Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 45

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Tynkämallineiden poisto

Kahvihuoneen sekalaista-osiossa heräsi keskustelua siitä, ovatko tynkämallineet lainkaan tarpeellisia. Kuten tuolla puhuttiin, mallineen hyöty siitä aiheutuvaan vaivaan nähden on hyvin pieni: Wikipedian lukijat ja muokkaajat näkevät artikkelin lyhyyden otsallaankin, mallineen kuvitus voi olla ristiriidassa artikkelin sisällön kanssa ja muokkaussotiakin "oikeasta" tynkämallineesta on saatu aikaan. Hyötypuolella näen itse ainoastaan sen, että tynkäluokista voi potentiaalisesti etsiä artikkeleita laajennettavaksi. Luokitteluun ei kuitenkaan tarvita mallinetta, vaan siihen riittää artikkelin lisääminen suoraan oikeaan piilotettuun tynkäluokkaan (esimerkiksi Luokka:Muusikkotyngät)

Siksi ehdotan, että tynkämallineiden käytöstä luovutaan kokonaan ja joko niiden korvaamista tarvittaessa vastaavilla piilotetuilla luokilla tai koko tynkämallinesysteemistä luopumista. Kannatusta? --albval (keskustelu) 13. marraskuuta 2009 kello 09.52 (EET)

"tynkäluokista voi potentiaalisesti etsiä artikkeleita laajennettavaksi." Tehdäänkö sellaista yleensä? Etsiikö joku systemaattisesti tyyliin "nytpä mieleni tekee laajentaa nimenomaan alankomaalaisista jalkapalloilijoista kertovia tynkäartikkeleita, mitähän niitä löytyy"?--Jmk 13. marraskuuta 2009 kello 09.56 (EET)

Itse en ole ikinä sellaista tehnyt (ja siksi sana potentiaalisesti), mutta tuota kai niiden perusteluna on käytetty. --albval (keskustelu) 13. marraskuuta 2009 kello 09.59 (EET)

Itse ehdottaisin ratkaisuna, että kaikista erityistynkämallineista luovutaan ja käyttöön jätetään vain {{tynkä}}. Se ainakin ratkaisisi tuon muokkaussota oikeasta mallineesta -ongelman. Itse en olisi valmis luopumaan kokonaan tynkäluokituksesta, koska vaikka se on joskus selvääkin selvempi, se toisaalta aina ei ole. 101090ABC 13. marraskuuta 2009 kello 10.05 (EET)

Ööh, mikä on selvääkin selvempi? Tarkoitatko, että on vaikea tietää, onko joku artikkeli tynkä vai ei? Tyngäksi merkittyä artikkelia voi laajentaa, mutta tynkämerkinnätöntä ei? Sitäpaitsi, jos meillä on vain yksi tynkäluokka, sinne tulee ehkä jopa tuhansia artikkeleita. Tuollaisen luokan hyöty on aika lähellä nollaa. --albval (keskustelu) 13. marraskuuta 2009 kello 10.21 (EET)

Tuo osa kommenttiani liittyi Albvalin kommenttiin "Wikipedian lukijat ja muokkaajat näkevät artikkelin lyhyyden otsallaankin". 101090ABC 13. marraskuuta 2009 kello 10.31 (EET)

Anteeksi, en vieläkään tainnut ymmärtää. Tarkoittanet siis ilmeisesti että tynkä = puutteellinen asiasisältö, ja sitä on joskus vaikea huomata? Valitettavasti suurimmassa osassa tapauksista malline lätkäistään ajatuksella tynkä = liian vähän kilotavuja. --albval (keskustelu) 13. marraskuuta 2009 kello 10.38 (EET)

En tiedä mitä Albval on tarkoittanut, mutta kommenttia kirjoittaessani oletin hänen tarkoittavan, että tyngän voi huomata yhdellä vilkaisulla ilman mallinettakin. 101090ABC 13. marraskuuta 2009 kello 10.43 (EET)

No ehkä joku, jolla on tapana käyttää noita aktiivisesti, voisi nyt tulla esiin ja kertoa niistä käyttötavoistaan. Voidaan sitten miettiä tarkemmin homman hyötysuhdetta (ja mahdollista kevyempää toteutusta). --Jmk 13. marraskuuta 2009 kello 10.07 (EET)

Eiköhän niitä lyhyitä artikkeleita aika pikaisesti löydä luokkaa Alankomaalaiset jalkapalloilijat selaamalla. En ole ikinä tajunnut tynkäluokkien todellista hyötyä, enkä sitä, millä perusteella joku luokitellaan tyngäksi ja jotain toista ei. Eräässäkin operaatiossa joitain aikoja sitten kaikki tietyn aihealueen artikkelit jaettiin tynkiin ja ei-tynkiin mekaanisesti leipätekstin merkkimäärän perusteeella välittämättä siitä, miten tynkä artikkeli todellisuudessa oli kyseisten henkilöiden ansioihin suhteutettuna. --Quinn 13. marraskuuta 2009 kello 10.10 (EET)

Aika tavallista on myös ollut, että tynkämalline jää artikkeliin roikkumaan, vaikka sitä on useitakin kertoja laajennettu ja siihen on vaikea keksiä enää mitään lisättävää. -KLS 13. marraskuuta 2009 kello 10.13 (EET)

Jos nyt vielä mietitään tietoteknisesti oikeaa ratkaisua, niin ihmisen käsityönä tekemä tuplaluokitus kahteen rinnakkaiseen hierarkiaan (sekä alankomaalainen jalkapalloilija että alankomaalainen jalkapalloilijatynkä) on tietenkin aivan väärä ratkaisu: oikeastihan tuo on koneelle kuuluvaa mekaanista työtä. Homman "pitäisi" toimia niin, että jalkapalloilija-tynkiä kaipaava muokkaaja löytää ne haulla "jalkapalloilija AND tynkä". Eri asia sitten, löytyykö boolen hakua osaavaa työkalua. --Jmk 13. marraskuuta 2009 kello 10.23 (EET)

Joutaa pois, sekä luokat että mallineet. Tynkä on täysin subjektiivinen käsite, luokittelusta on turhaa vaivaa, kun kaikki artikkelit muutenkin kaipaavat laajentamista, ja lisäksi antavat lukijoille väärän käsityksen artikkelista: jokin aika sitten juttelin baarireissulla erään samaan pöytään sattuneen kanssa. Kehui muuten Wikipediaa, mutta valitteli kun jokaisessa artikkelissa on jotain vikaa - tarkoitti että useimmissa artikkeleissa on tynkämalline. --Otrfan 13. marraskuuta 2009 kello 10.21 (EET)

Tämän perustelun olen itsekin kuullut ulkopuoliselta: artikkeli on jotenkin "viallinen", eikä siihen voi luottaa, koska se on tynkä. --albval (keskustelu) 13. marraskuuta 2009 kello 10.22 (EET)

Itse käytän nimenomaan tynkä/sotalaiva -mallinetta niin, että talletan keskeneräiset alkuunsaatetut artikkelit luokkaan sekä etsin sieltä muiden luomia laajennettavia artikkeleita. Samalla pyrin pitämään sotalaivatyngät -luokan alle 200 artikkelissa, jotta se ei muutu roskikseksi. Tälläkin hetkellä listalla on kaksi aktiivisessa laajennuksessa olevaa artikkelia ja pari muuta varalla. Joten mallineen ja luokan hävittäminen edellyttäisi uuden yhtä hyvin toimivan tavan luomista.--Phiitola 13. marraskuuta 2009 kello 10.24 (EET)

Tuohon tarkoitukseen sopii erinomaisesti en:Wikipedia:CatScan työkalu, jolla voi etsiä artikkeleita luokista useilla ehdoilla. Juuri nyt työkalupalvelin on näemmä valitettavasti huollon takia hetken poissa, mutta muuten sen löytää täältä --albval (keskustelu) 13. marraskuuta 2009 kello 10.42 (EET)

Aivan turhaa luokittelua, joka antaa lähinnä harrastusta joillekin. Varsinaisissa luokissakin olisi tarpeeksi kehittämistä ja työtä tynkäluokkien sijaan.--IA 13. marraskuuta 2009 kello 10.26 (EET)

Toisaalta tynkämallineiden poisto kaikista artikkeleista, joissa sellainen nyt on, olisi sekin varsin suuri ja työläs projekti, ja siihenkin voisi mennä melkoisesti aikaa. -KLS 13. marraskuuta 2009 kello 10.28 (EET)

Robotti. --Jmk 13. marraskuuta 2009 kello 10.29 (EET)

Wikipedia:Botit/pyynnöt ja muutama tunti aikaa varmasti riittänee. Käsinhän noita ei ole mitään järkeä poistaa. --albval (keskustelu) 13. marraskuuta 2009 kello 10.38 (EET)

Vastustan mallineiden poistoa. Se lisäisi ainoastaan kesken ja korjattava mallineiden määrää. Jos tällainen on poisto toteutetaan niin se ei aiheuta mitään positiivista, koska kaikki aiemmat tyngät katoavat tuohon artikkeli viidakkoon eikä artikkeleille kukaan tee mitään.--Phiitola 13. marraskuuta 2009 kello 10.44 (EET)

Tynkäluokituksen poistosta ei mitenkään voi seurata {{korjattava}} -mallineiden lisääntymistä, sillä se on tarkoitettu artikkeleille, joissa on jotain muodollista vikaa. {{kesken}} on puolestaan malline, jonka tarpeellisuudesta ollaan puhuttu sennenkin samalla tavoin: oletusarvoisesti jokainen artikkeli wikipediassa on kesken. Lyhyiden ja uusien artikkeleiden etsimiseen riittää minusta yllä mainittu CatScan-työkalu. --albval (keskustelu) 13. marraskuuta 2009 kello 10.54 (EET)

Kuten käyttäjä Otrfan sanoo tynkä on täysin subjektiivinen käsite ja kukaan ei varmaan hallitse tuota artikkeliviidakkoa tässä suhteessa nykyään tai ole hallinnut koskaan, eli mikä siellä on ns. tynkä ja mikä ei ja minkä määritelmän mukaan.--IA 13. marraskuuta 2009 kello 11.30 (EET)

Olen samaa mieltä. Tynkämerkinnät joutaa pois, varsinkin kun tunnutaan tuijottavan vain tekstin määrää, vaikka yleensä olennaiset perusasiat saa kerrottua muutamalla virkkeellä. Suurempi ongelma on mm. pitkät mutta huonot ala-astetasoiset artikkelit innokkaan mutta huonon kirjoittajan jäljiltä. Nämä ja muut kriittistä korjaamista vaativat voidaan koota piilotettuihin luokkiin ja merkitä jatkossakin siltä varalta jos joku meinaa vaikka erehtyä lukemaan. --SM 13. marraskuuta 2009 kello 10.47 (EET)

Malline on jo pitkään ollut itsepintainen jäänne Wikipedian alkuajoilta, jolloin oli häveliäästi pyydettävä anteeksi projektin artikkelien sisällön lyhyyttä ja keskeneräistä tilaa ja oli kannustettava jatkokehittämään. Nykyään tilanne on jo toinen, vaikka paljon työtä on vielä tekemättä. Wikiartikkelit ovat jo pituudeltaan keskimääräistä perinteistä tietosanakirja-artikkelia pidempiä, vaikka eivät aina keskity olennaisimpaan. Tavallisiin paperille painettuihin tietosanakirjoihin, kuten Combiin, voisi laittaa jokaiseen artikkeliin (yhtä turhan) tynkämallineen. Tynkämallineet tapaavat jäädä roikkumaan artikkeleihin ikuisiksi ajoiksi, vaikka artikkelia olisi sittemmin laajennettu. Kannatan ehdotusta tervetulleena parannuksena.--Khaosaming 13. marraskuuta 2009 kello 10.57 (EET)

Pieni työjärjestyspuheenvuoro. Tässä kai keskustellaan sekaisin ainakin kolmesta asiasta: (1) aihespesifisten tynkämallineiden tarpeellisuudesta (nykyään 639 kpl!!), (2) näkyvän tynkämallineen tarpeellisuudesta ja (3) minkäänlaisen (edes piilotetun) tynkämerkinnän tai -luokan tarpeellisuudesta. Koittakaa tehdä selväksi mitä näistä pidätte tarpeellisena ja mitä tarpeettomana. --Jmk 13. marraskuuta 2009 kello 11.02 (EET)

Kaikkia tarpeettomana.--IA 13. marraskuuta 2009 kello 11.08 (EET)

Kaikki ovat turhia, mutta piilotetusta on vähemmän näkyvää haittaa, ja on ehkä puolusteltavissa jollakin.--Khaosaming 13. marraskuuta 2009 kello 11.13 (EET)

(1) täysin turha ja joutaa saman tien pois, (2-3) en osaa sanoa mutta tiettyä turhuutta ja inflaatiota kyllä havaittavissa. --Jmk 13. marraskuuta 2009 kello 11.16 (EET)

Joo, niinpä näyttää. Olisikohan helpointa pistää ihan äänestys pystyyn (vaikka en niistä pidäkään), tyyliin:

1. Tynkämallineet tulisi säilyttää nykyisellään
2. Aihespesifit tynkämallineet tulisi poistaa
3. Kaikki tynkämallineet tulisi poistaa
4. Kaikki tynkämallineet tulisi poistaa, samalla myös tynkäluokat poistettaisiin

Muutokseen tarvittaisiin 70% kannatus ja tiukin kannatettu linja voittaa (perustelu tälle on se, että jos joku kannattaa kaikkien tynkämallineiden poistoa, hän varmasti haluaa myös aihespesifiset pois) Kuulostaako hyvältä muotoilulta? Itse olen tiukimman kannalla. --albval (keskustelu) 13. marraskuuta 2009 kello 11.14 (EET)

Ehkä aiheesta on vielä kumminkin hyvä käydä keskustelua jonkun aikaa ennen kuin rynnätään äänestykseen. Melko isosta muutoksesta kuitenkin kysymys. --Jmk 13. marraskuuta 2009 kello 11.16 (EET)

Juu, ei minulla mitään himoa äänestysten pystyttämiseen ole, parasta olisi saada homma selväksi keskustelemalla. Hain vain yllä vähän mallia sille, mistä vaihtoehdoista tässä on kyse. --albval (keskustelu) 13. marraskuuta 2009 kello 12.51 (EET)

Jos ainakin jotkut käyttävät tynkäluokkia artikkelien kehittämiseen, niin ehkä niitä halukkaita varten voisi näiltä osin säilyttää ei-näkyvinä (tuntematta nyt tarkasti tekniikkaa). Muuten noissa huomioissa voi olla järkeä. Useinhan lyhyt artikkeli ei ole huonompi kuin pitkä, vaan voi jopa olla päin vastoin, ja monista (mielenkiintoisistakin, tai vaihtoehtoisesti marginaalista) aiheista saattaa nähdä väkisin ha tai ss-statuksen toivossa venytettyjä muodottomia möhkäleitä, jotka palvelevat (asisasta kiinnostunuttakin) lukijaa huonosti (sillä vaikka on viljalti aiheita, joista saa helposti kuinka pitkän artikkelin tahansa, niin on myös aiheita, joissa tämä pituuden venyttäminen helposti myös kostautuu). Eli pitäisi (toisin kuin näiden muodollisten sabluunien nykyinen käyttötapa antaa ymmärtää) ehkä olla liikaa tuijottamatta pituuteen kummassakin päässä (tai jos tuijotetaan yläpäässä, niin hyväksyä, että on aiheita, joissa pituuden kasvattaminen yksinkertaisesti ei ole järkevää, ja keskittää mieluummin ha tai ss-ponnistelut tässä suhteessa helpommin työstettäviin aiheisiin). Ja niinpä voisi myös ajatella, että tyngän kriteeri ei niinkään olisi artikkelin lyhyys, koska joka aiheesta h***tin pitkä artikkeli ei ole tarpeen, vaan pikemminkin tynkämerkintää voisi ajatella käytettävän esimerkiksi vain erittäin merkittävistä aiheista, jotka oikeasti tarvitsisivat hyvin lyhyttä laajemman artikkelin sen sijaan että niitä rutiininomaisesti lätkitään joka artikkeliin (mutta en nyt vastusta tynkämallineiden tai -luokkien poistoa kokonaankaan, jos siihen päädytään, paitsi että ei-näkyvinä niitä ehkä halukkaat voisivat käyttää kehittämistyökaluna).--Urjanhai 13. marraskuuta 2009 kello 12.36 (EET)

Ei-näkyväksi jättäminen onnistuu piilotetuilla luokilla, joista sitten halukkaat voisivat lyhyitä artikkeleita hakea. Tällöin vain näkyvä malline artikkelista poistuisi. Tosin samalla jäisi myös mainitsemasi pituus vs. kattavuus -ongelma (koska nykyinenkin käyttö tuntuu olevan muotoa tynkä = alle X kilotavua) ja piilotetut luokat voisivat jäädä roikkumaan artikkeliin vielä mallinettakin helpommin. Muista pointeista olen kanssasi täsmälleen samaa mieltä. --albval (keskustelu) 13. marraskuuta 2009 kello 12.51 (EET)

Jos piiloluokka ei missään näy (paitsi erikseen hakiessa) niin ketä semmoisen roikkuminen haittaa? Korkeintaan niitä, jotka käyttävät tynkäluokkia muokkaamiseen, mutta hehän voivat sitten ylläpitää niitä. Muiden ei tarvitse osallistua siihen hommaan. --Jmk 13. marraskuuta 2009 kello 13.30 (EET)

Tynkämallineiden piilottaminen näkyvistä mutta tynkäluokkien säilyttäminen piilotettuina luokkina kuulostaa erittäin hyvältä kompromissilta. --Hrrkrr31 13. marraskuuta 2009 kello 13.44 (EET)

Joo, siltähän se alkaa vaikuttaa. Tynkäluokittelu olisi edelleen olemassa sitä vähemmistöä varten, joka niitä käyttää artikkelien parantamiseen, mutta valtaosalle turha malline olisi poissa. Jmk:n pointti on tuossa yllä on myös hyvä; Tynkiä kaipaavat löytävät piilotetut tynkäluokat ja muut saavat ne vapaasti unohtaa. --albval (keskustelu) 13. marraskuuta 2009 kello 13.53 (EET)

Kompromissi alkaa vaikuttaa huomattavankin helpolta. Jos nuo piilotetaan, niin tarvitseeko aihespesifejä tynkäluokkiakaan lähteä karsimaan? Vaikka yli 600 "brasilian pohjoisosien hammaslääketiedetyngät"-tyyppistä luokkaa minusta tuntuukin turhalta, niin mitäpä se minua haittaa, jos joku haluaa sellaisia ylläpitää (jos ne eivät minua mitenkään kosketa). --Jmk 13. marraskuuta 2009 kello 13.59 (EET)

Ei ole mikään kompromissi ainakaan tämän keskustelun perusteella. Täysin turha tynkäluokittelujärjestelmä on luotu jotain täysin olematonta vähemmistöä varten.--IA 13. marraskuuta 2009 kello 14.05 (EET)

PHiitola on tuossa yllä ilmaissut hyvin perustelelen kuuluvansa tähän vähemmistöön. Antaisin luokittelun olla häntä ja hänen kaltaisiaan varten. Arvelen, että tuohon käyttäjien joukkoon kuuluu enemmänkin hiljaisia perusparantajia, jotka eivät riehu kahvihuoneissa (eivätkä ainakaan vielä ole ehtineet kommentoida alle12h vanhaa keskustelua). --Tappinen 13. marraskuuta 2009 kello 19.39 (EET)

Minusta tuo on hyvinkin kompromissi vaihtoehtojen "ei muuteta mitään" ja "poistetaan sekä mallineet että luokat" välillä. Molempia kun on kannatettu, joten kaikkia miellyttävää lopputulosta tuskin saadaan aikaan. --albval (keskustelu) 13. marraskuuta 2009 kello 15.51 (EET)

Tokihan se on kompromissiehdotus (= jotain eri ehdotusten väliltä) mutta se ei tarkoita, että ko. ehdotus olisi saanut konsensuksen. --Jmk 13. marraskuuta 2009 kello 16.06 (EET)

Ei tämä kyllä ole minkäänlainen konsensus asiaan, mutta jos tynkäluokittelijaharrastajat haluavat jatkaa ja jos on puutetta harrastelusta, niin jatkakoon...en kyllä tiedä kenen hyödyksi.--IA 13. marraskuuta 2009 kello 16.14 (EET)

Ei tätä ole konsensukseksi vielä kukaan sanonutkaan, tässä nyt vain yritetään hakea kompromissia, joka miellyttäisi mahdollisimman suurta enemmistöä. Sinua se ei selvästikään miellytä, mutta ääripäävaihtoehto (kaikki pois) ei taas kelpaa ainakaan Phiitolalle. Kuten sanoin, kaikkia miellyttävää ratkaisua tuskin löytyy. --albval (keskustelu) 13. marraskuuta 2009 kello 16.18 (EET)

Mielestäni keskustelussa on tullut ilmi, että vaihtoehtoa, jota itse kannatan, kannattaa huomattavan useat käyttäjät, päinvastoin kuin toista ääripäätä.--IA 13. marraskuuta 2009 kello 16.25 (EET)

Tuo kakkosvaihtoehto aihespesifisten tynkämerkintöjen poistamisesta ei oikein istu samalle asteikolle muiden vaihtoehtojen kanssa, joten noilla vaihtoehdoilla ei pidä äänestää esitetyllä tavalla; kakkosvaihtoehdosta voidaan keskustella erikseen. Jos tynkäluokituksesta on artikkelien laajentamisessa joillekin hyötyä (ja voin hyvin kuvitella, että on), voi ne säilyttää piiloluokkina, mutta mallineiden poistamista kannatan. --Lax 13. marraskuuta 2009 kello 15.21 (EET)

Niin, pitäisiköhän tässä sitten keskustella tai äänestää kahdesta asiasta: Mitä tehdään tynkämallineille (säilytetään, karsitaan vai poistetaan) ja mitä tynkäluokille (säilytetään, karsitaan vai poistetaan) --albval (keskustelu) 13. marraskuuta 2009 kello 15.51 (EET)

Kannattaisin vähintään piiloluokan jättämistä. Olen itse hyödyntänyt mallineen olemassaoloa. Uudella käyttäjällä menee sitten kuitenkin ehkä pitkään ennen kuin sellaisenkin näkymättömän luokan olemassaolo selviää, ja kuitenkin uusi käyttäjä voi juuri niistä etsiä itselleen tekemistä. Ne jotka keskittyvät enemmän tekniseen puoleen kuin artikkelien kirjoittamiseen eivät ehkä tällaisia asioita niin ajattele. --Abc10 13. marraskuuta 2009 kello 15.05 (EET)

Itse olisin sitä että laitettaisiin vain yksinkertaisesti Luokka:Tynkä ja sillä selvä. Ei mitään piiklo tai muitakan kikkakakkosia D100a 13. marraskuuta 2009 kello 15.10 (EET)

Tynkäluokat ovat jo nyt piilotettuja. Muuten helpoin vaihtoehto toteuttaa näkyvien mallineiden poisto ja piiloluokitus olisi muokata mallinekoodia, siten, että se sisältäisi vain luokan. Näin Lisäämällä artikkeliin {{Tynkä}}, artikkeli luokittuisi piilotetun luokan Luokka:Tyngät alle, mutta artikkelin ulkonäkö ei muuttuisi --albval (keskustelu) 13. marraskuuta 2009 kello 15.51 (EET)

En ymmärrä miksi yleensäkään pitää piilottaa? Minusta olisi reilumpaa olla pelkkä luokka jolla kerrotaan artikkelin kehittämisen tarve. Kaikki muu kikkailu on turhaa ja aikaa vievää..Nytkin eri tykämallineista voisi karsia 80% kun muutamalla voisi kertoa tärkeimmän kuten tässä esimerkissä D100a 13. marraskuuta 2009 kello 16.29 (EET)

Tällä hetkellä kaikkia artikkeleiden kehittämiseen liittyvät luokat ovat piilotettuja (tyngät, korjattavat, epäneutraalit...) Idea tässä on se, että näkyvä luokitus on artikkelin aihetta varten ja piilotettu sen tilaa (ns. meta-luokitusta). Näin päätettiin aikanaan piilotettuja luokkia luotaessa, eikä tätä käytäntöä olla tässä muuttamassa. Tässä keskustellaan vain tynkäluokituksen tarpeellisuudesta, ei piilotettujen kuokkien käytännön muuttamisesta. --albval (keskustelu) 13. marraskuuta 2009 kello 16.34 (EET)

Albval:Tarkoitin juuri sitä että mallinteet pois joka korvataan erillisellä tynkä luokalla jonne säilötään kaikki tyngät kuuluivat aihepiiiin "viidakon pygmit" tai "hampaattomat presidentit" mitä vähemmän eri mallinteita tyngissä on sen parempi. uusien käyttäjien opastaminen tynkien kirjoittamisessa on väärin koska pitäisi alussa oppia muokkaamaan eri jo olemassa olevia artikkeleita niin ei tulisi poisto äänestyksiin niin paljon "sekundaa".D100a 13. marraskuuta 2009 kello 22.19 (EET)

En ymmärrä tätä ideaa. Ne jotka ovat ylipäätään kiinnostuneita artikkeleiden kehittämisestä, hakeutuvat tänne joka tapauksessa muokkaamaan artikkeleita, joissa on heidän mielestään korjaamista tai laajentamisen varaa, riippumatta siitä millä mallineilla nämä on merkittty. Itse muokkaan artikkeleita riippumatta siitä ovatko ne minitynkiä tai suositeltuja artikkeleita. --IA 13. marraskuuta 2009 kello 15.20 (EET)

Karkeasti ottaen ihmisten aivot ovat keskenään samanlaiset mutta kun mennään tarkemmalle tasolle, niiden toiminta vaihtelee ja ajattelun lopputulos on 10 ihmisen joukossa keskimäärin erilainen. Siinä mielessä keskustelu on hyväksi, että minäkin voin todeta muiden ajattelun tuottavan omista ajatuksistani poikkeavia tuloksia, jolloin päätöksenteko ei ohjaudu vain minun ajatteluni pohjalta vaan sillä on laajempi ja tukevampi perusta. --Abc10 13. marraskuuta 2009 kello 16.06 (EET)

Kannatan tynkämallineiden poistoa. Jos niistä jotain hyötyä on joskus ollut, niin tuskin enää. Onko joku oikeasti hyötynyt merkinnöistä tai luokista yhtään mitenkään? Mielestäni merkintä on lukijan aliarvioimista – kai nyt kuka tahansa näkee, jos artikkeli on surkea. Sitä paitsi malline ei useinkaan edes kerro artikkelin tilasta mitään. Mallineita lisätään välillä hyvälaatuisiin mutta suhteellisen lyhyisiin artikkeleihin, jotka on vieläpä kattavasti lähteistetty. Koko juttu on jonkinlainen jäänne usean vuoden takaa, kun hanke oli nuori. --Epiq 13. marraskuuta 2009 kello 18.47 (EET)

Keskustelua on nyt käyty vajaa 12 tuntia, joten sen perusteella ei tule vielä tehdä ihan hirmuja johtopäätöksiä. Wikipedia tuntuu menneen aiempaa hektisemmäksi, aiemmin on tavattu odottaa viikko näinkin laajoista (koskee yli 600 kpl luokkaa/mallinetta ja luoja ties kuinka montaa artikkelia) muutoksista. Joskus pitempäänkin. Minusta keskustelussa on mennyt vähän puurot ja vellit sekaisin, toisaalta tynkämalline halutaan poistaa, koska sitä käytetään väärin; toisaalta sen korvaajaksi esitetään CatScania, joka ei kuitenkaan osaa tulkita, onko artikkeli oikeasti aiheeseen nähden liian lyhyt, vai onko siinä vain vähän tavuja. Jokin mallinehäkkyrä saattaa äkkiseltään tuplata vähän pidemmänkin artikkelin tavumäärän, joten tosiasiassa CatScan ei ole kovinkaan käyttökelpoinen työkalu tässä asiassa. Pidempään en ennätä juuri nyt perustella, mutta en näe syytä muuttaa nykyistä käytäntöä, ja vielä vähemmän syytä tuhota koko tynkäjärjestelmä. -- Piisamson 13. marraskuuta 2009 kello 19.31 (EET)

Mutta eihän kukaan ole vielä tekemässä mitään muutoksia, koska keskustelua on tosiaan käyty vasta 12 tuntia. Sinun johtopäätöksesi siis ovat turhan hätäisiä:-) CatScan ei osaa tulkita artikkelin kattavutta, se on totta, mutta pienen otoksen perusteella sitä eivät osaa tehdä tynkämallineiden lisäilijätkään. Tynkämallineetkin lykitään artikkeleihin nykyään käytännössä vain pituuden, ei kattavuuden perusteella. Ja tynkäluokkia ei siis tosiaan ole pakko poistaa, voimme poistaa vain näkyvät mallineet. --albval (keskustelu) 13. marraskuuta 2009 kello 19.43 (EET)

Eikö kukaan? Yllä on jo laskeskeltu erilaisten näkemysten kannatuksia. No, onneksi viilipyttyjäkin vielä riittää. :) Mallineen väärinkäyttö on todellinen, joskin hieman liioiteltu ongelma, mutta se ei ratkea mallineita piilottamalla. Oikea ratkaisu on mallineen oikea käyttö sekä kanssamuokkaajien opastaminen. -- Piisamson 13. marraskuuta 2009 kello 20.41 (EET)

Toki en voi puhua kuin omasta puolestani, mutta ajattelin keskustelun aloittajana varata itsekkäästi oikeuden myös vetää siitä lopulliset johtopäätökset. Ja niiden kanssa ei hitaalla miehellä ole kiirettä:-) Tämänhetkisen tilanteen perusteella konsensusta tuskin saadaan näin, vaan lienee ehkä pakko äänestää jos muutosta halutaan. Mutta sen aika ei todellakaan ole nyt, vaan ehkä vasta keskustelun hiivuttua. --albval (keskustelu) 13. marraskuuta 2009 kello 20.45 (EET)

Tarkoittaako "mallineen oikea käyttö" sen lisäksi, että arvioi oikein artikkelin tynkyyden (ei vain metrimitalla, vaan asiasisällön mukaan), myös sitä, että pitää hakea se "oikea" malline 600+ aihetynkämallineen joukosta? En sanoisi, että se on "oikea ratkaisu". Kyllä tuolle 600+ mallineen härdellille on jotain tehtävä. Siitä voidaan keskustella, mitä. --Jmk 13. marraskuuta 2009 kello 21.37 (EET)

Useimmiten tynkämallineen valinta on helppoa, kuten maantiede- ja biologia-artikkeleissa. Jos tuntuu vaikealta, voi lisätä summittaisemman tynkäluokan. Tynkäluokkien spesifisyydestä on keskusteltu ja jopa äänestetty aiemmin, mutta toki niitä voi muuttaa. -- Piisamson 14. marraskuuta 2009 kello 11.55 (EET)

Jos kelpaa pelkkä geneerinen "Tynkä", niin mikäs siinä sitten. Harrastakoot lajittelua albanialaisiin sotilashammaslääkäritynkiin ne jotka sen tarpeelliseksi kokevat. Ongelma noista aihespesifeistä tyngistä tulee siinä vaiheessa, jos kaikilta ruvetaan vaatimaan absurdia tuplaluokitusta, niiltäkin jotka pitävät sitä hukkaan heitettynä vaivana. --Jmk 16. marraskuuta 2009 kello 11.16 (EET)

Tynkämerkintöjä ei vaadita keneltäkään. Myöskään spesifejä tyngittelyjä ei vaadita keneltäkään, pelkkä {{Tynkä}} on luonnollisesti parempi kuin ei mitään. -- Piisamson 16. marraskuuta 2009 kello 18.23 (EET)

Kyllä tynkämerkintöjen puuttumisesta on uusiakin käyttäjiä huomauteltu. Se olikin asia, mikä oli tarkoitus ottaa jossain muussa yhteydessä puheeksi. Jos uusi käyttäjä kirjoittaa artikkelin, joka on muuten luokkineen ja muine romppeineen OK, niin en minä ainakaan kehtaisi mennä valittamaan tynkämerkinnän puuttumisesta pelkästään huomauttamisen ilosta. Muutenkin uusia käyttäjiä huomautellaan aivan käsittämättömistä nippelihommista, mutta ehkä tämä asia on parempi käsitellä omassa keskustelussaan. --Otrfan 16. marraskuuta 2009 kello 18.32 (EET)

Tällaiseen pitää puuttua. Vaikka kannatankin tynkämerkintöjä, niiden olemassaololla tai sen puutteella ei ole mitään laadullista vaikutusta artikkelin senhetkiseen tilaan, eikä tällaista metatietoa voida vaatia lisäämään. Kohtako pitää itse merkitä omat artikkelinalut {{Selvennä}}-pyynnöin? :D -- Piisamson 16. marraskuuta 2009 kello 18.40 (EET)

Vaikka en itse juuri käytäkään tynkämallineita - ja luokkia Wikipedian kehittämiseen, niin olen kuvitellut, että niitä lisätään sen takia, että kyseisten luokkien kehittäjät käyttävät niitä luokkien artikkeleita kehittäessään. Jos niitä ei käytetä tähän vaan ainoa tavoite on käydä lisäämässä artikkeliin kivannäköisiä kuvia sisältäviä mallineita, niin silloin niillä tietenkään ei ole mitään virkaa tältä osin.--Urjanhai 16. marraskuuta 2009 kello 18.29 (EET)

Minulle tynkämallineet ovat motivaattori. On mukavaa touhuta artikkeli sen verran kattavaksi, että siitä kehtaa ottaa pois tynkämallineen. Tässä mielessä itse mallineet rinnastuvat minusta muihin ongelmamallineisiin. Ja onhan se tynkyys ongelma, jos aiheesta josta olisi hyllymetreittäin kirjallisuutta kerrotaan vain lyhyesti ja ohimennen. Artikkeleiden määrään on panostettu, artikkeleiden sisällön laatuun on panostettu, mutta nähdäkseni kattavassa tietosanakirjassa tarvitaan myös kattavia artikkeleita. -- Piisamson 16. marraskuuta 2009 kello 18.36 (EET)

Kysymys osittain ylempänä oleviin kommentteihin. Kuka määrittelee mikä on mallineen oikeaa käyttöä, ja kuka määrittelee milloin sen voi poistaa. Otrfanin mukaan yli puolet artikkeleista on luokiteltu tyngiksi, joten mielestäni koko tynkäluokittelu on menettänyt merkityksensä. Siinä toisessa puolessakin suomenkielisen Wikipedian artikkeleita, joissa ei ole tynkä-merkintöjä, on monessa varmaan laajentamisen varaa.--IA 23. marraskuuta 2009 kello 13.21 (EET)

Tietokantadumpin mukaan syyskuussa artikkeliavaruudessa oli 216000 sivua, joista 109000 oli tynkämerkittyjä. Tyngittelyllä olisi joku funktio, jos tynkäsivujen osuus kaikista sivuista olisi suhteellisen pieni (kuten minitynkien), mutta nykyisellään käytännössä ylläpidetään artikkeleille kaksinkertaista luokitusta. Jos tyngittelyä halutaan jatkaa, niin sitten olisi ainakin syytä määritellä selkeät kriteerit sille, mitä tietoja eri alojen artikkelissa pitää olla, jotteivät ne olisi tynkiä. Tai sopia vaikka, että yli 10 kt:n artikkelit eivät ole tynkiä, oli niitten sisältö sitten mitä tahansa. --Otrfan 23. marraskuuta 2009 kello 13.54 (EET)

Niin, kuka määrittelee nämä kriteerit aihekohtaisesti. Sellaista ei pysty tekemään tänne kukaan koskaan.--IA 23. marraskuuta 2009 kello 15.16 (EET)

Kaikkien aiheiden kriteereitä ei varmaan voisikaan määritellä, mutta esim. elokuville, muusikoille, äänilevyille, urheilijoille ja näyttelijöille sellaiset varmaan voisi tehdä, ja nuo edellä mainitsemani viisi aihetta kattaa varmaan jo neljänneksen Wikipedian artikkeleista. --Otrfan 23. marraskuuta 2009 kello 15.23 (EET)

Eräs vaihtoehto tynkämerkinnöille on en-wikissä käytössä olevat WikiProject-mallineet, joilla Wikiprojektit koordinoivat artikkeleiden tärkeysjärjestystä ja laatua. Mallineet sijoitetaan keskustelusivulle, jolloin niistä ei ole lukijalle eikä satunnaiselle muokkaajalle haittaa, ja toisaalta ne antavat paljon enemmän tietoa kuin tynkämallineet. Meillä on tosin toistaiseksi ollut varsin vähäistä aktiviteettia Wikiprojekti-rintamalla. -- Piisamson 26. marraskuuta 2009 kello 19.09 (EET)

Jonkunlainen tynkä-merkintä artikkeleissa on paikallaan. Siltäosin kun tynkä-luokissa on yli tuhat artikkelia, ne ovat käyttökelvottomia. Tynkä-luokat, joissa on korkeintaan muutama sata artikkelia voivat sitä vastoin olla käyttökelpoisia osalle muokkaajista. Tynkä-luokittelujen vaikean ja työlään ylläpitämisen sekä keskeneräisyyden vuoksi ne tulisi poistaa, mutta toisaalta nykyinen käytäntö on osittain käyttökelpoinen. Vastustan toistaiseksi luokittelujen poistamista. --Pentti Repo 16. marraskuuta 2009 kello 19.27 (EET)

Wikiprojekteille on ihan hyödyllistä olla ainakin tietyistä aihepiireistä tynkäluokat. Vaan entäs minityngät? Pitke 19. marraskuuta 2009 kello 11.01 (EET)

Itse en näe mitään ongelmaa tynkämallinneiden ja -luokkien olemassaolossa. Miksi ne häiritsee kun ovat piilotettujakin? --Vnnen 21. marraskuuta 2009 kello 14.27 (EET)

Eivät ne ole piilotettuja. Luokat ovat, mutta mallineesta tulee artikkelin loppuun näkyvä rähmä, jonka ilmeisesti osa käyttäjistä kokee häiritseväksi. Lisäksi (kuten ylempänä on todettu) tynkämallineista syntyy turhaa suukopua (sekä "onko tynkä vai ei" että "mikä näistä 600:sta tynkämallineesta tähän kuuluu"). --Jmk 22. marraskuuta 2009 kello 11.55 (EET)

Yli 600:n luokan tarvitseminen sen kertomiseen, että "artikkeliin voisi jotain tietoa lisätä" on aika käsittämätöntä. Jos jollain sitä tietoa on käytettävissä, niin sellainen henkilö huomaa tiedon puutteen ilman erillistä ilmoitustakin. Ja tyngistä luopumalla päästäisiin eroon esim. tällaisista keskusteluista [1][2][3][4]. Tynkämerkintöjen tarpeellisuudestakin on näköjään keskusteltu aiemmin[5]. --Otrfan 22. marraskuuta 2009 kello 12.22 (EET)

Tynkäluokat ovat tarpeen sen vuoksi, että on mahdollista käydä läpi tietyn luokan tynkiä. Luokkien lukumäärää perustuu äänestyksessä sovittuihin rajoihin. Lähteetön-malline on aivan yhtä itsestäänselvä, ja sen käytöstä lienee ollut enemmän suukopua. Riidatonta yhteiseloa on vain hautausmaalla. :) -- Piisamson 22. marraskuuta 2009 kello 13.25 (EET)

Ehkäpä pitäisi äänestää uudelleen. Lähteetön-mallineissa on sentään se järki, ettei kukaan ole saanut päähänsä luoda 600:aa erilaista, siltä varalta jos joku haluaa käydä läpi eri alojen lähteettömiä artikkeleita. Ja jos riitelyä pidetään itsestäänselvyytenä, niin sieltä hautausmaalta saatamme itsemme vielä löytää. --Otrfan 22. marraskuuta 2009 kello 13.35 (EET)

En oikein ymmärrä, miksi haluat tarttua tuohon lukumäärään 600. Tarkoitus on ollut luoda käyttökelpoisen kokoisia luokkia, enkä ymmärrä mitä olennaisesti erilaista olisi siinä, että mallineita olisi vaikkapa 60 - lukuunottamatta sitä, että jokaisessa tynkäluokassa olisi kymmenen kertaa enemmän artikkeleita kuin nyt. Wikipedian luonteeseen kuuluu, että asioista keskustellaan ja ollaan jopa eri mieltä. On vaikea ymmärtää, miten se veisi meidät hautausmaalle. -- Piisamson 22. marraskuuta 2009 kello 20.03 (EET)

Haluan tarttua siihen, koska se kertoo tynkäluokittelun päättömyydestä. Tsekkasin muuten juuri tietokantadumpista (pari kuukautta vanha tosin), että aavistuksen yli puolet artikkeleista on luokiteltu tyngiksi. Jos joku haluaa etsiä laajennettavia artikkeleita tietystä aihepiiristä, niin keskimäärin tarvitaan kaksi klikkausta luokan sisällä sellaisen löytämiseksi. Näillä yli 600 tynkäluokalla säästetään se toinen klikkaus. --Otrfan 22. marraskuuta 2009 kello 20.27 (EET)

Tynkäluokkia on paljon, koska tynkiä on paljon. Kumpi on pahempi ongelma? -- Piisamson 26. marraskuuta 2009 kello 19.02 (EET)

Tynkäluokista ei ole tainnut juuri apua olla artikkelien laajennuksessa, kuten tilastot näyttävät. Jos luokat poistetaan, niin eipähän tarvitse niitten kanssa puljata, ja säästynyt aika voidaan käyttää vaikkapa artikkelien laajennukseen. --Otrfan 26. marraskuuta 2009 kello 19.21 (EET)

Mitkä tilastot näyttävät, että tynkäluokista ei ole ollut apua? Kuinka paljon aikaa säästyisi muutoksen vuoksi keskivertomuokkaajalta kuukaudessa? Pidätkö mahdollisena, että joillakin käyttäjillä menisi muutoksen vuoksi enemmän aikaa tynkien laajentamiseen? -- Piisamson 26. marraskuuta 2009 kello 19.45 (EET)

Pelkästään se, että suurin osa artikkeleista on edelleen tynkiä, osoittaa sen ettei tynkäluokittelusta ole ollut hyötyä. Keskivertomuokkaajasta on vaikea sanoa, mutta kokonaisuutena 600 luokan kanssa pelleilyyn menee aikaa. Miten artikkelin laajentamisen nopeuteen vaikuttaa se, että onko sen perässä tynkämerkintä? Toki se joidenkin käyttäjien konekirjoitusnopeutta saattaa kasvattaa, ei aavistustakaan miten, mutta kyllä kai se mahdollista on. --Otrfan 26. marraskuuta 2009 kello 20.19 (EET)

Se, että puolet artikkeleista on edelleen tynkiä, osoittaa että tynkiä syntyy nopeammin kuin niitä laajennetaan. Tässä on jo kaksi muuttujaa, syntyminen ja laajentuminen, joista tynkämerkinnän/luokituksen on tarkoitus vaikuttaa vain jälkimmäiseen. Pidätkö mahdottomana, että tynkiä olisi vieläkin enemmän ilman tynkäluokitusta? Tynkämerkintä artikkelin perässä ei nopeuta yksittäisen käyttäjän laajennustyötä, mutta voi houkutella jonkun laajentamaan sitä. Tynkäluokitus voi puolestaan nopeuttaa yksittäisen käyttäjän laajennuskohteen löytämistä. -- Piisamson 26. marraskuuta 2009 kello 20.35 (EET)

Minä en pidä mitään mahdottomana, mutta tynkämerkintöjen hyödyn todistetaakka on kyllä niillä, jotka puolustavat ylimääräisen työn teettämistä. Ja jos et ole huomannut, niin äänestyksessä oleva ehdotus ei läpi mennessään poista tynkäluokitusta. Ehdotus toteutettuna mahdollistaa tynkien löytymisen tietystä aihepiiristä nykyistä tarkemmin. --Otrfan 26. marraskuuta 2009 kello 20.42 (EET)

Äsken väitit, että tilastot osoittavat hyödyttömyyden, nyt haluat vierittää todistustaakan muille. Tosiasia on, että mitään relevantteja tilastoja aiheesta ei ole. Tälläkin sivulla useampi tynkämerkinnän -ja luokituksen käyttäjä on kertonut käyttävänsä hyväkseen tynkämallineita ja luokkia, ja nämä käyttäjät lienevät myös niitä, jotka eniten ovat tynkiin liittyvää ylimääräistä työtä tehneet. Onko meitä siis liian vähän, vai pitääkö meidän jotenkin diffeillä todistaa, että tynkämerkinnät ovat lisänneet halukkuutta laajentaa tynkiä, ja tynkäluokat ovat helpottaneet ko. työtä? CatScan ei todellisuudessa kykene korvamaan tynkäluokkia, sillä siinä on useita rajoitteita, joista ikävin lienee se, ettei se ole aina käytettävissä. -- Piisamson 26. marraskuuta 2009 kello 21.34 (EET)

Kannatan tynkämallineiden poistoa, luokittelun voitaneen säilyttää, koska aina on myös heitä, jotka luulevat siitä olevan jotain hyötyä. --Mpadowadierf 22. marraskuuta 2009 kello 23.13 (EET)

Kannatan ehdottomasti kaikkien tynkämallineiden poistoa. Aivan hyödyttömiä. —MikkoM (♫) 23. marraskuuta 2009 kello 19.34 (EET)

Tämähän on jo ihan sähköpostissa leviävä vitsi. --Höyhens 26. marraskuuta 2009 kello 15.04 (EET)

Ehdotus

Vallitsevaksi mielipiteeksi tuntuu muodostuvan se, että tynkämallineiden näkyvä osa on tarpeeton. Aihekohtaisia tynkäluokkia ei näytetä koettavan tärkeiksi; yksittäisiä vastakkaisia mielipiteitä on, mutta aihekohtaiset tynkäluokat voidaan korvata osittain yhden tynkäluokan ja CatScan-toiminnon yhteiskäytöllä ja toisaalta käyttäjäsivujen alasivuilla. Osa on sitä mieltä, että kaikki tynkämerkinnät kaikkine toimintoineen piiloluokat mukaan luettuina tulisi poistaa käytöstä tarpeettomina. Toisaalta muutamilla käyttäjillä tuntuu olevan aitoa käyttöä tyngittelylle. Itse lukeudun jälkimmäiseen joukkoon. Mielestäni CatScan-toiminto liitettynä yhteen tynkäluokkaan on selkeästi toimivampi ratkaisu kuin aihekohtaiset tynkämallineet ja -luokat. Tämä on jo minityngistä aiheittain kiinnostuneiden muokkaajien käyttämä ja (ilmeisesti?) hyväksi toteama tekniikka. Koen tynkäluokan ja artikkeleiden merkkaamisen tyngiksi käsin kuitenkin tarpeelliseksi, koska merkkimäärään perustuvat haut ovat väjäämättä erittäin kömpelöitä arvioimaan artikkelin sisältöä.

Ehdotan, etta asiassa toimitaan seuraavalla tavalla

• Tynkämallineista tehdään artikkelin lukijalle näkymättömiä, ja ainoastaan mallineiden luokkaan lisäävä ominaisuus jätetään
• Aihekohtaisesta tynkäluokittelusta luovutaan, ja tietyn aihepiirin tynkiä etsivät ohjataan käyttämään CatScan-toimintoa.

Käytännössä muutos etenisi osapuilleen seuravasti

• Järjestetään konsensuskeskustelu tai tarpeen tullen äänestys ehdotuksen yhteisön tuen toteamiseksi ja mahdollisten puutteiden korjaamiseksi ennen toimepiteitä
• Muutetaan tynkäluokittelua ja muuta vastaavia aiheita koskevia käytäntöjä keskustelun ja/tai äänestyksen lopputuleman mukaiseksi
• Poistetaan mallineluetteloista aihekohtaisia tynkämallineita käyttämään ohjeistavat osat
• Täydennetty kommentoinnin alettua Samoin lisätään ohjeistusta, joka opastaa CatScan-toiminnon ja mahdollisten apumallineiden (esim. käyttäjäavaruudessa oleva kokeilumalline) käyttöön tietyn aihepiirien tynkiä (ja mititynkiä) etsittäessä
• Samoin poistetaan muokkausvalikon Tyngät-alavalikko
• Botti muokkaa käytössä olevien tynkämallineiden koodit siten, että mallineet luokittelevat artikkelin piilotettuun luokkaan Tyngät mutta eivät näy artikkelisivulla
• Botit vaihtavat artikkeliavaruudessa käytössä olevat aihekohtaiset tynkämallineet yleiseksi tynkämallineeksi
• Käytöstä poistetut aihekohtaiset tynkämallineet poistetaan roskana

—Pitke 24. marraskuuta 2009 kello 22.23 (EET)

Keskustelu ehdotuksesta

 Kannatan ehdotusta: näkyvien tynkämallineiden poisto ja yhden tynkäluokan säästäminen lienee sopiva kompromissi, vaikka en harmittelisi luokituksen kokonaistakaan häviämistä. --albval (keskustelu) 24. marraskuuta 2009 kello 22.31 (EET)

 Kannatan --Hrrkrr31 24. marraskuuta 2009 kello 22.34 (EET)

 Vastustan Kaikkien perusteena on tarpeettomuus (tai esteettisyys), mutta artikkelien (ja siten wikipedian) laatu on merkitty ainoastaan muutamalla mallineella eli lähteetön, viitteetön ja tyngät ja nyt halutaan poistaa tyngät tarpeettomina. Tällaisen asian esittäjille laatu (=luotettavuus) on toisarvoista, koska se pistää silmään ja aiheuttaa pahaa mieltä. Ongelmana eivät ole tynkämallineet, vaan niiden puutteellinen ohjeistaminen sekä intomielinen käyttö ymmärtämättä, että tyngällä ei välttämättä tarkoiteta fyysistä pituutta vaan sisällön keveyttä.--Phiitola 24. marraskuuta 2009 kello 22.53 (EET)

 Kannatan Minua ei häiritse "silmiinpistävyys" tai "paha mieli", vaan se valtava turha työmäärä, joka noiden aihekohtaisten tynkien ylläpitämiseen ja käyttämiseen menee. Ehdotuksessa säilyy tynkämerkinnän käyttömahdollisuus niille, jotka sitä haluavat, joten ihmettelen mitä vielä sen lisäksi vaaditaan. --Jmk 24. marraskuuta 2009 kello 23.07 (EET)

 Kannatan --A333 24. marraskuuta 2009 kello 23.10 (EET)

 Kannatan Tynkäluokittelu on ajanhukkaa. --Jisis (keskustelu) 24. marraskuuta 2009 kello 23.33 (EET)

 Vastustan. – EtäKärppä^khihi 24. marraskuuta 2009 kello 23.53 (EET)

Olisi paljon rakentavampaa jos perustelisit äänesi. --Harriv 24. marraskuuta 2009 kello 23.55 (EET)

 Kannatan --Otrfan 25. marraskuuta 2009 kello 00.24 (EET)

 Kannatan, tynkämerkinnöistä ei nykyisellään ole hyötyä, koska niitä ei osata käyttää oikein --SM 25. marraskuuta 2009 kello 09.43 (EET)

 Kannatan Ihan hyvä että tynkäluokkia käyttäville säilyy mahdollisuus hyödyntää niitä. Itselleni tynkäluokituksesta ei ole ollut koskaan mitään hyötyä. --Quinn 25. marraskuuta 2009 kello 09.50 (EET)

Kannatan Kuten ylläpuolella –D100a 25. marraskuuta 2009 kello 13.10 (EET)

(EDIT:Olisin kannattanut kahdella varauksella): ensinnäkin aktiiviset wikiprojektit päättäkööt itse aihetynkänsä, toiseksi lukijan olisi hyvä vieläkin tietää että tieto voi olla oleellisesta osalta puutteellista. --Höyhens 25. marraskuuta 2009 kello 13.22 (EET)

Ymmärtääkseni nämä varaukset merkitsevät aika suurta eroa ehdotukseen (jos "lukijan on hyvä tietää" niin se kai tarkoittaa että tynkämerkintä jätetään ehdotuksesta poiketen näkyviin). Selkeämpää olisi varmaan merkitä tämä muuksi kuin kannatukseksi. Ehkä ehdotusta vastustavat tai "eri tavalla kannattavat" voisivat muotoilla oman vaihtoehtoehdotuksensa. --Jmk 25. marraskuuta 2009 kello 13.29 (EET)

 Vastustan valtavan työmäärän tuhoamista vain siksi, että kaikki eivät ymmärrä sen arvoa. Todellinen ongelma on tynkäartikkeleiden määrä. -- Piisamson 25. marraskuuta 2009 kello 19.53 (EET)

 Kannatan Tynkämerkinnöistä ei ole hyötyä, eikä tynkyys ole muutenkaan erityinen ongelma, vaan artikkeleiden laatutaso yleisesti. Tynkien laajentamista oleellisempaa olisi keskeisten ja merkittävämpien artikkeleiden kehittäminen kunnollisiksi. --Ryhanen 25. marraskuuta 2009 kello 20.22 (EET)

 Kannatan ehdotusta. Nykyinen tynkä-luokittelu on toimiva noin 0,2 % artikkeleissa. Tämä ei ole pätevä syy sen säästämiseksi. Yksi tynkä-luokka riittää. Minulle on ihan sama millä lailla puolessa wikipedia-artikkeleissa kerrotaan, että "kyseessä on wikipedia-artikkeli, eli se on kesken ja lukija voi osallistua wikipedian parantamiseen." Nykyisin tähän on käytetty tynkä-mallinetta – saman disclaimer-lausekkeen voisi lisätä jokaiseen wikipedia-artikkeliin. --Pentti Repo 26. marraskuuta 2009 kello 12.42 (EET)

 Vastustan En näe mitään haittaa, mutta hyötyjä näen. Tynkiä pitää vain entistä ahkerammin laajentaa ja pitä ruveta poistamaan mallineita artikkeleista, jotka sisältönsä puolesta eivät ole tynkiä. Parhaiten tämä käy siten, että mallineet ovat näkyvissä ja niistä pääsee etsimään muita aihepiiriin liittyviä tynkiä. --Ulrika 26. marraskuuta 2009 kello 13.00 (EET)

Alla oleva malline (ja sen taustalla oleva CatScan-toiminto) helpottaa myös "väärällä" tynkämallineella merkittyjä tynkäartikkeleita tietyistä aiheista. Pitke 26. marraskuuta 2009 kello 17.12 (EET)

 Kannatan varovaisesti, CatScan näyttää olevan varsin toimiva työkalu tähän tarkoitukseen, ja artikkelien kaksinkertainen luokittelu on järjetöntä, jos se voidaan välttää. Mallineet ainakin joutavat häipyä artikkeleista. –Muu-karhu 26. marraskuuta 2009 kello 17.44 (EET)

 Kannatan --Mpadowadierf 26. marraskuuta 2009 kello 19.23 (EET)

 Kannatan tynkämallineiden poistamista.--Nvidia 26. marraskuuta 2009 kello 19.25 (EET)

 Vastustan Ulrikan perustein. –Crimson Cherry Blossom™ 26. marraskuuta 2009 kello 19.29 (EET)

 Vastustan Mitä me tällä voitamme? Tyngissä on se, että käytännössä jokainen tekee mieluummin kokonaisen artikkelin kuin tyngän; tällöin artikkelin pituus & laatu luonnollisesti kasvavat.-Hene_133- WTF? 26. marraskuuta 2009 kello 20.25 (EET)

Kannatan Tynkämallineet ovat tarpeettomia koristeita. Roquai 26. marraskuuta 2009 kello 20.41 (EET)

 Kannatan --Epiq 26. marraskuuta 2009 kello 21.05 (EET)

Kannatan Järkevä ajatus, kunhan vain minityngät pysyvät ennallaan. --junafani ^(?!) 26. marraskuuta 2009 kello 21.07 (EET)

 Kannatan. Tyngistä yritetään tehdä turhaan asiaa. Käytännössä niitä lätkitään usein pelkän artikkelin pituuden perusteella ymmärtämättä aihepiirin potentiaalista mitään. --Care 26. marraskuuta 2009 kello 21.37 (EET)

Kannatan. Täysin turhaa säätämistä varsinkin kun CatScan on keksitty. --ilaiho (kitinää) 29. marraskuuta 2009 kello 12.35 (EET)

 Vastustan Ulrikaa mukaillen. --Vnnen 3. joulukuuta 2009 kello 14.49 (EET)

Ehdotuksessa esitetään, että tynkämerkinnät piilotetaan. Miksi? Yllä olevan keskustelun valtaosa tuntuu käsittelevän sitä, että joko tynkämerkinnät ovat ylipäätään turhia, tai sitten tynkäluokat ovat turhia tai niitä on liikaa, ja ennen kaikkea koska niistä on liikaa vaivaa ja liian vähän hyötyä. Tynkien näkyvyydestä ei kuitenkaan aiheudeu lisätyötä, sen sijaan jos tynkämerkinnät piilotetaan, väärien, artikkeliin jääneiden tynkämerkintöjen huomaaminen vaikeutuu huomattavasti. Itse poistan artikkeleita selatessani säännönmukaisesti virheellisiä tynkämerkintöjä. Tämä ei kuitenkaan perustu em. kohteiden "hakemiseen", vaan näköhavaintoon artikkelia lukiessa. Tällainen toiminta ei jatkossa kuitenkaan olisi mahdollista, vaan virheellisiä tynkämerkintöjä pitäisi oikein tarkoituksen kanssa metsästää. Tynkämerkinnän piilottaminen siis lisäisi työtä. -- Piisamson 26. marraskuuta 2009 kello 21.21 (EET)

Jäähän ne tynkäluokat silti sinne artikkeliin. Kai ne on melkein yhtä helppo bongata sieltä artikkelin lopusta (kun pistää piilotetut luokat asetuksista näkyviin) kuin ne mallineetkin. Eli kyllä niiden poisto onnistuisi jatkossakin. Lisäksi näkyvän mallineen ollessa poissa virheellinen tynkäluokka ei kai haittaa ketään. Jos joku etsii tynkiä laajennettavaksi, niin poistaahan hän sitten ne väärät kohdalle sattuessaan ja muiden ei tarvitsisi niistä välittää. --albval (keskustelu) 26. marraskuuta 2009 kello 22.18 (EET)

Kai voisi järkätä semmoisenkin käytännön, että tynkäluokat on halullisten näkyvissä, jollei sillä ole väliä miten julkisuus tähän suhtautuu. Tässähän keskustellaan nyt monenlaisista asioista luten tynkämerkinnöistä, tynkäluokista ja jopa minityngistä ja siitä kelle ne näkyy. Alkuperäinen ehdotus on että ainakin aihekohtaisista tynkämallineista luovuttaisiin. Kuka niistä hyötyy on minulle arvoitus. Jos tästä tulee joku A versus P -riita mitä en usko millään niin sitten on eri. Mutta muuten arvioisin että kannattaa miettiä mistä tässä tosiasiassa on kysymys eli kysyn suoraan, Piisamson, onko tarpeen että jonkin aihetynkämallineen syytä näkyä julkisuudessa vai ei. Auttaako asiaa että näytetään julkisuuteen fiktiivinen Malline:Tynkä/kanadalainen jääkiekkoilija -tynkä vai ei. Muuta kai ei ole kysyttykään vai. Ehdotusten kirjo on kyllä moninainen. --Höyhens 26. marraskuuta 2009 kello 23.11 (EET)

Itse asiassa tynkämallineet voisi kyllä korvata yhdellä tynkämallineella, joka voisi parametrin avulla - jos niin halutaan - luokitella artikkelin johonkin tynkäluokkaan. Mutta nyt oli enempi kyse siitä, että jos jätetään vain yksi tynkämalline ja yksi tynkäluokka, niin tuleeko sen tynkämallineen näkyä. Eräs vaihtoehto on tietysti se, että tynkämallineet piilotetaan niiltä käyttäjiltä, jotka saavat niistä näppyjä. -- Piisamson 29. marraskuuta 2009 kello 12.20 (EET)

En väittänyt, etteikö niiden poisto onnistuisi. Totesin, että vääriä tynkiä joutuu jatkossa enemmän tai vähemmän "metsästämään", eikä niitä havaitse ainakaan kovin helposti artikkeleita selatessa. Vaikka piilotetut luokat pistäisi asetuksista näkyviin, pitää silti erityisesti katsoa luokkien joukosta, josko artikkeli olisi väärässä luokassa. Voi tietysti ajatella niin, että väärien tynkämerkintöjen poiston voi sälyttää tynkien laajentajille, mutta siinä on tietynlainen epäsuhta tekijöiden ja tekemisen välillä. Aktiivisia tynkien laajentajia ei ole ihan hirveän paljon, eivätkä he välttämättä selaile erityisen paljon artikkeleita. Sen sijaan tynkämerkintöjen lisääjiä on paljon, kuten myös tynkiä. Ajan mittaan tämä epäsuhta johtaa siihen, että tynkäluokassa on yhä enemmän sinne kuulumattomia artikkeleita, ja sen käytettävyys huononee. Kysymykseen miksi olikin näemmä vaikeampi vastata. -- Piisamson 29. marraskuuta 2009 kello 12.20 (EET)

Kommenttia äänestyksessä esiin tulleisiin

Hene_133:lle. Et voi tietää, onko kaikista mieluisampaa tehdä kokonaista artikkelia kuin tynkää. Tämä riippuu myös asiasta ja mielialasta (joka totta varjelkoon on vielä sallittu) yms. asioista. Joku voi tehdä vaikka suositellun sivun kerralla, mutta moni muu tyytyy varmasti vähempään. --Höyhens 26. marraskuuta 2009 kello 20.36 (EET)

Ei kai tämä ole äänestys. Ainakaan kukaan ei ole missään vaiheessa ilmoittanut sellaisen alkamisesta, eikä ilmoittanut milloin se päättyy. -- Piisamson 26. marraskuuta 2009 kello 20.38 (EET)

"Käytännössä jokainen" rinnastetaan ainakin meilläpäin valtaosaan, muttei aivan kaikkiin ;)

Yleisestihän kaikki Wikiholistit haluavat tehdä mahdollisimman laajan artikkelin. Kyllä itsekkin tyydyn myös vähempään, mutta yritän aina parhaani mukaan laajennella artikkeleita myöhemmin tynkärajan yläpuolelle. Itse koen varsinkin minitynkä-mallineen eräänlaiseksi "häpeämallineeksi" HOK-tyyliselle artikkelille, joka nippanappa pääsee Wikipediaan asti.-Hene_133- WTF? 26. marraskuuta 2009 kello 20.42 (EET)

Minäkö sitten en ole wikiholisti? :P --Höyhens 26. marraskuuta 2009 kello 20.46 (EET)

No totta puhuen yritän saada aikaan vähintään tynkiä ja korjata etenkin hokkeja ja minitynkiä paremmiksi, ettei nyt jää epäselvää. --Höyhens 26. marraskuuta 2009 kello 20.47 (EET)

Vastaa kuitenkin aikalailla perusaatettani wikiholisteista; lyhyet artikkelit ärsyttävät :)-Hene_133- WTF? 26. marraskuuta 2009 kello 20.48 (EET)

Ja farjelkko daevas, Piisamsson. Konsensustahan tässä haetaan tosiaan :) Tästä vaan on tullut äänestyksen näköinen. --Höyhens 26. marraskuuta 2009 kello 20.45 (EET)

Hienot on kyllä teidän keskustelut kun pelkkää "kannatan" ja "vastustan" -mallineita lätkitty.-Hene_133- WTF? 26. marraskuuta 2009 kello 20.46 (EET)

Hienot Pitken ehdotukseen. Pitäisi tehdä selvyys siitäkin mikä on äänestys ja mikä ei. --Höyhens 26. marraskuuta 2009 kello 20.49 (EET)

Piisamson: ajankohtaista-sivulla on ilmoitettu tämän olevan konsensuskeskustelu, ja se päättynee jos konsensus saadaan aikaan. Lienee vain tekninen muotoseikka, millä nimellä tästä puhutaan. Itse ainakin katsoisin konsensuksen muodostuneeksi, jos yllä saadaan se yleisesti käytetty 70% tän kompromissiesityksen taakse. Jos ei saada, niin sitten jatketaan vanhalla mallilla tai ehdotetaan jotain muuta, josta vielä useampi tykkää (jonkunnäköistä muutoshalua kun on selvästi ilmassa). Vai meinaatko, että pitäis vielä pistää "virallinen" äänestys pystyyn, jonka alle nuo kannatan/vastustan -kommentit tuosta yltä siirrettäisiin? --albval (keskustelu) 26. marraskuuta 2009 kello 22.10 (EET)

Jos äänestys laitetaan, niin pidetään sitten oikein kunnon käytäntöäänestys. Mieluiten niin, että ihmisten ei tarvitse lisätä epäkannatusääniä ei-haluamiinsa vaihtoehtoihin vaan voivat kannattaa sitä, joka heitä eniten miellyttää. Ohessa pieni lista esimerkkivaihtoehdoista.

• Tynkämerkinnöistä luovutaan vs.
• Tynkämerkinnöistä ei luovuta

• Tynkämallineiden näkyvä osa poistetaan vs.
• Tynkämallineiden ulkomuoto jätetään ennalleen vs.
• Tynkämallineiden ulkomuotoa muutetaan pienemmäksi/yhdeksi riviksi/tms.

• Aihekohtaisesta tynkäluokittelusta- ja mallineista luovutaan -> kaikki tyngät yhteen luokkaan vs.
• —— || —— rajoitetaan (esim. luokan koon mukaan, luokkatasojen mukaan) vs.
• —— || —— pidetään ennallaan

— Pitke 27. marraskuuta 2009 kello 12.50 (EET)

70% ei ole mikään konsensus, se on äänestyksessä vaadittu kannatus, ja äänestykseen mennään silloin kun konsensusta ei ole. Nähdäkseni tässä on ensin käyty pitkällinen konsensuskeskustelu, jonka aikana on tullut ilmi lukuisia mielipiteitä eri seikoista, joista ei ole syntynyt konsensusta. Läheskään kaikki keskusteluun osallistuneet eivät ole kommentoineet Pitken ehdotusta, ja lisäksi kaikki vakiintuneetkaan käyttäjät eivät tunnu täysin ymmärtäneen monisäikeisen ehdotuksen sisältöä. Pitken äänestysesitys yllä on kannatettava, sillä nyt valittavana on joko Pitken ehdotus tai status quo, mikä ei mielestäni ole järkevä vaihtoehtojen typistys. -- Piisamson 29. marraskuuta 2009 kello 12.52 (EET)

Tuskin tässä päästään mihinkään ilman äänestystä. Äänestystä oli kuitenkin hyvä valmistella konsensuskeskustelulla, jotta saatiin tietää millaisille vaihtoehdoille on yleensäkään kannatusta. 1. Pitken alkuperäinen esitys sai sellaisenaan melkoisesti kannatusta, joten se on ilman muuta yksi äänestettävistä vaihtoehdoista. 2. Status quo on tietysti toinen vaihtoehto. 3? Onko muita sellaisia konkreettisia vaihtoehtoehdotuksia, joita joku vakavissaan esittää? (Huom. Pitken ylläoleva lista on ilmeisesti tarkoitettu vain esimerkiksi siitä, millaisia vaihtoehtoja voisi olla.) Ei liene tarkoituksenmukaista panna "varmuuden vuoksi" ylimääräisiä äänestysvaihtoehtoja, jollei joku nimenomaan niitä ehdota, ja jos ne vain monimutkaistavat äänestysasetelmaa. --Jmk 30. marraskuuta 2009 kello 14.35 (EET)

Miten olisi ehdotus 3. Kuin Pitken esitys, mutta tynkämalline jätetään näkyväksi? Voisin äänestää sellaista itsekin, mikäli useampien vaihtoehtojen kannattaminen sallitaan. Pitke 30. marraskuuta 2009 kello 16.27 (EET)

Juu ja 4. Kaikki pois Mutta mites käytännön äänestys sitten menee? Voi äänestää niin montaa vaihtoehtoa kuin kuin haluaa ja eniten ääniä saanut voittaa olisi minustakin paras vaihtoehto (koska mulle ainakin kelpaa sekä kakkonen että nelonen, ja jos voin äänestää vain toista, on riski ettei kumpikaan saa "tarpeeksi" ääniä äänten hajautuessa). --albval (keskustelu) 30. marraskuuta 2009 kello 17.57 (EET)

Yllä esitetyt neljä vaihtoehtoa asettuvat mielestäni selkeästi järjestysasteikolle "pienimmästä suurimpaan" muutokseen, siten että suurempi aina sisältää pienemmät: A. status quo < B. aihekohtaiset pois < C. aihekohtaiset pois ja tynkämerkintä näkymättömiin < D. kaikki pois. Jos kannattaa D:tä, niin todennäköisesti kannattaa myös B:tä ennemmin kuin A:ta. Tällöin tulos voi olla esim. 90% hyväksyntä B:lle, 85% hyväksyntä C:lle ja 75% hyväksyntä D:lle, mutta olisi outoa tulkita tällöin eniten kannatettu B voittajaksi, kun "suuremmallekin" muutokselle D olisi tullut riittävä kannatus. Eikö mennä mieluummin periaatteella suurin riittävän kannatuksen saanut käytäntömuutos voittaa (vähän mediaaniäänestyksen tapaan). – Hankalammaksi menee, jos halutaan mukaan vaihtoehtoja, jotka eivät asetu järjestysasteikolle. Tosin silloin voi ehkä pilkkoa koko jutun useampaan äänestykseen: äänestetään erikseen siitä, piilotetaanko tynkämerkinnät, ja erikseen siitä, poistetaanko aihekohtaisuus. --Jmk 30. marraskuuta 2009 kello 18.14 (EET)

Noiden ehdotuksien järjestäminen radikaaliusjärjestykseen ja äänestyksen järjestäminen periaatteella "äänestä kaikkia vaihtoehtoja, jotka hyväksyisit" kuulostaisi hyvältä. Sen sijaan sanoisin, että pitäisi valita se vaihtoehto, jota kannatetaan eniten (= eniten kannatusääniä). Kannatusprosenttien laskeminen eriasteisesti äänestettyjen ehdotusten välillä voisi olla ongelmallista. Pitke 30. marraskuuta 2009 kello 18.38 (EET)

Yritin hakea jossain vaiheessa samaa muotoilua kuin Jmk, mutten osannut: suurin muutos sisältää aina myös pienimmät. Pitken ehdotus eniten kannatetun valinnasta taas johtaa juuri Jmk:n kuvailemaan tapaukseen, jossa B voittaa D:n yli, vaikka "radikaaleimmallekin" vaihtoehdolle on 75% kannatus, joka muissa äänestyksissä riittää kirkkaasti läpimenoon. Eli ehdotukseni on sama kuin Jmk:lla yllä (hieman toisin muotoiltuna tosin): radikaalein yli 75% 70% kannatuksen saanut muutos voittaa. --albval (keskustelu) 30. marraskuuta 2009 kello 19.39 (EET)

Mielestäni tämä Albvalin Jmk:n ehdotuksen perusteella laatima viimeisin muotoilu vaikuttaisi järkevältä äänestyksen tulkintatavalta. –Ejs-80 30. marraskuuta 2009 kello 19.52 (EET)

Hetkinen. Sittenhän Status quo säilyy vaikka sitä kannattaisi vain 25%. --Höyhens 30. marraskuuta 2009 kello 20.06 (EET)

Noinhan se menee käytäntömuutosten kanssa yleensäkin, jos konsensusta ei ilman äänestystä saada aikaan (tosin useimmiten vastaavat prosentit ovat kai olleet 30 vs. 70). –Ejs-80 30. marraskuuta 2009 kello 20.11 (EET)

Siis päädyttäneen lukuun 30 edelleen? Miksi tämän käytäntömuutoksen pitäisi olla vaikeampi kuin edellisten? --Höyhens 30. marraskuuta 2009 kello 20.18 (EET)

Sitä voisi tosiaan perustella. Itsekin kannattaisin tässä tuota perinteistä 30/70-jakoa. –Ejs-80 30. marraskuuta 2009 kello 20.20 (EET)

Kato, sattu vauhdissa vahinko, 70% ajoin takaa minäkin. --albval (keskustelu) 30. marraskuuta 2009 kello 21.46 (EET)

Tuota noin. Kun nyt äänestetään useasta, erillisestä asiasta (olemassolo vs. luokat vs. näkyvyys), joiden lopputuloksilla ei sinänsä ole sidonnaisuutta toisiinsa, miksi emme voi äänestää näistä asioista erikseen, kuten Pitke ehdotti. Eli poistetaan kokonaan/ei poisteta kokonaan, piilotetaan kokonaan/vähennetään näkyvyyttä/ei vähennetä näkyvyyttä ja poistetaan kaikki paitsi yksi tynkäluokka / vähennetään luokkien määrää merkittävästi / ei vähennetä luokkien määrää. Näiden tulkinta lienisi varsin helppoa? -- Piisamson 30. marraskuuta 2009 kello 21.53 (EET)

Juuri näin, muuten ei saada selkeää äänestystä aikaan. --Hrrkrr31 30. marraskuuta 2009 kello 21.59 (EET)

Pitäiskö järjestää äänestys siitä, millainen äänestys järjestetään? Vakavasti ottaen, tuota on vielä vaikeampi tulkita: jos vaikka vaihtoehdot "poistetaan kokonaan" ja "ei vähennetä luokkien määrää" sattuvat molemmat saamaan 70% kannatuksen. Mitäs sitten tehdään? --albval (keskustelu) 30. marraskuuta 2009 kello 22.05 (EET)

Jos yli 70 % haluaa poistaa tynkähomman kokonaan, muut kysymykset ovat irrelevantteja, sillä niiden ehtona tietenkin on, että ylipäätään on olemassa jonkinlainen tynkämerkintä. Ko. kysymys voidaan niin halutessa äänestää ensin, jolloin jos poistovaihtoehto saa riittävän kannatuksen, muita äänestyksiä ei järjestetä. Siltä varalta ettei täysi poisto saa riittävää kannatusta, äänestykset voitaneen kaikesta huolimatta ajan säästämiseksi järjestää rinnakkain. -- Piisamson 30. marraskuuta 2009 kello 22.10 (EET)

Äänestetään ensin vaihtoehdosta poistetaan kokonaan/ei poisteta, sitten muut äänestykset, jos tarvitsee. --Hrrkrr31 30. marraskuuta 2009 kello 22.12 (EET)

En kannata äänestystä, joka voi kestää neljä viikkoa. Piisamsonin rinnakkainen äänestysmalli on ok. --Jisis (keskustelu) 30. marraskuuta 2009 kello 22.32 (EET)

Äänestetäänkö siitä, millainen äänestys pidetään? :P Pitke 2. joulukuuta 2009 kello 02.06 (EET)

Tämä juttu jäi vähän kesken. Albvalin/Jmk:n mallissa on mielestäni se ongelma, että joku voi kannattaa pelkästään tynkämerkinnän piilottamista, mutta sellaista vaihtoehtoa ei voi äänestää. Piisamsonin mallissa kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia. Äänestykseen riittäisi siis kolme kysymystä: 1) Kannatatko koko tynkäsysteemistä luopumista? 2) Jos tynkäluokitus jää, kannatatko aihekohtaisesta luokituksesta luopumista? 3) Jos luokitus jää, kannatatko merkinnän piilottamista? --Jisis (keskustelu) 4. joulukuuta 2009 kello 12.19 (EET)

Tämäkin vaihtoehto käy minulle. Äänestystä pystyyn vaan? --albval (keskustelu) 4. joulukuuta 2009 kello 12.22 (EET)

Ykköskohdassa kannattaisi sitten tehdä selväksi, koskeeko se myös minitynkiä. –Ejs-80 4. joulukuuta 2009 kello 12.42 (EET)

Hyvin selkeytetty ja tiivistetty äänestysasettelu. Siis kolme eri kyllä-ei-kysymystä, kukin erikseen toteutuu jos saavuttaa kynnysarvon (ilmeisesti se perinteinen 70 %). Jos ykkönen toteutuu, niin silloin kakkosen ja kolmosen tulokset ovat tosin irrelevantteja. – Ei kai tässä olla minityngistä luopumista ehdottamassa? Ymmärtääkseni sitä ei ole ainakaan laajasti kannatettu, joten sitä ei kannata sotkea tähän soppaan. Siitä voidaan aikanaan keskustella erikseen. --Jmk 4. joulukuuta 2009 kello 12.50 (EET)

Minustakaan minitynkiin ei tulisi puuttua tässä, ja tarkoitukseni oli lähinnä mainita, että asia tulisi tehdä päivänselväksi varsinaisella äänestyssivulla, jotta väärinkäsityksiltä vältyttäisiin. –Ejs-80 4. joulukuuta 2009 kello 14.16 (EET)

Tein keskustelun ja Jisiksen viimeisimmän jaottelun perusteella äänestyssivupohjan: Wikipedia:Äänestys/Tynkämallineet. Tuota voi sitten tarvittaessa parannella. –Ejs-80 4. joulukuuta 2009 kello 15.04 (EET)

Tuossa puhutaan vain tynkämallineista. Kai kakkosehdotukseen (aihekohtaisuus pois) sisältyy samalla aihekohtaisten tynkäluokkien poisto? Samoin ykkönen kai oli tarkoitus olla koko tynkä-jutun poisto (sekä mallineet että luokat)? --Jmk 4. joulukuuta 2009 kello 15.26 (EET)

Olet oikeassa. Entäs nyt (sivu on nyt nimellä Wikipedia:Äänestys/Tynkämallineet ja -luokittelu)? –Ejs-80 4. joulukuuta 2009 kello 15.34 (EET)

Pitäisikö kakkosessa vielä selventää, että siinä tapauksessa tietyn aiheen tynkiä voi hakea esim. CatScan-työkalulla (pitäisi kai olla linkki johonkin selventävään esimerkkiin). --Jmk 4. joulukuuta 2009 kello 15.59 (EET)

Juu. Moisella esimerkillä voi olla ratkaiseva vaikutus äänestyskäyttäytymiseen... --Lax 4. joulukuuta 2009 kello 16.02 (EET)

Lisäksi lisättävä linkki tähän keskusteluun (Tynkämerkinnöistä luopuminen) ja mieluiten vielä kooste erilaisten ehdotusten saamista puolustus- ja vastustusargumenteista lyhyinä ja ytimekkäinä. Tekisin itse nyt ellei olisi oma elämä viemässä pois koneelta. Pitke 4. joulukuuta 2009 kello 16.19 (EET)

Keskustelulinkki on, ja lisäsin lyhyen maininnan CatScanista. Mutta keskustelu on aika pitkä ja tärkeimpien argumenttien tiivistäminen voi olla hankalaa (puhumattakaan siitä, miten sen osaa tehdä neutraalisti). Voisiko luottaa siihen, että äänestäjät ymmärtävät mistä on kysymys ja halutessaan silmäilevät keskustelua? Kieltämättä jos näkee vain tuon luonnostellun äänestyssivun, niin voi olla aika ihmeissään, mihin noilla muutoksilla oikein pyritään ja miksi. --Jmk 4. joulukuuta 2009 kello 18.11 (EET)

Minun mielestäni on parempi että kirjoittaa muutaman virkkeen mittaisen perustiedot kertovan "tyngän" kuin jättää kirjoittamatta artikkelin kokonaan jos ei jaksa tehdä kerralla riittävän pitkää. --SM 26. marraskuuta 2009 kello 23.58 (EET)

Ei täällä tynkäartikkeleiden tarpeellisuutta kyseenalaistetakaan vaan tynkämerkintöjen. Pitke 27. marraskuuta 2009 kello 12.50 (EET)

Esimerkkimalline

Japaniin liittyvät minityngät

Tein muuten tässä joutessani pikku mallineen (eli lähinnä käänsin enkkupediasta). Löytyy oikeasta reunasta. Pitke 25. marraskuuta 2009 kello 09.33 (EET)

Erinomaista. Samaan tapaan on helppo etsiä luokasta Japani luokkaan Tyngät kuuluvat, joten erillinen Luokka:Japani-tyngät on täysin tarpeeton, kuten ne muutkin 600 aihetynkäluokkaa. Hauska tuo Piisamsonin argumentti ylempänä: tuplaluokitusta ei saa poistaa kun sen tekemiseen on käytetty niin paljon vaivaa! Ikäväähän se on, että on tehty paljon turhaa työtä, mutta se on tehty jo. Se, että on tehty paljon turhaa työtä, ei tarkoita että sen tuloksesta olisi jotain hyötyä, saati sitten että ylimäräistä tuplaluokittelutyötä kannattaisi edelleen jatkaa. --Jmk 26. marraskuuta 2009 kello 10.54 (EET)

Argumenttini on, että tynkäluokat eivät ole turhia, jolloin niiden poistaminen on luonnollisesti haitallista. Mutta eittämättä, jos on sitä mieltä että useimmista aiheista riittää muutaman lauseen esittely eikä se, että puolet Wikipedian artikkeleista on tynkiä ole mikään ongelma, silloinhan tynkäluokat ja jopa tynkämerkinnät ovat turhia. Ymmärrän kyllä näkemyksen, mutta en yhdy siihen. -- Piisamson 26. marraskuuta 2009 kello 18.18 (EET)

Tuo on kyllä melkoisen värittynyt (sanoisin suorastaan vääristelty) kuvaus siitä, millaisia kantoja tässä keskustelussa on esitetty. --Jmk 26. marraskuuta 2009 kello 18.29 (EET)

Keskustelussa on esitetty lukuisia kantoja, joista eräs on yllä mainittu. Varsin monet eivät ole juurikaan perustelleet sitä, miksi pitävät tynkämerkintöjä turhana. Ehkä olisin voinut muotoilla paremminkin, tarkoitin nyt lähinnä sitä, että mielipide-erojen taustalla voi olla syvempiäkin näkemyseroja siitä, minkälainen Wikipedian tulee olla. -- Piisamson 26. marraskuuta 2009 kello 19.00 (EET)

Eihän yllä kukaan ole tynkäluokkia poistamassakaan (kun kerran niitä jotkut pitävät tarpeellisena), vain näkyvät mallineet. --albval (keskustelu) 26. marraskuuta 2009 kello 22.13 (EET)

Ehdotuksessani erilliset tynkäluokat ollaan poistamassa ja niiden sisältö siirtämässä kantaluokkaan Tyngät. Muita omastani poikkeavia ehdotuksia saa ja tulisi esittää; silloin voitaisiin järjestää sellainen usean ehdotuksen kannatusäänestys, jollaisia kaikki niin rakastavat eivätkä tarpeekseen saa :) Pitke 27. marraskuuta 2009 kello 00.43 (EET)

Minun argumentti taas on (kommenttina väitteeseen "varsin monet eivät ole juurikaan perustelleet sitä, miksi pitävät tynkämerkintöjä turhana.") että tynkäluokat ovat turhia, koska niistä on seurannut vain massiivinen kaksinkertainen luokittelu, jossa kukaan ei hallitse enää sitä, mikä artikkeli on tynkä ja mikä ei ja millä perusteilla. Tästä näkemyksestä ei seuraa, että olisin sitä mieltä, että useimmista aiheista riittää muutaman lauseen esittely. Artikkeleissa on täysin sattumanvaraisesti tynkä-merkintöjä, eli tätä massiivista kaksinkertaista luokittelua ei todellisuudessa pysty ylläpitämään kukaan. Yhtä suuri ongelma täällä on se toinen puoli artikkeleita, joissa ei ole tynkä-merkintää, eli myös niissä riittää parantamista. Täällä on luotu erikseen minitynkä- ja sen rinnalle jopa hauki on kala -mallineet, joilla voi ilmaista artikkelit, joissa on vain muutaman lauseen esittely. Näiden eroa en ole kuitenkaan ikinä ymmärtänyt, tälläkin hetkellä hauki on kala -mallineella on merkitty useita lauseita sisältäviä artikkeleita, miten nämä eroavat minityngistä.--IA 3. joulukuuta 2009 kello 19.31 (EET)

Hauki on kala -mallineen voisi poistaa tarpeettomasti. Saman asian ajaa roskaa-malline. Sitä ei pitäisi käyttää muihin kuin "leipä on ruokaa" eli "X on Y" -tyyppisiin artikkeleihin. Esimerkiksi nämä eivät ole kolmen sanan artikkeleita: Katri Kuuskoski ja Ravintola kilta (niiden merkittävyys on taas toinen asia).

Tynkäluokista: kävisikö sellainen käänteinen vaihtoehto, että kaikkiin esimerkiksi alle 1kt mittaisiin artikkeleihin tulisi automaattisesti tynkämerkintä, jossa lukisi "tätä artikkelia voi laajentaa". Niihin alle 1kt, joita ei tarvitse laajentaa, voisi sitten lisätä mallineen, joka piilottaisi automaattisen merkinnän. -tKahkonen 4. joulukuuta 2009 kello 12.33 (EET)

-tKahkonen 4. joulukuuta 2009 kello 12.33 (EET)

HOK pois minunkin mielestäni. Roskaa ja Minitynkä ajavat asian. Kahkosen ehdotus automaattisen lyhyysmerkinnän piilottavasta mallineesta kuulostaa kehityskelpoiselta. Pitke 4. joulukuuta 2009 kello 16.10 (EET)

Hevosiin liittyvät tyngät

CatScan

Löysin muuten ongelman. Oheinen haku ei löydä mallineella {{Tynkä/Hevonen}} merkittyjä artikkeleita, koska luokka Hevostyngät on kuudennessa polvessa Tyngistä laskien ja haku keskeytyy viidenteen tasoon. Jos erillisistä tynkämallineista tai ainakin -luokista luovutaan, malline toimii luultavasti paremmin, ja ehdottanen sitä tuolloin "viralliseksi" apumallineeksi. Pitke 26. marraskuuta 2009 kello 17.20 (EET)

Aivan. Eli 600 luokan "tynkäluokkahierarkiasta" on tässä kohdin lähinnä haittaa. No, tokihan tuota hakutasorajaa voi kasvattaa. --Jmk 26. marraskuuta 2009 kello 18.31 (EET)

En tunne tuon hakuhärvelin sisäistä toimintaa, mutta minusta vaikuttaa, että luokkien järjestyksellä on merkitystä: haun eka luokka on se, jota käydään läpi ja tsekataan, mitkä artikkeleista kuuluvat myös tokaan luokkaan. Kun luokka "Hevonen" on huomattavasti pienempi kuin luokka "Tyngät", niin kannattaa hakea mieluummin "Hevonen, Tyngät" (tällöin käydään läpi pientä Hevonen-luokkaa) eikä "Tyngät, Hevonen" (tällöin käydään läpi isoa Tyngät-luokkaa). --Jmk 26. marraskuuta 2009 kello 18.34 (EET)

Kuudennen polven keskeytys koskee myös varsinaisia luokkia, lisäksi CatScan keskeyttää haun joka tapauksessa 1 000 osuman jälkeen. -- Piisamson 26. marraskuuta 2009 kello 19.15 (EET)

Niinkö? Esimerkkihaulla (Tyngät, Hevonen, molemmissa katkaisu määrätty tasolle 8) näyttäisi löytyvän Hevonen-luokan alta 7. tasolle asti:

- NOTE: using cached results for Subcategories of Hevonen, level 7, 16775 seconds old

--Jmk 26. marraskuuta 2009 kello 21.57 (EET)

Sitte tämä CatScan vaatisi ainakin periaatteessa käytön useampaan kertaan. Miljoonaa siellä ei ole että tuhansiin kokeiluihin ei tarvii mennä yhden tynkäluokan kanssa. Meillähän on reilu 200000 artikkelia että me tiedetään tasan ja tarkkaan montako ajoa tarvittais. --Höyhens 27. marraskuuta 2009 kello 00.05 (EET)

Ilmeisesti katkaisu riippuu luokan sisällöstä, ei pelkästään hierarkian syvyydestä. Esimerkiksi haulla "Japani, Tyngät" CatScan katkaisee Japani-luokan kuudennessa polvessa ja tyngät-luokan viidennessä polvessa, ja lisäksi katkaisee hakutulokset 1 000 tuloksen jälkeen. -- Piisamson 29. marraskuuta 2009 kello 12.34 (EET)

Äänestys aloitettu

Aiheesta on nyt aloitettu äänestys, joka päättyy 22. joulukuuta 2009 kello 22.23: Wikipedia:Äänestys/Tynkämallineet ja -luokittelu. –Ejs-80 8. joulukuuta 2009 kello 22.27 (EET)

Muokkauksien tarkastukset

Itse tarkastan usein kaikki tarkkailulistalla olevat muokkaukset joskin niitä on vain muutama(noin 800) mutta olen huomioinut sen että vakimuokkaajilla on vähän tai ei ollenkaan "huomauttamista" ja puuttumista niihin. Suurin osa näistä muokkausista jää kuitenkin tarkastamatta joten onko mahdollista että vakimuokkaajilta tämä "merkitse tarkastettuksi" toiminta jäisi pois jonkun tietyn muokkausrajan jälkeen. Joka voisi olla 2666 tai 3400 muokkausta. Ylläpitäjien muokkauksia ei tarvitse "kuitata" nykyisinkään D100a 13. marraskuuta 2009 kello 10.58 (EET)

Kannatan vaikken ominaisuutta käytäkään. Jos vain teknisesti mahdollista, niin automaattisesti muokkaukset tarkistetuksi kun on X kuukautta ja Y muokkausta tunnuksella historiaa. --Harriv 13. marraskuuta 2009 kello 11.09 (EET)

Kannatan myös, lisäksi tarkastus-ominaisuus pitäisi saada helpommaksi, eli muutettua sellaiseksi, ettei tarkistaminen vie erilliselle "Tarkastettu" -sivulle. -- Piisamson 13. marraskuuta 2009 kello 20.43 (EET)

Kannatan joku jutun poistamista, en ole ikinä ymmärtänyt sitä. Turha. – EtäKärppä^khihi 13. marraskuuta 2009 kello 23.08 (EET)

No ei kai se nyt ihan turha ole. Ei tarvitse tarkistaa toisten enää, että onko joku muokkaus vandalismia vai asiaa, kun näkee, että joku muu on sen jo tarkastanut. --Hanna V 14. marraskuuta 2009 kello 11.06 (EET)

Tarkastetut muutokset voi myös piilottaa. Tämä mahdollistaa esimerkiksi IP-muokkausten läpikäymisen paria tuntia pidemmältä aikaväliltä, kun piilottaa tuoreiden muutosten listasta myös kirjautuneiden käyttäjien tekemät muokkaukset (huom. listassa voi näyttää myös enemmän kuin 500 muokkausta säätämällä URL:n kohtaa &limit=500). Harva tuota puuhaa tekee enkä itsekään ole siihen viime kuukausina jaksanut panostaa, mutta muutosten tarkistaminen auttaa näitä harvoja arvokasta työtä tekeviä. Kannattaa muistaa, että myös palautustyökalulla kumotut muokkaukset merkitään automaattisesti tarkastetuiksi. –Ejs-80 14. marraskuuta 2009 kello 11.21 (EET)

Varmaankin helpoiten tapahtuu nykyään 1) klikkaamalla tuoreissa muutoksissa linkkiä ”ero” tai historianäkymässä linkkiä ”edell.”hiiren keskimmäisellä napilla (vieritysrullalla), jolloin vertailusivu/tarkastussivu avautuu uuteen välilehteen, 2) siirtymällä Ctrl-Tabilla (tai muulla pikapainikkeella selaimesta tai omista säädöistä riippuen) seuraavaan välilehteen, 3) merkitsemällä muokkauksen tarkistetuksi ja 4) sulkemalla kyseisen välilehden näppäinyhdistelmällä Ctrl-w. Kohta 2 jää edellisestä pois, jos selaimen asetukset ovat sellaiset, että uusi välilehti avautuu automaattisesti näkyviin. (Siivosin alkuperäisen tekstini kokonaan uusiksi, kun huomasin, ettei se ollut ihan sitä, mitä tarkoitin). –Ejs-80 14. marraskuuta 2009 kello 12.11 (EET)

Tapa, jolla asiasta (eli tarkastamattomuudesta) ilmoitetaan ei ole paras mahdollinen. Parempi olisi, jos huutomerkki olisi tavumuutosta kuvaavan numeron vierellä. Itse seuraan vain numeroita. -- Petri Krohn 14. marraskuuta 2009 kello 12.49 (EET)

Itse olisin sitä mieltä että tarkastus ei olisi pakollista tai tarpeen vakiomuokkaajalla jolla on vaikka yli 6kk tai yli 2000 muokkausta. Pitää karsia kaikki tarpeeton byrokratia pois. D100a 16. marraskuuta 2009 kello 08.18 (EET)

Kuinka monta vandaalia täyttää kyseiset kriteerit? –☆Makele-90 16. marraskuuta 2009 kello 08.26 (EET)

Kuinka paljon helpompaa olisi kun sitä ei tarvitse tehdä kun monikaan ei sitä harrasta. Ylläpitäjillä on varmaan useimat häirikkötunnukset tiedossa joten he kuitenkin seuravat listaa kokoajan. Suurin osa häiriköistä tulee Ip:ten takaa joten vandalismia torjutaan muuten kuin merkitsemällä tarkastetuksi. Minusta myös voitaisiin mennä siihen että henkilöartikkeleihin muokkauksia pystyy tekemään vain tunnuksen omaavat muokkaajat ei ip:tten.. D100a 16. marraskuuta 2009 kello 08.36 (EET)

Ei tuo ongelma ole ainoastaan henkilö artikkeleissa. Kyllä sitä sontaa tulee moniin muihinkin artikkeleihin. Nykyisin nuo huutomerkit näkee ja niitä pystyy tarkistamaan kun on 1000 muokkausta tehnyt. Tuo samainen raja olisi hyvä merkkipaalu automaattiselle tarkastukselle, tai jos ei tämä kelpaa niin ylläpitäjillä olisi syytä olla mahdollisuus merkata käyttäjä luotetuksi käyttäjäksi. --J Hazard 16. marraskuuta 2009 kello 09.00 (EET)

Mielenkiintoinen ehdotus itse ainankin kannatan tätä ehdotusta D100a 16. marraskuuta 2009 kello 18.52 (EET)

Minustakin jonkinlainen "luotettu käyttäjä" -järjestelmä olisi hyvä. Kahden tai useamman ylläpitäjän luotolla automaattisesti tarkastetut muutokset? Pitke 19. marraskuuta 2009 kello 10.59 (EET)

1000 muokkausta tehnyt käyttäjä on jo nykyään "patroller"-luokassa, jolloin hän pystyy merkkaamaan muutoksia (vaikka omiaan) tarkastetuiksi. Kai silloin käyttäjän omat muutokset voisivat mennä automaattisesti tarkastetuiksi. --Jmk 19. marraskuuta 2009 kello 11.13 (EET)

Luulin väärin – ilmeisesti patroller voi merkitä muiden muutoksia mutta ei omiaan. No joo. --Jmk 19. marraskuuta 2009 kello 11.15 (EET)

Salliiko muuten softa sen, että yksittäisiä käyttäjiä merkitään luotettaviksi/epäluotettaviksi muutosten tarkistusten osalta? --Zache 19. marraskuuta 2009 kello 11.47 (EET)

Muistaakseni FiWikipediassa on jollakin sivustolla listattu erillaisia tehtäviä, jokin niistä varmaan sopii tällekkin vaihtoehdolle.D100a 19. marraskuuta 2009 kello 12.56 (EET)

Pakko olla sellainen toiminto, koska ylläpitäjien muokkaukset ovat automaattisesti tarkistettuja. "Luotettu käyttäjä" olisi siis kuin ylläpitäjä, jolla on ilmaispysäköintipoletti muttei katuharjauskonetta :P Pitke 20. marraskuuta 2009 kello 12.12 (EET)

Paras ratkaisu olisi, että kaikki 1000 muokkausta tehneet käyttäjät olisivat automaattisesti luotettuja käyttäjiä – ellei sitten jokin ylläpitäjä merkkaa käyttäjää epäluotettavaksi. -- Petri Krohn 19. marraskuuta 2009 kello 13.48 (EET)

ON kummallista että ylläpitäjät eivät ole laajemmin osallistuneet keskusteluun. Miksi näin? D100a 20. marraskuuta 2009 kello 08.58 (EET)

Muista en tiedä, mutta minusta keskustelu merkityistä versioista olisi pitänyt käydä loppuun ensin. --Otrfan 20. marraskuuta 2009 kello 13.02 (EET)

Olisi ollut suotavaa että myöskin tietoisuus siitä koko yhteisön tietoisuudessa. Minusta on parempi idea luopua kokonaan tarkastuksen suorittamisesta kun joka tapauksessa "vahdin" tarkkailulistan kautta niitä artikkeleita joita muokkaan tai olen muokanut. Itse kannatan pitempi aikaista "ahkeruutta" kuin 1000 muokkausta. Joku 2600 ja vuoden wikipediassa aktiivisesti. D100a 20. marraskuuta 2009 kello 14.16 (EET)

 Vastustan 1000 muokkauksen rajaa. Tietty määrä muokkauksia ei osoita, että käyttäjän tekemiset "uskaltaisi jättää valvomatta". Jokin korkeampi (usean tuhannen muokkauksen) raja olisi parempi. Siihen voisi liittää vielä vaatimuksena sen, ettei käyttäjä ole ollut vuoden tai parin aikana ollut estettynä. Jos jokin muokkausraja otetaan käyttöön, sen tulisi pysyä salassa tai ainakin hyvin piilotettuna. Pitke 20. marraskuuta 2009 kello 12.12 (EET)

No mun puolesta systeemi vois olla vaikka sellainen, että ne ihmiset ketkä noita muutoksia seuraa sais whitelistata/poistaa whitelistiltä tarkistetavaa jengiä oman tarpeensa mukaan. Ei se ole olennaista mikä se raja on vaan se, että miten se keventää parhaiten tuota tarkistustaakkaa. Nythän niitä tarkistuksia on niin paljon ettei niitä kukaan jaksa kaikkia seurata.--Zache 20. marraskuuta 2009 kello 12.52 (EET)

Da-wikissä näköjään äänestetään: da:Wikipedia:Autopatrol Jos oikein ymmärsin, niin äänioikeutettuja ovat patrollerit ja aktiiviset ylläpitäjät, ja kun käyttäjällä on +7 ääntä (eli kannatusäänet - vastustusäänet) niin oikeus myönnetään. Äänestys kestää vähintään 24 tuntia ja se suljetaan, kun käyttäjä hyväksytään tai ääniä ei ole tullut kahteen viikkoon. Minusta tuntuu, että noin monimutkainen systeemi ei täällä menisi läpi, mutta jonkinlaista äänestystäkin voisi harkita. --Otrfan 20. marraskuuta 2009 kello 19.35 (EET)

Minusta olisi parempi se että ylläpitäjät arvioivat suurinpiirtein samalla tavoin kuin "palauttajat" oikeuksien kohdalla onko käyttäjä sen arvoinen. Tosin kriteerinä pitää olla tietyn muokkausrajan ylitys ja jokin muu porkkana mutta jos alkaa säheltämään niin samalla voi myös menettää "oikeuden" ilman mitään pakollisia kuvioita. Kun on menettänyt niin saa odottaa niin kauan kun ylläpitäjät katsovat käyttäjän olevan jälleen luottettavan. D100a 21. marraskuuta 2009 kello 12.03 (EET)

Kysymys: Olisiko järjestelmä missä ei olisi mitään automaagista rajaa liian vaan "luotetut käyttäjät"-ryhmään lisättäisiin tarpeen mukaan käyttäjiä liian työläs? Yli 100 muokkausta kuukaudessa tekevien määrä fi.wikipediassa on reilut 100 joten määrältään se ei kuullosta mitenkään mahdottomalta. Lisäksi aluksi voidaan valita botilla itsestään selvät tapaukset (vaikka säännöilllä: tuhansia muokkauksia artikkeliavaruudessa sekä muokkauksia parin viimeisen kuukauden aikana), jonka jälkeen ne käyttäjät joilla on oikeus vaihtaa käyttäjien luokkia (pelkästään byrokraatit vai kaikki ylläpitäjät?) ylläpitäisivät ryhmää sillä perusteella mikä tarve on.

Eli jos jos joku tarkistuksia seuraava on sitä mieltä että käyttäjä X:n tekee hyvää työtä ja tarkistusten teko on tarpeetonta niin hän voi esittää toivomuksen byrokraatille joka sitten siirtää käyttäjä X:n luotetut käyttäjät -ryhmään. Vastaavasti jos joku luokassa olija sohlaa niin sen voi ottaa pois luotetut käyttäjät ryhmästä (mahdollisesti ryhmästä poisottoon voisi pistää velvoitteen, että käyttäjälle mainitaan siitä). --Zache 22. marraskuuta 2009 kello 13.00 (EET)

Missään tapauksessa ei pidä ilmoittaa käytäjälle, ainakaan hänen käyttäjäsivullaan, niin että myös muut näkevät sen. Tällöin luotettavauusflägin pois-otosta tulee rangaistuksen luonteinen. Tämä taas alentaa kynnystä poistaa flägi/ominaisuus.

Tuon flagin pitää mennä päälle ja pois päältä mahdollisimmän joustavasti ja näkymättömästi, jotta mahdollisimman suuri määrä käyttäjiä katsotaan luotetuksi. Vasta silloin saavutetaan se kriitinen raja, että kaikki punaisella huutomerkillä merkatut muutokset tulee tarkastettua ja tarvittaessa hyväksyttyä. -- Petri Krohn 22. marraskuuta 2009 kello 15.55 (EET)

Vaikea pitää salassa asiaa, jonka jokainen näkee tuoreista muutoksista, tarkkailulistaltaan ja ties mistä. --Otrfan 22. marraskuuta 2009 kello 16.02 (EET)

Ei kai sitä salassa tarvitsekaan pitää, vaan kysymys on siitä et miten tuo tarkistus olis mahdollisimman neutraali työkalunoloinen kapine. --Zache 22. marraskuuta 2009 kello 16.23 (EET)

Kannatusta on "merkitse tarkastetuksi"

Aika moni on sitä mieltä että pitäsi luopua vakimuokkaajien "merkitse tarkastetuksi" toiminnasta, mutta siitä ei ole tullut mitään selvyyttä miten se toteutetaan tai kuka siitä päättää. Onko arvon ylläpitäjillä tai byrokraateilla asiasta kantaa tai mielipidettä miten asiassa pitäisi toimia vai tehdäänkö asiasta kommenttipyyntöD100a 22. marraskuuta 2009 kello 16.37 (EET)

No, ei ainakaan kommenttipyyntöä. Jonkun pitäisi ensin selvittää, että miten helposti toiminto on otettavissa käyttöön. Sen jälkeen voidaan ihmetellä, että miten sitä käytetään. --Otrfan 22. marraskuuta 2009 kello 17.05 (EET)

Pistin jo aikaisemmin tekniikkakaffehuoneen puolelle pingin, tosin jonkulta asiasta tietävältä suoraan kysyminen vois olla tehokkaampaa mutta kuka se mahtais olla (Agony tai MikkoM ehkä) ? --Zache 22. marraskuuta 2009 kello 18.33 (EET)

http://bugzilla.wikimedia.org taitaa olla oikea osoite pyynnöille konfiguraatiomuutoksiin. --Harriv 22. marraskuuta 2009 kello 18.37 (EET)

Ehdotan, että tietynlaiset muokkaukset (esimerkiksi ero edelliseen versioon yli 1000 merkkiä (tjsp.) suuntaan tai toiseen) pantaisiin pakolla tarkastamattomiksi. Pitke 22. marraskuuta 2009 kello 19.51 (EET)

Mielenkiintoinen mutta kannatettava ehdotus D100a 23. marraskuuta 2009 kello 20.40 (EET)

En kannata, mikäli tuo olisi edes mahdollista toteuttaa. Kyllä tarkastetuksi merkitsemisen tulee liittyä käyttäjän luotettavuuteen. Ei ole oikein mieltä, että esim. vuosiluvun muuttaminen jäisi tarkistamatta, mutta esim. saman käyttäjän lisäämä isompi määrä viitteitä tarkistettaisiin. --Otrfan 23. marraskuuta 2009 kello 20.47 (EET)

Hyvä pointti. Kiitos! D100a 23. marraskuuta 2009 kello 23.13 (EET)

Mites muuten muotoseikat? Edellytetäänkö vähkintäänkin kohtuullisen hyvää kielenkäyttötaitoa ja erilaisten keskeisten wikikoodien tuntemusta? Pitke 23. marraskuuta 2009 kello 23.29 (EET)

Eiköhän käytäntö ja ylläpitäjien "pelisilmä" ratkaise. D100a 25. marraskuuta 2009 kello 15.54 (EET)

Käyttäjien kategorioita on aika monta: byrokraatit, osoitepaljastajat, ylläpitäjät, palauttajat, äänioikeutetut, IP:t, altterit, tapavandaalit jne. - tarvitaanko vielä lisää eli vakiintumattoman "vakikäyttäjä"-termin lisäksi vielä jokin luotetut joiden tekstiä ei tarvi tarkastaa? Minä en ollut pahoillani edes ylläpitäjänä jos oman tekstin olisi joku toinen tarkastanut. Muttei automaattinen tarkastus enempää kuin manuaalinenkaan(?) siis suoraan tee flaggedia (anteeksi kauhea väännössana) mistään, koska muutoshistoriassa voi olla ties mitä. Eihän muutoksen tarkastaminen tarkoita koko artikkelin tarkastamista. --Höyhens 26. marraskuuta 2009 kello 14.59 (EET)

Mulla on itseasiassa tähän jonkinmoinen ratkaisu joka ei vaadi byrokratiaa, käytäntömuutoksia, uusia käyttäjäluokkia tai mitään muutakaan sen suuntaista jahka saan kirjoitettua tavisohjeet siitä et miten scripti otetaan käyttöön. Ei ole kyl mikään hirveän universaaliratkaisu mut työkaluna tuntuis olevan ihan kelpo. --Zache 26. marraskuuta 2009 kello 15.05 (EET)

Nyt on ohjeet. Saapi testata ja palautetta sekä ilmoituksia ongelmista otetaan vastaan. --Zache 26. marraskuuta 2009 kello 16.09 (EET)

Juups. Tuo mahdollisuus ei haittaa ellei Zachea itseään. :) --Höyhens 26. marraskuuta 2009 kello 17.42 (EET)

Ihan varmuuden vuoksi kysyn, että eihän toi tarkastetuksi merkitseminen poista esim. sitä keltaista noottia että "sinulle on uusia viestejä" tai tarkkailulistan lihavointeja? (ei mutta vastatkaa nyt joku joka tietää) --Höyhens 27. marraskuuta 2009 kello 00.11 (EET)

Ei poista. –Ejs-80 27. marraskuuta 2009 kello 13.33 (EET)

Nostetaas tuota hideUsersButtonia hieman esille kun kerran ei kovin moni ole tuntunut sitä noteeranneen. Eli sillä saa yllä olevien kuvien tapaisen efektin tehtyä tuoreimmat muutokset listalle. Ensimmäisessä kuvassa tuoreimmat muutokset lista siten, että tutut käyttäjät ovat korostuneena ja toinen kuva näyttää paljonko muutoksia jää jäljelle kun ne on piilotettuna. Lisäksi seuraamalla / piilottamalla jo tarkistettuja muutoksia tuolla saa kätsysti kohdennettua huomioon tarkistamattomiin tuntemattomien käyttäjien tekemiin muutoksiin joka ilmeisesti oli se juttu mitä tässä keskustelussa haluttiin. --Zache 29. marraskuuta 2009 kello 08.51 (EET)

Se ei poista kuitenkaan ongelmaa vaan siirtää väistämätöntä. En ole koko wikiurallani havainnut että esim.Ulrikan muokkauksia olisi pitänyt käydä erikseen tarkastamassa ja merkitsemässä tarkastetuksi vain sen takia että hän olisi ollut "epäluotettava". Itse tarkkailen toisten muokkauksia pääsääntöisesti vain oman tarkkailulistan kautta ja uskon että moni muukin tekee sitä. Siten toisten tekemät muokkaukset ovat hyvin "kontrollissa".. D100a 29. marraskuuta 2009 kello 10.21 (EET)

Ok, noh enkkuwikipediassa on Autoreviewer joka vastaa toiminnallisuudeltaan tätä mitä haluamme. Ylempänä oli tanskalaisten ehdotus vastaavan toiminnallisuuden ottamisesta myös käyttöön joten softa varmaankin sitä, että tietyn luokan jäsenet merkataan automaattisesti tarkistetuiksi. joten seuraavaksi kait pitäis väsätä ehdotus siitä mitä halutaan jonka jengi hyväksyy ja sitten pistää pyyntö bugzillaan (esimerkki edellisestä patrol oikeuksien muutoksesta täällä). Sit tuollainen juttu, ainakin arabiankielinen wikipedia luopui autopatrollista just, koska siirtyivät FlaggedRevisioniin (tarkistetut versiot) En katsonut tarkemmin mihin tuo liittyi, se vain osui silmiin ku googletin.--Zache 29. marraskuuta 2009 kello 12.22 (EET)

Kuitenkin kiitokset erinomaisesta "ohjelmasta" se oli minusta suuri askel siihen suuntaan johon ainakin minä pyrin aloittaesseni tämän keskutelun tästä aiheesta. Se myös osoittaa että kun me oikein haluamme jotakin muutosta niin voimme yhteisesti toimimalla luoda puitteet sen saavuttamiseksi. Eli voimmeko aloittaa fiwikin kehittämiseksi jo tänään?D100a 29. marraskuuta 2009 kello 12.56 (EET)

Muotoileppa ehdotus niin kannatan sitä. --Zache 29. marraskuuta 2009 kello 13.04 (EET)

Avattu uusi osio tänne D100a 29. marraskuuta 2009 kello 17.31 (EET)

Jösses. Miksiköhän tämmöisiäkin muokkauksia pitää merkitä tarkastetuksi. Jottain on tehtävä. --Höyhens 2. joulukuuta 2009 kello 01.17 (EET)

Linkitys wikin ulkopuolella olevaan kuvaan

Törmäsin tällaiseen en:Template:External media en-wikin puolella ja vaikuttaa kätevältä. Mitä mieltä muut olette? Voihan noihin kuviin yms tiedostoihin tietysti lisätä linkit aiheesta muualla -otsikon alle, kuten tähänkin asti, mutta tuollaisella mallineella ne olisivat mielestäni paremmin esillä. –JmT 1. joulukuuta 2009 kello 12.00 (EET)

En kannattaisi. Ulkoisten linkkien paras (ja ainoa) paikka on minusta juuri AM-otsikon alla, eivätkä artikkelit minusta kaipaa lisää erilaisia laatikoita, päin vastoin. Lisäksi linkitettävien kuvien tekijänoikeuksista voi olla epäselvyyttä: kun kerran youtube-videoihin ei oikein parane linkittää (jos ovat copyvioja), ei oikein mihin sattuu kuviinkaan saisi kai linkittää. --albval (keskustelu) 1. joulukuuta 2009 kello 12.29 (EET)

Tietysti pitäisikin rajata käyttö vain asiallisiin sivustoihin, joiden tekijänoikeudet ovat kunnossa. Ajattelin lähinnä kuvittamattomia henkilöartikkeleita yms ja linkkiä virallisilla sivuilla olevaan kuvaan. Mutta joo, ehkä tuo olisi liian työläs suo valvottavaksi. –JmT 1. joulukuuta 2009 kello 13.31 (EET)

Turun piirustuskoulun artikkelissa on juuri tällainen tapaus eli linkki epämääräiseen ulkoiseen kuvaan, joka on vielä irrotettu varsinaiselta sivultaan. Olen yrittänyt ohjailla kirjoittajaa muilta osin, mutta tuntuu että taas on käynyt niin, että innokas kirjoittaja ottaa neuvot henkilökohtaisina loukkauksina. Jos joku muu haluaa huomauttaa hänelle kuvalinkin käymättömyydestä, saisi vastuuta ohjauksesta jaetuksi vähän useammalle. --Ulrika 1. joulukuuta 2009 kello 14.59 (EET)

Olen muualla verkkoviestinnässä ja myös Wikipediassa huomannut. että linkittäminen sinänsä on itse asiassa aika vaativaa puuhaa. Tuo mainitsemasi linkin kohdentaminen ulkoisissa linkeissä on yksi asia, toinen on ylilinkitys, jota joskus tapaa täällä Wikissäkin. Jotkut eivät tajua ollenkaan, että verkkojulkaisut ovat kaikki hypertekstejä, joissa linkit voivat olla tärkeä voima ja vahvuus. Yksi asia on linkkien ylläpito, ne kun voivat sammuakin. Mutta tämä on käsittääkseni yksi osa verkkojulkaisujen toimittamista, mitä tuo mainitsemasi käyttäjä ei ehkä tajua. Toinen asia on ehkä sitten linkittämispolitiikka tai linkkien linjaus, eli ne periaatteet joiden puitteissa linkkejä voi tai ei voi julkaista. Itse olen sitä mieltä, että ne pitäisi perustella julkaisukäytännön ja julkaisyhteyden huomioon ottaen, mielestäni ei saisi linkkienkään kanssa olla liian tiukkana. --Kulttuurinavigaattori 1. joulukuuta 2009 kello 17.12 (EET)

Kas vaan, ulkoisen median malline on oikein hyvä ja kannatettava minun mielestäni. Mielestäni ulkoinen linkki kuvaan pitäisi sallia muuallakin kuin AM otsikon alla silloin, kun se edistää kyseessä olevan asian havainnollistamista ja kuvan käyttöä esimerkkinä, jos Commons-kuvaa ei aiheesta ole. Toisin sanoen jos journalistiset syyt sellaisia puoltavat. Esimerkkeinä taulukoissa olevat ulkoiset linkit artikkeleissa Vilho Lampi ja Jackson Pollock. Kannatan myös muilla tavoin erillisiksi leipätekstistä merkittyjen ulkoisten linkkien sallimista, kuten esimerkiksi ennen niiden poistamista artikkelissa Pablo Picasso. Tämä auttaisi lukijoita ymmärtämään varsinkin sellaista taidetta, jonka esittämistä tekijänoikeudet estävät. Eli voitaisiin alkaa käsittelemään myös sellaista taidetta joka on 70 vuotta omaa aikaamme nuorempaa. Hankaluus on se, että lukijat saavat kyllä Wikipediasta käsityksen "eläkeikäisestä" taiteesta, mutta nuorempi, varsinkin nykytaide tahtoo jäävän hämärän rajamaille. Kuvataide on kuitenkin pääosin kuvin tapahtuvaa viestintää ja jos lukijalla ei ole käsitystä kuvasta, artikkelia on melko turha julkaistakaan. --Kulttuurinavigaattori 1. joulukuuta 2009 kello 14.54 (EET)

Keskustelusivuston arkistoinnista

Olen tarkkailut muutamien tapaa pitää koko keskuteluhistoriaansa keskustelusivustolla :D.Niin on muodostunut useilla nimeltä mainitsemattomilla käyttäjillä aika pitkäksi. Miten saisimme keskustelusivut siistiksi automaattisesti tai vähällä vaivalla ja myös pysymään kuosissa. En tarkoita tällä aloituksella ketään erityisemminn..D100a 3. joulukuuta 2009 kello 14.15 (EET)

Arkistointibotteja on olemassa (esim. Kahvihuoneessa), mutta sellainen voitaneen asentaa vain käyttäjän luvalla. Pitke 3. joulukuuta 2009 kello 14.26 (EET)

Menee tekniikan puolelle mutta voitaisiinko se asentaa automaattisesti tulevaan uuteen(nyt beta mallissa ei ole tätä ominaisuutta) Wikipedian käyttöliittymään)arkistointinappi :) D100a 3. joulukuuta 2009 kello 14.47 (EET)

Teollisuusalueiden merkittävyys?

Keskustelu siirretty tänne osiosta sekalaista. --Quadriplegia 5. joulukuuta 2009 kello 15.29 (EET)

On luotu luokka Luokka:Valkeakosken teollisuusalueet Luokkaan Luokka:Valkeakosken kaupunginosat ja sinne artikkeleita. Onko suuntaviivaa tai aiempa keskustelua teollisuusalueiden merkittävyydestä?--Urjanhai 5. joulukuuta 2009 kello 15.24 (EET)

Ei kait, noin mutu-tuntumalta noi näyttää sellaisilta et ne yhdistettäisiin johonkin isompaan kokonaisuuteen mahdollisuuksien mukaan. --Zache 5. joulukuuta 2009 kello 15.35 (EET)

Ei taida olla. Pienemmistä teollisuusalueista voidaan kertoa esimerkiksi kaupunginosa-artikkeleissa, suurempia taas tuskin on niin paljoa että ne tarvitsevat ainakaan noin tarkkaa luokittelua. Mainitsemasi luokittelun tausta-ajatuksena tuntuu olevan, että teollisuusalueet ovat kaupunginosia, mikä ei useimmiten taida pitää paikkaansa. -- Piisamson 5. joulukuuta 2009 kello 15.36 (EET)

Ei välttämättä kannata alkaa todellakaan luokittelemaan erikseen "teollisuusalueita" mutta kaupunki kaavoituksessa ovat aina omana kokonaisuutena "kaupunginosana" tai alueena kuten "Tattariharju" Helsingissä..D100a 5. joulukuuta 2009 kello 16.00 (EET)

No ovat toki sikäli, että jos teollisuusaluetta ei käsitellä missään erillisenä kokonaisuutena, se ei ole teollisuusalue. Tosin kaavoituksen rajaus riippuu tarkoituksenmukaisuudesta, ei pelkästään alueen luonteesta. -- Piisamson 5. joulukuuta 2009 kello 16.04 (EET)

Siis miten niin tarkoituksenmukaisuudesta? Miksi sinun mielestäsi ei ole kyse yksinomaan luonteesta? Kaavoituksella pyritään ohjaamaan rakentamista tietyille alueille, kuten esim.omakotitalon rakentaminen teollisuusaluelle on haastavan prosessin takana... Tämän takia Tattarinharju tulee poistumaan pikkuhiljaa kuten myösMalmin lentokenttä kanssa, kun alueelle halutaan rakentaa asuintaloja.D100a 5. joulukuuta 2009 kello 16.15 (EET)

Kaavoittettava alue valitaan sen mukaan, mikä alue on tarkoituksenmukaista kaavoittaa. Se voi olla suurempikin kokonaisuus kuin yksittäinen teollisuusalue. Kun kaavassa on jokin alue merkitty T-merkinnällä teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi, muunlaiseen rakentamiseen tarvitaan varmaankin poikkeuslupa, jonka saaminen voi olla vaikeaa. Samassa asemakaavassa tai osayleiskaavassa voi kuitenkin aivan hyvin olla sekä T-merkintöjä että muita merkintöjä. -- Piisamson 5. joulukuuta 2009 kello 17.04 (EET)

Tapauskohtaista. Jollei teollisuusalue ole itsessään kaupunginosa, niin se voidaan yhdistää kaupunginosa-artikkeliin jollei ole itsenäisenä merkittävä. Työllistävät vaikutukset, koko, yritysten lukumäärä jne. Merkittäviä teollisuusalueita jotka ansaitsevat oman artikkelin eikä pelkkää mainintaa kaupunginosa-artikkelissa ovat esimerkiksi Liedon Tuulissuo ja Kaarinan Krossi, joista Krossi ei ainakaan ole kaupunginosa. –☆Makele-90 5. joulukuuta 2009 kello 16.29 (EET)

Hyvin harvoin "teollisuusalue" pitäisi olla merkittävä. Koska nykyisetkin artikkelit ovat suppeita kuten Roihupelto tai TattarisuoOnhan hyvä jos luokitellaan pikku kirkonkylien muutamien yritysten "teollisuusalueet" mutta silloin tämä projekti tukehtuu pilkunviilaukseen. Suurissakin kaupungeissa taas saattaa olla useimpia teollisuusalueita silloin määrä alkaa olla hallitseva ei yksittäisella teollisuusalueellla ole silloin merkitystä. Uskon että muutamien yksittäisten muokkaajien kunnianhimo on hallitseva ei tarkoituksenmukaisuus D100a 5. joulukuuta 2009 kello 16.41 (EET)

Tämäkin luokka liittyy erään yksittäisen käyttäjän (välillä ilmeisesti ip:nä) projektiin, joka tuntuu olevan lähteettömien tynkien (lähes minitynkien) kirjoittaminen Valkeakosken kaikista kaupunginosiakin pienemmistä ja merkityksettömämmistä osa-alueista. Lähteettömyydestä on kirjoittajaa huomautettu useaan otteeseen ilman mitään vastakaikua. --Hrrkrr31 5. joulukuuta 2009 kello 16.52 (EET)

Todettakoon, kun tämä nyt tuli puheeksi, että sama Käyttäjä:Boheemitaiteilija aiemmin teki myös pari selkeää vandalismimuokkausta artikkeliin Kuntaliitos Suomessa, jotka olivat täsmälleen samanlaisia, kuin samaa artikkelia aiemmin pitkään vaivanneet ip:llä tehdyt tarkoitukselliset vandalismimuokkaukset, ja myös saman käyttäjän tekemiä luokitteluja perustamaansa luokkaan Luokka:Lähiöt pidettiin kyseenalaisina ja esitettiin niihin liittyen epäilyjä tarkoituksellisesta vandalismista.--Urjanhai 5. joulukuuta 2009 kello 17.13 (EET)

Ja todettakoon myös (arvauksena, en nyt tarkistanut), että tuskin niitä luokan Luokka:Lähiöt huttuluokitteluja on kukaan käynyt tarkistamassa sen jälkeen. Eli olisiko meillä nyt tässä hyvin vaikeasti tarkistettavaa sisältöä tuottava ongelmakäyttäjä, jonka tekemien muokkausten laatu on sellainen, että tarkistaminen helposti jää roikkumaan (vai olenko itse ongelmakäyttäjä, kun vain kirjoitan tähän kommentteja nopeammin kuin kukaan ehtii lukemaan, enkä tee sen sijaan ko. korjauksia itse).--Urjanhai 5. joulukuuta 2009 kello 19.28 (EET)

Mutta Wikipedistit eivät lannistu, vaan kehittävät artikkeleita ja luokkia hyvää tahtoa olettaen. Kuitenkin, jos tarvetta ilmenee, otetaan mallia August Ahlqvistista ja ryhdytään ankariksi puutarhureiksi.--Urjanhai 5. joulukuuta 2009 kello 22.36 (EET)

En ymmärtänyt täysin ylläolevaa viestiäsi. Siis mielestäsi teollisuusalueet ovat hyvin harvoin merkittäviä, koska nykyiset kahdesta teollisuusalueesta kertovat artikkelit ovat suppeita? –☆Makele-90 5. joulukuuta 2009 kello 16.53 (EET)

Ei vaan hyvin harvoin teollisuusalueet ovat merkittäviä . Esittelin vain kaksi teollisuusaluetta kertovaa artikkelia jotka ovat hyvin niukkoja tai eivät kerro juurikaan mitään alueesta. Jos halutaan alkaa luokittelemaan myös teollisuusalueet niin siitä vaan mutta mitään hyötyä en näe siitä tai lisäarvo on mitätön vaivaan nähden. Siten myös yrityksistä kertoviin artikkeleihin pitäisi myös laittaa millä tai missä teollisuusalueella se sijaitsee. Alatko tekemään? Jos teollisuusalueella olisi merkittävää toimintaa tai toimisi merkittävä kansainvälisesti tunnettu yritys kuten Nokia tai Äänekoskella Vatra silloin asia saattaisi olla eri mutta kun yleensä niissä toimii yrityksiä jotain luokkaa "nyrkkipaja" tai yritys joka työllistää 3-5 henkilöä niin kenellä on mielenkiintoa?D100a 5. joulukuuta 2009 kello 17.34 (EET)

Kyllä teollisuusalueille voi olla oma luokka teollisuusalueet, en-wikissäkin on. Muuten ne luokiteltaisiin vain kunta- tai kaupunginosaluokkiin. Harvoin wikimerkittävä yritys sijaitsee vain yhdellä toimipaikalla/teollisuusalueella. –☆Makele-90 5. joulukuuta 2009 kello 17.30 (EET)

Tottakai en:wikissä on paljon sellaistakin mitä meillä ei ole mutta nyt mietitään yhdessä onko yleensäkään tarpeen olla myös meillä fi:wikissä! Hyvin tiukissa rajoissa voi olla jotain merkittävää toimintaa mutta hyvin todella harvoissa silloin ne voidaan mainita jossakin sivulauseessa. D100a 5. joulukuuta 2009 kello 17.42 (EET)

En muusta Suomesta tiedä, mutta ainakin Turun alueelta löytyy jo luokkaan tarvittava määrä teollisuusalueita. –☆Makele-90 5. joulukuuta 2009 kello 17.57 (EET)

Ei varmaan kenellekkään, miksi olisi? –☆Makele-90 5. joulukuuta 2009 kello 17.39 (EET)

No nyt onkin jo Luokka:Suomen teollisuusalueet, jonka Urjanhai teki ja luokitteli. Lisäsin luokkaan selviä teollisuusalueita Turusta, siis teollisuuskaupunginosia. Luokkaan on tarkoitus lisätä vain kaupunginosia (alueita)? Turussa on Pernon kaupunginosa, jossa sijaitsee Pernon telakka. Pernon kaupunginosaa ei ole järkevää luokitella teollisuusalueeksi, koska suurin osa siitä ei ole sitä ja paikalla asuu tuhansia ihmisiä. Näin ollen on varmasti järkevää laittaa luokka artikkeliin Pernon telakka.

Muut kaupunginosat kuten Oriketo, Metsämäki ja Urusvuori ovat suuria teollisuusalueita ja kaupunginosat ovat vain lähinnä sitä, joten luokka on järkevä lisätä niihin. Mutta mitäs sellaiset kaupunginosat kuin esimerkiksi Vätti, jossa asuu yli kolmetuhatta ihmistä ja suurin osa alueesta on muuta kuin teollisuusaluetta. Siihen ei varmastikaan ole järkevää lisätä luokkaa. –☆Makele-90 6. joulukuuta 2009 kello 11.33 (EET)

Tuo vastaa omaa pohdintaani, kun tein luokitteluja artikkelin tekstien perusteella. Eli ajattelin, että kaupunginosa sopii luokkaan vain jos se on teollisuualue, mutta ei, jos se vain sisältää teollisuusalueita (kuten esimerkiksi Perno). Rajatapauksissa määrittelyä saa vapaasti viilata, mutta aika tiukka määrittely varmaan olisi perusteltu.--Urjanhai 6. joulukuuta 2009 kello 11.43 (EET)

Samaa mieltä, mutta ei kai teollisuusalueet-luokkaan lisäämiseksi teollisuusalueella tarvitse olla kaupunginosan statusta? -- Piisamson 6. joulukuuta 2009 kello 11.56 (EET)

Sitä juuri tarkoitinkin. Eli tehtaat, telakat ym. tähän luokkaan. –☆Makele-90 6. joulukuuta 2009 kello 11.59 (EET)

Juuh. Tuolla alempana ehdotinkin, kenties väärässä osiossa, että voitaisiin luoda paikkakuntakohtaisia teollisuus-luokkia tyyliin Turun teollisuus, ainakin vanhoille teollisuuspaikkakunnille. Tehdasalueet ovat tietysti eräällä tavalla teollisuualueitakin, mutta minusta ne sopisivat paremmin tällaiseen luokitukseen, johon siis lisäksi tulisi telakat, varsinaiset teollisuusalueet sun muu teollinen toiminta. Miltä kuulostaa? -- Piisamson 6. joulukuuta 2009 kello 12.08 (EET)

Entäs asuinalueet?

Sekalaista-kahvihuioneessa, josta tämä siirrettiin, oli ylempänä myös keskustelu Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)#Asuinalueet ja kaupunginosat - kylät ja kulmakunnat?, jossa oli aiheena se, että pidin virheellisenä erään asuinalueen, joka lähteistetysti ei ole kylä, luokittelua kyläksi luokkaan Luokka:Valkeakosken kylät. Sen yhteydessä voisi tässä kysyä myös (koska sama muokkaaja - näköjään tosin osittain ip:llä - on luonut suuren joukon artikkeleita sekä Valkeakosken asuinalueista että teollisuusalueista) että a) ovatko kaikki asuinalueet, jotka eivät ole kaupunginosia, merkittäviä? ja b) jos ne ovat merkittäviä, tulisiko ne luokitella kaupunginiosaluokkaan Luokka:Valkeakosken kaupunginosat vai luokkaan Luokka:Valkeakoski? Luettelo Valkeakosken kaupunginosista on tässä, ja jos nimihirviöt tyyliin "Jyräänmäki - Haka-alue - Kaskela - Laiska - Lumikorpi - Naakanrinne - Naakka - Pässinmäki" pelottavat, niin niiden takaa paljastuu nimiä tyyliin "4. kaupunginosa". --Urjanhai 5. joulukuuta 2009 kello 17.01 (EET)

Omana kommenttinani tähän voisin todeta, että itse olen luokitellut kylään rinnastettavia kulmakuntia (so. entisiä koulupiirejä) kyläluokkiin. Tälle analogisesti voisi ajatella, että, jos asuinalueet ovat merkittäviä, niin voisiko ne luokitella kaupunginosaluokkiin, koska ne kuitenkin ovat rinnasteisia kaupunginosille? Jossakin muussa keskustelussa muistaakseni Käyttäjä:Piisamson esitti tästä muistaakseni jotakin, muisttaakseni ehkä muunsuuntaisia näkemyksiä. Kysymys on kiinnostava myös sikäli, että kun nyt Valkeakosken kaupunki ystävällisesti julkaisee kartan ja luettelon kaupunginosistaan verkkopalvelussaan, niin mitä tulisi tehdä asuinalueita käsitteleville artikkeleille niissä kaupungeissa, jotka eivät ole sattuneet julkaisemaan karttaa ja luetteloa kaupunginosistaan kotisivuillaan?--Urjanhai 5. joulukuuta 2009 kello 17.06 (EET)

Millä tavalla asuinalueet ovat rinnasteisia kaupunginosiin? Kaupunkien maanmittaustoimistoista tms. paikoista saa kyllä tiedot kaupunginosista, vaikka niitä ei internetistä vielä löytyisikään. -- Piisamson 5. joulukuuta 2009 kello 17.12 (EET)

Esimerkiksi luokassa Luokka:Espoon kaupunginosat näkyy olevan alaluokassa Luokka:Olari Friisilä, joka on määritelty artikkelissaan "pienalueeksi Olarin kaupunginosassa", ja Kuitinmäki, joka on artikkelinsa tekstissä määritelty "kaupunginosan osa-alueeksi". Jos kaupunginosan osa-alueita katsottaisiin merkittäviksi, niin ainakin tässä olisi esimerkki niiden luokittelusta kaupunginosaluokkiin. --Urjanhai 5. joulukuuta 2009 kello 17.26 (EET)

Kaupunginosien viralliset osa-alueet, jollaisia yleensä on vain suurimmilla paikkakunnilla, ovat mielestäni merkittäviä. Ne on järkevä sijoittaa kaupunginosan luokkaan, mutta ei kaupunginosaluokkaan, sillä varsinaisia kaupunginosia ne eivät ole. -- Piisamson 5. joulukuuta 2009 kello 22.18 (EET)

Joskin tuo Mattila (Sääksmäki), joka oli tuon keskustelun lähtökohtana, poikkeaa noista Espoon kaupunginosan osa-alueista (ja ilmeisesti myös useista nyt artikkelin saaneista Valkeakosken kaupunginosien osa-alueista) siinä, että se on Valkeakosken kaupungin kaupunginosakartan perusteella kaupunginosien ulkopuolista aluetta (onko noita myös muita nyt luoduissa Valkeakosen asuinalue-artikkeleissa, en ole tutkinut, monet kyllä näyttäisivät kuuluvan johonkin kaupunginosaan). Jolloin edellen on kaksi tapausta: a) kaupunginosien osa-alueet ja b) kaupunginosien ulkopuolinen taaja asutus. --Urjanhai 5. joulukuuta 2009 kello 17.47 (EET)

Läheskään kaikilla asuinalueilla ei ole minkäänlaista virallista statusta. Jos ne ovat esimerkiksi jonkin kaupunginosan alueella, ne voi yleensä yhdistää kaupunginosasta kertovaan artikkeliin. Jos eivät, tilanne menee mutkikkaammaksi. Kaikista mutkikkaimpia ovat sellaiset tapaukset, joissa yleisesti mielletty, mutta virallisesti tunnustamaton alue ulottuu useamman kaupunginosan alueelle, kuten vaikkapa Tynninharju. -- Piisamson 5. joulukuuta 2009 kello 22.18 (EET)

Tuon Mattilankin ongelmalle esitin jo ratkaisua alempana (yhdistäminen kyläartikkeliin), ja jos Tynninharju on kunnan pääluokassa, niin taitaa tässä menettelytapa alkaa hahmottua. (Jos nyt vain muut yhtyvät päätelmiimme.)--Urjanhai 5. joulukuuta 2009 kello 22.29 (EET)

Mitenkäs muuten tuo kaupungin maanmittaustoimiston käyttö suhtautuu historia-artikkeleista tuttuun arkistojen primaarilähteiden käytön ei-suotavuuteen? Joskin varmaan kyllä sieltä toimistosta aina löytyy myös joku pumaska, joka myös sattuu olemaan julkaisu, joten käytännössä ei ongelmaa ehkä ole, ja vaikkei olisikaan niin tässä se ei ainakaan rikkoisi minkään käytäntöjen henkeä, olipa kirjain mikä tahansa.--Urjanhai 5. joulukuuta 2009 kello 18.26 (EET)

Itse asiassa kaupunginosajako on jossain vaiheessa syntynyt osana kaupungin päätöksentekoa, ja maanmittaustoimiston kartat ikään kuin vetävät yhteen näitä päätöksiä. Näin voisi ajatella kyseessä olevan toissijaisen lähteen. -- Piisamson 5. joulukuuta 2009 kello 22.21 (EET)

Asuinalueet tulee pääasiassa yhdistää kaupunginosa-artikkeleihin. Onko kaikkien Valkeakosken kaupunginosien nimi muuten pelkkä numeerinen tyyliin "4. kaupunginosa"? Sillä kaikilla kaupunginosillahan on järjestysnumero, oli se sitten nimi tai ei. -- Piisamson 5. joulukuuta 2009 kello 17.12 (EET)

Ei mennä asuinalue tasolle jos siellä ole mitään wikimerkittävää jos siellä asuu tavallinen Lahtinen tai Virtanen niin kadotkoon mahdollisimman pian bittitaivaaseeen. Emme pysty kirjoittamaan tarkasti missä asuu Matti ja Mervi jos heidän osoite on salainen. Antaa seitsemänpäivää lehden kirjoittaa heistä, ei meidän tarvitse sitä tehdä. D100a 5. joulukuuta 2009 kello 17.50 (EET)

Käytin käsitettä "asuinalue" tässä merkityksessä "pienalue, kaupunginosan osa-alue" tai "omakotialue", en merkityksessä "alue, jolla joku tietty henkilö asuu".--Urjanhai 5. joulukuuta 2009 kello 18.00 (EET)

Noh yritin kirjoittaa "jos ei ole mitään merkittävää" Onko tavallisella asuinalueella siten mitään merkittävää?D100a 5. joulukuuta 2009 kello 18.10 (EET)

Valkeakosken kaupunginosilla näkyy olevan (tuolla sivustolla, virallisesta puolesta en tiedä) kaikilla numero, ja osalla yksiosainen, osalla monesta (jopa puolestatusinasta) aluenimestä koostuva nimi. Jos nyt asuinalueita ruvettaisiin yhdistelemään, niin pitäisi siis luoda esimerkiksi artikkeleita tyyliin 4. kaupunginosa (Valkeakoski) ja siirtää niihin asuinalueartikkelien sisältöjä alakappaleiksi (ellei niitä sitten esimerkiksi lähteettömyyden takia tai muuten päädyttäisi poistamaan roskana).--Urjanhai 5. joulukuuta 2009 kello 18.00 (EET)

Asuinalueista tulee ainakin mieleen asuntomessualueet, jotka ovat merkittäviä ja esimerkiksi tämän kaltaiset Aaltopuisto. –☆Makele-90 5. joulukuuta 2009 kello 18.01 (EET)

Missä mielessä asuntomessualueet ovat merkittäviä? Muistatko kuka oli vuoden 2001 tangokuningas Miten laajoja artikkeleita aiheesta saa. Kun pitää kirjoittaa kaikki suunnittelun aloittamisesta ja millainen oli arkkitehdin tuska kun sitä sitä sunnitteli. Perustamiset ja töiden valmistumiset ja rakennusten vastaanotot jne.. Sitten saattaisi tulla hieman mielenkiintoa artikkeliin mutta taitaa aika loppua kesken ja tieton saanti voi olla vaikeaa D100a 5. joulukuuta 2009 kello 18.17 (EET)

Mielestäni asuntomessualueet ovat merkittävämpiä kuin tangokuninkaalliset, ja varmaankin jokainen asuntomessualue sen perusteella olisi merkittävä.--Urjanhai 5. joulukuuta 2009 kello 18.17 (EET)

No miten olisi merkittävyydelle vaikka parisataatuhatta kävijää, laaja valtakunnallinen huomio ja uutisointi jne. Yksittäisestä asuntomessualueesta saa vaikka SS-artikkelin, koska materiaalia ja uutisointia löytyy paljon. –☆Makele-90 5. joulukuuta 2009 kello 18.29 (EET)

Malline:Tynkä/Asuntomessualue vaan alulle ja sinne tuottamaan kasatynkiä joita ei harva jaksaa laajentaa, niin siitä vaan ja mielenkiintoa. Aika nopeasti asuntomessualue saa sinne tuon 200k käymään mutta kuinka kauan se on otsikoissa ja kuka muistaa kuka sen suunnitteli ja rakensi jne...Vandaaleitten artikkelit pois wikipediasta jos on lähteissä epäselvyyksiä D100a 5. joulukuuta 2009 kello 19.50 (EET)

Ja edelleen, jos noin on, niin vastaavasti ilmeisesti artikkeli Mattila (Sääksmäki) tulisi yhdistää kyläartikkeliin Vuorentaka (Sääksmäki). Mutta kun tuolla edelleen on noita Espoon pienalueita ja kaupunginosan osa-alueita, niin onko tästä edelleen luettavissa se (kenties hyvin kannatettava) linjaus, että suurimpien kaupunkien suurimpien kaupunginosien osa-alueet voivat olla merkittäviä, mutta eivät kaikkien kaupunkien kaikkien kaupunginosien kaikki pienet osa-alueet? Ja edelleen jos näin on, niin tulisiko tämä raja käydä konsensuskeskusteluin ja tarvittaessa poistoäänestyksin? Vai tulisiko poistaa myös suurimpien kaupunkien suurimpien kaupunginosien osa-alueita?--Urjanhai 5. joulukuuta 2009 kello 18.15 (EET)

Ja edelleen: jos tehdään tämä rajankäynti asteikolla kaupunginosa - kaupunginosan osa-alue, pienalue, niin tulisiko sama rajankäynti tehdä myös asteikolla kylä - kylään rinnastuva kulmakunta tai entinen koulupiiri? - Joskin tässä ehkä on se ero, että tarkoittamani kylään rinnastuvat entiset koulupiirit yleensä ovat suuruusluokaltaan kylän (joiden koko toki vaihtelee suuresti) kokoisia - ja jotkut (kuten esimerkiksi Kangasalan Saarikylät) voivat koostua useammastakin kylästä, joskin tyypillisempi on tapaus, jossa tällainen kulmakunta koostuu yhden tai (ehkä tavallisemmin) useamman kylän takamaista (kuten esim. Kärkölä (Pusula)). Kylissähän tätä puoltaisi ainakin se, että monissa tapauksissa tällaiset suuruudeltaan kylää vastaavat kulmakunnat ovat muuten paitsi virallisen kylästatuksen osalta täysin rinnasteisia virallisen kylästatuksen omaaviin kyliin. Tai jos rajaa haluttaisiin käydä niin esimerkiksi se että kulmakunta on entinen koulupiiri, voisi olla eräs mahdollinen rajakriteeri. Jolloin edelleen kyliksi tai niitä vastaaviksi yksiköiksi hyväksyttäisiin joko kylät tai entiset tai nykyiset koulupiirit, mutta ei mitä tahansa kulmakuntaa. Joskin ongelmana tässä voisi olla, että kylää käsittelevästä artikkelista ei aina näe päältä, onko se tällainen (mutta lähteitä on kyllä helppo löytää, kuten painettu peruskartta, paikallishistoriallinen kirjallisuus ja netissä esimerkiksi Suomen sukututkimusseuran sivuilla tai Maanmittaushallituksen uudistushakemistoissa Kansallisarkiston digitaaliarkistossa olevat kyläluettelot. Paitsi että koulujen vaiheista kertovia paikallishistorioita ei ehkä ole ihan joka paikasta) Joskin eihän tällaista selvitystyötä kukaan vaivaudu tekemään kuin oman kiinnostuksensa kohteena olevalta alueelta, ja kuntien sivuillakin (esimerkiksi Vesilahti) kyliksi nimitetään mitä tahansa kunnantoimistossa kartalle piirrettyjä aluejakoja (jotka tosin suuruusluokaltaan rinnastuvat kyliin, joten sikäli ei ole ongelmaa). Mutta jos nykyinenkin linja on (onko?) jo se, että kylän ei välttämättä tarvitse olla maarekisterikylä, niin silloinhan tämä kaikki oikeastaan sisältyy jo siihen. --Urjanhai 5. joulukuuta 2009 kello 18.51 (EET)

Eli lätkäistäänkö nyt merkittävyysleima jokaiselle Valkeakosken teollisuus- ja asuinalueelle, joka ei ole kaupunginosa (ja jolla ei artikkelin perusteella ole erityistä muuta merkitystä), ja jos ne poistetaan, niin olemmeko velvoitettuja luomaan vastaavat kaupungiosa-artikkelit ja siirtämään sisällöt niihin, vai poistetaanko vain raakasti siirtämättä mihinkään?--Urjanhai 5. joulukuuta 2009 kello 18.32 (EET)

Paras keino on vain poistaa kaikki ei merkittävä raina pois bittien taivaaseen vaan. Itse yritin luoda Parantala nimisestä kylästä artikkelin. Sekin on tynkä asteella ollut jonkin aikaa ja taitaa myös jäädä sellaiseksi Siten asuinalueieet kokonaan pois ja yhdistetään kyliin tai kaupunginosiin. Sitä pienenpiin osiin ei kannata uhrata aikaa. D100a 5. joulukuuta 2009 kello 19.05 (EET)

Otetaan nyt esimerkiksi Koivuniemi (Valkeakoski). Jos oletamme että Valkeakosken kaupungin yllä viitatulla oleva tieto kaupunginosien nimistä on virallinen (mistä senkin tietää?), niin tulisiko artikkelin tällöin antaa olla nykyisellä nimellään, siirtää se nimelle Raija – Koivuniemi (niin kuin se on kirjoitettu kaupungin sivuilla) vaiko kenties nimelle 14. kaupunginosa (Valkeakoski). Tai mitä tulisi tehdä kaupunginosalle, jonka nimi on (jos on?) koko komeudessaan tuo "Jyräänmäki - Haka-alue - Kaskela - Laiska - Lumikorpi - Naakanrinne - Naakka - Pässinmäki"? Ilmeisesti ainoa päätelmä on, että nimeltään yksiosaisiin voisi käyttää kaupunginosan nimeä, mutta muut tulisi nimetä kaupunginosan numerolla, koska ei noita yhdysnimiä varmasti kukaan käytä missään. Mitä sanoisi muun muassa kaupunginosa-asiantuntijana arvostamani Käyttäjä:Piisamson tähän? Lähteettömyyttähän lukuunottamatta tuo Koivuniemi (Valkeakoski) vaikuttaa ihan kelpo artikkelilta, ellei sitten satu sisältämään hyvin piilotettua vandalismia (jota tosin todennäköisesti samalta käyttäjältä on tavattu aiemminkin).--Urjanhai 5. joulukuuta 2009 kello 19.51 (EET)

Virallinen käytössä oleva nimitys ja artikkelissa myös "epävirallinen". Parasta että ei lähde kirjoittamaan mitään maarekisterin diaarinumeroita siitäkin tulee vain pääkipeeksi. Kannattaa yksinkertaisesti vain poistaa ja laittaa artikkelitoiveisiin, siten pääsee helpommalla ja seuraava joka luo uudestaan ne seurata sen kehittymistä tarkemmin. D100a 5. joulukuuta 2009 kello 20.43 (EET)

Piisamson näköjään jo aloitti ja itse jatkoin niiden artikkelien viitteistämistä kaupunginosiksi, jotka sellaisia sattuivat olemaan. Ja kun kaupunginosanumeroilla nimettyjä kaupunginosa-artikkeleita on jo pilvin pimein (esim. Turussa), niin ne vaikuttaisivat loogisilta tässäkin (vai mitä Piisamson sanoisi?). Joissakin kaupungeissa (esim. Pori) kaupunginosien numeroita tai niihin perustuvia nimityksiä käytetään jopa päivittäisessä puheessa ja tiedotusvälineissä, mutta vaikka harva turkulainen ehkä tietää kotikaupunkinsa kaupunginosien numeroita, niin varmaan niiden käyttö Wikipediassa on perusteltua. Ja jos näin on Turussa, niin miksi ei myös muualla, varsinkin jos (tästähän nyt tosin ei ole muuta tietoa, kuin mitä kaupungin sivuilla sattuu lukemaan) "nimet" ovat tuollaisia moniosaisia rimpsuja.--Urjanhai 5. joulukuuta 2009 kello 22.13 (EET)

Joillakin kaupungeilla on kaupunginosia, joiden virallinen nimi on esimerkiksi IV kaupunginosa. Tällöin nimitystä käytetään luonnollisesti monissa eri yhteyksissä, ja on tietysti syytä käyttää sitä Wikipediassakin. Kaikkien kaupunkien kaikilla kaupunginosilla on kuitenkin järjestysnumero, mutta sen olemassaolo ei tarkoita, että kaupunginosan nimi olisi vaikka 4. kaupunginosa. Nimeämiskäytännön mukaan tulisi käyttää sitä nimeä, jolla aiheeseen viitataan suomen yleiskielessä. Valkeakosken kaupunginosien osalta on tietysti hankala sanoa, mitä se tarkoittaa, kun kaupunginosista varmaankin puhutaan aika vähän Valkeakosken ulkopuolella. Voisi tietysti olettaa, että useimmat puhuvat Ulvajanniemestä, eivät 10. kaupunginosasta. Valkeakosken neljättä kaupunginosaa kutsuttaneen puhekielessä keskustaksi, mutta voisi kuvitella, että asiakirjallisuudessa puhutaan 4. kaupunginosasta eikä "Jyräänmäki - Haka-alue - Kaskela - Laiska - Lumikorpi - Naakanrinne - Naakka - Pässinmäestä". Tämä on tietysti spekulaatiota, asia saattaisi selvitä paremmin jos tutkisi Valkeakosken kaavoituspäätöksiä. -- Piisamson 5. joulukuuta 2009 kello 22.34 (EET)

Kokosin noista nyt kokeeksi pari kolme Valkeakosken kaupunginosa-artikkelia, jotka voi sitten nimetä uudelleen, jos niille löytyy jokin muu virallinen tai epävirallinen nimi kuin numero. Ongelma joka tästä kokeilusta kävi ilmeiseksi lienee se, että monet kaupunginosat vaikuttaisivat olevan sekä suhteessa yleiskielisiin nimityksiin (so. paikannimiiin) että alueiden toiminnalliseen hierarkiaan luultavasti aika satunnaisia, jolloin ainoa vaihtoehto ilmeisesti on käyttää niiden (mahdollisista) virallisista nimistä tai numeroista sitä, mikä sattuu olemaan vähiten yleiskielen vastainen, tai jos kaupunginosan alue näköjään vastaa likimain jotain käytössä olevaa paikannimeä (esim. Koivuniemi (Valkeakoski)) niin sitä. Joissain tapauksissa tämä onnistuu näköjään todennäköisesti ratkaista ilman paikallistruntemustakin, joissain taas paikallistuntemus voi auttaa. Eli hyvin siis (kuvittelisin) voi olla niin, että joillekin kaupunginosille löytyy niitä hyvin kuvaava nimi, mutta joillekin ehkä ei (tai sitten nimet ovat jossain mapissa valmiina, mutta eivät netissä). Eli nyt siis kovasti kaivattaisiin yllä mollaamani käyttäjän Käyttäjä:Boheemitaiteilija paikallistuntemusta (tai sitä mappia). --Urjanhai 6. joulukuuta 2009 kello 04.12 (EET)

Se on täytetty, eli nyt on luokassa Luokka:Valkeakosken kaupunginosat pelkkiä kaupunginosia, muut on yhdistetty kaupunginosa-artikkeleihin tai siirretty pääluokkaan. Eli vastaisiko luokan sisältö nyt yhteisön näkemystä? Niminä käytin rohkeasti kaupunginosien numeroita muiden kuin yksiosaisten kaupungin webbisivulla esiintyvien kaupunginosanimitysten osalta; jos paremmat nimet löytyvät, niin artikkelit on tarvittaessa helppo siirtää.--Urjanhai 6. joulukuuta 2009 kello 10.36 (EET)

Hyvältä näyttää. Nyt teollisuusalue-luokassa on enää kaksi teollisuusaluetta, jotka samanaikaisesti ovat kaupunginosia. Luokka on siis sinänsä asiallinen, mutta vajaa. Noin yleisenä ajatuksena minusta mahdolliset teollisuusalue-luokat voisi sijoittaa muualle kuin kaupunginosaluokkaan. Eräs vaihtoehto voisi olla perustaa Valkeakosken teollisuus -tyyppisiä luokkia, johon voisi sijoittaa teollisuusalueiden lisäksi ainakin paikkakunnan merkittävät tehtaat. -- Piisamson 6. joulukuuta 2009 kello 11.53 (EET)

Eiköhän kannata sittenkin laittaa jäitä hattuun ja kirjoittaa laajat artikkelit ensin kuopunginosista ja samaan artikkeliin laittaa teollisuusalueesta pari riviä. En ymmärrä miksi pitää laajentaa liian suureksi kun todellisuus tulee hyvin nopeasti vastaan ja luokista löytyy pari tynkäää jotka todellisuudessa voivat olla muualla. D100a 6. joulukuuta 2009 kello 12.32 (EET)

Ehkä kannattaisi, mutta kun meillä ei ole sellaista Wikiprojektia, joka hoitaisi tämän aiheen artikkeleiden priorisointia. Ja vaikka olisikin, sen priorisointi ei olisi pakottavaa, vaan käyttäjät kirjoittavat artikkeleita siitä mistä haluavat kirjoittaa. Luokittelujärjestelmää puolestaan on luontevaa kehittää sen mukaan, millaisia artikkeleita on olemassa ja ehkä jossain määrin millaisia artikkeleita on tulossa. Yllä olevaa esitystä en tosin tarkoittanut ratkaisuksi erityisesti Valkeakosken luokitteluun, vaan ylipäätään teollisuuspaikkakuntien. -- Piisamson 6. joulukuuta 2009 kello 12.36 (EET)

Kannnatta perustaa sellainen ryhmä joka päivittää jokaista kaupungin tai kirkonkylän "kaupunginosan" artikkelia. Katselin Kuokkala (Jyväskylä) eli Jyväskylän Kuokkalasta kertovaa kaupunginosasta kertovaa artikkelia ja huomasin että se oli jäännyt kesken ja päivittämättä osin myös huonosti kuvitettu jne.. Kaiken paras olisi laatia jokaisesta kaupunginosasta luettelo josta kukin voisi laatia artikkelin jos kiinnostaa ja sitä kautta laajentaa esimerkkinä Saksalaisten vankileirit Suomessa 1941–1945 Panostakaa laatuun eikä määrään D100a 6. joulukuuta 2009 kello 12.47 (EET)

Luokan Luokka:Valkeakosken teollisuusalueet voi ehkä tosiaan poistaa vajaana, ja luokka tyyppiä Luokka:Valkeakosken teollisuus voisi luultavasti olla parempi (enkä nyt ole enää niin varma koko teollisuusalueet -luokastakaan, vaikka sille nyt löytyikin sisältöä). Kuitenkin luokittelun olisi parempi lähteä ylhäältä kuin alhaaltapäin. --Urjanhai 6. joulukuuta 2009 kello 13.02 (EET)

Meillähän on jo Luokka:Suomen teollisuus, mutta tarvitaanko väliin Luokka:Suomen teollisuus paikkakunnittain? -- Piisamson 6. joulukuuta 2009 kello 13.19 (EET)

Riippuu kai siitä, mikä tulisi olemaan luokan sisältö kummassakin vaihtoehdossa. Jos paikkakuntia tulisi iso joukko, niin ne ehkä olisi parempi niputtaa yhteen. Luokka:Suomen museot voisi ehkä olla vertauskohta. Siinä väliluokka luultavasti helpottaa luokan hallintaa, mutta oma paikkakuntaluokka on vain suurilla museopaikkakunnilla, ja muut ovat suomen museoiden alla. Kun taas kirkoissa, joita on enemmän päädyttiin suurimpien paikkakuntien kuntaluokkien ohella maakuntaluokkiin, mutta museoita oli sen verran vähemmän (kuten oletettavasti tehtaitakin) että riittäväksi luokitukseksi osoittautui suurimmat aiheen paikkakunnat ja valtakunnallinen luokka + sijainnin mukaan -luokka pääluokan hallittavuuden parantamiseksi.--Urjanhai 6. joulukuuta 2009 kello 13.37 (EET)

Joo, en usko että maakuntaluokat ovat tarpeen, mutta ehkä tuo paikkakunnittain-väliluokka puolustaisi paikkaansa, jotta Luokka:Suomen teollisuus ja sen jo olemassaolevat alaluokat eivät tule hankalaksi käyttää. Luonnollisesti paikkakuntakohtaisia luokkia on perusteltua tehdä vain niille paikkakunnille, joilla on riittävästi merkittäviä luokiteltavia kohteita. Vähimmäismääränä on kai yleensä pidetty kolmea. -- Piisamson 6. joulukuuta 2009 kello 13.46 (EET)

Mutta mikä olisi teollisuus- ja teollisuusalueluokkien suhde? Ilmeisesti sisäkkäinen, eli teollisuusalueet teollisuuden alla koko Suomessa mutta paikkakunnittaisten teollisuusluokkien rinnalla? Juuri tämän takia tämä alhaalta päin lähtenyt teolisuusalueluokitus vähän epäilyttää.--Urjanhai 6. joulukuuta 2009 kello 13.41 (EET)

Jos mainitut teollisuusluokat luodaan, en kannata ainakaan paikkakunnittaista teollisuusalueluokittelua. Tuskinpa minkään paikkakunnan teollisuusluokka olisi niin suuri, että luokan käytettävyys paranisi alaluokasta. -- Piisamson 6. joulukuuta 2009 kello 13.46 (EET)

Totta. Ja teollisuusluokka kattavampana on parempi kuin teollisuusalueluokka. Eli luokan Valkeakosken teollisuusalueet voinee poistaa? Meneekö roskamerkinnällä vai pitääkö kyseenalaistaa?--Urjanhai 7. joulukuuta 2009 kello 15.24 (EET)