelu) 26. kesäkuuta 2016 kello 20.29 (EEST)

Tuo vaihtoehto "omakustanteet ja palvelukustanteet (alkuperäisteokset ja käännökset) hyväksytään artikkeleiksi Wikipediaan" on jotenkin outo, sillä ainakaan tähän asti käännöksistä ei ole tehty erillisiä artikkeleita, vaan ne on mainittu alkuteosten artikkeleissa. Alkuperäisessä keskustelussa [sivulla Keskustelu:Amerikka viidessä minuutissa, näin ulkopuolisille tiedoksi] usea käyttäjä oli sitä mieltä, että vaikka omakustannekirjat eivät olisi tarpeeksi merkittäviä omiksi artikkeleiksi, voi selkeästi merkittävien teosten omakustannesuomennoksista mainita kirja-artikkeleissa, jos muita suomennoksia ei ole. Noiden kahden asian niputtaminen yhdeksi äänestysvaihtoehdoksi ei siis tunnu mielekkäältä, jos moni näkee ne toisiinsa liittymättöminä. Tämän keskustelun avauspuheenvuorossa käyttäjä Mwåc8m viittaa lisäksi ilmeisesti omakustanteiden kelvollisuuteen lähteinä, joka on kolmas kysymys ja täysin riippumaton kahdesta edellisestä – jonkin luotettavuus lähteenä on ihan eri asia kuin sen merkittävyys aiheena, sillä jälkimmäistä arvioidaan ulkopuolisten lähteiden perusteella. --Risukarhi (keskustelu) 26. kesäkuuta 2016 kello 19.55 (EEST)

Wikipedian lähdekäytännön mukaan käytetään vain luotettavia lähteitä. Käännöksen luotettavuudesta ei ole näyttöä.--Mwåc8m (keskustelu) 26. kesäkuuta 2016 kello 20.01 (EEST)

En löytänyt sieltä tuollaista sanamuotoa. Sen sijaan WP:Tarkistettavuus sanoo, että "Artikkelien tulee sisältää vain materiaalia, joka on julkaistu hyvämaineisissa tai luotettavissa lähteissä" (lihavointi lisätty) ja "kynnys Wikipediaan sisällytettäväksi on tarkistettavuus, ei totuus." Minkään käännöksen luotettavuudesta ei käsittääkseni ole yleensä näyttöä, aivan kustantajasta riippumatta. Luokattomiksi luonnehdittuja käännöksiä ovat julkaisseet muun muassa Tammi ja WSOY. ¬Antilope 26. kesäkuuta 2016 kello 21.19 (EEST)

Näitä käännöksiä ei ole julkaistu luotettavassa lähteessä koska ne on julkaissut kääntäjä itse. --Mwåc8m (keskustelu) 26. kesäkuuta 2016 kello 23.09 (EEST)

No siis, keskustelussa enemmistö on pitänyt ko. käännöstä riittävän luotettavana lähteeksi ja käytännön kannalta käännös on itsejulkaistuna kohdassa epäilyttävät lähteet. Tässä tapauksessa kyse ei ole kyse nettisivusta vaan kirjasta, mutta jos katsotaan miten muut kohdat sopivat, niin kirjan oli kääntänyt henkilö joka ammattimaisesti kääntää tekstiä, materiaalin kirjoittajasta on varmuus ja käännetyllä tekstillä lähteistettiin kuvailevasti teosta itseään. Myöskään mitään konkreettista esimerkkiä siitä mitä ongelmia käännöksessä lähteistyksen kannalta on ei ole keskustelussa esitetty vaan kyse on ollut lähinnä siitä, että kelpaako omakustanne periaatteellisella tasolla lähteeksi vai ei.

Ajatus siitä, että omakustanteet eivät kategorisesti kelpaisi lähteinä on kuitenkin kestämätön. Otetaan esimerkkinä selkeästi lähteeksi kelpaavasta omakustanteisesta käännöksestä vaikka tuo artikkelin keskustelusivulla käyttämäni Aapo Junkolan Lukianoksen Satiireja -käännös, joka sai Tampereen kaupungin kääntäjäpalkinnon[1] ja, jonka syyt omakustanteena julkaisemiseen on kerrottu luotettavassa lähteessä[2]. Lisäksi se, että voiko jotain käyttää lähteenä on hiukan epäoleellista minusta ainakin sinun argumentointisi kohdalla, koska se on pelkästään seurausta siitä ettei sinusta omakustanteita saisi mainita lainkaan. --Zache (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 06.33 (EEST)

Mwåc8:n esittämä sanamuoto kuuluu Tarkistettavuus-käytännössä esitetyssä kokonaisuudessaan ”Artikkelien tietojen tulee perustua luotettaviin kolmannen osapuolen julkaisemiin lähteisiin.” Eli luotettavuus vaatimuksessa liittyy sanaan LÄHDE, joka mielestäni tarkoittaa, että muokkaajan pitäisi ymmärtää käyttämänsä lähteen tiedon olevan totta, ei ainakaan valehtelua. Kolmas osapuoli on jo ilmeisesti hieman vaikeampi. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 00.22 (EEST)

Liittyen siihen kuinka pitkälle voi teosta itseään käyttää itsensä lähteistämiseen, niin siinä samassa kohdassa pari lausetta alempana lukee seuraavasti: ... Ensisijaisia lähteitä voi käyttää faktojen tarkistamiseen, jos niiden julkaisija on luotettava. Kaiken tulkintoja esittävän tekstin tulee kuitenkin perustua toissijaisiin lähteisiin. .... Teosten kohdalla tätä on tulkittu suurin piirtein siten, että milloin se on julkaistu, kuka on kirjan kirjoittanut, kuka on tehnyt kannen jne, mutta sen kertominen onko kirja jännittävä tai suosittu yms vaatii toissijaisen lähteen. Myös se ollaan hyväksytty, että teosta itseään on voitu käyttää lähteenä sen kertomiseen mitä teos pitää sisällään. Jos verrataan enwikinkäytäntöön, niin se sanoo asian seuraavasti: ... A primary source may only be used on Wikipedia to make straightforward, descriptive statements of facts that can be verified by any educated person with access to the primary source but without further, specialized knowledge. For example, an article about a novel may cite passages to describe the plot, but any interpretation needs a secondary source..... Tuossa Amerikka viidessä minuutissa -artikkelissahan on näin tehty eli sisältöä on kuvailtu primäärilähteen perusteella (=artikkeliversiosta riippuen teos itse tai sen käännös ) ja tulkintaan oli käytetty paria muuta lähdettä. --Zache (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 05.14 (EEST)

Minulla on ollut käsitys että omakustanteista ei ole hyväksytty artikkeleita vaan ne on poistettu. En voi tätä todistaa koska en ole ylläpitäjä, ja siksi joku ylläpitäjä (esimerkiksi Zache tai kuka tahansa ylläpitäjä) voisi katsoa miten paljon niitä on poistettu ja keskustelusivuilta keskustelujen yleislinjoja. No siis wikipedia:merkittävyys ja Wikipedia:Poistokäytäntö/Suuntaviivoja ovat koskeneet mistä aiheista on voitu kirjoittaa itsenäisiä artikkeleita. Ei sitä miten aihetta saa käsitellä artikkelin sisällä. Hiukan rautalangasta vääntäen. On täysin hyväksyttävää mainita Johannes Messenius artikkelissa, että Suomen riimikronikat käänsi suomenkielelle ensimmäisen kerran 1932 O. V. Itkonen vaikka käännös oli omakustanne ja se sai aikalaisiltaan vastalauseita. Vastaavasti artikkelissa 22-Pistepirkko on täysin OK mainita bändin levyt vaikka ne ovatkin omakustanteita. Levyt tosin olisivat myös merkittäviä joten jos joku kirjoittaisi niistä artikkelit niin siitä vain. (edit: 22-Pistepirkko tuotti levyt oman yhtiönsä kautta joka lisensoi tehdyt muille levy-yhtiöille. Tehdyt levyt rahoitettiin sopimuskumppaneiden maksamilla ennakkomaksuilla. [3]) --Zache (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 07.41 (EEST)

Musiikkijulkaisut ja painotuotteet on käsiteltävä erikseen, eli käsitellään nyt kirjoja (painettuja ja e-kirjoja). Digiajan tekstijulkaisuihin on suhtauduttava äärimmäisen kriittisesti. 1930-luvulla ei kuka tahansa pystynyt julkaisemaan omia käännöksiään, eikä niitä siten ollut riesaksi asti vaan ne jäivät pääasiassa pöytälaatikkoon ilahduttamaan perillisiä. Kun 2000-luvulla kustantajat eivät huoli mr. nobodyn (enkä nyt erityisesti tarkoita ketään nimeltä mainittua) käännöksiä, kääntäjä lähettää ne tiedostona BoD:lle tai mille tahansa palvelua tarjoavalle yritykselle ja sen jälkeen verkkoon myyntiin. Ja jos hyvin käy, ne saa ujutetuksi Wikipediaan. Jos nyt lähdetään tälle lavealle linjalle, Wikipedian hauras luotettavuus saa jälleen uuden kolauksen. --Abc10 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 11.07 (EEST)

Musiikkijulkaisut käsiteltiin helmikuussa tulikivenkatkuisessa aloitteessani täällä. --Vilhokki (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 12.04 (EEST)

No jos palataan norsunluutornista maan päälle, niin Suomen tietokirjailijat Ry:n toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäisen mukaan 2/3 tietokirjoista julkaisee joku muu kuin Suomen Kustannusyhdistykseen kuuluva taho. (Suomen kustannusyhdistyksen jäsenet vastaavat noin 80%:sta kaupallisesti kustannetuista kirjoista. ) Sen ulkopuolella on esimerkiksi yhdistysten ja organisaatioiden omiin tarpeisiinsa tekemä sidosryhmäkustantaminen, kotiseutukirjat, museokirjat, omakustanteina julkaistut kirjat jne. Tällä hetkellä kun kaupallinen kustantaminen on pienentynyt, niin näiden määrä on kasvanut ja niiden julkaisu motiivi on yleensä jokin muu kuin suora voitontavoittelu.[4]. Esimerkkejä omakustanteisesti julkaistuista tietokirjoista on vaikka suomalaisista jalkapalloilijoista kertova Mestaruussarjan maestrot 1960–1989, suomalaista videopelihistoriaa koonnut Sinivalkoinen pelikirja tai Hanna Gullichsenin ruokakirjat. --Zache (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 16.43 (EEST)

Niihin on suhtauduttava kriittisesti, sillä yksityishenkilön julkaisut ovat enintään kuin Wikipedia-artikkeleita. Käännöksiä ei pitäisi hyväksyä ollenkaan, ellei niitä ole arvioitu, koska käännös edustaa aina toisen tekstiä ja voi antaa täysin valheellisen kuvan alkutekstistä. Jo tekijänoikeussuojan menettäneen julkaisun alkuperäisellä kirjoittajalla ei ole mitään suojaa taitamatonta kääntäjää vastaan, ja omakustannesuomentajat ovat pääasiassa taitamattomia, huolimattomia ja asiantuntemattomia. Jos suomenkielinen alkuperäisteos saa arvioita tai suomennetun teoksen suomennosta arvioidaan suomennoksena, sellaisesta lähteistetty artikkeli voidaan tietysti tehdä, mutta ei missään tapauksessa sellaisia omakustanteita, joista ei ole muuta näyttöä kuin Fennican (tms.) tiedot. Omakustannekirjallisuuden torjuminen on Wikipediassa ollut käytäntönä koko wikiurani aikana, eikä sitä linjaa pidä muuttaa. --Abc10 (keskustelu) 28. kesäkuuta 2016 kello 07.37 (EEST)

Ei täällä ole ollut ikinä tuollaista käytäntöä tai linjaa jota sinä ja Mwåc8m esitätte täällä olleen. --Zache (keskustelu) 28. kesäkuuta 2016 kello 10.54 (EEST)

Käytäntö ja käytäntö. Omakustanteet on poistettu ja lähdekäytäntö vaatii luotettavia lähteitä. Asenteesi rapauttaa Wikipedian luotettavuutta. Olet kyllä aina tukenut kaikenlaisen epäluotettavan roskan säilyttämistä, eikä tukesi Mlangille siten tule yllätyksenä. Olen hämmästynyt ettei näihin keskusteluihin osallistu enempää aktiivisia käyttäjiä. --Abc10 (keskustelu) 29. kesäkuuta 2016 kello 08.38 (EEST)

Omakustanteita voi tapauskohtaisesti käyttää lähteenä siinä missä muitakin teoksia. Ei kustantajakaan takaa tiedon luotettavuutta. Lähdekritiikki on tärkeää, ja mitä useampia lähteitä käyttää, sen parempi lopputuloksen kannalta. Joissakin aiheissa, kuten Zache esitti, omakustanne on käytännössä ainoa vaihtoehto kirjan julkaisemiselle.--Olimar 29. kesäkuuta 2016 kello 10.27 (EEST)

En nyt oikein ymmärrä minkälaista dogmaattista linjavetoa tässä käytäntömuutos ehdotuksessa ajetaan. Omakustanteiden laadussa on varmasti moittimisen aihetta, minkä takia niihin kohdistuva lähdekritiikki lienee syytä olla korkeampi kuin julkaisijan kautta tulleisiin. Kuitenkin ne ovat teoksia siinä missä muutkin ja mikäli niihin on viitannut osapuoli, jolla ei ole omaa lehmää ojassa en näe perusteltua syytä miksei niitä voitaisi joissakin tapauksissa mainita tai niistä olla omaa artikkelia. Abc10 tekee tässä geneettisen virhepäätelmän eli asian alkuperästä tehdään arvo sinänsä sen sijaan, että arvioitaisiin itse kyseessä olevaa asiaa. Analogiana asiaan kävisi, vaikkapa jos haluttaisiin kategorisesti kieltää iltapäivälehdistö epäluotettavana lähteenä, jota ne toisinaan ovat. Kuitenkin näin tehdessä sivuutettaisiin se seikka, että ne voivat olla oikeassa jossain asiassa. Abc10:nen ja Mwåc8m:män huomio on aiheellinen sikäli, että osassa näillä roskakustantamoilla ”vanity press ” on rima matalalla ja muistuttavat enemmänkin Wincapita tapaisia huijariyrityksiä.--Fisuaq (keskustelu) 28. kesäkuuta 2016 kello 22.07 (EEST)

Kuten yllä totean, Wikipedian lähdekäytäntö edellyttää luotettavia lähteitä, eikä kysymys ole siitä että lähteen sisältöä tutkittaisiin vaan että julkaisija on luotettava. Yksityishenkilöt eivät lähtökohtaisesti kuulu tähän kategoriaan, Sanoma osakeyhtiö kuuluu. Olen yhä hämmästyneempi tästä uudesta linjasta, joka on rientänyt Mlangin tueksi. --Abc10 (keskustelu) 29. kesäkuuta 2016 kello 08.38 (EEST)

Tiedon luotettavuuden vastuu on mielestäni (ja ainakin tarkistettavuuskäytännön mukaan) muokkaajan eli lähteen tiedon luotettavuus, ei julkaisijan luotettavuus. Toki käytäntöjä voi aina muuttaa. Missähän Käytännössä (tai Käytännöistä poikkeamisen käytännössä) kielletään omakustanteiden / asiaa ymmärtämättömien kirjoittajien käyttö (noita on nykyään paljon ns. luotettavina pidettyjen toimijoidenkin palkkalistoilla, ja näistä läheskään kaikki eivät piittaa pätkääkään höpöhöpöpuheistaan, kun uskovat asiakkaidensa olevan täystolloja). Mielestäni artikkelin merkittävyyskäytännöissä henki on perätä julkaisijan luotettavuuksia. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 29. kesäkuuta 2016 kello 09.58 (EEST)

Lähdekäytännössä ei ole Abc10:n kuvaamia kategorisia rajoituksia. Tarkistettavuus-käytäntö sanoo, että "Artikkelien tulee sisältää vain materiaalia, joka on julkaistu hyvämaineisissa tai luotettavissa lähteissä.", "Kynnys on tarkistettavuus, ei totuus." ja lisäksi: "hyvämaineisten ja luotettavien organisaatioiden, tunnettujen henkilöiden, journalistien tai tutkijoiden ylläpitämät oman alan tietoa sisältävät sivustot voidaan hyväksyä luotettavaksi lähteeksi". Yhdessä lähdekritiikin kanssa käytäntö on mielestäni toiminut varsin hyvin, enkä näe tarvetta uusiin kategorisiin kieltoihin. ¬Antilope 29. kesäkuuta 2016 kello 11.30 (EEST)

Hyvin mietitty Käytännön tekstit ”… tai luotettavissa lähteissä”, myös ”voidaan hyväksyä”. Jälkimäinen ei luonnollisestikaan tarkoita, että tieto on automaattisesti luotettava, eikä tarkoita, ettei muita lähteitä voi käyttää. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 29. kesäkuuta 2016 kello 11.59 (EEST)

Täällä on sotahistoriaan kuuluvissa artillekiessa viitattu ja käytetty lähteenä varsin laajasti näitä omakustanneita.Ongelma on siinä,että tämä täyttää tarkistettavuuden, joten sen käyttö on käytäntöjen mukaisesti sallittua. Itse lisäisin keskusteluun myös omat elämänkerrat, eli itse kirjoitettut oman elämän historia, on omasta mielestäni riskialtista, kun kirjoittaja on puolueellinen tulkitemaan omia tekemisiään. Jukka Wallin (keskustelu) 29. kesäkuuta 2016 kello 09.30 (EEST)

On myös sellaisia tutkijoita, jotka haluavat vääntää historiaa haluamaansa suuntaan, siis oman poliittiseen mielipiteesä mukaiseksi. Jukka Wallin (keskustelu) 29. kesäkuuta 2016 kello 09.34 (EEST)

No siis näiden käsittely on ihan normaalia lähdekritiikkiä eikä tässä minusta pitäisi olla mitään hirveän suurta eroa kustannusmuodon suhteen. --Zache (keskustelu) 29. kesäkuuta 2016 kello 09.37 (EEST)

USA-kaupunkiohjauksia

[5] [6] [7] [8] [9] Ovatko tuollaiset ohjaukset tarpeellisia? 188.126.80.8 28. kesäkuuta 2016 kello 20.56 (EEST)

Kuvittelisin, että nämä kaikki pitäisi laittaa muotoon Superior (Wisconsin), mutta saatan olla väärässäkin? Amerikkalaisen kirjoitustavan ei pitäisi olla normi suomenkielisessä Wikipediassa. --Esamatti1 (keskustelu) 30. kesäkuuta 2016 kello 00.24 (EEST)

Eipä noista ohjauksista mitään haittaakaan ole. Aika usein näkee tuollaista pilkullistakin paikkojen kirjoitustapaa, joten eikö ole ihan todennäköistä, että joku etsii paikkaa sillä kirjoitustavalla. --Aulis Eskola (keskustelu) 30. kesäkuuta 2016 kello 01.37 (EEST)

Ohjauksina hyödyllisiä.--Mwåc8m (keskustelu) 3. heinäkuuta 2016 kello 15.14 (EEST)

Hyödyllisiä ohjauksia. (Minun mieleeni tulee automaattisesti pilkullinen muoto – olen tehnyt amerikankielellä töitä parikymmentä vuotta – enkä älyäisi kirjoitella paikannimen perään sulkumerkkiä ellei hakulaatikko niitä versioita näkyviin listaisi.)--Micraboy (keskustelu) 4. heinäkuuta 2016 kello 13.32 (EEST)

Kaistametrit ja autopaikat laivoissa - ja/tai

Autolautoille ilmoitetaan tavanomaisesti lastin kaistametrit (rahtimetrit, mallineessa lasti-m) ja henkilöautopaikkojen lukumäärä (mallineessa autokapasiteetti ). Olen ymmärtänyt, että tavanomaisesti autojen lasketaan vievän tilaa noin 6 kaistametriä matalalta kannelta (mahdollisesti "hyllyltä"). Kyselisin, ovatko lastitila ja autotila käytössä yhtäaikaa silloin, kun on ilmoitettu vain nuo kaksi lukema? Vai ilmoitetaanko henkilöautopaikkojen määrä sillä ehdolla, että rekka- ja kuorma-autolastia ei ole ollenkaan?

Käytännön esimerkki lähteestä Amorellan kohdalta: Amorellan esite, sivu 7. Miten tämä tulkitaan? Esim. Valkeat laivat -sivusto kertoo Silja Karnevalin tiedot muodossa 304 henkilöautoa tai 40 henkilöautoa ja 60 rekkaa (kohta Laivato / Silja Linen liikenteessä kulkeneet alukset / Silja karneval). Tämä puolestaa viittaa selkeästi kansien vaihtoehtoiseen käyttöön.

Laiva artikkelien teksteissa asiaa tulkitaan mielestäni vähän hatarasti: joskus käytetään ilman tarkempaa ja täsmällistä lähdettä ja-sanaa, välillä taas käytetään tai-sanaa lastin ja autopaikkojen välillä. --Aulis Eskola (keskustelu) 30. kesäkuuta 2016 kello 01.33 (EEST)

Noita todellakin on vaikea tulkita, koska esitteissäkin näkee vaihtelevia kirjoitusasuja. Viking Sagan esitteessä (s. 3, kohta "car capacity") lukee: "total 60 trailers, 38 cars. Alternatively total 540 cars" ja ajoneuvojen määrä eri kansilla on myös eritelty. ComradeUranium (keskustelu) 3. heinäkuuta 2016 kello 15.08 (EEST)

Onpas hämmentävät lukusuhteet Sagan kohdalla rekat / henkilöautot! Yleensä kait ajatellaan, että rekka vie noin 3x pidemmän tilan. En tosiaan ymmärrä, miten henkilöautojen määrä voi romahtaa noin pieneksi, kun laivaan lastataan maksimimäärä rekkoja. (Ja siis miten laivaan voi mahtua noin paljon henkilöautoja, jos rekkoja ei ole ollenkaan, vaikka laivassa olisi minkämoisia hyllyjä pikkuautoille.) --Aulis Eskola (keskustelu) 3. heinäkuuta 2016 kello 17.02 (EEST)

Aluksellahan siis on kaksi kahden kannen korkuista autokantta (= periaatteessa 4 autokantta), ja molemmilla niistä laskettava henkilöautohylly. Jos molemmat kannet lastataan täyteen rekkoja, ei niiden korkeuden vuoksi ole mahdollista laskea hyllyjä alas. On otettava huomioon myös se, että Sagan/Songin autokannet eivät ole koko aluksen levyisiä, sillä laidoilla on yhden käytävän leveät hyttiosastot (kts. äsken linkittämäni pohjapiirros). Tästä syystä esim. Mariellalla on enemmän kaistametrejä, vaikka autokansia on vain kaksi. ComradeUranium (keskustelu) 3. heinäkuuta 2016 kello 17.08 (EEST)

Joo, pohjapiirustusta katsoessa asiaa alkaa ymmärtää. Ehkä monessa laivassa asioihin vaikuttaa vielä sekin, mihin kaikkiin kannen kolosiin rekan saa ajettua. Henkilöautoja menee varmaan usein enemmän kuin 6x rekkojen tilalle tämänkin takia. (Pituus 3x ja korkeus 2x = tila 6x.)

Ilmeisesti useilla laivoilla, joissa on nostettavat pikkuautokannet, rekan tilalle menee keskimäärin noin 8 henkilöautoa. Tämän kertoimen avulla voisi yrittää päätellä epäsuorasti (ja epävarmasti) jotakin... --Aulis Eskola (keskustelu) 3. heinäkuuta 2016 kello 17.34 (EEST)

Kiitos vinkistä. Selkis ainakin M/S Amorellan ja sisartensa kapasiteetit ton pohjapiirrosajattelun kautta :)

Kaistat ovat noin 150m pitkiä. 8 kaistaa alhaalla + 8 kaistaa hyllyllä tekee noin 2400 kaistametriä ja noin 450 pikkuautoa. 6 kaistaa vierekkäin rekoille tekee 900 kaistametriä ja noin 60 rekkaa. Rekkoja ei ilmeisestikään pystytä ajamaan laivaan aivan koko leveydeltä.

Ilmoitetut määrät pikkuautoja ja rekkoja eivät millään voi mahtua yhtä aikaa laivaan. Siis pitää kertoa "450 henkilöautoa TAI noin 50 rekkaa". --Aulis Eskola (keskustelu) 3. heinäkuuta 2016 kello 18.50 (EEST)

Surmien merkittävyys

Joskus artikkeleita tunnutaan luovan jokaisesta surmasta/murhatapauksesta. Viimeisimpinä mainittakoon Muhoksen perhekotisurma ja kesäkuussa aloittajan pyynnöstä poistettu Nurmijärventien surma. Nuo ovat kuitenkin varsin "merkityksettömiä" tapauksia Suomen ulkopuolella (ts. niistä ei luotaisi artikkeleita muihin Wikipedioihin), ja usein sopisivat paremmin muutenkin Wikiuutisiin kuin Wikipediaan. Toki näille on aika vaikea mitään rajaa vetää, että mikä ylittää rajan sen suhteen, että luodaanko artikkelia, mutta mielestäni jokaisesta surmasta ei tulisi luoda artikkelia. Surmia kun tapahtuu paljon eri puolilla maailmaa päivittäin. --Stryn (keskustelu) 2. heinäkuuta 2016 kello 17.42 (EEST)

Maailmassa surmataan ihmisiä koko ajan, ikäviä tapauksia mutta eivät artikkelinarvoisia Tietosanakirjassa. Nuo kumpikaan eivät ole historian perspektiivissä merkittäviä. Molemmat selvisivät heti, eikä tekijä- tai uhriosapuoli ole tunnettu. Tapaukset, jotka saavat laajemapaa pitkäaikaista käsittelyä mediassa, voivat olla merkittäviä, varsinkin jos joku tekee kirjan, elokuvan tai pitkän dokumentin. --Mwåc8m (keskustelu) 3. heinäkuuta 2016 kello 13.31 (EEST)

Wikiuutiset olisi oikea kohde. Kuitenkin on huomattava, että Wikiuutisten houkuttelevuutta muokkausalustana vähentää sen surkea tila. Ensinnäkin sinne pitäisi avata tuonti-toiminto, jonka avulla Uutisten ylläpito voisi tuoda sinne Wikipediasta artikkeleja muokkaushistorian kera. Näin sivuhistoria siirtyy sellaisenaan ja attribuutio toimii. Toiseksi siellä ei ole ketään paikallista aktiivista ylläpitäjää, joten sinne pitäisi saada 1–2 aktiivista ylläpitäjää. Kolmanneksi siellä ei ole enää hengissä olevaa muokkaajayhteisöä, joten kenenkään kanssa ei voi keskustella mistään. Niin kauan kuin Wikiuutiset on ikiroudassa, ei voi uskottavasti täällä Wikipediassa ehdottaa, että artikkeleja pitäisi kirjoittaa sinne. Toisaalta "keinotekoinen tekohengitys" ei takuulla toimi eli toisin sanoen projektia ei voida pitää käynnissä pelkästään niin, että sinne menee pari tyyppiä kyllästymään muutamaksi kuukaudeksi. Siispä näin ollen ilmeisesti täytynee sallia ihmisten kirjoittavan tuollaisia paikallisuutisia tänne Wikipediaan, koska mitään muutakaan wikipaikkaa ei ole. --Pxos (keskustelu) 3. heinäkuuta 2016 kello 14.06 (EEST) Kommenttia tarkennettu. --Pxos (keskustelu) 3. heinäkuuta 2016 kello 14.22 (EEST)

Kaikki tirkistelyartikkelit ovat mielestäni muuta kuin tietosanakirjatavaraa. --Höyhens (keskustelu) 3. heinäkuuta 2016 kello 14.45 (EEST)

Joistain rikosuutisista tehdyt epämerkittävät artikkelit voidaan poistaa kun huomataan, että ne eivät ole merkittäviä. Usein tekijä itsekin sen huomaa pian. Ne ovat vain pieni ongelma. Suurempi ongelma täällä on se, kun vanhoihin artikkeleihin joskus tehdään tietosankirjaan kuulumattomia, uutiskielellä kirjoitettuja kappaleen mittaisia irrallisia uutislyhennelmiä, ikään kuin artikkelin nimi olisi pelkkä asiasana, jonka alle saisi pinota lehdissä julkaistuja, aihetta sivuavia uutisia. Siksi wikiuutisten elvyttäminen voisi olla hyvä ajatus, jotta tietosanakirjan ja uutispalvelun roolit eivät menisi sekaisin. --Savir (keskustelu) 3. heinäkuuta 2016 kello 14.46 (EEST)

Partiolippukunnat

Mitä mieltä olette näistä 14 partiolippukunnasta? Ovatko ne wikimerkittäviä? Löysin yhden poistoäänestyksen kymmenen vuoden takaa, jossa selvästi oltiin sitä mieltä, että kyseinen partiolippukunta ei ainakaan olisi wikimerkittävä. –Samoasambia ✎ 3. heinäkuuta 2016 kello 23.43 (EEST)

Lippukuntia on Suomessa siis yli 800, ja kussakin on noin 0–400 jäsentä. Näitä voisi verrata vaikka paikkakuntakohtaisiin puoluejärjestöihin (vaikkei partiolla olekaan mitään tekemistä politiikan kanssa), jotka eivät ilmeisesti yleensä ole wikimerkittäviä. Partiopiirejä, joissa on jäseniä 1 000–12 000 (+ yhdessä n. 150, mutta se piiri onkin pian vain historiaa) voisi verrata puolueiden piirijärjestöihin, jotka ovat yleensä wikimerkittäviä, ainakin suurimmilla puolueilla. Mielestäni partiopiirien artikkelit tulisi säilyttää, ja kaikki lippukuntien artikkelit poistaa. Jollainkin lippukunnilla on kuitenkin pitkä ja vaiherikas historia (esim. Toimen Pojat), mikä saattaisi tehdä tietyistä artikkelista sittenkin wikimerkittäviä. –Samoasambia ✎ 4. heinäkuuta 2016 kello 00.08 (EEST)

Eivät mielestäni ole, koska Wikipedian merkittävyysKÄYTÄNNÖISSÄ edellytetyt vaatimukset eivät toteudu minkään lippukunnan osalta edes vähää alusta. Voisiko tähän rakentaa KÄYTÄNNÖISTÄ poikkeamisen poikkeusKÄYTÄNNÖN (kaikki partiolippukunnat ovat automaattisesti wikimerkittäviä), niin ei tarvitsisi miettiä lähteitä, kun ne ovat hyvin hankalia. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 4. heinäkuuta 2016 kello 09.19 (EEST)

Tuo Samoasambian ehdotus tuntuu ihan järkevältä. Sen verran pohtisin, että voi olla, että olisi hyvä jakaa ainakin suurimpien piirien kohdalla noita vielä pienemmäksi jolloin saataisiin listattua "piiriartikkeleissa" luettelotyylisiesti siihen kuuluvat lippukunnat. Sinänsä osa partiolippukunnista voi olla wikipedia mielessä merkittäviä (vanhoja ja pitkään jatkunutta toimintaa, osa ylläpitää kiinteistöjä / veneitä), mutta pääosin nuo artikkelit olivat lähteettömiä eikä artikkelit itsessään perustelle merkittävyyttä, niin voidaan hyvin tehdä siten, että tehdään keskeisimmistä partioaiheista artikkelit ja linkitetään lippukuntien osalta partiowikiin. --Zache (keskustelu) 4. heinäkuuta 2016 kello 12.56 (EEST)

En usko, että mikään näistä on tietosanakirjamerkittävä. Ei ole yhtään lähdettä toimen pojissakaan, joten senkin voisi poistaa. --Esamatti1 (keskustelu) 4. heinäkuuta 2016 kello 22.12 (EEST)

Enpä tiedä onko rinnastus puoluepolitiikkaan kovin osuva, kun partioliikkeessä lippukunnat ovat aivan keskeinen toiminnan taso; partiopiirit taas ainakin minun silmääni vaikuttavat vähän sellaiselta hallinnon välitasolta, jossa pyörii toki papereita ja rahaa, mutta niillä on vähemmän historiaa ja omaa identiteettiä. Toki suuri enemmistö noista lippukunnista ei varmaankaan tarvitse omia artikkeleitaan, mutta pisimpään toimineet, isoimmat ja muuten ansioituneimmat katsoisin kyllä selvästi merkittäviksi. – Haltiamieli 6. heinäkuuta 2016 kello 02.17 (EEST)

Piirit ja Suomen partiolaiset ovatkin keino järjestää yhteistoimintaa, pyytää yhteiuskunnalta avustusta (ovat saaneet vuosien mittaan paljon), luoda julkista kuvaa, ylläpitää kaupallista toimintaa (myydään partiolaisille tavaraa) ja ylläpitää kansainvälisiä suhteita. Olen samalla kannalla joidenkin yllä olevien kanssa siitä, että aihetta kannattaa lähestyä hierarkisesti luettelomaisesti. Luetteloon saa mahdutettua toimintavuodet ja paikkakunnat, mikä riittää useimmille sammuneille tai pienille lippukunnille. Merkittävimmille lippukunnille voidaan liittää listaan linkit artikkeliin, niin silloin satunnainen lukija saattaa löytää paljon muutakin luettavaa. Ratkaistava ongelma on muuttuvien piirien ongelma: piirirajat muuttuvat, niin mihin lippukunta liitetään? Niitä on ollut paljon.--J Hokkanen (keskustelu) 7. heinäkuuta 2016 kello 10.02 (EEST)

Jos lippukuntia ei katsota merkittäviksi, niin artikkelit voi muuttaa ohjauksiksi sivulle Luettelo Suomen partiolippukunnista ja kerätä sinne tiedot esimerkiksi perustamisvuosista. --Raksa123 (keskustelu) 13. heinäkuuta 2016 kello 16.22 (EEST)

Peruspaikkoina lippukuntien tiedoille ovat varmaan tuo luettelo ja Partiowiki. Jos lähteitä löytyy jostakin pitkään toimineesta (kymmeniä vuosia) ja suuresta (parhaimmillaan satoja jäseniä) lippukunnasta, sitten artikkeli. Vertaisin tilannetta urheiluseuroihin. --Aulis Eskola (keskustelu) 13. heinäkuuta 2016 kello 17.41 (EEST)

Mikä on piiluhirsi?

Nykypäivänä tulee harvoin vastaan sana jota ei voi tarkistaa internetistä. Iltalehti käytti sanaa "piiluhirsi", enkä löytänyt moiselle selvitykselle nopeasti selitystä netistä. Uutena käyttäjänä kysyn, voiko jossakin esittää toiveen asiasta tai artikkelista?-- –Kommentin jätti Kuuleppa (keskustelu – muokkaukset) 9. heinäkuuta 2016 kello 14.35 (EEST)

Piiluhirsi, piilutettu hirsi eli hirsi, jonka sahapintaiset kyljet on käsitelty piilukirveellä, niin että näkyväksi pinnaksi tulee aaltokuvioiseksi veistetty pinta. Piilukirves on mainittu artikkelissa Kirves. Aiheesta on muun muassa Youtube-video [10].--Htm (keskustelu) 9. heinäkuuta 2016 kello 15.01 (EEST)

Ja mitä tulee varsinaiseen kysymykseesi, niin artikkelitoiveita yleensä voi esittää sivulla Wikipedia:Artikkelitoiveet, tässä tapuksessa tekniikan osaa ja rakennustekniikkaan menisi tuo. Sinänsä olisi ehkä paras selostaa piiluhirsi artikkelissa Hirsirakentaminen, kosk akyseessä ei ole erillinen rakennustarvike, vaan tavallinen sahahirsi joka on saanut kylkeensä kirveestä.--Htm (keskustelu) 10. heinäkuuta 2016 kello 11.06 (EEST)

Fi.wikipediassa ei taida olla vanhoihin työmenetelmiin perehtyneitä, kun saatiin tällainen vastaus. Vanha tietosanakirja kertoo asiasta tarkemmin. Piilulla siis piiluttiin tukit hirsiksi. Nykyinen piiluaminen on koristeveistoa, jossa valmis hirsi käsitellään (varmaankin koneellisesti) että se näyttäisi siltä kuin se olisi tehty vanhalla menetelmällä. Asiasta en tiedä muuta kuin että olen tätä kaksinkertaista käsittelyä joskus ihmetellyt ja nyt tarkistin, mistä on kysymys. --Abc10 (keskustelu) 10. heinäkuuta 2016 kello 11.29 (EEST)

Tehdään koneellisesti, laitteita löytyy kaupoista. Mutta on siitä käsittelystä hyötyäkin eli ei pelkkää koristeveistoa, sillä pinnasta tulee tämän mukaan kestävämpi. Siksi vuosisataisi hirsitaloja on yhä hengissä. Mutta jos pinta ei ole säille alttiina, silloin kyse lienee pelkästään koristeesta. --Abc10 (keskustelu) 10. heinäkuuta 2016 kello 11.45 (EEST)

Elokuun kuvitustalkoot 2016

Elokuu on tulossa joten tein Elokuun kuvitustalkoot 2016 -sivun. Säännöt ovat samat kuin aikaisemmin eli pyritään kuvittamaan sellaisia artikkeleita joissa ei ole aikaisemmin kuvaa. Botti laskee pisteitä siten, että artikkeliin lisätystä kuvasta saa 1 pisteen, mikäli kuvan on tallentanut itse commonsiin, niin siitä saa 2 pistettä ja mikäli kuva on itse ottama (kuvassa on commonsin malline {{own}}, niin siitä saa visi pistettä.

Sellainen kysymys oli myös, että kilpailuun voisi osallistua luetteloon lisätyllä kuvalla. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa Luettelot Suomen patsaista ja muistomerkeistä -listoihin lisätyistä kuvista. Minusta tämä on ihan hyvä ehdotus. Botti ei kuitenkaan suoraan veny siihen, että se laskisi luetteloihin lisätyt kuvat, koska niissä on jo kuvia joten ne tarvitsisi laskea käsin. Toinen vaihtoeho on toteuttaa tässä rinnalla toinen kuvitustalkooprojekti jossa kuvitetaan patsaslistoja jolloin luvut saadaan laskettua botillakin. --Zache (keskustelu) 16. heinäkuuta 2016 kello 12.33 (EEST) (edit: oleellisia korjauksia per PtG)--Zache (keskustelu) 16. heinäkuuta 2016 kello 23.29 (EEST))

Tarkoitat varmaan, että teit Elokuun kuvitustalkoot 2016 -sivun. Ja tarkoitat edelleen, että pyritään kuvittamaan artikkeleita, joissa ei ole aikaisemmin kuvaa. :) --PtG (keskustelu) 16. heinäkuuta 2016 kello 23.21 (EEST)

Hups. Olet oikeassa. --Zache (keskustelu) 16. heinäkuuta 2016 kello 23.29 (EEST)

Mikä ihmeen kielihaku

..on tuonne kielilinkkiryhmään ilmestynyt? --Höyhens (keskustelu) 15. heinäkuuta 2016 kello 11.44 (EEST)

Tuolla jotain Wikipedia:Kahvihuone_(uutiset)#Compact_Language_Links_enabled_in_this_wiki_today. --Anr (keskustelu) 15. heinäkuuta 2016 kello 11.48 (EEST)

Kiitos. --Höyhens (keskustelu) 15. heinäkuuta 2016 kello 12.18 (EEST)

Öhh, tämä kuuluisi kai mieluummin tekniikkaosastolle, mutta ominaisuus on todella harvinaisen raivostuttava, minulla kun on tapana toisinaan käydä kaikki (sic!) kieliversiot läpi. Eikö tuota voi säätää jotenkin ennalleen, itse en löydä omista asetuksistani mitään? --Höyhens (keskustelu) 16. heinäkuuta 2016 kello 11.06 (EEST)

Se on asetuksissa kohdassa: Toiminnot:Asetukset → Ulkoasu → Kielet (ihan välilehden alareunassa) → Käytä kompaktia kielilistaa, joka näyttää sinulle tärkeimmät kielet. ja tuo on siis wikikohtainen asetus. Jos haluat muuttaa asian kaikissa wikeissä kerralla, niin tee seuraava css-sääntö metaan. meta:User:Zache/global.css. --Zache (keskustelu) 16. heinäkuuta 2016 kello 11.13 (EEST)

Tuon toiminnon kuvauksen pitäisi kai olla kuvaavampi, jotta se löytyisi helpommin, esim. "Piilota useimmat kielilinkit muutamaa sattumanvaraisesti valittua lukuunottamatta". --Savir (keskustelu) 16. heinäkuuta 2016 kello 11.19 (EEST)

Sen listan pitäisi muotua käyttäjän aikaisempien valintojen perusteella ja se on alussa satunnainen, koska siellä ei ole valintahistoriaa jonka perusteella se valitsisi näytettävät kielet tms. (ks. T136677). --Zache (keskustelu) 16. heinäkuuta 2016 kello 11.28 (EEST)

Kiitokset, tuossahan se oli! --Höyhens (keskustelu) 16. heinäkuuta 2016 kello 11.40 (EEST)

Arabia, indonesia, malaiji, kiina ja urdu ovat Wikipedian mielestä minulle hyvin tarpeellisia. --raid5 (keskustelu) 20. heinäkuuta 2016 kello 22.45 (EEST)

Miksi käännöstyökalua tyrkytetään?

Miksi käyttäjälle tyrkytetään käännöstyökalua uutta artikkelia aloittaessa, kun se on kuitenkin mahdollista valita käyttöön asetuksista, jos niin haluaa? Kysyn tätä erikseen tässä, kun edellisessä keskustelussa kysymys nähtävästi oli väärässä paikassa. --Abc10 (keskustelu) 20. heinäkuuta 2016 kello 19.34 (EEST)

Tähän ei ole kukaan rohjennut vastata. Ainakin Zache osaa vastata tämän tapaisiin kysymyksiin, joten jos ei kukaan muu halua kommentoida, niin odotan hänen vastaustaan. --Abc10 (keskustelu) 22. heinäkuuta 2016 kello 23.10 (EEST)

Vastaan vaikken tiedäkään. Olisikohan kyse bugista tai mainostamisesta, kuten taannoin kuvankatselijan tarjoamisessa vähän väliä. Siinäkään ei auttanut ominaisuuden ottaminen pois päältä. Onneksi se ei ole nyt häirinnyt. --raid5 (keskustelu) 23. heinäkuuta 2016 kello 10.44 (EEST)

Minäkään en tunnetusti ymmärrä tekniikasta, mutta markkinoinnista jotakin. Säätiön tm ylemmän tahon edustajat toitottavat uusia (keskeneräisiä) ominaisuuksia saadakseen niille nopeasti paljon käyttäjiä ja sitä myötä joko positiivista tai negatiivista palautetta, jonka perusteella ominaisuuksia voidaan joko kehittää, tai jos toitotuskaan ei tuo riittävää määrää pysyviä käyttäjiä ja palaute on pääosin kielteistä, ominaisuus voidaan haudata hiljaisuudessa. –Kotivalo (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 10.06 (EEST)

Kun asiantuntija Zache ei näytä haluavan vastata tähän, voi sitten jokainen kehitellä omia teorioitaan tämän "palvelun" tarjoamisen syistä, joka asettuu esikatseluruudun päälle, jolloin esikatselua ei voi käyttää. Odotan kuitenkin vielä vastausta Zachelta ja tietoa milloin tarjous poistuu. Sehän täytyy olla kunkin kieliversion teknisen ylläpidon vallassa, kun sitä ei ole kuin osassa. Käyttäjiltä ei ole kysytty. --Abc10 (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 10.41 (EEST)

Ei Zache ole vastuussa tästä. Kyseessä on säätiön kielitiimin kehittämä ominaisuus. Kuten aikaisemmin on kirjoitettu, ilmoitus käännöstyökalun saatavuudesta näytetään kaikissa Wikipedioissa poislukien englannin- ja saksankielinen. Kun napsautat ”Ei kiitos”, ilmoitus häipyy kunnes tämän tiedon tallentava eväste poistetaan. Ilmoitus näytetään, jotta useampi käyttäjä saisi tiedon käännöstyökalusta. Tämän avulla Wikipedioihin luodaan lisää artikkeleita ja kehittäjät saavat lisää palautetta kyseisen betaominaisuuden toimivuudesta. --Nikerabbit (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 11.28 (EEST)

Voisko sen sitten saada näkyviin myös en- ja de-wikeissä, noin niinku tasapuolisuuden vuoksi? Tai jos ne on sen kieltäneet, miksei jne.. --Höyhens (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 11.52 (EEST)

Ei sitä ole myöskään ainakaan ru.-, sv.- ja da.wikipediassa, muita en ole tutkinut. Vastaamattomuus ja harhaanjohtavat vastaukset ovat tyypillisiä vastauksia joita saa kun kysyy, ja se saa sitten kysymään itseltään todellisia syitä. Kun rastitusmahdollisuus on asetuksissa, tyrkytys on ollut siihen nähden ylimitoitettua. --Abc10 (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 13.24 (EEST)

Ei pidä paikkaansa. Kokeilin juuri äsken da-wikipediassa luoda artikkelia, ja ilmoitus tuli. Tarkistin cookiet, joissa oli nyt asetettu cx_campaign_newarticle_hide. Kokeilin luontia uudestaan, ja ilmoitusta ei tullut (cookien takia). Poistin sitten cookien, ja ilmoitus tuli taas. Aivan selvästi da-wikipediassa tulee tuo ilmoitus samaaan tapaan kuin fi-wikipediassa. ¬Antilope 25. heinäkuuta 2016 kello 16.30 (EEST)

Sv-wikissä on kaikille yhteisessä Mediawiki:common.css-skritpissä seuraava lisäys, joka taitaa poistaa ilmoituksen:

/* Döljer pop-up-ruta med reklam för betafunktionen innehållsöversättning enligt diskussion i Bybrunnen */

.cx-callout { display: none !important; }

Jos Abc10:n harmille annetaan suurempi paino kuin työkalusta informoinnille, niin saman voisi ehkä laittaa fi-wikiin? ¬Antilope 25. heinäkuuta 2016 kello 17.17 (EEST)

Arvelen että tässä on sekin pointti että ehkä suomi on synteettisenä kielenä hankalampi noin konekääntäjälle. --Höyhens (keskustelu) 26. heinäkuuta 2016 kello 00.15 (EEST)

Penis

Selailin tuossa Wikimediaa ihan mielenkiinnosta ja huomasin jännän jutun, porukka uppailee pippelinsä kuvia ihan huvikseen tuonne. Olen jo aikasemmin huomannut penis-artikkelin kuvien vaihtuvan tiuhaan tahtiin :D Noh jokainen tyylillään...

https://en.wikipedia.org/wiki/Human_penis https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Human_penis

Nerdbuster (keskustelu) 26. heinäkuuta 2016 kello 02.42 (EEST)

Ei tällaiset "en aiemmin huomannutkaan, mutta nyt huomasin" -viestit taida olla kovin järkevää keskustelua. Vastaavanlainen huomio Vaasan kaupungin suuruuden jännittävyydestä on esitetty "Kysy vapaasti" -kahvihuoneessa eikä sekään tuo mitään uutta keskusteluun. Ehkä tämä oli tässä. --Pxos (keskustelu) 26. heinäkuuta 2016 kello 10.34 (EEST)

Kahvihuoneen "sekalaista"-osiossa ei voi höpötellä vähemmän vakavasti? No kai minulla on vielä opettelemista Wikipedian käytössä... Nerdbuster (keskustelu) 26. heinäkuuta 2016 kello 19.09 (EEST)

"Kysy vapaasti" -osiossa voi vapaammin. --Höyhens (keskustelu) 26. heinäkuuta 2016 kello 22.20 (EEST)

Kahvihuoneet on tarkoitettu oikeastaan kysymyksille joko Wikipediasta tai jostain muusta. Kahvihuoneeseen ei ole oikein järkevää kirjoittaa pelkästään toteamisia omista huomioista tyyliin "pippelinkuvat vaihtuu näköjään", koska siitä harvemmin seuraa järkevää keskustelua traditionaalisessa mielessä. - Mutta vastaan nyt alkuperäiseen viestiin: en ole huomannutkaan.--Htm (keskustelu) 27. heinäkuuta 2016 kello 06.07 (EEST)

Keskustelufoorumi

Onko täällä ylipäänsä mitään keskustelufoorumia, jossa voisi jutella/juoruilla rennosti? Vaikka esim. sen jälkeen, kun muokkaajalla on käyttäjänimi ja sata muokkausta takana. --Ukas (keskustelu) 2. elokuuta 2016 kello 23.57 (EEST)

Wikipedian ulkopuolella ainakin muokkaustapahtumat ovat olleet sellaisia paikkoja, joissa on voinut jubailla rennosti muiden kanssa. Niitä on tietysti vain rajoitetusti eivätkä ne tavoita kaikkia. Netissä juttelu onnistuisi helposti varmaan irc-kannulla, mutta onko se aktiivinen? Olen miettinyt, voisiko projektikohtaisesti käyttää esim. viestisovellusta jutteluun ja projektinhallintaan, esim. Slackia. Mutta näistä mikään ei tietenkään ole Wikipedian sisäinen foorumi... --Olimar 3. elokuuta 2016 kello 08.37 (EEST)

ComradeUranium

Tämä osio alaosioineen on siirretty tänne Ylläpitäjien ilmoitustaululta. --Pxos (keskustelu) 31. heinäkuuta 2016 kello 18.40 (EEST)

mätkii uutta käyttäjää sääntökirjalla ja kumoilee muokkauksiani M/S Megastar -artikkelissa. –88.112.208.233 22. heinäkuuta 2016 kello 14.21 (EEST)

Hyväntahtoisesti olen yrittänyt opastaa, etteivät mm. keskustelufoorumit ole kelvollisia lähteitä, ja parin muunkin jutun kanssa (auto-mallineen samankaltaisia, ulkoisia linkkejä ei tekstiin jne.). Sinä taas aina vänkäät tuota Megastarin kansikuvausta omaan muotoosi. Anna sen olla yhteneväisyydenkin nimissä olla samanlainen kuin kaikissa muissakin laiva-artikkeleissa. ComradeUranium (keskustelu) 22. heinäkuuta 2016 kello 14.26 (EEST)

Keskustelua ei tarvitse levittää käyttäjän keskustelusivulta tänne. Opettele säännöt kaikessa rauhassa ja ota saamasi asiallinen palaute vastaan. --raid5 (keskustelu) 22. heinäkuuta 2016 kello 22.50 (EEST)

Sama juttu M/S Viking Grace -artikkelissa: minun muokkaus, ComradeUraniumin muokkaus ja M/S Rosella -artikkelissa: minä, CU. Pyydän ylläpitäjiä puuttumaan asiaan. –88.112.208.233 24. heinäkuuta 2016 kello 16.56 (EEST)

Totta helkkarissa kumoan kun sinä ensin kumoilet toisten asiallisia muokkauksia. ComradeUranium (keskustelu) 24. heinäkuuta 2016 kello 16.58 (EEST)

Ainoa asiallinen tuossa oli kansikuvauksen muotoilu, jonka nyt muutin sinne. ComradeUranium (keskustelu) 24. heinäkuuta 2016 kello 17.03 (EEST)

ComradeUranium ei kunnioita muita käyttäjiä, vaan toimii omien toimintatapojensa mukaan. Tuollainen toimintatapa ei voi olla hyväksi wikipedialle eikä sen yhteisöllisyydelle. Esimerkiksi kyseinen henkilö poistaa tietoa artikkelista Makigumo minkä perusteena on ilman konsensusta tehty wikilinkkien poisto ja kh. Samalla kuitenkin poistaa tietoja. Kumottuani muokkauksen hän palauttaa kumoukseni ainoana perusteenaan päivämäärien wikitys, josta ei siis ole konsensusta.--91.154.89.233 24. heinäkuuta 2016 kello 18.42 (EEST)

Päivämäärien ja vuosilukujen linkitys leipätekstissä ei ole toivottavaa. ComradeUranium (keskustelu) 24. heinäkuuta 2016 kello 18.45 (EEST)

Tässä vielä Wikipedian käytäntö päiväyksiä koskevista linkityksistä. Konsensus aiheesta siis on olemassa. --ComradeUranium (keskustelu) 24. heinäkuuta 2016 kello 21.36 (EEST)

Lisää perusteetonta "kumoamista" [11] –88.112.208.233 25. heinäkuuta 2016 kello 22.22 (EEST)

Olisitko ystävällinen ja jättäisit ne laivojen nimet rauhaan? Juuri eilen ne kaikki muokkasin käsin tuohon muotoon. ComradeUranium (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 22.26 (EEST)

ComradeUranium ja IP, lopettakaa tuo laivojen nimien kursivoinnin kanssa sompailu kumpikin. Fiwikissä ei ole onnistuttu tekemään mitään yhtenäistä linjausta siitä, että pitäisikö etuliitteet kursivoida vai ei ja edellisen kerran kun sitä sompailtiin, niin siitä seurasi sen verran suuri sähläys etten viitsisi samaa uudestaan. Jos olette vakavissanne siitä, että jokin tietty tapa on oikea, niin muotoilkaa perusteluista jokin jäsennetty esitys miksi asian pitäisi olla tietyllä tavalla. (Ja kyllä, tämä vaatii tutustumista lähdekirjalisuuteen ja käyttössä oleviin nimeämistapoihin). Toiseksi haluaisin myös mieluusti kuulla jotain ajatusta siitä, että jos määritellään jokin tapa oikeaksi, niin miten saadaan muutettua nykyiset artikkelit noudattamaan sitä. Vastaus tähän on AWB, mutta sen lisäksi pitäisi vielä löytää joku AWB:tä käyttävä jota kiinnostaisi asia riittävästi jotta hän jaksaisi viedä muutoksen läpi.

Lisäksi selvyyden vuoksi, niin se ei sitten ole hyväksyttävissä oleva ratkaisu, että jatkatte oman mielipiteenne viemistä eteenpäin muokkaussotimalla vaan siitä tulee sitten estoa. --Zache (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 22.37 (EEST)

Mielestäni tässä oiva perustelu koko nimen kursivoinnille: "Tuli äsken vastaan esimerkki kauppamerenkulun puolelta. Merimiesunionin järjestölehti Merimies-Sjömannen käyttää järjestelmällisesti etuliitteitä alusten edessä (M/s, M/t, HMS jne). Lehti kursivoi myös etuliitteet. ([12] , [13] ) --Zache (keskustelu) 29. heinäkuuta 2013 kello 06.52 (EEST)" --ComradeUranium (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 22.44 (EEST)

Ja esimerkiksi Jukka Korpelan mukaan etuliitettä ei kursivoitaisi [14]. Homman juju on siinä, että tuohon ei tietääkseni ole mitään yksiselitteistä oikeaa vastausta tai ainakaan suomenkielisen Wikipedian sisällä ei sitä ole. Jos sellaisen haluaisi, niin se pitäisi pystyä perustelemaan siten, että yhteisö sen hyväksyy jolloin sen voisi lisätä tyylioppaaseen. Ja jos olette muotoilemassa jotain ehdotusta siitä, että mitä muotoa pitäisi käyttää niin se varmaankin kannattaa valmistella jollain erillisellä sivulla ja siten kun ehdotus on valmis niin viedä se sitten kahvihuoneeseen kommentoitavaksi. Ylläpitäjien ilmoitustaululla ei varmaankaan kannata hirveän paljoa jatkaa kielenhuolollisista kysymyksistä. --Zache (keskustelu) 26. heinäkuuta 2016 kello 10.10 (EEST)

Luin Korpelan tekstin ja siinä hän antaa mainitsemasi esimerkin mutta itse tekstissä sanoo että "kirjoitetaan usein aivan kuten muutkin erisnimet" eli ilmeisesti tarkoittaa ilman kursivointia ja lainausmerkkejä ja on ehken tehnyt tilastollista tutkimusta mutta ei perustele millään asiantuntijaohjeella (kuten Kotus). Eli siitä ei saa mitään perustetta millekään Wikipedian käytännölle. Jos Kielitoimiston sivuilta löytyisi joku ohje, ei tästäkään asiasta tarvitsisi riidellä. --Mwåc8m (keskustelu) 26. heinäkuuta 2016 kello 10.30 (EEST)

Erään suuren suomalaisen kustantamon kielenhuolto-ohjeissa sanotaan kursivoinnista: "Englannin kielen oikeinkirjoitussäännöt velvoittavat kursivoimaan taiteellisten teosten, lehtien ja alusten nimet. Suomen kielessä ei tällaista sääntöä ole". (lihavointi alkutekstissä) Sen jälkeen todetaan mitä kielenhuolto-oppaat sanovat muotoilusta ja lisäksi todetaan, että "meriromaaneissa alusten nimien kursivointi on melko pakollista". Teksti siis perustuu nimeämättömiin kielenhuolto-oppaisiin ja meriromaanien tutkiskeluun. Virallisia kursivointiohjeita on siten vaikea löytää, kun niitä ei ole. Tuon perusteella Wikipediasta voisi pyyhkiä pois kaikki kursivoinnit. --Abc10 (keskustelu) 3. elokuuta 2016 kello 16.31 (EEST)

Seulojan oikeuksien poistaminen ComradeUraniumilta

Yllä olevien esimerkkien mukaisesti selkeää ei-vandalismia "sotkuna" kumoileva käyttäjä ei sovellu seulojaksi. –88.112.208.233 25. heinäkuuta 2016 kello 22.33 (EEST)

Paremmin kuin IP-paholainen.  En kannata --Pjoona11 (keskustelu - muokkaukset) 26. heinäkuuta 2016 kello 14.40 (EEST)

ComradeUranium ajaa liian voimakkaasti omia mielipiteitään ja kohtelee muita ala-arvoisesti saadakseen omia muokkauksiaan wikipediaan Momi-luokka + huomautus käyttäjän keskustelusivulla. Olen samaa mieltä ylläolevan poistoehdotuksen kanssa. IP käyttäjä on wikipedian muokkaajana saman arvoinen kuin nimimerkillä toimiva eli IP-muokkaajan vertaaminen paholaiseen on henkilökohtainen hyökkäys ja vähintäänkin erittäin huonoa käytöstä.--91.154.89.233 29. heinäkuuta 2016 kello 17.42 (EEST)

Tämä kielenhuoltomuokkausko on sinusta ala-arvoista kohtelua? Kysyin myös perusteluasi keskustelusivulla ystävälliseen sävyyn, muttet onnistunut antamaan sellaista. ComradeUranium (keskustelu) 29. heinäkuuta 2016 kello 17.48 (EEST)

Huomautus on harvoin ystävällinen, vaikka sen kuorruttaisi sokerilla ja vastaukseni on käsittääkseni aivan yhtä hyvin perusteltu kuin sinunkin.--91.154.89.233 31. heinäkuuta 2016 kello 12.26 (EEST)

Pätevää perustelua oikeinkirjoitussääntöjen kiertämiseen en ole vielä koskaan kuullut. ComradeUranium (keskustelu) 31. heinäkuuta 2016 kello 13.34 (EEST)

Solmu on solmu, turha käyttää englanninkielistä lyhennettä, jota ei tunneta yleisessä kielenkäytössä juurikaan. Tietolaatikossa on sitäpaitsi tilaa kokonaisille sanoille. Html-koodin käyttö selkeän ×-merkin sijasta ei ole mikään kielenhuoltotoimenpide vaan juurikin turhaa sotkua. Metrin linkityksen poisto on turha. Jos joku haluaa sen linkittää, sen voi linkittää. Ainoa yhtään perusteltavissa oleva toimenpide on Commonscat-mallineen muutos rivi-mallineeksi ja siirto Aiheesta muualla-otsikon alle. Kaikenlainen tarpeeton "kielenhuollon" nimissä tehty muuttelu on turhaa häiriöintiä. --176.93.67.9 31. heinäkuuta 2016 kello 19.49 (EEST)

Koodit eivät ole millään perusteella sotkua. Toki ×-merkin voi kirjoittaa sellaisenaan, mutten jaksa aina lähteä sitä kaivelemaan jostain. Sitova välilyönti (&nbsp) sen sijaan on aina kirjoitettava koodilla. Solmun lyhenne suomen kielessä on kn. ComradeUranium (keskustelu) 31. heinäkuuta 2016 kello 20.00 (EEST)

Momi-luokka-sivu on nyt suojattu muokkaussodan vuoksi. Yrittäkää jutella jossain muualla kuin täällä. Ongelmia näkyy olevan nyt paljon, ja jonkun pitäisi nyt joustaa. Kommenttipyyntö tarvittaessa asiasta laajemmalti. --Pxos (keskustelu) 31. heinäkuuta 2016 kello 13.36 (EEST) Kommenttia muutettu. Sana "täällä" viittasi ylläpitäjien ilmoitustauluun, jossa keskustelu sijaitsi ennen kuin siirsin sen kahvihuoneeseen. Kahvihuoneessa voi nyt jutella vapaasti. --Pxos (keskustelu) 31. heinäkuuta 2016 kello 18.46 (EEST)

ComradeUraniumin toiminta

Käyttäjä:ComradeUraniumin toiminta ei ole wikipedian toimintatapojen mukaista artikkelia Makigumo ( ja useita muita artikkeleita) muokattaessa. Hän ajaa omia muutoksiaan wikipediaan kunnioittamatta IP muokkaajia. Tällainen toiminta lisää vandalismia ja siten se kannattaa suitsia pois.--91.154.89.233 31. heinäkuuta 2016 kello 18.08 (EEST)

En edelleenkään ymmärrä, mikä tekee kielenhuollosta ym. pienestä fixailusta "IP-muokkaajien epäkunnioitusta". ComradeUranium (keskustelu) 31. heinäkuuta 2016 kello 18.13 (EEST)

Diffejä ei ole paljoakaan näkynyt, joten tässä sellainen: [15]. Muokkausyhteenvetona asiallinen teksti: ”Kumottu muokkaus 15847787, jonka teki 91.154.89.233 (keskustelu) vuosilukuja ja päivämääriä ei linkitetä)”. 91.154.89.233:n muokkaukset eivät ole parantaneet kyseistä artikkelia. --raid5 (keskustelu) 31. heinäkuuta 2016 kello 19.26 (EEST)

Mikäli nimimerkin jatkuvasti tekemää tarpeetonta linkkien poistoa, small toiminteiden lisäämistä ja viitteiden muotoilua pidetään hyväksyttävänä ja wikipediaa hyödyttävänä, vaikka samalla poistetaan viitteistettyä IP:n tuottamaa sisältöä niin wikipedian toimintatavoissa ja wikipedistien asenteissa on jotain pahasti pielessä. Samoin toimiva IP saisi vähintään vandalismihuommautuksen ellei suoraan estoa. Tämä saattaa olla syynä myös wikipedistien jatkuvaan vähenemiseen.

Linkkien poistaminen mallineista ei ole käytäntöjen vaatimaa (perustetta ei ole), vaan jos ne siellä ovat niin niiden tulisi antaa olla eli kunnioittaa kirjoittajan valintaa. Vaikka Wikipediassa on käytäntö muokkaa rohkeasti se ei tarkoita röyhkeyttä, vaan nimenomaan rohkeutta aloittaa oikeana pitämänsä toiminta muiden työtä aliarvostamatta. Näin eivät tietyt wikipedistit tällä hetkellä toimi IP muokkaajia tai muitakaan muokkaajia kohtaan, vaan he ajavat ainoastaan omia ajatuksiaan ja mielipiteitään välittämättä muiden mielipiteistä.--194.251.119.208 3. elokuuta 2016 kello 15.59 (EEST)

Kerrohan mitä tuosta nyt on poistettu? ComradeUranium (keskustelu) 3. elokuuta 2016 kello 16.07 (EEST)

Puolet kommentista.--194.251.119.208 3. elokuuta 2016 kello 16.14 (EEST)

Sori, katsoin että ylempi osa oli allekirjoittamaton kommentti. Mutta mitä viitteistettyä sisältöä oli poistettu? ComradeUranium (keskustelu) 3. elokuuta 2016 kello 16.18 (EEST)

Ja IP voisi alkaa käyttää IP:n aiempaa tunnusta, jos kokee että ongelma liittyy jotenkin IP:hen. --Otrfan (keskustelu) 3. elokuuta 2016 kello 16.03 (EEST)

Täh....--194.251.119.208 3. elokuuta 2016 kello 16.06 (EEST)

Henry Knox

Kuinkahan paljon tätä pitäisi vielä muokata ennen kuin se on julkaisukelpoinen? --Pjoona11 (keskustelu - muokkaukset) 6. elokuuta 2016 kello 00.49 (EEST)

Mitä tarkoitat? Kun vilaiset uusia artikkeleita, siellä on monenlaisia räpellyksiä. Mutta jos haluat arvion mitä vikaa siinä on, niin tässä pari juttua:

• Koska siirtokunta ei ole erisnimi, se kirjoitetaan pienellä.
• Liput laatikossa ovat turhia. Wikipedian lukijan perustaitoihin kuuluu lukutaito. Älä lisäile niitä muualle kuin urheiluartikkeleihin.
• Lähden perusoletuksesta, että et ole itse lukenut tietoja lähteeksi laittamastasi kirjasta. Jos tiedot on en.wikistä, laita käännösmalline, ja kirja laita otsikon Kirjallisuutta alle. Jos oletan väärin, edellä oleva on yliviivattava, mutta merkitse sitten sivunumerot.
• Kuolema on vähän arvoituksellinen, en.wikissä asia on selitetty paremmin. Lisäksi juttu pitää lähteistää, kuten muutkin tiedot. Paitsi jos tiedot on en.wikistä ja lisäät käännösmallineen, joka on hätäapu lähteettömiä artikkeleita kirjoitettaessa.

--Mwåc8m (keskustelu) 6. elokuuta 2016 kello 09.46 (EEST)

Hyviä neuvoja. Hiekkalaatikon artikkeli näyttää keskeneräisenäkin valmiimmalta kuin moni muu uusi artikkeli. Ylimääräinen sulje kannattaisi poistaa johdannosta. Syntymä- ja kuolinaikoihin voisit lisätä nämä mallineet:
{{Syntymäaika ja ikä|25|7|1750||1}}
{{Kuolinaika ja ikä|25|7|1750|25|10|1806}} --raid5 (keskustelu) 6. elokuuta 2016 kello 11.10 (EEST)

Geni.com ym. sukusivut

Palaan tähän sukusivusto-asiaan vielä kun jotkut käyttävät niitä lähteinä, vaikka ne ei ole Wikipedian käytäntöjen mukaan luotettavia lähteitä. Vastaan tuli nimittäin juuri sattumalta Aili Lähteensuo -nimisen henkilön kuolinilmoitus (koska sukulaisiani on Lähteensuo-nimisiä). MyHeritagessa on sillä nimellä sivu, mutta toinen nimi Ester on kirjoitettu väärin eikä ihmisestä ole sen lisäksi muuta tietoa kuin ilmeisesti kuulopuheena tullut tieto että hän on eronnut miehestään (toivottavasti piti paikkansa). Nolo sivu ja edustava esimerkki. --Mwåc8m (keskustelu) 6. elokuuta 2016 kello 10.29 (EEST)

Mallineen sisältämän tiedon poisto-ongelma

On olemassa Malline:HC Keski-Uusimaan kokoonpano, joka on nyt merkitty pikaisesti poistettavaksi "tarpeettomana". Se sisältää erään joukkueen kokoonpanon kaudella 2013-2014. Tietoa ei löydy varsinaisesta artikkelitekstistä (HC Keski-Uusimaa) eikä sen aiemmista versioista, koska se on esitetty mallineen avulla. Nyt seuraa ongelma: Jos merkittävistä aiheista kirjoitetussa artikkelissa tietoa päivitetään artikkelin sisällä, vanhan tiedon voi löytää sivuhistoriasta. Jos taas tieto on esitetty mallineessa ja malline poistetaan, tieto katoaa kokonaan. Mitä pitäisi tehdä? En mielelläni poistaisi mallinetta tästä syystä. --Pxos (keskustelu) 20. heinäkuuta 2016 kello 23.28 (EEST)

No jos sinusta malline kannattaa säilyttää muokkaushistorian yhtenäisyyden takia, niin voit merkitä mallineen poistetuksi käytöstä tähän tapaan: Malline:Metasivupohja. Ja kuten tuossa totesit, niin mallineen säilyttäminen on ihan perusteltua tässä tapauksessa. --Zache (keskustelu) 20. heinäkuuta 2016 kello 23.33 (EEST)

Luokka "Vanhentuneet mallineet" on tuttu. Toinen tapa voisi olla palauttaa artikkeliin tuo kokoonpano, mutta voisi substata mallineen sisällön siihen tekstinä, jolloin tieto hiilipaperoituu pysyvästi ainakin yhteen artikkelin versioon. Silloin mallineen voisi poistaa, mutta tuokin tuntuu vähän kulmikkaalta. --Pxos (keskustelu) 20. heinäkuuta 2016 kello 23.40 (EEST)

Tuo malline on nyt merkitty vanhentuneeksi [16], joten tämä yksittäiskysymys on ratkaistu noin kolmen viikon "poistokeskustelun" jälkeen. --Pxos (keskustelu) 9. elokuuta 2016 kello 17.33 (EEST)

Tallenna-napin tekstin muuttuminen

Tämä viesti on sekalaista-kahvihuoneessa uutiset kahvihuoneeseen tulleesta viestistä siksi, että harvat seuraavat uutiset kahvihuonetta ja tämä on sen verran näkyvä muutos, että tästä joka tapauksessa kyseltäisiin.

"Tallenna sivu" -napin teksti tulee muuttumaan kuukauden sisällä muotoon "Julkaise sivu" ja muutos koskee vain näkyvää tekstiä eli muutokseen ei liity mitään toiminnallista muutosta. Muutos tehdään siksi, että: Pääsyy muutokselle on uusien käyttäjien sekaannuksen välttäminen. Useat uusille käyttäjille tehdyt käyttäjätutkimukset ovat osoittaneet, että jotkut uudet käyttäjät uskoivat “Tallenna sivu” -tekstin tarkoittavan uuden sivun tallentamista yksityisesti heidän tunnukselleen, toisin kuin tulevan pysyvästi saataville netissä. . Voin muokkaustapahtumien perusteella sanoa, että tämä todennäköisesti pitää paikkaansa, koska aika usein se tulee yllätyksenä, että teksti tulee suoraan näkyville.

Jatkot uutiset kahvihuoneeseen. --Zache (keskustelu) 11. elokuuta 2016 kello 09.35 (EEST)

Toiminta Wikipediassa ilman tunnusta

Kesäkuusta Wikipediaa muokanneena olen havainnut, että toimintaympäristö on täysin pirstoutunut. Ensin se jaetaan kahtia tunnuksellisiin ja IP-käyttäjiin, jotka ovat useiden käyttäjien mielestä vandaaleja Pjoona11. Jopa osa ylläpitäjistä sallii tunnuksellisten toimia IP-käyttäjiä kohtaan kuinka haluavat. Olen kuitenkin ymmärtänyt että Walesin ideana oli kaikkien halukkaiden olevan tasa-arvoinen mahdollisuus tietojen lisäämiseen ja ylläpitämiseen.

Toinen selkeä jako on omiin asioihinsa keskittyvät ja sitten ne, jotka sorkkivat joka paikassa tekemässä kielenhuoltoa. Kielenhuollolla tarkoitetaan, minkä tahansa oman keksinnön tuomista minne sattuu ilman johdonmukaisuutta tai yleistä hyväksyntää. Tällaisia käyttäjiä, jotka aiheuttavat lähinnä laadun heikkenemistä kadottamalla johdonmukaisuuden ja samankaltaisuuden artikkeleista pidetään "parhaina" wikipedisteinä ja heidän toimintaansa suojellaan kaikin mahdollisin ylläpitotoimin. Toimia ovat muun muassa huomauttajien lyttääminen, toiminnan kielto eli sensuuri ja tarpeettomana pitäminen. Tämäkö on wikipedian tulevaisuus, vain sekaannusta aiheuttavat ja keskusteluja luovat käyttäjät ovat toivottuja ja varsinainen tietosanakirjan tekeminen jätetään lapsipuolen asemaan?--194.251.119.208 12. elokuuta 2016 kello 08.24 (EEST)

Tuo keskustelunavaus on täytetty sellaisilla olkinukeilla ja savuverhoilla, että ihmettelisin, jos siitä saisi jonkin rakentavan keskustelun aikaan. Useat ip-käyttäjät tekevät arvokkaita muutoksia artikkeleihin, mutta heitä on vaikea identifioida verrattuna tunnuksellisiin käyttäjiin. Tällöin keskustelukin heidän kanssaan on hankalampaa, kun ei voi varmasti sanoa, onko ip-käyttäjä aina sama henkilö. Jos haluaa osallistua yhteisön toimintaan, siuosittelen käyttäjätunnuksen luomista – sen kanssa se on helpompaa.--Olimar 12. elokuuta 2016 kello 09.16 (EEST)

Miten artikkelin luominen ja niiden muokkaus on helpompaa?--194.251.119.208 12. elokuuta 2016 kello 10.55 (EEST)

Ainakin siten artikkeleiden luominen ja muokkaus on helpompaa, että väärinkäyttösuodatin, jota käytetään ilmiselvän sotkun (=pissa, kakka, artikkeleiden tyhjennys jne) estämiseen, seuraa ainoastaan sisäänkirjautumattomien ja aivan uusien tunnusten muokkauksia. Vaikka sen osumatarkkuus on ihan kohtuullinen (useampi kuin 9/10 on sotkua), niin se osuu valitettavan usein myös hyviinkin muokkauksiin ja väittäisin, että enemmän IP-muokkaamista tekevät törmäävät tuohon. (ks. Wikipedia:Väärinkäyttösuodatin/Virheet). Toinen seikka on, että suomenkielisessä Wikipediassa on käytössä seulonta, jossa käydään tuoreita muutoksia läpi. Kaikkia muokkauksia ei kuitenkaan käydä läpi, koska se yksinkertaisesti vaatisi liikaa työtä vaan vakituisesti tunnuksella muokkaavat on tyypillisesti merkitty automaattisesti läpikäydyiksi. Tältä kannalta ainakin itselläni on omalehmä ojassa siinä mielessä, että pyrin saamaan asiallisesti muokkaavat IP-muokkaajat muokkaamaan tunnuksella jotta heidät voidaan merkitä automaattisesti seulotuiksi joka vähentää läpikäytävien muokkausten määrää. Se miksi seulonnalla käydään läpi IP-muokkauksia johtuu siitä, että niiden läpikäyminen on hyödyllisintä, koska IP-muokkauksissa on eniten selvää sotkemista sekä myös hyväntahtoisia muokkauksia, jotka tarvitsevat toimittamista. Yksi selkeä esimerkki usein tehtävistä korjauksista on rikkinäisen wikikoodin korjaaminen. --Zache (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 12.19 (EEST)

Olimar: Täsmentäisitkö syytöstäsi esittämällä aloituksesta argumentointi virheen, jotta kykenen täsmentämään esitystä?--194.251.119.208 12. elokuuta 2016 kello 10.59 (EEST)

Tekijöiden jako IP-käyttäjiin ja tunnusta käyttäviin ei ole "täysin pirstoutunut" asia. En ole tavannut IP-käyttäjiin kohdistuvaa kiusaamista, eikä kirjoittaja osoita heitä pidettävän yleisesti vandaaleina. Muokkaustapoja on monenlaisia, mutta en näe siinä mitään pahaa. Kielenhuolto on arvokasta, koska se yhtenäistää ja parantaa artikkelin kieliasua, joka saattaa olla hajanainen monen muokkaajan jäljiltä. En osaa sanoa, minkälaisia muokkaustapoja Wikipediassa arvostetaan ja mitä ei arvosteta, koska käsittääkseni asiaa aei ole tutkittu. Kaikkia tarvitaan, paitsi vandaaleja. Kahvihuoneissa ja keskustelupalstoilla viihtyviäkin on siedettävä, vaikka heidän panoksensa tietosanakirjaan jää usein vähäiseksi. Kiusaaminen on kiellettyä ja jos sitä esiintyy, siihen pitää puuttua välittömästi. Minusta IP-osoite on satunnaisesti muokkaaville hyvä, mutta jos haluaa enemmän muokata, suosittelisin minäkin käyttäjätunnuksen hankkimista.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 11.40 (EEST)

Käyttäjätunnuksen käyttämisen pitäisi olla jos ei pakko niin ainakin vahvasti suositeltavaa. IP-muokkaajien suurin ongelma on se, että heidänhän ei tarvi pelätä tai varoa mitään. Estot voi kiertää vaihtamalla laitetta tai odottamalla hetken. Käyttäjätunnusta käyttävät sen sijaan joutuvat varjelemaan mainettaan ja siksi olemaan huolellisia. Vakiintuneen käyttäjätunnuksen pitäisi aina antaa voittaa muokkaussodat ip-käyttäjiä vastaan. Myös useiden käyttäjätunnusten käyttämiseenkin pitäisi puuttua nykyistä ankarammin, sillä sukkanukenkin takaa voi häiriköidä ilman pelkoa. --Savir (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 11.52 (EEST)

StrynSavir todistaa ylläpitäjän pitkäaikaisen käyttäjän suhtautumisen IP-käyttäjiin eli pitää heitä alempaan kastiin kuuluvina, jotka eivät voi olla muokkaukseen liittyvissä asioissa oikeassa tunnuksellisiin nähden.--194.251.119.208 12. elokuuta 2016 kello 13.29 (EEST)

Tuo on aika kova väite, eikä pidä kyllä paikkaansa. Toivon että lopettaisit tällaiset perättömät syytökset. --Stryn (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 13.48 (EEST)

Kova on väitekin:"Vakiintuneen käyttäjätunnuksen pitäisi aina antaa voittaa muokkaussodat ip-käyttäjiä vastaan." eli väite ei ole perätön perustuessaan omiin teksteihisi.--194.251.119.208 12. elokuuta 2016 kello 14.12 (EEST)

Savir ei ole minun tunnukseni. --Stryn (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 14.13 (EEST)

Pyydän nöyrimmästi anteeksi virhettäni.--194.251.119.208 12. elokuuta 2016 kello 14.37 (EEST)

Nyt siellä on toinen, sillä Savir ei ole ylläpitäjä. --Otrfan (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 14.43 (EEST)

Jos käyttäjä muokkaa tunnuksella, jonka käytön lopettaa törmättyään ongelmiin, ja alkaa muokata IP:llä, ja huomaa törmäävänsä samoihin ongelmiin, niin vika ei ole tunnuksessa/IP:ssä, vaan käyttäjässä itsessään. --Otrfan (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 12.20 (EEST)

Tuosta ilman tunnusta muokkaamisesta, niin kesänaikana on ollut keskustelua siitä pitäisikö tiettyjä matkustajaliikenteen aluksia suojata koska vesillelaskuvuotta venkslataan, kursivoidaanko laivojen etuliitteet, pitääkö tietolaatikossa osa tekstistä olla pienellä ja jos pitää, niin mikä osa ja vielä myös se, että linkitetäänkö päivämääriä. Käyttäjätunnuksista mukana on ollut ComradeUranium, koska hän tuntuu seuraavan ainakin siviilipuolen laiva-artikkeleita. Mukana keskustelussa on ollut mm. ComradeUranium (yllä) ja Msaynevirta joille molemmille on IP:den toimesta vaadittu mm. ylläpitäjien ilmoitustaululla estoa (ks Ylläpitäjien ilmoitustaulu). Se mikä itselleni on jäänyt epäselväksi on se, että keskustellaanko tässä yhden vai useamman IP:n kanssa jotka sattumalta tykkäävät laivoista ja vaativat estoja toisille käyttäjille. --Zache (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 15.01 (EEST)

Olen muokannut vain tällä tunnuksella ja ainoastaan keisarillisen Japanin laivastoon liittyviä artikkeleita. Pääosin nojaten CatScanin tuottamaan luokkaan liittyvään punalinkkilistaan, jonka olen saanut nyt alle neljänsadan. "Riidat" ovat kaikki saaneet alkunsa kahden tunnuksellisen käyttäjän ilman konsensusta olevien muutosten tekemisestä. Näissä ei ole huomioitu minkäänlaisia käytöstapoja, vaan on jyrätty omia muutoksia kaikin keinoin. Kyseisten käyttäjien muutosten kumoaminen on vain kiihdyttänyt riitaa. Huomautuksia asiasta on muiden toimesta pidetty nillityksenä, käsketty luopumaan kommentoinnista ja toimintaa on pidetty oikeutettuna normaalina toimintana jne. Tunnukselliset käyttäjät eivät ole saaneet huomautuksia lukuun ottamatta muokkaussodasta saatua estoa.

Msaynevirta rikkoo botillaan bottikäytäntöä tekemällä erilaisia muutoksia, joilla ei ole yhteisön konsensusta, artikkeleihin. Botin käyttöoikeuden menetys olisi tuosta minimitoimenpide, mutta sitäkään ei ole tehty.--194.251.119.208 12. elokuuta 2016 kello 15.45 (EEST)

Minun mielestäni säädätte triviaalien asioiden parissa. Sillä ei ole mitään merkitystä onko siinä päivämäärässä linkki vai ei tai onko jokin teksti pienellä. Noh, joka tapauksessa pistin alas vähän laajemmin mitä pitäisi tehdä. --Zache (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 17.19 (EEST)

Noista Msaynevirran muokkauksista, niin sinänsä hän voisi minusta pyrkiä välttämään sellaisia muokkauksia AWB:llä jotka aiheuttavat mielipahaa, koska haitta niistä aiheutuvasta draamasta on suurempi kuin niiden hyöty. Oli muokkaukset käytäntöjen mukaisia tai ei. Joskin oletan, että viittaat tässä käytäntöjen vastaisilla muokkauksilla myös sillä, että Msaynevirta on jättänyt automaattisesti lähdepyyntöjä samalla kun hän on tehnyt AWB:llä muokkauksia. Tämä on ilmeisesti virheellinen syytös, koska AWB on puoliautomaattinen työkalu ja siinä sen ehdottamaa muokkausta pääsee muokkaamaan ennen tallennusta, niin hän on käsin lisännyt niitä lähdepyyntöjä ongelmallisiksi huomaamiinsa kohtiin samalla kun hän on käynyt muokkauksia läpi. (ks. tämä) --Zache (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 17.28 (EEST)

Kyse ei ole mielipahan aiheuttamisesta, vaan bottikäytännön vastaisuudesta. Käytännön ensimmäisenä kohtana on konsensusvaade, AWB:n käyttö vaatii oman tunnuksen (joka Msaynenvirralla on, muteti käytetty) eli rike vaatii toimenpiteitä ylläpitäjiltä, koska se on tahallista ja toistuvaa (jatkui huomautukseni jälkeen).--194.251.119.208 15. elokuuta 2016 kello 08.28 (EEST)

Jos yritettäisiin olematta arvostelematta käyttäjiä henkilökohtaisesti kahvihuoneessa. Jos on jotain täsmällistä minkä takia pitäisi estää, niin pistä ylläpitäjien ilmoitustaululle ilmoitus + linkit muokkauksiin joista sinusta oltiin käytäntöä rikottu. Selvyyden vuoksi, niin Msaynenvirta muokkaushistorian perusteella oli minusta tehnyt AWB-muokkauksensa bottitunnuksellaan kuten kuuluikin eli sitä kohtaa ei oltu rikottu. Konsensusta muokkauksista ei IP:n ja Msaynevirran välillä ollut. --Zache (keskustelu) 15. elokuuta 2016 kello 09.23 (EEST)

Käytäntöjä rikkoneen käyttäjän rikkeestä puhuminen ei ole arvostelua, vaan osa keskustelua, jossa puhutaan tunnuksellisten käyttäjien laajemmasta suojasta IP käyttäjiin nähden. Olen tehnyt pyynnön estämisestä sekä asioiden palauttamiseksi, mutta kyseinen botti jatkaa edelleen toimintaansa ja ylläpitäjien vain toistellessa samoja asioita eli ei saa arvostella tunnuksellisen käyttäjän toimintaa. Botin muutoshistoria on niin pitkä, että sitä ei ole mielekästä linkittää mihinkään. Ylläpitäjien pitäisi osata itsekin selvittää joitakin asioita, kunhan joku kertoo ongelmasta. AWB:n käyttöön pitää olla oma tunnus (ainakin käytännön mukaan) ja sitä pitänee myös selvyyden vuoksi käyttää AWB muokkauksiin.--194.251.119.208 15. elokuuta 2016 kello 09.49 (EEST)

No kuten tuosta ylläpitäjien ilmoitustaululle linkittämästä keskustelu näkyyy, niin päivämäärien linkitys edes tietolaatikoissa ei saanut siinä mitenkään kiistatonta kannatusta (enemmistö nähdäkseni vastusti) ja toiseksi sinä olet ollut se kuka on noita päiväyslinkityksiä viimeisimpänä lisäillyt/poistanut. Nyt kun et saanut tahtoasi muuten läpi niin vänkkäät tässä, että toinen käyttäjä estettäisiin jotta ylläpito legimitoisi näkemyksesi jonka suhteen on aika hiljaista, koska ylläpito ei estele ketään tilauksesta. --Zache (keskustelu) 15. elokuuta 2016 kello 10.58 (EEST)

Wikipedia on kiitollinen alusta nillitykselle jos siihen on taipumusta. Kun yksi nillittäjätunnus kommenttipyynnön jälkeen hiljenee, tilalle tulee toinen. Oman harrastuspiirinsä artikkeleita muokkaavia käyttäjiä nkihäiritään järjestelmällisesti. Rauhan säilyttämiseksi olisi parempi muokkailla omia juttujaan ja antaa toisten keskittyä omaan tekemiseensä, mutta se ei nillittäjille riitä. Minusta ylläpitäjien pitäisi puuttua niiden toimintaan, joilla on hyvin voimakas tarve dominoida aina milloin mitäkin aihepiiriä tai itse keksimäänsä käytäntöä, eikä puolustaa heitä. Vapaa muokattavuus on teoreettinen käsite joka ei toteudu nykyisellä tavalla. Häviäjä on Wikipedia. --85.76.22.12 15. elokuuta 2016 kello 08.54 (EEST)

Laivat ja niiden tietolaatikot

Tässä kesän aikana on ollut aika lailla aktiviteettia laivojen ympärillä. On pohdittu mitä osaa nimestä pitäisi kursivoida, mitä kaikkea tietolaatikossa kirjoitetaan pienellä tai linkitetäänkö tietolaatikossa päivämääriä. Tähän liittyen on muokkaussodittu, Ylläpitäjien ilmoitustaululla pyydetty artikkelien suojaamista, seuloja- ja bottioikeuksien poistamista yms. Voi olla, että ylläpidon olisi pitänyt puuttua tähän tiukemmalla otteella tai sitten, mutta joka tapauksessa näin ylläpitäjän näkökulmasta tuo ulkonäköseikoista säätäminen tuntuu ajan haaskaamiselta täysin triviaaleihin asioihin kun olisi ihan oikeitakin juttuja tehtävänä.

Listasin alle vähän tietolaatikkojen tilannetta. Eli käytännössä kaikista tietolaatikoista puuttuu ohjeet siitä mitä arvoja mihinkin parametriin on tarkoitus syöttää ja ne pitää arvata parametrien nimistä. Lisäksi kaikista tietolaatikoista puuttuu Visuaalisen muokkaimen tarvitsema templatedata -määritys. Lisäksi joukossa on niin vähän käytettyjä tietolaatikoita, että artikkelit voisi vaihtaa käyttämään yleisemmin käytettyjä tietolaatikkoja ja mahdollisesti lisätä niihin myös parametreja jotta tietoa ei huku (esim. purjesotalaivan takilointi, joka puuttuu sotalaiva-tietolaatikosta).

Laivatietolaatikot

Malline	Luotu	Tehty tietolaatikko-mallineilla	Kielilinkit	Ohjeet	Visual editor -ohje	Wikidata	Kuinka monessa artikkelissa
{{Laiva}}	2005	kyllä	On	Ei	Ei	Ei	713
{{Purjesotalaiva}}	2014	kyllä	Ei	Ei	Ei	Ei	2
{{Purjevene}}	2015	kyllä	Ei	On	Ei	Ei	4
{{Sotalaiva}}	2006	kyllä	On	Ei	Ei	Ei	4604
{{Sotalaivaluokka}}	2006	kyllä	On	Ei	Ei	Ei	909
{{Sotavene}}	2006	kyllä	Ei	Ei	Ei	Ei	113
{{Sotilassukellusvene}}	2014	kyllä	Ei	Ei	Ei	Ei	7
{{Vene}}	2008	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei	27

Tehty tietolaatikkomallineella

Tietolaatikko on tehty jollain pohjamallineella. Pohjamalline on yleensä {{Tietolaatikko}} tai sitä käyttävällä {{yksinkertainen tietolaatikko}} -malline. Mikäli tietolaatikko on tehty suoralla html-koodilla tai taulukolla, niin tietolaatikko pitäisi muuttaa tietolaatikkomallinetta käyttäväksi. (Esimerkki Sukellusvene Saukko)

Kielilinkit

Onko tietolaatikolle asetettu kielilinkkejä. Jos ei ole, niin pitäisi tarkistaa onko mallineelle muunkielistä vastinetta ja asettaa kielilinkit.

Ohjeet

Onko tietolaatikossa ohjeet jotka kertovat mitä tietolaatikon arvoiksi kuuluisi kirjoittaa. ks {{teleskooppi}}.

Visual editor -ohje

Jotta visuaalinen muokkain tarjoaisi lomakkeen johon tietolaatikon tiedot voi täyttää, niin tietolaatikolla pitää olla TemplateData-määritykset.

Wikidata

Näytettyjen tietojen linkitys Wikidataan. ks. Wikidata:WikiProject Ships (esimerkki tietolaatikostamalline:Observatorio2)

Tehtävää

1. Mallineen ohjesivulle tietoa siitä mitä Wikidatan arvoja tietolaatikon kentät vastaavat.
2. Lisää tietolaatikkoon se, että näytetään Wikidatan arvo jos tietolaatikkoon ei ole määritelty arvoa
3. Wikidataa voi käyttää myös siihen, että tarkistetaan onko tietolaatikossa oleva arvo sama kuin Wikidatassa
4. Tietojen siirtäminen Wikipedoista Wikidataan

Määrä

Kuinka monessa artikkelissa tietolaatikkoa on käytetty. Mikäli tietolaatikkoa on käytetty vain muutamassa artikkelissa, niin tietolaatikon voisi vaihtaa yleisemmäksi ja sellaiseksi jolle löytyy kansainväliset vastineet jotta vain muutamassa artikkelissa käytetyn tietolaatikon voisi poistaa.

--Zache (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 17.17 (EEST)

Poistin mallineen Purjesotalaiva käytöstä eli mallineen voi poistaa.--91.154.89.233 12. elokuuta 2016 kello 18.57 (EEST)

Kanariansaarten jaettu pääkaupunki

On kaksi tasa-arvoista pääkaupunkia Santa Cruz de Tenerife (mainittu artikkelissa) ja Las Palmas de Gran Canaria (ei ole mainittu). Pitäisi korjata.  –Kommentin jätti 85.76.167.243 (keskustelu)

Voit muokata rohkeasti. ComradeUranium (keskustelu) 14. elokuuta 2016 kello 19.30 (EEST)

Tähän tarvitaan lähde - joku kirja, lehti tai hyvämaineinen verkkosivusto jossa asia mainitaan. Kun lähde löytyy, muokkaajista saa kyllä apua tiedon lisäämiseen oikeaan paikkaan jos mallineiden muokkaus ei ole tuttua. --Tappinen (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 07.36 (EEST)