Nivhit
Nivhit (myös giljakit) ovat paleosiperialaiseen kieliryhmään kuuluva kansa Venäjän Kaukoidässä Habarovskin aluepiirissä Amurjoen suun ympärillä ja Sahalinin pohjoisosassa. Nivhejä oli Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan yhteensä 5 162[1].
| Nivhit | ||||
|---|---|---|---|---|
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||
| Kielet | nivhi | |||
Historia muokkaa
Nivhien arvellaan polveutuvan Amurjoen ja Sahalinia jo neoliittiselta kivikaudelta asuttaneitsa ihmisistä. Nivhit olivat näennäisesti mantšujen ja Kiinan vallan alla, kunnes Venäjän keisarikunta liitti Amurin ja Ussurin alueet itseensä Aigunin- ja Pekingin sopimuksilla vuosina 1858 ja 1860. Kiinalaisvallan aikana nivhit omaksuivat monia kulttuurillisia piirteitä heiltä ja sittemmin myös venäläisiltä. Neuvostovalta toi mukanaan useita muutoksia nivhien elämään. Kollektivismin myötä esimerkiksi erilliset talvi- ja kesäasutukset jäivät historiaan. Saman kehityksen kautta suurin osa nivheistä siirtyi metsänhoitoon perinteisen kalastuksen sijaan. Nykyisin nivhit elävät paljolti samaan tapaan paikallisten venäläisten kanssa.[2]
Kulttuuri muokkaa
Nivhien perinteiset elinkeinot olivat metsästys ja kalastus. Nivhejä kutsuttiinkin aikanaan kalansyöjiksi. Rannikolla tärkeän osan elinkeinoista muodosti myös merinisäkkäiden kuten hylkeiden metsästys. Koiria kasvatettiin paitsi vetoeläimiksi, mutta myös ruuaksi.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija (XLS) perepis2002.ru. Arkistoitu 6.2.2009. Viitattu 194.12.2014. (venäjäksi)
- ↑ a b The Nivkhs The Peoples of the Red Book. Viitattu 19.12.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nivhit Wikimedia Commonsissa
