Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)/Arkisto11

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Suorat heittomerkit kaareviksi sivujen otsikoissa? muokkaa

Typografianipotusta lauantaipäivän ratoksi: Ohje:Välimerkit ja typografia on jo vuoden verran neuvonut käyttämään kaarevia lainausmerkkejä ja puolilainausmerkkejä Kielitoimiston suosituksen mukaisesti, ja viime aikoina kaarevia merkkejä on ruvennut näkymään myös artikkelien otsikoissa. Meillä on kuitenkin vanhastaan paljon artikkeleita, joiden otsikoissa on suora heittomerkki. Pitäisikö näihin joskus askarrella kaarevat heittomerkit? (Toki aina kannattaa luoda tai säilyttää myös ohjaus suoran heittomerkin sisältävästä nimestä kaarevaan, esim. Sant'Agnese in AgoneSant’Agnese in Agone.) --Silvonen 30. elokuuta 2008 kello 13.52 (EEST)[vastaa]

Tein pikaisen laskentaoperaation: fiwikissä on 1166 artikkelia joiden otsikossa on " tai ' ja jotka eivät ole uudelleenohjauksia. Tulisiko lainausmerkkien aina olla kaarevia vai olisiko poikkeuksia? Entä käytettäisiinkö vain vasemmalle kallistuvia ”lainaus’merkkejä”? Jos yhteisö pääsee konsensukseen ja logiikka on mahdollista botin tunnistaa niin voin ajaa Heviruoskalla nuo oikeille nimille. --Agony (403) 30. elokuuta 2008 kello 14.03 (EEST)[vastaa]
Suurimman osan voi muuntaa, mutta joukossa saattaa olla tapauksia, joissa kaikkein oikeaoppisin merkki olisikin jokin muu vinkura, esimerkiksi tuuman merkki (″). Saisikohan niistä listaa näkyviin? --Silvonen 30. elokuuta 2008 kello 14.13 (EEST)[vastaa]
Käyttäjä:Str4nd/Suorat lainausmerkitstr4nd 30. elokuuta 2008 kello 14.55 (EEST)[vastaa]
Kiitos! Ihan peruskauraa nuo näyttäisivät enimmäkseen olevan. 1" C-formaatti ja 2" Quadruplex pitäisi oikeastaan kirjoittaa mainitsemallani tuumamerkillä, mutta se ei kai välttämättä näy kaikilla ollenkaan oikein, joten nämä artikkelit voisi jättää vanhalle nimelleen. --Silvonen 30. elokuuta 2008 kello 19.12 (EEST)[vastaa]
Tuumamerkit taitaa parhaiten tunnistaa siitä että niillä ei ole vastinetta? Eli botti voisi jättää siirtämättä ne artikkelit joissa on pariton määrä lainausmerkkejä. --Agony (403) 30. elokuuta 2008 kello 19.41 (EEST)[vastaa]
Olen kuullut tätä rutinaa lainausmerkeistä. Näppäimistöltä minulla tulee ", enkä millään viitsisi ruveta erikseen hakemaan niitä jostain merkeistä, kuten jo aiemmin jossakin yhteydessä sanoin. Sitä paitsi lainausmerkit " ja ” eivät erotu toisistaan näytöllä mitenkään ainakaan Windowsilla. Olen ollut huomaavinani, että rutisijat ovat usein it-ammattilaisia, ja ehkä Linuxilla ne tulevat automaattisesti näppäimilt ja erottuvat toisistaan. Mutta muutos olisi kohtuuton, kun (ainakin vielä) Windows on lähes monopoliasemassa. Jos syy on jokin muu, olisi mielenkiintoista tietää mikä. --Ulrika 30. elokuuta 2008 kello 14.19 (EEST)[vastaa]
Eihän tämä iso ongelma ole, ja muunnoksen voi jättää muiden hoidettavaksi. Enemmän tässä kuitenkin on kyse huolitellusta typografiasta kuin it-ammattilaisuudesta. Minun Windows XP:ssäni merkit muuten näyttävät erilaisilta, vaikken muista mitenkään fontteja säätäneeni. --Silvonen 30. elokuuta 2008 kello 14.30 (EEST)[vastaa]
Mutta joudut kuitenkin hakemaan ne jostakin erikseen eivätkä tule näppäimistöltä kakkosen yläpuolelta? --Ulrika 30. elokuuta 2008 kello 14.44 (EEST)[vastaa]
Joo, haen ne muokkausruudun Välimerkit-listasta kuten ajatusviivankin. Tosin asensin nyt vihdoin uuden suomalaisen näppäimistöasettelun, jolla merkkejä on vähän helpompi kirjoittaa. --Silvonen 30. elokuuta 2008 kello 15.57 (EEST)[vastaa]
Se olisi sitten kyllä aika tyly vaatimus, kun ajattelee että nämä tulee näppäimistöltä oletuksena, ja ilmeisesti oletusasetuksilla eroa ei näe vaan pitää olla tehtynä omia asetuksia. Vaikka esteetikko olenkin, en sentään noin paljon vaivaa viitsi nähdä lainausmerkkien vuoksi, joita en edes näe, puhumattakaan kaikista satunnaiskäyttäjistä ja muista jotka tekevät sisältöä haluamatta nähdä vaivaa muutamien erityisasetusten käyttäjien vuoksi:D --Ulrika 30. elokuuta 2008 kello 17.36 (EEST)[vastaa]
Kannatan muutosta. Ei tässä ole ajatusviivaa kummemmasta kyse, ja niitä on Ulrikakin useasti korjannut. Tuo Silvosen mainitsema uusi näppäimistöasettelu kannattaa tosiaan asentaa, sillä se helpottaa muokkaamista huomattavasti muutenkin kuin näiden merkkien osalta. –Kooma (di algo) 30. elokuuta 2008 kello 17.34 (EEST)[vastaa]
Lue yllä oleva kommenttini. Ajatusviiva näkyy, ja siinä kyse on yhdysviivan ja ajatusviivan erosta. Tässä taas muutama erityiskäyttäjä haluaa koko yhteisön pitävän huolta heidän esteettisistä nautinnoistaan (kuten joku toisaalla käydyssä keskustelussa ilmoitti). --Ulrika 30. elokuuta 2008 kello 17.39 (EEST)[vastaa]
Ei tässä ole kyse vain esteettisestä nautinnosta vaan myös Kielitoimiston suosituksesta ja oman typografiaohjeemme ulottamisesta myös sivujen otsikoihin, ja minun Windows XP:ssäni kaarevat ja suorat lainausmerkit ovat tosiaan näkyneet aina erilaisina ilman mitään virittelyjä. Ilmeisesti joissakin Windows-varianteissa on sitten kehnompi merkkivalikoima. Muiden kirjoittamista suorista lainausmerkeistä nipottaminen on kyllä minustakin aika turhaa (kunhan eivät mene muuttamaan kaarevia merkkejä suoriksi). Parempi on vain panna nämä hienoudet paikalleen itse. --Silvonen 30. elokuuta 2008 kello 18.14 (EEST)[vastaa]

Ei kai siitä haittaakaan ole, jos ne saa botilla näppärästi muutettua suosituksen mukaisiksi. Mulla on Windows Vista ja ero " ja ” välillä näkyy selvästi. --Tanár 30. elokuuta 2008 kello 18.37 (EEST)[vastaa]

Oma XP+Firefox -yhdistelmä näyttää eron editointiruudussa, mutta ei itse artikkelissa. --Otrfan 30. elokuuta 2008 kello 18.40 (EEST)[vastaa]
Niin minullakin. --Ulrika 30. elokuuta 2008 kello 18.51 (EEST)[vastaa]
Luultavasti eron näkyminen johtuu siitä, että Wikipedian asetuksista on välilehdestä Ulkonäkö valittu jokin muu kuin oletus eli Monobook. Kun vaihdoin Kölnin siniseen, ero tuli näkyviin, mutta muuten on näyttö siinä melkoista sotkua. Oletus-valinta on varmaankin 95 prosentilla käyttäjistä (Stetson-tutkimus). --Ulrika 30. elokuuta 2008 kello 18.51 (EEST)[vastaa]
Piti oikein tarkistaa: oletus on minullakin. Eli Vista+Firefox näyttää eron oletusasetuksilla.--Tanár 30. elokuuta 2008 kello 19.05 (EEST)[vastaa]
Ei, minullakin on Monobook-asetus, mutta eron huomaa sekä artikkelissa että muokkausruudussa (sekä Firefoxissa että IE:ssä ja vielä kirjautumattomana käyttäjänäkin). Olisikohan minulla vain ollut Windowsissa alusta asti erilainen fonttivalikoima kuin teillä? --Silvonen 30. elokuuta 2008 kello 19.05 (EEST)[vastaa]
Tökin jatkossakin lainausmerkit näppiksestä vakioasetuksilla suorina. Tämä lähinnä siksi, että käytössäni on useita eri koneita, joista kaikki eivät ole edes omia. Rullatkaa AWB:llä tai muuten vaan botittakaa te muut sitten ne kuntoon. Ainakaan minä en jaksa moisen takia tosiaan ruveta ottamaan mitään eri vapauksia ja asentelemaan uusia asetteluja. --Jaakonam 30. elokuuta 2008 kello 19.02 (EEST)[vastaa]
minäkään en enää jaksa aloittaa virkkeitä isolla kirjaimella. korjatkaa te muut ne. --qWerk 30. elokuuta 2008 kello 19.07 (EEST)[vastaa]
Ymmärrän sarkasmisi, mutta oikeastihan tässä on kyse hyvin pienestä, hädin tuskin silmin nähtävästä kosmeettisesta asiasta, ei suinkaan kielioppivirheiden korjaamisesta. --Jaakonam 30. elokuuta 2008 kello 19.09 (EEST)[vastaa]
Thi on tottunut naputtamaan lainausmerkkien kohdalla alt+0148 jo vuosien ajan, sillä tekniikan standardien rajoittuneisuus on ei ole hänen vikansa. Markus Itkosen Typografian käsikirja on vähintään yhtä tärkeä teos kuin Terho Itkosen Kieliopas. --Thi 30. elokuuta 2008 kello 19.22 (EEST)[vastaa]
Kyseessä on pieni asia – niin ulkonäeöölisesti kuin merkin tuottamisen vaativuudenkin suhteen – joten miksi ei vaivautua laittamaan oikeita merkkejä? Asentamalla oikean näppäimistöasetuksen joudut painamaan ALT+Shift+2, eli kaksi näppäiniskua enemmän (kun laitat vielä laianuksen kiinni). --qWerk 30. elokuuta 2008 kello 19.35 (EEST)[vastaa]
Entä millä tulee puolilainausmerkki? Alt+numerosarja-yhdistelmät eivät toimi, ellen paina ensin funktionäppäintä ja num lockia, joilla saan numeronäppäimistön päälle. Silloin alt+0148 onnistuu ja tuottaa merkin ”. Mutta ongelma: en voi sitten käyttää tavallisen näppäimistön merkkejä "7890 uiop jklö m.-" enkä niiden shift- tai alt gr -tason tai minkään muunkaan tason merkkejä (esim. /()={[]}.:-_). -tKahkonen 31. elokuuta 2008 kello 14.42 (EEST)[vastaa]

Ymmärsin tästä keskustelusta että muutosta vastustetaan lähinnä koska kaarevien lainausmerkkien tuottaminen näppäimistöltä on niin vaikeaa. Kuitenkin oletan että tällä muutoksella käyttäjiä ei tultaisi räpsimään sormelle kun he tekevät artikkelin suoralla lainausmerkillä, vaan se myöhemmin siirrettäisiin oikealle nimelle (botit on väsymättömiä ja voivat vaikka kerran viikossa siirtää suorien lainausmerkkien artikkeleita oikeille nimille jos niikseen tulee). Jos tästä on tarkoitus tehdä tyylioppaaseen sääntö "käytä kaarevia lainausmerkkejä otsikossa piste" niin vastustan muutosta. Jos on tarkoitus tukea oikeinkirjoitusta ja suositella kaarevien käyttöä (ilman "pistettä") niin kannatan muutosta siinä missä hattuässääkin. Myös perustelu että eroa ei huomaa on melko ontuva: Wikipedian pikainen empiirinen koe osoitti että monilla muutos näkyy oletusasetuksilla ja vaikka se ei nyt olisikaan näkyvissä, on mahdollista että seuraavassa selain/käyttöjärjestelmä/fonttipäivityksessä (huomenna/puolen vuoden päästä/kahden vuoden sisään) ero näkyy hyvinkin selvästi. --Agony (403) 31. elokuuta 2008 kello 08.26 (EEST)[vastaa]

Tervehenkistä ajattelua. Olen tähän asti tuntenut olevani rikollinen kun kirjoitan lainausmerkit näppäimistöllä ja siitä on minulle huomauteltu. Voi olla että joku tuleva päivitys tuo muutoksen näppäimistöön, vaikka tuoreimmat päivitykset on haettu kaikista mainitsemistasi. Näppäimistöasetusten muuttamisen tielle ei kaikilla ole mahdollisuutta lähteä. Botti vain töihin. Mistä muuten tiedät, miten lainausmerkit minun koneellani näkyvät? Mitä kaikkea näetkään? Täytyy varmaankin kammata hiukset ja niistää nenä, ennen kuin asettuu koneen ääreen. --Ulrika 31. elokuuta 2008 kello 09.36 (EEST)[vastaa]
Nyt tuli muuten mieleen että riittävän hyvällä resoluutiolla " ja ” on niin pientä piiperrystä että eroa ei välttämättä huomaakaan (edes tihrustamalla). Näkyykö ero seuraavassa esimerkissä:

Tässä on " tavallinen ja tässä ” kaareva lainausmerkki

Sillä tuo on artikkelin otsikkokoko. --Agony (403) 31. elokuuta 2008 kello 10.33 (EEST)[vastaa]
Näkyy, mutta tekstikokoa en ehkä sen takia ala suurentaa, kun muuten on ihan luettavaa tekstiä.--Ulrika 31. elokuuta 2008 kello 11.02 (EEST)[vastaa]
Ei tarvitsekaan suurentaa sillä tämä muutos vaikuttaisi vain sivujen otsikkoon joka on ylläolevan esimerkin kokoinen suurentamattakin. Mutta odotellaan vielä hetkinen tulisiko muita pointteja vastustukseen, jos ei niin varmaankin botin voi laittaa siirtelemään artikkeleita kaareville nimille. --Agony (403) 31. elokuuta 2008 kello 11.05 (EEST)[vastaa]
Kai tässä nyt myös luodaan automaattisesti UO:t " ja '-otsikoista ’ ja ”-merkillisiin otsikoihin (myös uudemmissa otsikoissa)? Meinaan tavalliselle käyttäjälle, joka ei osaa tahi on muuten kykenemätön (suojaukset, adminoikeuksien puutos usw.) asentamaan uutta näppäinasettelua, tuottaa turhaa tuskaa hakea nuo merkit merkistöstä tahi kopioida muilta sivuilta (kuten suurin osa joutuu tekemään esimerkiksi ß:n tapauksessa). Minulla ero noiden kahden välillä näkyy muuten melko selvästi normaalissakin tekstissä. --Chrattac 23. syyskuuta 2008 kello 00.55 (EEST)[vastaa]

Saako käyttää kulmalainausmerkkejä (»)? Nehän ovat kaikkien sääntöjen mukaisia. --SM 23. syyskuuta 2008 kello 03.47 (EEST)[vastaa]

En pitäisi tarpeellisena ottaa mukaan enää lisää typografisia merkkejä, kun "-merkki on vakiintunut käytössä. Kuten toisaalla todettiin, » on nykyään äärimmäisen harvinainen, moni ei ehkä edes tunnista sitä. Onko sille mielestäsi tarvetta? --Ulrika 23. syyskuuta 2008 kello 07.00 (EEST)[vastaa]

QazAqparat muokkaa

Nykyisellään näkyy kaikki Kazakstaniin viittaavat nimet olevan täysin suomenkieliselle ennenkuulumattomissa muodoissa, perusteena käyetty QazAqparat. Kyseesä ei siis ole mikään vahvistettu standardi kazakin kielen kirjoittamiseen, vaan valtiollisen uutistoimiston systeemi joka helpottaa ulkomailla asuvien kazakin puhujien uutisten lukemista! Mielestäni on syytä pohtia tämän käyttöä minään lähteenä nimien kirjoittamiseen Wikipediassa. Ilmeisesti tuossa on tapahtunut jonkinlainen yli-innostuminen ja myös kaikki ennestään tututkin nimet on siirretty täysin vieraan näköisille. Viimeisessä virkkeessä mainittu asia ei tosin koske pelkästään kazakinkielisiä nimiä. --SM 7. syyskuuta 2008 kello 04.07 (EEST)[vastaa]

Juu, minunkin mielestäni tämä on jotakin yli-innostumista. En kannata mitään Qazaqparat-menettelyä, vaikka tietääkseni en olekaan törmännyt siihen. --Juusomoro 7. syyskuuta 2008 kello 04.20 (EEST)[vastaa]
Minähän ne, kieltämättä innoissani, siirtelin tämän keskustelun perusteella qazaqparatiksi. Puuropyssy 8. syyskuuta 2008 kello 16.30 (EEST)[vastaa]

Elektroninen tietoteos muokkaa

Muutiin minulle ominaiseen tyyliini hieman hätiköidysti luokan virtuaaliset tietoteokset muotoon elektroniset tietoteokset. Nimitys toimii yläkäsitteenä kaikille tietokoneella luettaville tietosanakirjamaisille tuotteille, oli ne sitten julkaistu fyysisellä medialla tai verkossa. Mitä mieltä olette tästä muutoksesta? Olisiko pitänyt kuitenkin valita nimi digitaaliset tietoteokset? --Hapo 7. syyskuuta 2008 kello 21.57 (EEST)[vastaa]

Yleisemmin vielä vieraskielisistä sanoista muokkaa

Hienoa että Wikipediassakin on useiden eri alojen kirjoittajia, mikä muun muassa näkyy nykyaikana muodissa olevan itäisen Aasian kultuuriin liittyven artikkelien suuressa määrässä. Monet henkilöt ovat pyrkineet tutustumaan näiden maiden kulttuuriin ja opiskellet kielten alkeita. Tällaisten henkilöiden olisi kuitenkin ehkä syytä ottaa kuitenkin huomioon peruslukijan näkökohta ja Wikipedian nimeämiskäytännöt.

Esimerkiksi tunnetusta mah-jong-pelistä oli artikkeli jollain täysin omituisella muodolla, eikä yleisesti käytetty ja tunnettu kirjoitusasu hakusanana edes ohjautunut sinne. Tämä on vain yksi esimerkki ilmiöstä mitä tarkoitan. En tiedä onko syynä silkka ajattelemattomuus, yli-innokkuus, itsetarkoituksellinen hienostelu vai pätemisen tarve, mutta mielestäni aiheesta olisi syytä keskustella. Esimerkiksi mah-jong, vaikka kiinaa onkin ja uusi siirtokirjoitusjärjestelmä on kehitetty, on kyllä tuollaisenaan ehtinyt vakiintua suomen kieleen. Myös shakki on vääntynyt vieraskielisestä muodosta, mutta kyllä se on Wikipediassa silti nimellä shakki (vaikka pitäisi oikeasti olla šakki).

Muita samaa sarjaa olevia ihmeellisyyksiä:

  • Valko-Venäjän kaupungit valkovenäläisillä nimillä, joista ei ole kukaan kuullut (miksi näin?)
  • Kazakstanin kaupungit kazakinkielisillä nimillä joiden muoto ei noudata edes mitään standardia (miksi näin?)
  • monien Venäjän federaation tasavaltojen paikannimet täysin omituisilla nimillä, joista kukaan ei koskaan ole kuullut eikä ole kerrottu edes minkä siirtokirjoitusstandradin pohjalta ne on tuollaisiksi väännetty..

Olen pyrkinyt aiheesta herättelemään aiemminkin keskustelua, mutta ketään ei ole pahemmin tuntunut kiinnostavan. Toivon että tähän otettaisiin kantaa laajemmin. Toistaiseksi en ole uskaltanut ryhtyä atikkeleita pahemmin nykimään, koska pelkään että ihmiset vasta tällöin heräisivät ja monet samat väännöt pitäisi käydä jokaisen yksittäistapauksen kohdalla erikseen. Parempi etukäteen sopia suuntaviivat toimintatavoista. --SM 8. syyskuuta 2008 kello 01.24 (EEST)[vastaa]

Myös mielestäni siirtokirjoituskäytäntöjen kanssa tunnutaan liikaa hienostelevan, esimerkiksi hyvin yksinkertainen Sergei Fedorov, josta ei taida kukaan käyttää muotoa Fjodorov, jota kuitenkin täällä wikipediassa käytäntöjen (käytetään vakiintuneita termejä nimeämisessä) vastaisesti on pakko pitää em. muodossa, koska se on transliteroituna korrektimpi. Toki siirtokirjoitus on hyvä kun tehdään arikkeli aiheesta, jolle ei ole vakiintunutta suomenkielistä termiä kutsumanimeä (Fedorovia kutsutaan yleisesti Fedoroviksi, ei Fjodoroviksi, Seminiä Seminiksi ei Sjominiksi. Drudkhinkin oli joku muotoillut muotoon Drudh, joka nyt on aivan päin seiniä.). Mutta siinä missä Fedorov on myös mainitsemasi Mah-Jong vakiintuneempi nimitys kuin annettu siirtokirjoitus. Kutsuisin tällaista siirtokirjoitusintoilua jopa hyperkorrektismiksi. --Chrattac 8. syyskuuta 2008 kello 01.38 (EEST) Edittiä viivatun jälkeen, suluissa --Chrattac 8. syyskuuta 2008 kello 01.46 (EEST)[vastaa]
E:llistä muotoa puoltaisi kai lähinnä se, että hän on nykyään Yhdysvaltain kansalainen ja käyttää varmaankin passissaan Fedorov-nimeä? Muuten olen sitä mieltä, että venäläisistä nimistä ei kannata kiistellä, kun translitterointistandardi on olemassa. Osaamattomat toimittajat vääntelevät niitä milloin mihinkin muotoon, mutta kun ei kirjoiteta kertakäyttötekstiä, linjan pitää olla yhtenäisempi. Noissa SM:n mainitsemissa tapauksissa vaihtoehto taitaisi itse asiassa olla usein venäjän mukainen kirjoitusasu? --Silvonen 8. syyskuuta 2008 kello 06.23 (EEST)[vastaa]
Jos henkilö on venäläinen, ainoa järkevä lähtökohta on kyrillisin aakkosin kirjoitettu nimi. Eli tyypin nimi ei ole "Fedorov" eikä "Fjodorov" vaan se on Фёдоров. Suomalaisessa Wikipediassa se vain translitteroidaan sovittujen periaatteiden mukaan. Ymmärrän että se voi tuntua älyttömältä, mutta ei myöskään mikään kestävä lähtökohta ole että kukaan ei taida käyttää muoto Fjodorov tai varmaankin passissa lukee Fedorov. Passi kuulostaa periaatteessa hyvältä kriteeriltä, mutta jos Teemu Selänne olisi ottanut Yhdysvaltain kansalaisuuden, voisi hänenkin passissaan lukea Selanne, ja kun paidankin selassa lukee Selanne niin eikös se olekin hänen "oikea" nimensä? Ja eihän tuo Fedorov/Fjodorov oikeasti ole mikään ongelma, koska uo vie joka tapauksessa perille.--Tanár 8. syyskuuta 2008 kello 10.13 (EEST)[vastaa]
Kysehän on siitä, mikä muoto kirjoitusasusta on vakiintunut, jos totta puhutaan Fedorovin tapauksessa (en myöskään Seminin tapauksessa) ole ikinä nähnyt saatika kuullut kenenkään käyttävän Fjodorov tahi Sjomin -muotoa — wikipediaa lukuun ottamatta ja wikipedian pitäisi ensisijaisesti noudattaa vakiintunutta muotoa eikä olla ensimmäinen tuputtamassa omaa kirjoitusasuaan, olkoonkin kuinka virallisesti oikein. Selänne puolestaan on Suomessa yksinomaan Selänne, siinä ei ole edes mitään transliteroinnin tuomia ongelmia, muodon Selanne suosiminen vastaisi mielestän (kuten hyperkorrektismiksi mielestä menevän kyrillisten pakonomainen transliterointi ”oikeaan” muotoonkin) sitä, että jokaisesta saksalaisesta nimestäkin ja termistä muutettaisiin Ü:t Y:ksi, islantilaisista sekä norjalaisista Æ:t Ä:ksi, Ø:t Ö:ksi (tahi ae:ksi sekä oe:ksi). Mutta kyse ei ole vain nimistä, myös muissa transliteroinneissa pitäisi miettiä, onko täydellistä transliterointia nyt järkevämpi käyttää vahi pidetäänkö transliteroimatonta, väärää versiota jo vakiintuneena terminä. --Chrattac 8. syyskuuta 2008 kello 14.39 (EEST)[vastaa]
Ei pidä paikkaansa, ettei kukaan käyttäisi Fjodorov-muotoa. Vaikka moni noista osumista viittaakin Wikipediaan tai sen kopioihin (tai Sergein kaimoihin), joukossa on myös useita lehtikirjoituksia. --Silvonen 8. syyskuuta 2008 kello 15.10 (EEST)[vastaa]
Olen samaa mieltä Silvosen ja muiden alla kirjottaneiden kanssa siitä, että jos henkilö vaihtaa kansalaisuutta, se tulee ottaa huomioon hänen nimensä oikeinkirjoituksessa. Samulili 8. syyskuuta 2008 kello 20.50 (EEST)[vastaa]
En ole erityisen perehtynyt nimiasioihin, joten en sano tähän juuta enkä jaata, mutta:
Kotuksella on nimitoimisto, jolla todennäköisesti on kanta näihin asioihin, kun siellä pohditaan nimiasioita ihan viran puolesta. Kannattaisi soittaa sinne (020 781 3203, huom. uusi numero) ja kysellä periaatteita niistä, joista on epäselvyyksiä. Venäläiset nimet ovat kuitenkin selvä asia, kuten Silvonen sanoi, ja poikkeuksena muualle muuttaneet, joissa riittää ihmettelemistä. --Ulrika 8. syyskuuta 2008 kello 06.51 (EEST)[vastaa]
Alkuperäisessä viestissäni en puuttunut lainkaan ihmisten nimiin, vaikka toki sama periaate niidenkin kirjoittamisasujen taustalla on. Kannatan standardien mukaisia muotoja venäläisille nimille. Vakavastiotettavassa tietoteoksessa vain on ollut tapana kirjoittaa henkilöiden nimet oikein ilman "harkittuja virheitä". Muutenkin selkeä rajanveto voisi olla vaikeaa. Chrattacin ajatus ei kuitenkaan ole aivan kuolleena syntynyt, onhan englanninkielisessä Wikipediassa juuri tällainen tapa, ettei artikkelia nimetä standardin mukaiselle translitteraatiolle jos ko. ihmisen nimestä on jo jokin muoto vakiintunut ja tunnetumpi. Toivoisin kommentteja alkuperäisen keskustelunavaukseni seikkoihin. --SM 8. syyskuuta 2008 kello 10.43 (EEST)[vastaa]
Kuten kirjoitin, asia pätee ihmisten nimiin siinä missä paikannimiinkin, ei ole mitään järkeä muuttaa transliteraation nimessä vakiintunutta kutsumanimeä sellaiseen muotoon, josta kukaan ei ole kuullutkaan. Tämä ei poista sitä, etteikö korrektia, transliteroitua muotoa saisi mainita, mutta artikkelien pitäisi pääosin olla sillä nimellä, millä ilmiöt, henkilöt, paikat yleisesti tunnetaan. Yksi esimerkki on ystävämme kirjaimet Ы ja Ь, jotka transliteroituvat kait heittomerkiksi (jos siis olen käsittänyt oikein) nyt sopii miettiä, jos jostain on suomenkielessä käytössä sanasta ”Вильями” epäkorrekti muoto ”Viljami”, kannattaako se vain korrektismin nimessä laittaa muotoon ”Vil’jami”? Mutta tosiaan, vain kyrillisten aakkosten transliterointi ei ole ongelma, sama on myös muiden eri akkostoja käyttävien kielten kanssa. Itse olisin valmis, kuten näkyy, siihen että käytetään ensinnä muotoa, joka on mediassa ja kansan keskuudessa vakiintunut ja vasta sen jälkeen pakonomaista siirtokirjoitettua muotoa. Tämä koskee siis myös esittämiäsi kohtia. Fjodorov oli vain esimerkki laajemmasta, ongelmaksi mieltämästäni asiasta. --Chrattac 8. syyskuuta 2008 kello 14.39 (EEST)[vastaa]
Tuo esimerkki meni nyt olkinukkeargumentoinniksi, koska käyttämiemme venäjän translitterointisääntöjen mukaan Вильями translitteroidaan muotoon ”Viljami”. --Silvonen 8. syyskuuta 2008 kello 15.22 (EEST)[vastaa]
Juu, suomalaisen SF 4900 translitterointistandardin mukaan kirjaimia Ы ja Ь ei translitteroida mitenkään. Lisäksi mikäli"nimi on transskriboitu kyrilliseen asuunsa kielestä, jota kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin, nimi pyritään kirjoittamaan alkuperäkielen mukaisesti" [1], mikä taitaa Viljamin tapauksessa vielä vaikuttaa asiaan. --Joonasl (kerro) 8. syyskuuta 2008 kello 15.25 (EEST)[vastaa]
Pointti ei ollu siinä, miten sana ”Вильями” transliteroidaan (myönnettäköön, etten edes osaa transliteroida), vaan siinä kannattaako vakiintunut nimitys missään yhteydessä transliteroida sellaiseen muotoon, jota harvat käyttävät, olkoonkin kuinka oikein vain. Voidan poistua kokonaan tapaus Fjodorovista ja pidättäytyä noissa SM:n esittämissä tapauksissa, sama kysymys pätee sielläkin. --Chrattac 8. syyskuuta 2008 kello 15.32 (EEST)[vastaa]
Edellä mainitun SFS 4900 standardin mukaan (jota J. Korpela sivullaan referoi) on joukko vakiintuneita muotoja, joita käytetään standardin mukaisen translitteraation sijaan. Fedorov/Fjodorovin kaltaisia rajatapauksia on, mutta "jos kyse on kokonaan toiseen kulttuuripiiriin siirtyneestä emigrantista, on useinkin pidettävä oikeana sitä asua, jolla henkilö tunnetaan uudessa kotimaassaan". Tällaisia tapauksia lienee ainakin Igor Stravinsky.--Joonasl (kerro) 8. syyskuuta 2008 kello 15.36 (EEST)[vastaa]
Eikös tuo eka merkki Ы ole taka-i (vai harittavatko silmäni?), joka translitteroidaan y:ksi? --Silvonen 8. syyskuuta 2008 kello 15.32 (EEST)[vastaa]
Onhan se. Mikä todistaa, että käytäntöön haluavat muutoksia sellaiset, joilla edellytykset asian ymmärtämiseen ovat heikot. Liudennusmerkki ja kova merkki jäävät translitteroimatta vain, kun niitä seuraa konsonantti, vokaaliäänteeseen ne vaikuttavat toisinaan j:nä. Suomiwikissäkin käytetyn standardin mukaan liudennusta ei merkitä. --Khaosaming 8. syyskuuta 2008 kello 16.26 (EEST)[vastaa]
Emme voi luonnollisestikaan lähteä siitä, että kentällä arvotaan kukin kirjoitusasu erikseen sen mukaan, mikä kustakin on vakiintunut. Se on turhaa, koska ilman standardia ei asiasta voi olla yhteisymmärrystä. Urheilijoiden nimet translitteroidaan standardin mukaan siinä missä taiteilijoidenkin. Uudelleenohjaussivut auttavat niitä, jotka ovat tottuneet standardinvastaisin kirjoitusasuihin. --Khaosaming 8. syyskuuta 2008 kello 16.26 (EEST)[vastaa]

Onhan se ihan järkevä periaate, että vakiintuneita nimiä ei lähdettäisi muuttamaan vaikka ne olisi translitteroitu kuinka "väärin", mutta ongelmaksi tulee se, miten "vakiintunut" määritellään. Valko-Venäjän ja Kazakstanin kaupungeista en monella usko olleen kovinkaan laajaa käyttöä suomenkielisissä teksteissä. Sitä paitsi, jos vaikkapa Kazakstanissa nyt on päätetty alkaa kutsua paikkoja omakielisillä nimillä, niin eikö silloin ole kyse virallisista nimistä? Toinen juttu on tietysti se, että jos translitteraatiosäännöissä on epäselvyyttä. Silloin ei ole mitään järkeä lähteä siirtelemään artikkeleita.--Tanár 8. syyskuuta 2008 kello 15.55 (EEST)[vastaa]

Jos jokaisen vähän harvinaisemman nimen kohdalla ruvetaan katsomaan käyttöä mediassa tai etsimään google-tilastoja, edessä on loputon suo ja ihmeellisyyksiä kuten en-wikin Teemu Selanne -keskustelu. Wikipedian tulisi tietosanakirjana käyttää lähtökohtaisesti mahdollisimman oikeellisia muotoja ja, kun mahdollista, vakiintuneita standardeja eikä kyse ole mistään hyperkorrektismista. Jos tuloksena on muutama oikeampi mutta jonkun mielestä vähän hassulta näyttävä nimi, niin hyvä. Mielestäni on myös kyseenalaista, voiko jotain Kazakstanin ja Valko-Venäjän kaupunkien nimiä pitää suomeen vakiintuneina. Tokio on vakiintunut nimi, Ōita ei. Minsk on vakiintunut, mutta joku Mahiljou/Mogiljov on vähän kyseenalainen.--Orri 8. syyskuuta 2008 kello 17.23 (EEST)[vastaa]

Suomenkielisissä tietoteoksissa Kazakstanin kaupungit ovat aina olleet venäjän mukaisilla nimillä. Tällainen Wikipediassa esiintyvä hyperkorrekti itsetarkoituksellinen päteminen nimissä voi vain kääntyä projektia itseään vastaan. Öskemenistä ei varmasti ole ikinä kuullut kukaan, sen sijaan Ust-Kamennogorsk on muoto, jota tiedotusvälineissä käytetään. Karaganda on tietosanakirjosisa ja tiedotusvälineissä esiintyvä muoto, mutta Wikipediassa keksittiin muuttaa se nimelle Qarağandı, jota ei ole kukaan koskaan kuullut ja joka sisältää myös aakkosia, jotka eivät kuulu suomen kieleen. Valko-Venäjän kohdalla ihmetyttää ilmiö vielä enemmän. Valko-Venäjällä venäjä on selkeästi yleisin kieli, valkovenäjän kieli on jopa puhutuimmilla alueillaan vähemmistönä. --SM 8. syyskuuta 2008 kello 20.35 (EEST)[vastaa]
Valko-Venäjän poliittisen tilanteen huomionottaen, kielitilastoihin kannattanee suhtautua jonkinlaisella varauksella, nykyhalinto kun erittäin voimallisesti tukee venäjää valkovenäjän kustannuksella. Kuitenkin Valko-Venäjän hallinnon tuottamassa "Belarus - Facts" kirjassa todetaan massa asuvan (vain) 11,4% venäläisiä ja 81,2% valkovenäläisiä. Arviot valkovenäjää äidinkielenään puhuvien määrästä vaihtelevat, mutta tietyin kriteerein se on jopa 74 % etnisestä ryhmästä [2]. Toisin sanoen, ei valkovenäjän käyttö nimistössä täysin perusteetonta ole. --Joonasl (kerro) 8. syyskuuta 2008 kello 21.53 (EEST)[vastaa]
Asukkaiden kansallisuus on eri asia, niitä on turha sotkea pahemmin keskenään. Venäjä on myös valkovenäläisten keskuudessa selkeästi yleisin kieli. Viimeisin väestönlaskenta näkyy olevan vuodelta 1999 [3]. 58,6 prosenttia valkovenäläisistä ilmoitti venäjän olevan kotikielensä, kun valkovenäjällä prosenttiosuus oli 41,3. Toisaalta 85,6 ilmoitti "oman kansallisuutensa kielen" olevan äidinkielensä, mikä on jossakin määrin ristiriidassa. Vajaan kymmenen vuoden aikana valkovenäjän asema tuskin on ratkaisevasti ainakaan kohentunut. Puhumattakaan että venäjän kielen asema hallinnon kielenä on kiistaton. --SM 8. syyskuuta 2008 kello 23.27 (EEST)[vastaa]
Viittasin kansallisuuteen vain laskennan valkovenäjää äidinkielenään puhuvien määrän arvioimiseksi (noin karkeasti 74 % 81,2 %:sta väestöstä eli karkeasti n. 60 % Valko-Venäjän kansalaisista). Kuten sanoin, valkovenäjää äidinkielenään puhuvien määrästä on erilaisia arvioita, jotka poikkeavat toisistaan huomattavasti ja ovat osittain ristiriitaisiakin. --Joonasl (kerro) 9. syyskuuta 2008 kello 09.19 (EEST)[vastaa]
Myös kaupungit käyttävät internet-sivuillaan venäjänkielisiä nimiä, samoin nimet ovat venäjän kielen muodossa EU:n suomenkielisessä asiakirjassa [4] (huom. ruotsinkielisessä valkoven.). Kumpikaan muoto ei siis ole väärin, ovathan molemmat myös virallisia kieliä, mutta kun jompi kumpi täytyy valita, puoltavat perusteet mielestäni venäjänkielisten nimien käyttöä. --SM 8. syyskuuta 2008 kello 23.36 (EEST)[vastaa]
Se, että kaupunkien kotisivuilla käytetään venäjää ei ole yllättävää kun ottaa huomioon, että käymissäni keskusteluissa valkovenäläisten kanssa ilmeni, että valkovenäjän käyttäminen on maassa nykyisin suorastaan poliittinen kannanotto (nimenomaan opposition). Minustakin sekä venäjä, että valkovenäjä on perusteltuja vaihtoehtoja ja olleellista on, että uudelleenohjaukset ovat kunnossa molempiin suuntiin. Itse kallistuisin kuitenkin valkovenäjän puoleen, jos ei muusta syystä niin puhtaasti myötätunnosta vuosisatoja alistettua ja "denationalisoitua" kansallisuutta kohtaan – ja ilmoittaahan maan väestöstä kuitenkin suuri enemmistö kielen olevan äidinkielensä (vaikkakaan ei välttämättä kotikieli). Mitkä ovat ne perusteet, jotka mielestäsi puhuvat venäjän puolesta? --Joonasl (kerro) 9. syyskuuta 2008 kello 09.19 (EEST)[vastaa]
p.s. jännittävä yksityiskohta tuossa EU asiakirjassa on muuten se, että Suuren johtajan nimestä käytetään suomeksi valkovenäläistä muotoa (Lukašenka) ja ruotsiksi venäläistä muotoa (Lukashenko). --Joonasl (kerro) 9. syyskuuta 2008 kello 09.22 (EEST)[vastaa]
Perusteet venäjän puolesta ovat juurikin kielen selkeästi voimakkaampi asema ja nimien parempi tunnettuus ja yleisyys suomenkielisissä teoksissa. Tätä tukee myös kommentissasi esitetty esimerkki, ettei valkovenäjän puhumista pidetä "aivan normaalina", jos nyt hieman kärjistetään. Valkovenäjän kielen ahdinko on ikävä asia, mutta pitkäaikaisena käyttäjänä varmastikin ymmärrät ettei Wikipedian tehtävä ole taistella sen puolesta tai edes esittää myötätuntoa, vaan pysytellä neutraalina. Asiaan puoliksi liittymättömänä triviatietona mainittakoon, että vastoin yleistä venäjänkielen jyräyslinjaa on aivan viimeisen parin vuoden aikana valkovenäläisurheilijoiden nimet kansainvälisissä yhteyksissä ruvettu esittämään valkovenäläisissä muodoissaan toisin kuin aiemmin. --SM 9. syyskuuta 2008 kello 10.31 (EEST)[vastaa]
Mainitsemaasi "neutraaliuteen" liittyy myös se, ettei Wikipediassa suin päin hypätä myöskään nykyhallinnon venäläistämiskelkkaan. Sinällään todella molemmat ovat perusteltavissa ja mitään vahinkoa ei tapahdu suuntaan eikä toiseen kunhan uudelleenohjaukset toimivat. Ennen kaikkea, käytännön pitäisi olla sama myös muille entisille neuvostotasavalloille, ennen kaikkea Ukrainalle.--Joonasl (kerro) 9. syyskuuta 2008 kello 10.41 (EEST)[vastaa]
Neutraaliuden osalta kyllä, mutta tilanne eri tasavalloissa eroaa toisistaan siinä määrin, etten näe järkevänä minkään yleisen suuntaviivan luontia asiaa koskien. Ukrainan tilanne mm. poikkeaa siinä mielessä, että ukraina on maan ainoa virallinen kieli, mutta toisaalta sielläkin venäjänkieliset nimet ovat pitkälti ehtineet vakiintua käyttöön suomen kielessä. Kazakstanissa venäjän asema on edelleen selkeästi vahvin sivistyksen ja hallinnon kielenä, vaikkakin aivan viime aikoina valtionvalta on ryhtynyt voimakkaasti ajamaan lähinnä maaseudulla enää vahvan kazakin kielen asemaa ja muun muassa jo jonkin aikaa on asetettu tavoitteita siirtymisessä käyttämään latinalaista kirjaimistoa, mutta näissä ei olla pysytty. Oma juttunsa ovat sitten Venäjän federaation tasavallat. Nythän monien näissä sijaitsevien kaupunkien nimet ovat jostakin syystä lähes poikkeuksetta Wikipediassa kunkin tasavallan "kansallisen kielen" mukaisilla muodoilla, jotka ovat todella vieraan kuuloisia, ja jotka osassa on translitteroitu myös omituisella tavalla, eikä ole kerrottu mihin standardiin nojaten siirtokirjoitus on suoritettu. --SM 9. syyskuuta 2008 kello 10.53 (EEST)[vastaa]
Eli mikä on konkreettinen ehdotuksesi käytännöksi? --Joonasl (kerro) 9. syyskuuta 2008 kello 11.54 (EEST)[vastaa]
Kuten sanoin en pidä parhaana ratkaisuna minkään yleispätevän säännön luomista asialle, koska aihe on laaja ja poikkeaa paljon toisistaan eri puolilla. Kannatan yleisesti suomessa tutuimpia nimiä, mutta syytä on jättää paljon tilaa tapauskohtaiselle keskustelulle ja sopimiselle, vaikka se usein onkin melkoista kivireen vetoa. Haluaisin ainakin että käyttäjä Kyzyl vielä osallistuisi tähän keskusteluun, koska hän on hyvin paljon kirjoitellut aiheesta ja käytännössä melko yksinään vastuussa etenkin Venäjän tasavaltojen kaupunkien nimeämispolitiikasta Wikipediassa. --SM 9. syyskuuta 2008 kello 12.01 (EEST)[vastaa]
Valko-Venäjän osalta valkovenäjänkieliset nimet ovat mielestäni oikeat nimet. Venäjänkielisistä nimistä mielestäni riittävät uudelleenohjaukset. Mielestäni maan valtakieli (tässä tapauksessa valkovenäjä) on hyvä peruste nimeämiselle. Olen samaa mieltä Joonasl:n kanssa siitä että tuo "Suomessa tutuin nimi" on varsin ongelmallinen ja johtaa hirveään kädenvääntöön.
Venäjän tasavaltojen osalta Karjalan tasavalta käsittääkseni muodostaa selkeän poikkeuksen, koska useille alueen paikkakunnille on olemassa suomenkielinen nimi. Muista tasavalloista olen käyttänyt tasavallan valtakieltä, esim. Tatarstanin osalta tataaria ja Tuvan osalta tuvaa. Ensinnäkin suurin osa alueiden nimistöstä on suomessa pääasiassa tuntematonta, joten suomen kielessä tunnetuin muoto ei oikein päde näihin. Joistakin pääkaupungeista (Kazan ja Groznyi olen käyttänyt suomen kieleen vakiintunutta venäjänkielistä nimeä. Nimien käyttö kuitenkin vaihtelee ajan saatossa. Esim. 1900-luvun alkupuoliskon suomenkilisissä sanakirjoissa näkee käytettävän muotoa Kasaani =). Kaupungin alkuperäinen nimi on ollut tataarinkielinen Qazan, josta se on venäjään käännetty muotoon Kazan, koska venäjänkielessä ei ole q-kirjainta. Vastaavasti ei venäjänkielisten tasavaltojen venäjänkielinen nimistö on pääasiassa käännetty alkuperäiskielen mukaisista muodoista Bua --> Buinsk. Eihän venäjänkielistä nimeä Хелюля translitteroida muotoon Heljulja vaan käytetään alkuperäiskielen mukaista muotoa Helylä.
Joissakin kielissä on sellaisia kirjaimia, joita ei suomenkielessä ole, mutta ei kai se ole mikään syy muokata nimiä suomalaisilla kirjaimilla kirjoitettaviksi. Ovathan islannin ja romanian ym. kieliset nimet sellaisissa muodoissa, että ne sisältävät latinalaisia kirjaimia, joita ei suomenkielessä ole käytössä. Tämän vuoksi tataarin ñ on ñ eikä ng.
Yritin nyt vastailla lyhyesti ja ytimekkäästi ja varmaan johonkin kysymykseen jäi vastaamatta, kun tuo keskustelu on noin pitkä. Mutta orjallisen kaikkiin tapauksiin sopivan käytännön löytyminen on varmasti mahdotonta. Enkä halua että asioista muodostuu eräissä tapauksissa tuttuja loputtomia muokkaussotia ja erimielisyyksiä. Mielestäni se että alueen nimistö on alueen valtakielen mukainen ei ole mikään poliittinen kannanotto puoleen tai toiseen, vaan puhtaasti käytännöllisin. --Kyzyl 10. syyskuuta 2008 kello 19.52 (EEST)[vastaa]
Karjalan tasavallan yms. lähialueiden suomenkieliselle nimistölle on jo nykyisin oma erilliskäytäntönsä, johon ei kannattane tässä yhteydessä puuttua. --Joonasl (kerro) 11. syyskuuta 2008 kello 09.07 (EEST)[vastaa]
Sitä juuri tarkoitinkin, kun totesin sen muodostavan poikkeuksen. --Kyzyl 14. syyskuuta 2008 kello 10.51 (EEST)[vastaa]
Mitä tarkoitat valtakielellä? Siinä merkityksessä kuin minä sen käsitän, vallitseva kieli, puhutuin, käytetyin ja hallinnon kieli, se on venäjä niin Valko-Venäjällä kuin monessa Venäjän federaatioon kuuluvassa tasavallassakin. Nimeämisessä muuten kielitoimistokin suosittaa tekemään juuri noin mikäli nimi on jostakin toisesta kielestä käännetty toiseen kirjaimistoon, juurikin esimerkkisi Helylä tapauksessa. Tämä ei kuitenkaan ole sama asia kuin että jokin nimi on ollut pohjana nimelle toiseen kieleen, kuten esimerkiksi London on suomenkieliselle nimelle Lontoo. --SM 11. syyskuuta 2008 kello 11.38 (EEST)[vastaa]
Sovinnaisnimet kuten Lontoo, Tukholma, Ruotsi, Pietari, Kiova tai Venäjä ovat aivan oma lukunsa, eikä niitä kannata sotkeä tähän keskusteluun. --Joonasl (kerro) 11. syyskuuta 2008 kello 11.58 (EEST)[vastaa]
Eräs venäjänkielisten nimien käyttöä mielestäni puoltava argumentti on myös se, että venäjän kielen translitterointiin on olemassa selkeä kansallinen starndardi. --SM 11. syyskuuta 2008 kello 11.40 (EEST)[vastaa]
SFS 4900 standardissa "annetaan ohjeet venäläisten ja muiden kyrillisiä aakkosia käyttävien slaavilaisten kielten translitterointiin, ts. nimien ja sanojen siirtämiseen suomalaiseen kirjainasuun." [5]. Näitä muita kieliä ovat valkovenäjä, ukraina, serbia (tai serbokroatia, as you wish), makedonia ja vanha venäläinen ortografia. Huono peruste.--Joonasl (kerro) 11. syyskuuta 2008 kello 11.58 (EEST)[vastaa]
En tarkoittanut noita. Monien Venäjällä puhuttavien kyrillistä kirjaimistoa käyttävien kielten, kuten vaikkapa osseetti, translitterointiin ei taida olla kansallista standardia. Kuitenkin nimet ovat näiden mukaisilla muodoilla. En tiedä mitä tapaa noissa nyt on käytetty. --SM 11. syyskuuta 2008 kello 13.28 (EEST)[vastaa]
Venäjässä ei ole kaikkia kirjaimia, joita käytetään osseetissa. Esimerkiksi osseetissa varsin yleinen Ӕ on venäjässä korvattu А:lla. Näin Дигорӕ on muokattu muotoon Дигора. Vastaavasti venäjässä ei ole q-kirjainta, joten Хъæдгæрон on muokattu muotoon Кадгарон. Osseetin translitteroinnin osalta olen käyttänyt täältä löytyvää tapaa. Kyrillistä Ӕ käytetään ainoastaan osseetissa ja se on luotu latinalaisesta Æ:sta, jota osseetissa käytettiin kun sitä kirjoitettiin latinalaisella kirjaimistolla. Ossetian kaupungit, Vladikavkaz ja Beslan, jätin venäläiseen muotoon, koska ne ovat suomenkieleen vakiintuneet. Ainakin ensimmäinen. Beslanista en ole niin varma, onko siitä Suomessa puhuttu ennen kouludraamaa. Sinänsä Beslan on kielitoimiston ohjeen vastainen, ja sen pitäisi olla muotoa Beslæn. --Kyzyl 14. syyskuuta 2008 kello 10.51 (EEST)[vastaa]
Siitä erittäin oudosta kiihkeydestä johtuen jota erityisesti paikannimistöön tuntuu Wikipediassa liittyvän "Suomessa tutuin nimi" on käytäntönä vain lähtökohta hirvittävälle, tarpeettomalle kouhkaukselle. Siksi esim. lähialuiden nimämiseen on luotu oma täysin yksiselitteinen käytäntönsä. Jonkinlainen selkeä käytäntö asiasta pitää muotoilla (jos status quo koetaan ongelmalliseksi), ettei tilanne johda loputtomaan, tarpeettomaan kiistelyyn.--Joonasl (kerro) 9. syyskuuta 2008 kello 12.12 (EEST)[vastaa]
Toki sellainen olisi toivottavaa, mutta hyvän kompromissin luominen näin yleisellä tasolla ei todennäköisesti tule päättymään hyvään lopputulokseen, vaan parempi olisi aluekohtaisesti katsoa mikä olisi millekin paras ratkaisu. Jonkinlaisena järkevänä ratkaisuna pitäisin tapaa käyttää nimiä, joita käytetään nykyaikaisissa suomenkielisissä tietoteoksissa. --SM 9. syyskuuta 2008 kello 12.54 (EEST)[vastaa]
Juuri näin. Olisi toivottavaa, että nimeäminen perustuisi vähemmän omaan translitterointiin (vaikka kuinka oikeelliseenkin) ja enemmän vakiintuneeseen kirjoitustapaan. Ei tästä ole kauaa, kun Kalkuttakin oli Kolkuta. --ML 8. syyskuuta 2008 kello 23.39 (EEST)[vastaa]

Fjodor vai Fedor? muokkaa

Niin, kuinka sen kanssa oikein on, oliko Dostojevski Fjodor vai Fedor..? Venäjäksi näköjään sekä että: Достоевский.
--WPK 9. syyskuuta 2008 kello 18.32 (EEST)[vastaa]

ё:n vastineena on (ISO 9:n mukaisen ë:n asemesta) yleensä jo, paitsi ч:n, ш:n ja щ:n jäljessä o. [6] --qWerk 9. syyskuuta 2008 kello 18.39 (EEST)[vastaa]
Standardin mukaan Fjodor. Kotus on julkaissut teoksen Venäläisten henkilönnimien opas, jossa on neuvottu kuinka venäläiset nimet pitäisi kirjoitaa. En tiedä onko siinä poikkeamia standardeihin kun en ole päässyt tutustumaan. --SM 9. syyskuuta 2008 kello 19.00 (EEST)[vastaa]
Dostojevskin etunimi on jo pitkään kirjoitettu Fjodor. Hassua kyllä Konkan Idiootti-suomennoksessa, jonka Vappu Orlov on tarkistanut 2006, nimi on yhä Fedor Fennican tietokannassa. --Ulrika 9. syyskuuta 2008 kello 19.22 (EEST)[vastaa]

Niin, viittaan vain tuolla ylempänä käytyyn tiukkaan vääntöön siitä, onko kirjoitettava Fjodorov vai Fedorov. Kantasanahan on kuitenkin juuri Fjoror/Fedor...
--WPK 12. syyskuuta 2008 kello 23.30 (EEST)[vastaa]

Nivhit vai nikhvit? muokkaa

Kumpi on oikeampi nimi, nivhit vai nivkhit? Ne tarkoittavat siis samaa kansa ja molemmat ovat artikkeleissa käytössä. J.K Nakkila 16. syyskuuta 2008 kello 16.37 (EEST)[vastaa]

"нивхи" on Suomessa "nivhi", sillä sekä venäjän että suomen h-äänne on voimakas. Englanninkielisissä teksteissä venäläisen h:n eteen on lisättävä k (joskus ilmeisesti käytetään myös c:tä), jotta ääntäminen säilyy samana, esim. Mikhail Bakhtin[7] vs. Mihail Bahtin.

Nivheistä en tiedä mitään, mutta venäjän h-äänne on huomattavasti suomen h:ta vahvempi, eli ääntyy kurkussa. Venäjän h on verrattavissa saksan äänteeseen sanassa "auch" tai "acht tai "Aachen". --Khaosaming 17. syyskuuta 2008 kello 21.36 (EEST)[vastaa]
Niin on, mutta tästä huolimatta se kirjoitetaan suomessa h:na. Wikipedian ei ole soveliasta ruveta tekemään systeemeihin parannuksia. --SM 17. syyskuuta 2008 kello 21.43 (EEST)[vastaa]
Säännöllisen translitteraation mukaan nivhi, tosin sitä voi aina miettiä onko sana venäjää ja pitääkö se translitteroida venäjän kieltä koskevien sääntöjen mukaan. Vahvasti kyllä epäilen että "nivkhi" on tullut englannin kautta eikä se "kh" siinä mitään muta merkitsekään.--Tanár 17. syyskuuta 2008 kello 21.45 (EEST)[vastaa]
Niin. Oikeampi tapa ratkaista nimi on katsoa mitä muotoa suomenkieliset lähteet käyttävät. Ainoa jonka internetistä löysin on Suomen Moskovan suurlähetystön raportti[8], jossa nimi on muodossa nihvit. --SM 17. syyskuuta 2008 kello 21.51 (EEST)[vastaa]
Jäi ilmeisesti viestissäni selventämättä, mutta ilman muuta suomeksi translitteroidaan "h". Kumosin vain IP:n väitteen, jonka mukaan suomen ja venäjän h-äänteillä olisi jotain yhteistä. --Khaosaming 17. syyskuuta 2008 kello 21.56 (EEST)[vastaa]
Muutamia linkkejä mitä löysin aiheesta. Kaikki suomenkieliset julkaisut näemmä käyttävät muoto "nivhi". [9] [10] [11] --Jhattara (keskustelu · muokkaukset) 18. syyskuuta 2008 kello 11.32 (EEST)[vastaa]

Voisitko ystävällisesti käydä katsomassa artikkelia. Kun yritän tehdä siitä kunnon artikkelia, joku käy tuhoamassa työni tulokset kummallisin perustein ja muuttaa tieteellisiin teoksiin perustuvat argumentit päinvastaisiksi. Iso työ menee pilalle ja turhauttaa, kun pitää yrittää parsia silvottu artikkeli uudestaan kokoon. Kiitos!!! --Tom 18. syyskuuta 2008 kello 17.14 (EEST)[vastaa]

Ongelmia on esimerkiksi neutraaliin näkökulmaan huonosti istuvissa väitteissä kuten "Yksi esimerkki hedelmällisestä monikulttuurisesta vuorovaikutuksesta on monikulttuurinen tietosanakirja Wikipedia. Selaamalla tätä monikulttuurillista aarreaittaa saa erinomaisen käsityksen siitä, mitä kaikkea monikulttuurinen vuorovaikutus voi saada aikaan ihmiskulttuurissa."...
Yksi ratkaisu voisi olla, että olet tarkkana siitä, miten esität lisäyksesi. Aarreaitta-kommentti saa hyvin luultavasti jäädä, jos se voidaan lähteistää, ja ennen kaikkea jos se esitetään selkeästi jonkun eritellyn tahon mielipiteenä.
Vertaa:
  • Jeesus on Jumalan poika.
  • Kristinuskon oppien mukaan Jeesus on Jumalan poika. <ref>Raamattuviitteitä</ref>
pitke 19. syyskuuta 2008 kello 12.41 (EEST)[vastaa]

Market vai marketti? muokkaa

Wikipediassa on artikkeli nimeltään supermarket, mutta myös hypermarketti. Selväähän on, että market on tullut englannin kielestä, mutta miten se kuuluisi loppujen lopuksi kirjoittaa suomeksi?
Vaikka nimi kirjoitettaisiinkin alkuperäisemmässä muodossaan, se taipuu kuin sen perässä olisi -ti. Kukaanhan ei mene ostoksille marketiin, vaan markettiin, kaupungissa ei ole monia marketeja, vaan marketteja jne. Samankaltainen oli sana Valmet: kun joku ajoi sen nimistä traktoria, hän ei suinkaan ajanut Valmetia, vaan Valmettia. Traktorin ajaja ei luottanut silloin suomalaiseen Valmetiin, vaan Valmettiin jne.
--WPK 21. syyskuuta 2008 kello 16.18 (EEST)[vastaa]

Kielitoimiston sanakirjan mukaan molemmat ovat hyväksyttyjä. Itse olisin sitä mieltä, että Wikipediassa pitäisi noudattaa johdonmukaisesti jompaa kumpaa linjaa, mutta Versaillesin|Versailles'n -äänestyksen jälkeen sellaista on turha mennä sanomaan ääneen. --Ulrika 21. syyskuuta 2008 kello 17.34 (EEST)[vastaa]
Supermarket kuulostaa kyllä paremmalta kuin supermarketti. Ehkä tästä saisi aikaan kivan äänestyksen, tai useammankin. Lab-oratory 21. syyskuuta 2008 kello 17.37 (EEST)[vastaa]
Äänestetään kumpaa saa käyttää ja saako käyttää kumpaakin, ja sitten lukitaan artikkelit ensimmäisen muokkaajan versioon, ja sitten lätkitään muokkaussotamallineita niille käyttäjille, jotka yrittävät kuunnella kielikorvaansa. --Khaosaming 21. syyskuuta 2008 kello 19.31 (EEST)[vastaa]

Joka tapauksessa on ratkaistava, muutetaanko artikkeli supermarket nimelle supermarketti vai artikkeli hypermarketti nimelle hypermarket.
Supermarket voi kuulostaa kyllä paremmalta kuin supermarketti, mutta meistä ei kukaan mene ostoksille marketiin, vaan markettiin. Kysymys onkin siitä, onko perusmuodossa market vai marketti. Sanaa taivutettaessa toimitaan aina kuin perusmuodossa olisi pääte -ti, kuten vaikkapa sanassa paketti.
--WPK 21. syyskuuta 2008 kello 19.50 (EEST)[vastaa]

Kielitoimiston suosituksen mukainen kirjoitusasu on edelleen supermarket : supermarketiin (mutta supermarketti : supermarkettiin), vaikka enemmistö kielenkäyttäjistä taitaakin kirjoittaa kuvaamallasi tavalla. Veikkaan, että tämä sääntö muuttuu vielä jonain päivänä. --Silvonen 21. syyskuuta 2008 kello 19.58 (EEST)[vastaa]
Ok, siis muutat artikkelin hypermarketti nimelle hypermarket?
--WPK 21. syyskuuta 2008 kello 20.11 (EEST)[vastaa]
Kummatkin muodot sallittava otsikoinnissa. Perusteluja muulle ei ole tullut esiin.J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 21. syyskuuta 2008 kello 20.15 (EEST)[vastaa]
Täällä Wikipediassahan on oltava ehdottoman kuuliainen Kielitoimiston suosituksille, vakiintuneille nimille?
--WPK 21. syyskuuta 2008 kello 20.18 (EEST)[vastaa]
Kielitoimisto hyväksyy molemmat, eikä tässä kai kukaan ole väittänyt muuta. (Silvosen kommentti koski nähdäkseni ainoastaan sanojen suositeltavia taivutusmuotoja.) --Ryhanen 21. syyskuuta 2008 kello 20.32 (EEST)[vastaa]
On outoa, jos kaikenlaiset nimet käyvät. Voinko siis siirtää artikkelin supermarket nimelle supermarketti tai sitten artikkelin hypermarketti nimelle hypermarket?
--WPK 21. syyskuuta 2008 kello 20.47 (EEST)[vastaa]
Ei turhia artikkeleiden siirtelyä, kiitos. J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 21. syyskuuta 2008 kello 20.48 (EEST)[vastaa]
Ok, Kielitoimiston suosituksen mukaan siirrän siis artikkelin hypermarketti nimelle hypermarket. Äläkä sitten ryhdy muokkaussotaan.
--WPK 21. syyskuuta 2008 kello 20.51 (EEST)[vastaa]
Kummatkin muodot ovat oikein. Kummatkin muodot ovat sallittuja otsikoinnissa. Ethän siirtele artikkeleja turhaan eessuntaas? J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 21. syyskuuta 2008 kello 20.53 (EEST)[vastaa]
Jep, kuten Ryhanen jo selvensikin, sekä -market että -marketti ovat Kielitoimiston suosituksen mukaisia, mutta taipuvat eri tavalla. --Silvonen 21. syyskuuta 2008 kello 20.55 (EEST)[vastaa]
Siirto joko nimelle supermarketti tai hypermarket ei onnistukaan, sillä esteenä ovat ohjaussivut supermarketti ja hypermarket.
Silvonen, voitko laittaa linkin Kielitoimiston sille sivulle, missä myös marketti-nimi hyväksytään?
--WPK 21. syyskuuta 2008 kello 21.16 (EEST)[vastaa]
Kielitoimiston sanakirja on minulla omalla koneellani, ja siinä esitetään molemmat muodot tasa-arvoisina kaikista mainituista sanoista. Kielitoimiston tai siis lähinnä Kotuksen sivuilla voi olla näistä maininta, mutta turha sitä tietoa on sieltä lähteä kaivelemaan, kun sanakirja kertoo saman. Aika monella on tämä sanakirja käytettävissä joko koneellaan tai netissä, joten asia on tarkistettavissa. On siitä painettukin versio, jota voi käydä katsomassa kirjastossa. --Ulrika 21. syyskuuta 2008 kello 22.47 (EEST)[vastaa]
Silvoselle: Kielitoimiston sanakirja ei suosittele kumpaakaan, kummassakaan ei lue par., vaan esimerkiksi hypermarket = hypermarketti eli "h-t on yhtä kuin h-i". Se, että sananselitys on vain toisessa, johtaa siihen että siihen linkitetään toisesta, mutta se ei kerro suosittelusta. --Ulrika 21. syyskuuta 2008 kello 22.51 (EEST)[vastaa]
Tiedän. Tarkoituksenani oli vain sanoa, että Kielitoimiston sanakirjan mukaan hypermarket ja hypermarketti taipuvat eri tavalla. --Silvonen 22. syyskuuta 2008 kello 07.29 (EEST)[vastaa]
Aivan niin. Sen kyllä sai selville kommentistasi kun luki tarkasti, mutta huolimattomalle lukijalle saattoi tulla toinen käsitys, kuten minulle ensin lukiessani, siksi halusin tehdä täsmennyksen muita lukijoita varten, enkä itse asiassa sinulle ollenkaan :) --Ulrika 22. syyskuuta 2008 kello 08.57 (EEST)[vastaa]

Toistan kuitenkin vielä: Vaikka nimi siis kirjoitetaankin muodossa supermarket, käytännössä se taipuu kuin sen perässä olisi -ti. Kukaanhan ei mene ostoksille 'marketiin', vaan markettiin, kaupungissa ei ole monia 'marketeja', vaan marketteja jne. Samankaltainen on ollut Valmet: kun joku ajoi sen nimistä traktoria, hän ei suinkaan ajanut 'Valmetia', vaan Valmettia. Traktorin ajaja ei luottanut silloin suomalaiseen 'Valmetiin', vaan Valmettiin jne.
--WPK 23. syyskuuta 2008 kello 00.29 (EEST)[vastaa]
Muuten: kumpaako muotoa nyt loppujen lopuksi suositellaan, market vai marketti? Kummanko nimi olisi suotava muuttaa, supermarket- vai hypermarketti-artikkelin?

Jos molemmat ovat oikein, niin suotavampi on se muoto, jota kussakin artikkelissa tällä hetkellä käytetään. --Otrfan 23. syyskuuta 2008 kello 00.44 (EEST)[vastaa]
Juuri näin. Jätetään nimet entiselleen, koska kummatkin ovat oikein. J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 23. syyskuuta 2008 kello 08.06 (EEST)[vastaa]
Siis kun mennään pienempään myymälään, niin mennään (super)marketiin - yhdellä t:llä, mutta kun mennään suurempaan myymälään, mennään (hyper)markettiin - kahdella t:llä. (Olen "korjannut" pienen "virheen" artikkelissa supermarket eli Tunnettuja suomalaisia supermarketteja ovat muun muassa... oudompaan muotoon Tunnettuja suomalaisia supermarketeja ovat muun muassa...)
--WPK 24. syyskuuta 2008 kello 02.53 (EEST)[vastaa]
Sellaiselle jaolle ei ole mitään perusteita, vaan sitä voi luonnehtia omaksi tutkimukseksi. Samassa artikkelissa on käytettävä vain yhtä muotoa. --Ulrika 24. syyskuuta 2008 kello 07.53 (EEST)[vastaa]
Et varmaankaan täysin ymmärtänyt, mitä tarkoitin. Sitä nimittäin, että kovin on epäjohdonmukaista, kun on artikkeli nimeltä supermarket, mutta myös hypermarketti. Toisessa siis ilman päätettä ti, toisessa päätteellä.
--WPK 24. syyskuuta 2008 kello 22.06 (EEST)[vastaa]
En näköjään. Mutta jos vedetään linjat Versaillesin/Versalles'n -äänestyksen mukaan, niin mitään logiikkaa ei tarvitse käyttää, vaan jokainen käyttää mitä huvittaa. Itse olin siinä äänestyksessä logiikan kannalta, mutta ei auta itkeä. --Ulrika 24. syyskuuta 2008 kello 22.37 (EEST)[vastaa]
Varmaan huomasit harmitukseni johdonmukaisuuden puutteesta, mutta "kostoksi" "korjasin" "virheen" artikkelissa supermarket eli Tunnettuja suomalaisia supermarketteja ovat muun muassa... oudompaan muotoon Tunnettuja suomalaisia supermarketeja ovat muun muassa... Siis, jos artikkelin nimi on supermarket ilman päätettä ti, silloin siellä ei voi käyttää ykskaks muotoa supermarketteja, vaan supermarketeja.
--WPK 24. syyskuuta 2008 kello 23.02 (EEST)[vastaa]
Älä häiriköi esittääksesi kantasi. --albval (keskustelu) 25. syyskuuta 2008 kello 09.17 (EEST)[vastaa]
Ei siinä mitään häiriköintiä ollut, päin vastoin. Lue ajatuksella kommentti ja korjaus. terv. --Ulrika 25. syyskuuta 2008 kello 09.31 (EEST)[vastaa]
Jep, erehdyin ilman aamukahviani ja pahoittelut siitä. Heti vain kun kommentissa "korjataan virheitä kostoksi", vaikka kuinka lainausmerkkien kanssa, niin yhteisön tuntien ensireaktio oli "häiriköintiä, kumotaan", valitettavasti. --albval (keskustelu) 25. syyskuuta 2008 kello 09.46 (EEST)[vastaa]
Aivan niin. Siksipä minäkin jouduin lukemaan WPK:n kommentin ja "kostokorjauksen" pariin otteeseen varmistaakseni että ymmmärsin oikein ja asia on klaari. :) --Ulrika 25. syyskuuta 2008 kello 09.53 (EEST)[vastaa]
Häiriköinti oli lukijan omassa mielikuvituksessa. Pekkos tai WPK-mikä-lie on tällä kertaa osunut oikeaan, mutta loogisesti ajattelemiseen ei kannusteta. Ei tästä riitaa kannata tehdä kuitenkaan. Yhteisö on päättänyt, vaikkakin kyseenalaisin perustein, että kielen eri variantit saavat olla artikkeleissa, eikä niitä yksinään saa muuttaa, koska se tulkitaan Albvalin tavoin häiriköinniksi. --Khaosaming 25. syyskuuta 2008 kello 09.36 (EEST)[vastaa]
Niin, WPK yritti häiriköidä, mutta tekikin "melkein asiallisen" muokkauksen. Mielestäni yrityksestäkin saa kyllä huomauttaa käyttäjää, ettei tule tavaksi. (Toisaalta joidenkin mielestä kyseisessä artikkelissa "pitäisi käyttää" yhtenäistä kirjoitusasua läpi artikkelin, alun perinhän siellä oli yksi market, yksi neutraalimuoto ja kaksi kertaa marketti. :) kyllä se suomen johdonmukaisuus on hauska asia. :) J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 25. syyskuuta 2008 kello 09.43 (EEST)[vastaa]
Lue Khaosaming kommenttini yllä, turha tästä on mitään suurempaa salaliittoa hakea. --albval (keskustelu) 25. syyskuuta 2008 kello 09.46 (EEST)[vastaa]
Samaa suosittelen sinullekin. Sanoinhan suoraan, että en ole kinastelemassa. Mielipiteensä sanominen on eri asia. "Salaliitto"on häiriköinnin tavoin lukijan oman mielikuvituksen tuotetta. --Khaosaming 25. syyskuuta 2008 kello 09.49 (EEST)[vastaa]
Selevä:-) Asia on puolestani loppuun käsitelty. --albval (keskustelu) 25. syyskuuta 2008 kello 10.00 (EEST)[vastaa]

Kyllä artikkelissa supermarket täytyi tehdä muutos (vaikka ensin itsekin sekoilin perustelun t-kirjainten määrässä;) eli kohta Tunnettuja suomalaisia supermarketteja ovat... muotoon Tunnettuja suomalaisia supermarketeja ovat... Muussa tapauksessa kommentti tuolta ylempää jää outoon valoon: Kielitoimiston suosituksen mukainen kirjoitusasu on edelleen supermarket : supermarketiin (mutta supermarketti : supermarkettiin), vaikka enemmistö kielenkäyttäjistä taitaakin kirjoittaa kuvaamallasi tavalla. Veikkaan, että tämä sääntö muuttuu vielä jonain päivänä. --Silvonen 21. syyskuuta 2008 kello 19.58 (EEST)
--WPK 29. syyskuuta 2008 kello 17.52 (EEST)[vastaa]

Ovatko "alikessu-" eli "sitikkamerkit" vielä käytössä? muokkaa

Tuolla ylempänä on käyty vilkasta keskustelua heittomerkkien suoruudesta ja kaarevuudesta, josta tuli mieleen, vieläkö suomen kielessä käytetään "alikessu-" eli "sitikkamerkkejä" heittomerkkeinä? Näitä « » näkyy käytettävän venäjän kielessä vähän paikassa kuin paikassa.
--WPK 21. syyskuuta 2008 kello 20.16 (EEST)[vastaa]

Käytetään silloin tällöin, mutta suomessa alku- ja loppumerkki ovat samanlaiset (»näin»). Wikipediassa niitä on kuitenkin käytetty vain {{Sitaatti}}-mallineessa. --Silvonen 21. syyskuuta 2008 kello 20.58 (EEST)[vastaa]
Koko ajan harvinaistuvat, näyttävät itse asiassa antiikkisilta, kun tulevat joskus vastaan. Vanhoissa kirjoissa repliikit oli melkein järjestään merkitty noilla, mutta eipä niitä juuri näy enää kuin sitkeimpien sissien (alikessujen?) teksteissä. Ranskassakin niitä suositaan.--Ulrika 22. syyskuuta 2008 kello 09.00 (EEST)[vastaa]

Vastine, substaus vai mikä? muokkaa

Wikitermistöä haetaan: Keskustelu Wikipediasta:Vastine#Nimi. Terv. --Riisipuuro 21. syyskuuta 2008 kello 21.05 (EEST)--[vastaa]

Tähän toivottaisiin tosiaan osallistujia, nyt on jo kuusi eri termiä 1-2 kannattajaa kullakin. Kielenhuollon näkökulma olisi tärkeä anti keskusteluun. --Agony (403) 27. syyskuuta 2008 kello 09.38 (EEST)[vastaa]

Vikipedia? muokkaa

Pitäisikö suomenkielisen Wikipedian logon teksti vaihtaa Vikipediaksi? Suomen kielessä ei ole varsinaista labialisoitunutta velaarista approksimanttia. —Akilaa 24. syyskuuta 2008 kello 21.08 (EEST)[vastaa]

Siis kun kolme viimeistä sanaa suomennetaan ;) lauseesi tarkoittaa, että suomen kielessä on vain äänne v, vaikka onkin kirjaimet v ja w? Englannin kielesssähän kirjain v on samoin äänne v (kirjain lausutaan [vi:]), mutta w on äänne u:n ja v:n välillä (kirjain lausutaan [ˈdʌbljuː]). Saksan kielessä v on äänne f (kirjain lausutaan [fau], mutta w ääntyy v:nä (kirjain lautaan [ve:]).
Englannin kielessä kirjain w on siis double-u, joka suoraan suomeksi käännettynä olisi kaksois-u tai "tupla-u" eikä kaksois-v. Koska se on puolivokaali, se on siis toisaalta myös puolikonsonantti, jolloin esimerkiksi sana show pitäisikin taivuttaa showin, showissa, showiin jne. eikä show'n, show'ssa, show'hun jne. Lisäksi, koska suomen kielessä myös kirjain w lausutaan v:nä, pitäisi esimerkiksi nimi George W. Bush lausua suomenkielisessä yhteydessä [ˈdʒɔːɹdʒ ve: bʊʃ] eikä [ˈdʒɔːɹdʒ ˈdʌbljuː bʊʃ]".
--WPK 24. syyskuuta 2008 kello 22.54 (EEST)[vastaa]
Uh? Palatakseni alkuperäiseen kysymykseen niin en näe mitään syytä vaihtaa kirjoitusasua tässä vaiheessa, vaikka kirjoituasu ääntämyksestä eroaakin parilla tavalla. – Nikerabbit 25. syyskuuta 2008 kello 10.00 (EEST)[vastaa]
Kannatan nimenvaihdosta. Olen koko Wikipediassa oloni ajan ihmetellyt miksei kirjoitusasua ole suomalaistettu. --SM 25. syyskuuta 2008 kello 10.04 (EEST)[vastaa]
Wikipedia taitaa olla jo sellainen vakiintunut nimi suomen kielessäkin, että nimen vaihtaminen on mielestäni turhaa. Analogia olisi, että vaihtaisi Wikipedia-artikkelin Vikipediaksi:-) Kommentin jätti Albval (keskustelu – muokkaukset). --Nro92 25. syyskuuta 2008 kello 10.08 (EEST)[vastaa]
Wiki lienee havaijia ja siten lainasana englannissakin. Onko se kotoutettu englantiin? Latinankielisessä wikissä lokalisointi on tehty (Vicipaedia). Olisiko vaihto suurikin operaatio? En periaatteessa kyllä kannata vaihtoa, koska nykyinen muoto on niin vakiintunut. Muutosvastarintaako? Ehkäpä hyvinkin. Olen säilyttäjä. --Khaosaming 25. syyskuuta 2008 kello 10.11 (EEST)[vastaa]
Muutos ei olisi työnä suuri operaatio, koska botit ovat olemassa. Mutta koska Vikipedia-sana on selvästikin uutta tutkimusta eikä sitä käytetä missään muualla, niin nimenvaihto ei käy. Eipä taitaisi uudelle nimelle meinaan lähdettä mistään löytyä. --albval (keskustelu) 25. syyskuuta 2008 kello 10.17 (EEST)[vastaa]
Botit eivät pääse ihmisten pääkoppaan, joihon nykyinen muoto on syöpynyt. – Nikerabbit 25. syyskuuta 2008 kello 10.57 (EEST)[vastaa]
Siteeraamasi käytäntö koskee artikkeleita, ja rinnastaminen tähän on absurdia. Latinassahan jo on oma muotonsa. --Khaosaming 25. syyskuuta 2008 kello 10.20 (EEST)[vastaa]
Ei ole, sillä jos tämän verkkopalvelun nini muutettaisiin Vikipediaksi, tulisi siitä kertovan artikkelin nimi myös muuttaa. Miten tästä muuten edes voi saada väittelyn aikaan, olemmehan nimen muutoksen tarpeettomuudesta samaa mieltä? --albval (keskustelu) 25. syyskuuta 2008 kello 10.27 (EEST)[vastaa]
Väittely on keskustelun jalostunut muoto :) Ei silti, en väittele, vaan keskustelen. Pohditaan nyt asia puhki joka kantilta, eikä hutkita. Uusi tutkimus -väitteesi on silti edelleen outo, sillä nimethän ovat sopimusasioita. --Khaosaming 25. syyskuuta 2008 kello 10.30 (EEST)[vastaa]
Juu, eipä minulla ole mitään sivistynyttä jankkaamista vastaan:-) Valitettavasti me emme vain voi sopia, mitä muotoa suomen kielessä Wikipediasta käytetään. Uusi tutkimus on kenties väärä ilmaisu: pitäisi kai sanoa, ettei yksikään wikipedian virallisista nimistölähteistä tue V-muotoa. --albval (keskustelu) 25. syyskuuta 2008 kello 10.47 (EEST)[vastaa]
Wikipediahan ei itse voi olla edes lähteenä :) Käytäntöjankkaus on siinä mielessä myöhäistä, koska näitä v:llisiä muotoja on muissa wikeissä jo nyt käytössä. Latinassa, virossa ja muutamassa muussakin. --Khaosaming 25. syyskuuta 2008 kello 10.51 (EEST)[vastaa]
Edelleenkin tuollaiset säännöt koskevat vain artikkelien sisältöä. Tämän asian kannalta nuo perustelut eivät päde. Wikipediahan voisi myös saada julkisuutta nimenvaihdosuutisen myötä.--SM 25. syyskuuta 2008 kello 10.55 (EEST)[vastaa]
Julkisuuden vuoksi ei kai kukaan ole toivottavasti muutosta oikeasti tekemässä (mitä hyötyä siitä julkisuudesta edes olisi). Ja jos koko tietosanakirja siirrettäisiin Vikipedia -nimelle, ei kai siitä kertova artikkeli voisi olla W-nimellä. --albval (keskustelu) 25. syyskuuta 2008 kello 12.17 (EEST)[vastaa]
Luulin, että tämä jo käsiteltiin. Koska v:llisiä muotoja on jo käytössä, on huolesi yhden artikkelin siirrosta turha. Julkisuustempusta voi olla hyötyäkin, mutta sen kaikkia vaikutuksia on vaikea ennakkoon arvata. --Khaosaming 25. syyskuuta 2008 kello 12.23 (EEST)[vastaa]
Latinassa ei myöskään ole "w"-kirjainta. Suomen kielen aakkosissa on. --Joonasl (kerro) 25. syyskuuta 2008 kello 10.33 (EEST)[vastaa]
Tai u:takaan. Riippuu kenen ja minkä aikakauden latinasta katsoo. Pienaakkosetkin puuttuivat latinasta. Käytännössä Wikipedian nimi on yhteisön itsensä päätettävissä, eikä siihen tarvita mielipidettä kummempia perusteita. Mielipiteillä saisi silti olla kunnon perustelut. Joo, annetaan yhteisön päättää. --Khaosaming 25. syyskuuta 2008 kello 10.37 (EEST)[vastaa]
Suomen kielen lautakuntakaan ei viimeaikoina ole suhtautunut kovin myönteisesti sitaattilainojen ja vierassanojen mukauttamiseen, esim. suahilista on tullut swahili ja hallitsijoiden nimiä ei enää käännetä (UK:n tuleva kuningas on Charles III). [12] Tässä tapauksessa edes perinteinen "yksi-äänne-yksi-merkki" periaate ole kovin pahasti ristiriidassa käytännön kanssa (erot ovat aika pienet). Ei liene siis tarkoituksenmukaista lähteä mukauttamaan myöskään Wikipedian nimeä. --Joonasl (kerro) 25. syyskuuta 2008 kello 10.14 (EEST)[vastaa]
(Tai George VII.) --Silvonen 25. syyskuuta 2008 kello 12.17 (EEST)[vastaa]
Wikipediahan on jo brändimäinen ilmiö, sana elää kyllä yleiskielessä ihan itsenään. --Riisipuuro 25. syyskuuta 2008 kello 10.23 (EEST)--[vastaa]
Muun muassa sukulaiskielisämme virossa (Vikipeedia) ja võrossa (Vikipeediä) on nimi mukautettu paikalliseen kieleen ilman ongelmia. Samaten jos nimi on esim. kyrilliseen kirjaimistoon kyety kääntämään tällaista kirjaimistoa käyttävissä kielissä, ei luulisi yhden kirjaimen muuttaminen olevan aivan mahdotonta. Taitaa monella olla taas taustalla ajatus että vieraskielisyys on nykyaikaista ja muodikasta, suomen kieli junttia ja vanhanaikaista. --SM 25. syyskuuta 2008 kello 10.45 (EEST)[vastaa]
Joissakin kielissä, jotka ehkä kokevat olevansa heikoilla(?) tai sitten ovat kovin vahvoilla(?) on näitä mukauttamisia tehty toisella lailla. Suomen euro ei jäänyt taipumattomaksi, vaikka komissio/keskuspankki niin vaati. Sitten on tämmöisiä [13] huomionarvoisia seikkoja. En olisi muuttamassa, koska suomessa kaksoisvee ei nyt ole mitenkään pannaaan julistettu. --Höyhens 25. syyskuuta 2008 kello 10.53 (EEST)[vastaa]
Itseasiassa suomessa kaksoisveen käyttö taitaa olla "junttia ja vanhanaikaista" ja yksöisvee "nykyaikaista ja muodikasta". En näe mitään syytä muuttaa nimeä, Wikipedia on käyttöön vakiintunut, yleisesti tunnettu ja kansainvälinen brandi eikä nimenvaihtaminen ainakaan enää tässä vaiheessa tuottaisi minkäänlaista lisäarvoa. Ja kuten ylenpänä totea, Suomen kielen lautakunta, jota voitanee pitää jonkinlaisena auktoriteettina suomen kieleen liittyvissä asioissa ei ole viime aikoina erityisemmin suosinut sitaattilainojen eikä vierrassanojen mukauttamista, joten ei meidänkään silloin ole syyte sellaista tehdä.--Joonasl (kerro) 25. syyskuuta 2008 kello 10.56 (EEST)[vastaa]
Yksöisveen käyttö nimissä oli uudenaikaista noin sata vuotta sitten. Nykyisin asetelma on kääntynyt toisinpäin. Nykyinen nimi on ongelmallinen myös siinä, ettei lukija tiedä, eikä kukaan muukaan kai kun ei ole päätöstä asiasta tehty, miten se pitäisi lausua. Alkuperäiskieli englannin mukaanko, vai sitten suomeksi tavallisella v:llä (jolloin se siis olisi Vikipedia).--SM 25. syyskuuta 2008 kello 11.01 (EEST)[vastaa]
Höpsis. Termiä käytetään suomalaisissa sähköisissä viestimissä ja yleisissä keskusteluissa jatkuvasti, eikä sen lausumisesta ole tuntunut olevan minkäänlaista epäselvyyttä. Täysin vakiintunut käytäntö on se, että se lausutaan suomalaisittain "Vikipedia". Aivan samalla tavalla kun ranskalainen automerkki suomessa lausutaan systemaattisesti kaikkialla "Peugeot" eikä "Pösöö" kuten alkukielellä kuuluisi. Ei tällaisia asioita kukaan "päätä", niistä vain muodostuu yleinen käytäntö.--Joonasl (kerro) 25. syyskuuta 2008 kello 11.04 (EEST)[vastaa]
Ei sitä muuten lausuta "Pösöö" vaan "Pöžoo". Siinä ž on "suhu-ässän" (š) tapainen, mutta soinniton äänne. Kansanomaisesti nimestä käytetään kuitenkin usein myös väännöstä "Pösö", joka kyllä sekin on lähempänä alkuperäistä ranskalaista ääntämystä kuin tui kirjoitusasun mukaan luettu. -KLS 25. syyskuuta 2008 kello 12.44 (EEST)[vastaa]
Onkohan lakiteknisesti Wikipedian muuttaminen joksikin muuksi mahdollinen? Wikipediahan on nimenä kait rekisteröity. Jos meillä olisi Vikipedia, voisimmeko väittää olevamme enää Wikimedia Foundationin alainen wiki? Ainoa todella pätevä syy kieltää Vikipedia-muoto olisi lainopillinen. --Khaosaming 25. syyskuuta 2008 kello 10.58 (EEST)[vastaa]
Todennäköisesti se vaatisi sitä, että myös "Vikipedia" rekisteröitäisiin tuotemerkiksi kuten Wikipedia. Tähän tarvittaisiin ainakin säätiön suostumus. --Joonasl (kerro) 25. syyskuuta 2008 kello 11.00 (EEST)[vastaa]
Jos katsot ympärillesi huomaat, että lukuisat kieliversiot käyttävät omakielisiään väännöksiä. --SM 25. syyskuuta 2008 kello 11.01 (EEST)[vastaa]
Jos luet viestini huolella, näet että olen siitä tietoinen ja tuonutkin tämän puolen toistuvasti esiin. Ovatko nuo Vikipediat siis laillisia, kysyn? --Khaosaming 25. syyskuuta 2008 kello 11.03 (EEST)[vastaa]
Tuskin ovat laittomiakaan. Eihän tuo käytännössä tarkoita kuin että mitä nimeä käytetään. --SM 25. syyskuuta 2008 kello 11.18 (EEST)[vastaa]
Niin olen minäkin itsekseni ajatellut. En ole kallistunut muutoksen puoleen vielä, mutta jos keskustelussa tulee hyviä argumentteja, voin harkita kantaani uudelleen. Eestin käyttämä muoto on kyllä hyvä lähtökohta. --Khaosaming 25. syyskuuta 2008 kello 11.22 (EEST)[vastaa]
Yksi sellainen on esimerkiksi ranskalainen, joka on Wikipédia, siis aksentti e:n päällä. W on siellä kuitenkin säilytetty, vaikka se on ranskassa ainakin yhtä vieras kuin suomessakin, tai oikeastaan vielä vieraampi. Ranskassa sitä ei ole koskaan käytetty muissa kuin lainasanoissa, mutta suomessa sitä on aikoinaan tosiaan käytetty v:n asemesta omakielisissäkin sanoissa, mitä vielä nykyisinkin saattaa nähdä tyylikeinona, kun jonkin halutaan näyttävän vanhanaikaiselta, mutta toisaalta myös joissakin sukunimissä, jotka esiintyvät myös W-alkuisina variantteina kuten Wirta, Wirtanen yms. -KLS 25. syyskuuta 2008 kello 12.36 (EEST)[vastaa]

Vironkielinen on tehnyt hienon ratkaisun. Kysymys on tahdosta. Jos haluamme ääntämyksen mukaisen nimen, saamme sen suhteellisen helposti. Jos joku "uutta" kirjoitusasua aluksi oudoksuu, hän tottuu siihen kyllä nopeasti. Tämän sanan "oikean" kirjoitusasun päätämme me, ei media eikä "kansa". Tuohirulla 25. syyskuuta 2008 kello 11.24 (EEST)[vastaa]

Voisi kuitenkin olla hedelmällistä peilata tätä suomen kielen yleisen kehityksen valossa. Viittaan yllä olevaan kommenttiini suomen kielen lautakunnan viimeaikaisista linjauksista. Wikipedian ei ole tarkoituksenmukaista lähteä tässä omalle linjalleen ja aktiiviseksi toimijaksi kielenhuollossa.--Joonasl (kerro) 25. syyskuuta 2008 kello 11.28 (EEST)[vastaa]
Lisäksi varmaan tullisi kauhea vääntö pitäisikö sen olla Vikipedia vai Vikipeedia. – Nikerabbit 25. syyskuuta 2008 kello 11.32 (EEST)[vastaa]
Tuskinpa, virossahan on painokin eri tavulla kuin suomessa ja melodinen korko. Suomeksi luonnollisesti "Vikipedia", kuten ensyklopedia. --Khaosaming 25. syyskuuta 2008 kello 11.34 (EEST)[vastaa]
Olen kuullut molempaa muotoa. Onhan mahdollista tulkita nimi yhdyssanaksi ja antaa pe-tavulle sen mukainen paino. – Nikerabbit 25. syyskuuta 2008 kello 11.38 (EEST)[vastaa]
pe-tavulle tulee joka tapauksessa sivupaino sanassa wikipedia. J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 25. syyskuuta 2008 kello 11.40 (EEST)[vastaa]
Kuulla voi, mutta tuskin kirjoitettuna tapaa, siis suomessa. Vai kummasta kielestä puhut? Virossa loppuvenytys on hyvin yleinen. Suomessa kirjoitetaan -pedia. Esim. "ortopedia" (viroksi ortopeedia. --Khaosaming 25. syyskuuta 2008 kello 11.43 (EEST)[vastaa]
Juuri näin. Tältä osin kielet eroavat toisistaan. Sen sijaan aivan samalla tavoin kaksois-vee on viron aakkosissa, missä sitä suomen tapaan käytetään kuitenkin vain vieraskielisten nimien ja lainasanojen kirjoittamiseen. --SM 25. syyskuuta 2008 kello 12.10 (EEST)[vastaa]
Viroon siis kuuluu tuollainen loppuvenyttäminen (Rumeenia, Hispaania, Sloveenia), mutta ymmärtääkseni kaksi vokaalia peräkkäin ei tarkoita yhtä pitkää äännettä kuin mitä se suomessa merkitsisi, ja kuten mainittua suomessakin esiintyy joissakin tapauksissa sivupaino sanoissa, kuitenkin siis vähemmän voimakkaana. Näiltä osin kielet etenkin kirjoittamisen suhteen eroavat toisistaan. W-kirjaimen käyttö on samanlaista kummassakin kielessä nykyaikana.--SM 25. syyskuuta 2008 kello 12.15 (EEST)[vastaa]
Vastustan yllämainituilla periaatteilla. Lab-oratory 25. syyskuuta 2008 kello 10.58 (EEST)[vastaa]
Kannatan yllämainituilla periaatteilla. Tuohirulla 25. syyskuuta 2008 kello 11.17 (EEST)[vastaa]
Kannatan --SM 25. syyskuuta 2008 kello 11.20 (EEST)[vastaa]
Vastustan Ei mitään järkeä muuttaa. --MiPe (wikinät) 26. syyskuuta 2008 kello 17.40 (EEST)[vastaa]
Misä välissä tästäkin muka tuli äänestys? Hus pois keskustelua haittaamasta kun eivät tuo lisäarvoa. – Nikerabbit 25. syyskuuta 2008 kello 11.18 (EEST)[vastaa]
Mielipidetiedustelu eikä äänestys. Helpompi näin nähdä kantojen jakautuminen yhteisön kesken kuin kahlata pitkä jankkaus läpi. --SM 25. syyskuuta 2008 kello 11.20 (EEST)[vastaa]
Eikös semmoinen ole tapana järjestää sitten tarvittaessa eikä heti kun joku on päättänyt mielipiteensä. Ennenaikainen tiedustelu kun tuppaa tukahduttamaan keskustelun. Puhumattamaan vinoutumasta...nojoo. – Nikerabbit 25. syyskuuta 2008 kello 11.28 (EEST)[vastaa]
Tapana on kyllä ilmoittaa,että mielipidetiedustelu alkaa ja muotoilla yksiselitteisesti se kysymys, josta mielipiteitä mitataan. --Joonasl (kerro) 25. syyskuuta 2008 kello 11.33 (EEST)[vastaa]
Minusta mikään äänestyksen tapainenkin on tässä tilanteessa hölmöä, sillä kyse on Suomenkielisen Wikipedian osalta aivan "uudesta" ajatuksesta. Tuohirulla 25. syyskuuta 2008 kello 11.37 (EEST)[vastaa]
Suomen kielessä sekä V että W ovat molemmat käytössä olevia kirjaimia, joiden äänneasu on identtinen. Kannatan Wikipedian muuttamista muotoon Vikipedia aikaisintaan sinä päivänä kun W poistetaan suomen kielen aakkostosta. Ei ole mielestäni mitään järkeä mennä muuttamaan tutuksi tehtyä, yleisessä käytössä olevaa, toimivaa ja kielellisesti täysin oikeellista muotoa. --Jhattara (keskustelu · muokkaukset) 25. syyskuuta 2008 kello 12.06 (EEST)[vastaa]
Ei ole aivan noin yksiselitteistä. Tämä käy juuri ilmi Joonasl:n mainitsemasta afrikkalaisen swahili/suahili-kielen nimestä. Nimi voidaan siis kirjoittaa suahili, joka viittaisi siihen, että myös muodossa swahili w pitäisi ääntää englannin w:tä muistuttavana (lienee tämä labialisoitunut velaarinen approksimantti), eikä siis samana äänteenä kuin tavallinen v. Jos kielitoimisto on tällaista suositellut, on se mielestäni huono ratkaisu, koska sanan oikea ääntämisasu on lukijalle tällöin epäselvä. Sekä swahili että Wikipedia ovat molemmat samanlaisia suoria vieraskielisiä lainoja, joissa esiintyy samanalainen ongelma. Yksiselitteisyys ääntämisen suhteen on selkeä argumentti muodon Vikipedia puolesta. --SM 25. syyskuuta 2008 kello 12.25 (EEST)[vastaa]
Ja kun worcestershirekastike ja wrightiläisyys kielletään kirjoittamasta kaksoisveellä, mietitään uudestaan. Nyt ei kannata muuttaa Wikipedian nimeä. --Höyhens 25. syyskuuta 2008 kello 12.27 (EEST)[vastaa]
Paikannimistä ja henkilönnimistä johdetut muodot eivät aivan saumatta rinnastu kyseiseen aiheeseen. Ennemminkin esimerkiksi olisi otettava samanlajiset pediat, kuten ensyklopedia - siinähän kirjoitetaan "s", eikä "c", kuten alkuperäkielen sanassa. Tämä taas puoltaisi v:llistä muotoa. --Khaosaming 25. syyskuuta 2008 kello 12.39 (EEST) EDIT: Kuten edellä sanoin, kannanotot ovat kaikilla pikemminkin mielipiteeseen perustuvia, enkä usko minkään "järkiperusteen" muuttavan asetelmia. --Khaosaming 25. syyskuuta 2008 kello 12.43 (EEST)[vastaa]
Yksiselitteisyys, loogisuus ja johdonmukaisuus ovat ennenkin jääneet yhteisössä paitsioon. Mielestäni mikään yksittäinen kielitieteellinen peruste ei sellaisenaan puolusta nimen vaihtoa. Vähiten ääntämys, sillä tavallinen suomalainen ääntää molemmat v:t samalla tavalla ymmärtämättä niiden eroa. V:llinen muoto luontuu tietenkin suomeen paremmin kaikissa yleisnimissä. W:llinen on selkeästi isolla kirjoitettava erisnimi. --Khaosaming 25. syyskuuta 2008 kello 12.31 (EEST)[vastaa]
Koskisiko muutos samalla myös Wikiuutisia, Wikisanakirjaa, Wikitravelia ja mitä kaikkea niitä onkaan? -KLS 25. syyskuuta 2008 kello 12.36 (EEST)[vastaa]
Lähdekoodin mukaisia wikejä ja pedioita on muitakin jo pilvin pimein. Onko varmistettu ettei Vikipedia-nimellä ole jo jotain vikittelyopasta? --Höyhens 25. syyskuuta 2008 kello 13.32 (EEST)[vastaa]

Kyseessä olisi aika iso muutos, joten minusta siihen ei pitäisi ryhtyä ilman todella hyviä perusteita. Muuten käy äkkiä niin, että jotkut jäävät kuitenkin käyttämään vanhaa muotoa ja syntyy vain lisää sekasotkua. Mitä tähän muuten sanoo Vatti ;-) --Tanár 25. syyskuuta 2008 kello 14.08 (EEST)[vastaa]

Identiteettihän on päivän muotisana, ja minusta Vikipedia erottaisi kätevästi suomenkielisen wikipedian muista ja vahvistaisi sen identiteettiä. V:llinen muoto kotouttaisi (toinen muotisana) vierasta keksintöä maamme ja kansamme käyttöön. Tästähän tulee hauskaa. --Thi 26. syyskuuta 2008 kello 13.20 (EEST)[vastaa]

Saisitko vielä lisättyä kommenttiin "voimauttamisen" niin saisin rivin täyteen? ;) --Joonasl (kerro) 26. syyskuuta 2008 kello 13.42 (EEST)[vastaa]
Sehän se juuri puuttuikin. --Thi 26. syyskuuta 2008 kello 14.00 (EEST)[vastaa]

Pitäisi kai myös huomioida Wikipedian etymologia. Nimessä käytetty wiki juontanee juurensa samasta havaijin wiki-sanasta ja -pedia nyt tulee ilmiselvästi ensyklopediasta. Wikipedian voisi siis ajatella tarkoittavan ”nopeaa tietosanakirjaa”. Mitä Vikipedia sitten tarkottaisi? ˙–Ei kai mitään. Jokainen kai saa itse tykönään miettiä onko tällä mitään merkitystä. --qWerk 26. syyskuuta 2008 kello 17.58 (EEST)[vastaa]

Välisumma muokkaa

Yllä olevan keskustelun perusteella lienee turvallista sanoa, että yksiselitteistä konsensusta ei ole sen paremmin nimen muuttamisen, kun nykyisen nimen säilyttämisenkään puolella. Keskustelussa on esiin nousseet seuraavat perustelut (puoleen ja toiseen):

Perustelut Wikipedia-muodon puolesta
  • Nykyinen nimi on yleisesti tunnettu ja käytetty eikä Vikipedia-muotoa käytetä missään
  • Nykyinen käytäntö suomessa ei ole suosinut vierassanojen ja sitaattilainojen mukauttamista [14]
  • Suomen kielessä on muutenkin käytössä w-kirjain (toisin kuin joissain muissa kielissä, jossa Wikipedia on mukautettu)
  • Esim. ranskankielisessä Wikipediassa käytetään "w"-kirjainta, vaikka kirjain on ranskassa vielä vieraampi kuin suomenkielessä
  • Wikipedia-termin lausuminen on vakiintunut ("Vikipedia") ja ei aiheita ongelmia
Perustelut Vikipedia-muodon puolesta
  • "Oikean" kirjoitusasun päättää yhteisö
  • Muun muassa latinan-, viron- ja võronkielisissä Wikipedioissa nimi on mukautettu
  • Wikipedia-sanan lausuminen on epäselvää (englannin mukaisesti vai "suomeksi")
  • Vikipedia on ääntämyksen mukainen muoto
  • Vikipedia erottaisi suomenkielisen Wikipedian muista ja vahvistaisi sen identiteettiä.

Keskustelu jatkukoon. --Joonasl (kerro) 26. syyskuuta 2008 kello 14.04 (EEST)[vastaa]

Kannatan muotoa Wikipedia, sillä on täysin turhaa muutella kaikkien suomenkielisten Vikimedian projektejen nimiä. Vai pitäisikö suomenkielisen Wikipedian käyttäjien yhdessä muuttaa käsitteen wiki nimeä? Muutenhan Vikipedia ei tarkoita mitään. --Juusomoro 26. syyskuuta 2008 kello 14.09 (EEST)[vastaa]

Siirretään samantien Wikipedia nimelle "Suomenkielinen tietosanakirja", tai vain "tietosanakirja". Ei vaisinkaan, vastustan muutosta. Wikipedia on tunnettu nykyisellä nimellään, joten nimenvaihto saattaisi herättää ihmetystä. QWerkin perustelu sanan alkuperästä on myös hyvä perustelu. Vikipedia on sitäpaitsi harvinaisen tyhmän kuuloinen ja näköinen sana. kallerna 26. syyskuuta 2008 kello 18.09 (EEST)[vastaa]

Tyhmänkuuloinen? Muutoksen vastustajien yksi perustehan on ollut että äänneasu on joka tapauksessa sama kuin kaksoisveellä kirjoitettunakin. --SM 26. syyskuuta 2008 kello 18.12 (EEST)[vastaa]
Ai. Itse ainakin äännän Wikipedian w:llä (tai oikeastaan se on jotain w:n ja v:n väliltä). kallerna 26. syyskuuta 2008 kello 18.14 (EEST)[vastaa]
Kenekään muutosta vastustavan (tai puolustavan) tuskin tarvitsee allekirjoittaa koko listaa perusteista, kyseessä on vain yhteenveto kaikista asiasta esitetyistä näkemyksistä. --Joonasl (kerro) 27. syyskuuta 2008 kello 09.41 (EEST)[vastaa]
Kukaan sellaista tuskin on väittänytkään. Tulipahan osoitetuksi virheelliseksi väitteesi, ettei nimen ääntämisessä olisi vaihtelua. --SM 29. syyskuuta 2008 kello 01.28 (EEST)[vastaa]
Suosittelen, että pysyttäydymme vakiintuneessa brändissämme ja käytämme jatkossakin Wikipedia-nimeä. Mitään kielitieteellisiä perusteita nimenmuutokselle ei ole. --Hapo 26. syyskuuta 2008 kello 22.19 (EEST)[vastaa]

Mitä tämä nyt on? Jos muutokseen ei ole konsensusta, vanha käytäntö jatkuu. Sanoi arkkikonservatiivi --Höyhens 29. syyskuuta 2008 kello 01.26 (EEST)[vastaa]

Wikipedia, ei mikään vikapedia... Ei tarvetta muutokseen, sanoo kielellinen patakonservatiivi --Paappa 29. syyskuuta 2008 kello 07.17 (EEST)[vastaa]
Näin asia toki on, mutta voidaanhan/tuleehan asiasta keskustella ennen lopullisten johtopäätösten tekemistä. --Joonasl (kerro) 29. syyskuuta 2008 kello 08.50 (EEST)[vastaa]

Joku innokas(tm) voisi kaivaa muista Wikipedioita vastaavista keskusteluista hieman perusteluita puolin jos toisinkin. --Harriv 29. syyskuuta 2008 kello 17.51 (EEST)[vastaa]

Ei muuteta. Perustetaan tähän menevällä energialla ennemmin se Chapter. --Ras 30. syyskuuta 2008 kello 07.36 (EEST)[vastaa]

www muokkaa

Hieman asian vierestä, mutta w-kirjaimeen liittyen: onko nettiosoitteissa oleva www luettava kaksois-vee–kaksois-vee–kaksois-vee tai tripla–kaksois-vee nykyisen vee-vee-veen asemasta? Vai onko www:n lukeminen vee-vee-veenä sittenkin seikkä, jonka pitäisi selvitä asiayhteydestä ja asianharrastajille (ammattilaisista puhumattakaan)?
--WPK 30. syyskuuta 2008 kello 13.22 (EEST)[vastaa]

Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas, 4. painos, s. 22: ”Lyhenne WWW ~ www luetaan ’vee-vee-vee’.” --Silvonen 2. lokakuuta 2008 kello 18.57 (EEST)[vastaa]