Neoliittinen kausi

kivikauden vaihe
(Ohjattu sivulta Neoliittinen kivikausi)

Neoliittinen kausi (kreikk. neos ’uusi’, lithos ’kivi’) eli nuorempi kivikausi on kausi esihistoriassa, kivikauden viimeinen vaihe. Se ajoittuu noin vuosiin 6 000–3 500 eaa., mutta ajoitus vaihtelee paljon alueesta ja kulttuurista riippuen. Neoliittisen ajan alkuna on pidetty yleensä kotieläinten ja viljelykasvien käyttöönottoa sekä kyläasutuksen ja -kulttuurin kehittymistä. Aikakausi päättyi, kun metalleja alettiin käyttää aseiden, työkalujen ja korujen valmistukseen.[1]

Maatalouden keksiminen oli neoliittisen kauden alku. Maatalous keksittiin kartassa vihreällä merkityillä alueilla itsenäisesti mutta eri aikoina.
Neoliittista hiottua kiviesineistöä

Käsite otettiin käyttöön 1800-luvun lopulla. Australialainen arkeologi Vere Gordon Childe otti 1940-luvulla käyttöön termin ”neoliittinen vallankumous” kuvaamaan maatalouden käyttöönoton mullistavaa merkitystä ihmiskunnalle. Nykyisin neoliittisen kulttuurin syntyä pidetään kuitenkin vaiheittaisena eikä yhtäkkisenä tapahtumana, ja ihmiskunnan arvellaan siirtyneen maanviljelijöiksi puolinomadisen elämäntavan kautta ja jatkaneen metsästämistä ja keräilyä maanviljelyn rinnalla. Ajan myötä maatalous kuitenkin syrjäytti metsästyksen ja keräilyn.[2]

Koska siirtymä tapahtui eri puolilla maailmaa eri aikoina, neoliittinen kausikin ajoitetaan eri tavalla ei paikoissa. Lähi-idässä hedelmällisen puolikuun seudulla neoliittinen kausi alkoi noin vuonna 9000 eaa. kun maanviljely keksittiin, Kaakkois-Euroopassa noin 7000 eaa., Keski-Euroopassa noin 5500 eaa., Pohjois-Euroopassa noin 4000 eaa. ja Itä-Aasiassa noin 6000 eaa.[2] Indusjoen laaksoon neoliittinen teknologia saapui noin vuonna 5000 eaa., ja Keltaisenjoen laaksossa viljeltiin maata noin vuonna 3500 eaa. Mesoamerikassa alettiin viljellä maissia, papuja ja kurpitsaa vaiheittain vuodesta 6500 eaa. alkaen, ja ihmiset alkoivat asettua aloilleen noin vuonna 2000 eaa.[3]

Maanviljelyn ja karjankasvatuksen myötä ihmiset lakkasivat olemasta riippuvaisia metsästyksestä, kalastuksesta ja villien kasvien keräilystä. Ihmiset alkoivat asua paikallaan kylissä eivätkä enää liikkuneet ruoan perässä. Sen seurauksena yhteiskunnat ja maankäyttö muuttuivat perusteellisesti. Uusia teknologioita otettiin käyttöön ja ruokaa alettiin säilöä. Kivityökalujen valmistus kehittyi, kun niitä opittiin tekemään kovemmasta kivestä työstämällä ja hiomalla. Ihmiset alkoivat myös erikoistua erilaisiin käsityötaitoihin. Koska ruokaa alkoi olla enemmän saatavilla, kylien määrä kasvoi, ja niistä kehittyi kaupunkeja ja suurkaupunkeja. Yhteiskunta muuttui monimutkaisemmaksi ja hierarkkisemmaksi. Alettiin käydä sotia ja muodostettiin kauppa- ja kulttuuriverkostoja.[2][3]

Neoliittiselle ajalle olivat maatalouden lisäksi ominaista myös megaliittien pystyttäminen sekä keramiikka, jonka käyttöönotto seurasi usein maatalouden kehittymistä.[2]

Neoliittisen ajan ja koko kivikauden määritellään päättyneen pronssikauteen, jota edelsi siirtymävaiheena kuparikausi. Sen myötä yhteisöt vaihtoivat kivityökalunsa metallisiin.[2]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Kaisu-Maija Nenonen ja Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY 1998. Hakusana "Neoliittinen aika", s. 1004.
  2. a b c d e Cristian Violatti: Neolithic Period World History Encyclopedia. 2.4.2018. Viitattu 12.5.2022.
  3. a b Neolithic Encyclopaedia Britannica. Viitattu 12.5.2022.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta neoliittinen kausi.