Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 145

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Epäluotettava toimittaja tai muu

Tämän kysymyksen on pakko olla esitetty jokus. Mutta kerta kiellon päälle: voiko luotettaviksi lähteiksi kelpaavista saada poistettua esim. Ankkalinnan Sanomien toimittajan XYZ tuotokset, jos voi osoittaa toimittajan XYZ valehdelleen -kerran... kaksi... kolme? Onko tästä olemassa mitään ennakkotapauksia? --J. Sketter (keskustelu) 5. kesäkuuta 2018 kello 20.30 (EEST)

No siis normaalia lähdekritiikkiä käytetään eli jos tiedetään lähteessä olevan virheitä, niin eipä niitä ole mikään pakko käyttää. Jos epäluotettavina pidettyjä lähteitä käytetään, niin voidaan tekstiin pistää, että lähteen X mukaan asia on Y. --Zache (keskustelu) 5. kesäkuuta 2018 kello 23.44 (EEST)

Mun mielestä toi on vähän huono neuvo. Nyt saa siis sellaisen käsityksen, että jos artikkelissa lukee "lähteen X mukaan.." niin sen kirjoittanut muokkaaja on epäillyt lähteen luotettavuutta. -kyykaarme (keskustelu) 6. kesäkuuta 2018 kello 09.19 (EEST)

Ehkä ajatus käy paremmin ilmi Wikipedia:Tarkistettavuus -käytännöstä josta sen omin sanoin muotoilin: Joskus tietty väite voidaan löytää vain epäluotettavasta lähteestä, kuten keltaisesta lehdistöstä. Yleensä nämä tiedot eivät ole merkittäviä, mutta jos tieto pitää kuitenkin säilyttää, liitä se lähteeseensä. Esimerkiksi: Brittiläisen iltapäivälehden The Sunin mukaan yhdysvaltalaisella on keskimäärin 3,8 serkkua ja 7,4 veljenpoikaa tai -tytärtä. --Zache (keskustelu) 6. kesäkuuta 2018 kello 09.27 (EEST)

Lause on peräisin en.wikistä. Meillä ei ole samassa mielessä keltaista lehdistöä kuin Briteissä tai Yhdysvalloissa. Täällä hölynpölyllä on lyhyet jäljet. --Abc10 (keskustelu) 6. kesäkuuta 2018 kello 10.08 (EEST)

Mun mielestä se on huono neuvo vaikka se olisi kirjoitettu käytäntöön. The Sun -esimerkki on hölmö: esimerkkien pitäisi olla käytännöllisiä eikä pöhköyksiä. Tuo kohta on käännetty en-wikistä vuonna 2005, eikä sitä enää ole en-wikin käytäntösivulla. -kyykaarme (keskustelu) 6. kesäkuuta 2018 kello 20.18 (EEST)

Samaa mieltä, esimerkeissä ei kannata neuvoa käyttämään The Sunin kaltaisia lehtiä lähteinä. --Ukas (keskustelu) 7. kesäkuuta 2018 kello 19.49 (EEST)

Kyllä kai sen että jonkun mukaan voi ilmoittaa muustakin syystä kuin että epäilisi lähteen luotettavuutta. Näinhän tehdään aivan yleisesti nimenomaan myös wikipedian ulkopuolisissa lähteissä. --Urjanhai (keskustelu) 6. kesäkuuta 2018 kello 09.55 (EEST)

Melkein odottaisin, että kerrot kuka tämä "Ankkalinnan Sanomien" toimittaja on ja missä hän on valehdellut, tai siis että hänen on todistettu valehdelleen. TUotokset on helpompi karsia, jos kysymys on "toimittajasta" eikä toimittajasta. --Abc10 (keskustelu) 6. kesäkuuta 2018 kello 09.59 (EEST)

Yksittäisen toimittajan julistaminen valehtelijaksi wikipediasa huutoäänestyksellä kärmettä pyssyyn ajamalla nyt ei voisi olla mitään muuta kuin uutta tutkimusta, jota wikipediassa kuuluu välttää. Ajankohtaismediat joissa on toimittajia ovat yleisesti, luotettavimmatkin., lähempänä primäärilähteitä kuin esim. tutkimus ja kirjallisuus, samalla kun esim. historiantutrkijoille se mitä he janoavat, tuottaessaan meille luotettavaa tutkimusta sekundäärilähteeksi, ovat juuri primäärilähteet.--Urjanhai (keskustelu) 6. kesäkuuta 2018 kello 10.13 (EEST)

Kysymykseni ydin olikin se, että tuollaiseen yleistasoiseen kysymykseen ei voi saada toivomaansa vastausta, että "Ankkalinnan Sanomien toimittajan XYZ tuotokset voi poistaa". Pitää yksilöidä ja todistaa tai jää vastausta vaille. --Abc10 (keskustelu) 6. kesäkuuta 2018 kello 10.20 (EEST)

Tietysti tänne kirjoittaessamme voimme ja meidän pitääkin valikoida lähteitä kriittisesti. Ja joku taas sitten voi olla kriittinen meidän valikointiamme kohtaan. Kriittisyys tällöin yleensä voidaan perustella eri lähteillä ja useammat lähteet lopulta ratkaisevat.--Urjanhai (keskustelu) 6. kesäkuuta 2018 kello 10.17 (EEST)

Lähteissähän väistämättä on virheitä, luotettavimmissakin. Varmasti myös jokainen toimittaja tekee virheitä. Toisaalta paljon virheitä tekevä tai vaikka kerran plagiaatista kiinni jäänyt toimittaja yleensä saa potkut ja virheitä yleensä oikaistaan ja plagiaateista kerrotaan. Yksittäinen virhe missä tahansa lähteessä on yleensä osoitettavissa virheeksi jollain muulla lähteellä, ja tätähän aiheista Wikipediaan kirjoittaessaan joutuu tekemään tämän tästä. Esim. kaikenlaisissa sanomalehdissä yleensä on paljonlaisesti virheitä ja epätarkkuuksia, vaikka ne olisivat laadukkaitakin, ja siksi vuosien myötä kun ajankohtaisista aiheista kertyy kirjallisuutta ja tutkimusta, sanomalehtien sillisalaattia pitäisi pyrkiä päivittämään kirjallisuudeksi ja tutkimukseksi. Mutta silti kirjallisuus ja tutkimuskin käyttävät sanomalehtiä. Mutta kriittisesti, historiantutkijoillahan on joskus lähdeluettelossakin erikseen "aikalaislähteet" ja "tutkimuskirjallisuus", ja molempiin tietenkin kohdistuu lähdekritiikki.--Urjanhai (keskustelu) 6. kesäkuuta 2018 kello 10.07 (EEST)

Tuo on hyvin sanottu. Voisit kirjoittaa käytäntösivun uusiksi. Nyt siinä on OK johdanto, mutta sen pidemmälle ei sivua kannata lukea. -kyykaarme (keskustelu) 6. kesäkuuta 2018 kello 21.32 (EEST)

Varaudutaan sitten tällaisiin lehtiotsikoihin: "Wikipedia ryhtyi vastamediaksi – alkaa julkaista toimittajien mustaa listaa!". Meillä ei täällä Wikipediassa oikein ole edellytyksiä sellaisen listan laatimiseen, mutta jos jokin tasapuolinen faktantarkastaja ryhtyisi julkaisemaan luetteloa erityisen paljon virheitä tekevistä toimittajista, voisimme ottaa sen käyttöön. Meidän täytyy siihen asti jatkaa valtamedian sylikoirana, joka ei ainakaan virallisesti jaa luotettavien lähteiden käyttämiä toimittajia vuohiin ja lampaisiin. Sanavalinnoilla voi toki ilmaista, että jokin väite on vain tietyn kirjoittajan tai julkaisijan mielipide eikä mikään kiveen hakattu totuus. --Savir (keskustelu) 6. kesäkuuta 2018 kello 11.19 (EEST)

Sekä kriitinen kirjoittaja että toivon mukaan myös kriittinen lukija toivon mukaan ymmärtävät erottaa toisistaan asiat jotka ovat faktoja, tyyliin 1+1 = 2 ja asiat, joista väistämättä on erilaisia näkemyksiä. Jos syntyy eriäviä näkemyksiä siitä, mitkä asiat kuuluvat mihinkin näistä, niin pitää keskustella ja argumentoida. Joka tapauksessa on paljon asioita, joissa sanonta "X:n mukaan" ei ole eufemismi epäilyttävyydelle vaan normaalia peruskauraa selkeässä esityksessä joidenkin tyyppisten asioiden kohdalla. (Esim. kielitieteessä suomen kielen tutkija X vuonna Y lausui näin ja tutktija Z vuonna Å lausui näin. Tai sama elokuva-arvostelussa.)--Urjanhai (keskustelu) 6. kesäkuuta 2018 kello 12.11 (EEST)

Heh. Kysymys tuli mieleen enkku-wikissä, jossa "luotettavista lähteistä" on tehty jonkinlaista byrokratiaa. Ehkäpä tuumailu pitäisi esittää siellä. Hyvä tai huono, pidän suomenkielistä wikipediaa paljon enemmän tervettä järkeä käyttävänä ja jalat maassa olevana. Voi toki olla tekemistä muokkaajien määrän kanssa. Enkkuwikiin mikä tahansa kohu vetää heti poppoota kuin hunaja kärpäsiä. Mutta ehkä kuitenkin myös kansanluonteen kanssa. Voihan minulla ollakin tuossa seinällä musta lista poliittisesti epäilyttävistä toimittajista... kunhan tästä isona pääsen sisäministeriksi, niin alan jakaa oikeutta kuten sitä kuuluu jakaa o_O. --J. Sketter (keskustelu) 7. kesäkuuta 2018 kello 22.40 (EEST)

Varmaankaan ja onneksi niin ei käy. --Esamatti1 (keskustelu) 7. kesäkuuta 2018 kello 23.27 (EEST)

Yksi keino on pyrkiä välttämään verkkolehtiä lähteinä. Ottaa mieluummin painetusta sanomalehdestä. Tai jostakin kirjasta. Verkkolehdillä on varmaankin jokin semmoinen hierarkia, jossa iltapäivälehtien yläpuolella on paremmat lähteet, kuten Helsingin Sanomat, Aamulehti ja Turun Sanomat. Ja alapuolella 7päivää. --Hartz (keskustelu) 6. kesäkuuta 2018 kello 21.30 (EEST)

Ei ole tietokirjoissakaan usein hurraamista. Suomessa ja muilla pienillä kielialueilla niitä ei juuri ole varaa kustannustoimitella tai tarkistella. Viime aikoina olen kirjoittanut artikkeleja kevyen musiikin kappaleista ja huomannut, että esim. Suuren toivelaulukirjan nuottien yhteyteen kirjoitetut kappaleiden lyhyet taustatekstit ovat usein ihan puuta heinää. Nuoteissa ja sanoituksissa en ole isompia virheitä huomannut. –Kotivalo (keskustelu) 17. kesäkuuta 2018 kello 14.09 (EEST)

Onko suomalainen laatulehdistö enää täysin luotettava lähde? Toimittajat sotkevat mielipiteitään faktoihin eivätkä edes pyri objektiivisuuteen. Helsingin Sanomat on nykyisellään kuin jokin Tulva- tai Voima-lehden liite. Onko enää suomalaista laatulehdistöä? Artikkelit - joita toimittajat itsekin tosin kutsuvat vain "jutuiksi" - ovat lisäksi täynnä asiavirheitä. Päivä alkaa pidentyä kevätpäiväntasauksesta, Suomi sijaitsee läntisellä pallonpuoliskolla, Helsingistä voi kulkea rantaviivaa pitkin kaakkoon, 40% = neljännes, Milano on Italian pääkaupunki, tulot = varallisuus, Varsinais-Suomi = Luoteis-Suomi, sää = ilmasto. Alkeellisia virheitä on päivittäin ja niiden tunnistamiseen riittää peruskoulun kuuden ensimmäisen luokan suorittaminen. Tästä taas tulee mieleen, kuinka paljon virheitä mahtavatkaan vilistä esim. tiedeartikkelit, siis virheitä joiden tunnistaminen edellyttää asiantuntemusta. -- Drefer (keskustelu) 30. kesäkuuta 2018 kello 11.42 (EEST)

Omasta kokemuksesta voin sanoa, ettei asiasta (esim. tiede tms.) missä tarvitaan erityisasiantuntemusta, ei pidä käyttää jotain perusmediaa lähteenä. Ne ovat lähes poikkeuksetta aina täynnä asiavirheitä ja muutenkin erittäin heikko laatuisia. Mieluiten käytetään tieteellisiä lähteitä tai sitten aiheeseen erikoistunutta mediaa, tosin sitäkin varauksella. Varsinkin useat, jos ei kaikki suomalaiset IT-mediat tuottavat erittäin heikko laatuisia artikkeleita ja ovat useimmiten täynnä asiavirheitä. --4shadoww (keskustelu) 30. kesäkuuta 2018 kello 12.00 (EEST)

Onneksi on Wikipedia josta tiedot voi tarkistaa jos laiska toimittaja viitsisi vaivautua. Luotettavaa, neutraalia, laadukkaalla kielellä kirjoitettua, lähteillä varmistettua tietoa. --Bantomiini (keskustelu) 30. kesäkuuta 2018 kello 12.41 (EEST)

Valitettavasti juuri tästä syystä väärät tiedot jäävät elämään. Aivan liian moni toimittaja käyttää faktantarkastukseen ja tiedon hakemiseen vain yhtä lähdettä ja pelottavan monella se on Wikipedia.--MAQuire (keskustelu) 30. kesäkuuta 2018 kello 12.50 (EEST)

En ole tutustunut hirveästi ei-suomalaiseen lehdistöön mutta liekö se sen luotettavampaa. Pakko tässä kuitenkin on johonkin esittää uskovansa, jos haluaa Wikipediaan lähteiden pohjalta kirjoittaa. Lehdistön ja nettisivujen (tv:stä ja radiosta puhumattakaan) ongelma on se, että niiden on pakko julkaista koko ajan jotain osoittaakseen olevansa olemassa ja tienatakseen elantonsa (ja ylellisyytensä), joten määrä pääsee korvaamaan laadun. --Lax (keskustelu) 30. kesäkuuta 2018 kello 12.55 (EEST)

Aivan sama ongelma on kirjankustantajilla: koko ajan on julkaistava, ja myöhässä oleva huono käsikirjoitus on painettava tarkistamatta että pysytään julkaisuaikataulussa. Ja tieteellisissä teksteissähän julkaisutoiminta on mennyt jo ihan rikolliseksi tekaistuine, maksullisine tiedejulkaisuineen. Oikeastaan juuri mihinkään lähteisiin ei voi nykyään luottaa, sillä hyvääkin tarkoittavat lähteet pilaa usein kiire ja rahanahneus. Ja jos käyttää pelkästään ehdottoman tieteellisiä lähteitä eikä osaa niiden tietoa popularisoida, tuloksena on fi-Wikipedian matematiikan ja kemian alan artikkelien kaltaista munkkilatinaa, josta ei ole hyötyä juuri kenellekään. –Kotivalo (keskustelu) 30. kesäkuuta 2018 kello 13.06 (EEST)

Tämän keskustelun rinnalla Trump kalpenee. --Bantomiini (keskustelu) 30. kesäkuuta 2018 kello 13.38 (EEST)

Ehdotus linkkikäytännön lisäyksestä

Ehdottaisin, että suomenkielisen wikin tyylioppaassa otettaisiin käyttöön en-wikin tapainen ohje yksiköiden linkittämiseen liittyen. Englanninkielisen wikipedia ohjeessa yksiköt suositellaan linkitettäväksi, jos ne ovat epätavallisia ja suurella todennäköisyydellä lukijakunnalle tuntemattomia (esim. kandela, barni, troy-unssi, piiru). Vastaavasti yleissivistykseen kuuluvat yleisimmät yksiköt jätettäsiin linkittämättä (esim. metri, kilogramma, sekunti). --Msaynevirta (k · m) 30. kesäkuuta 2018 kello 21.21 (EEST)

Ei hullumpi idea, voisin kannattaa. --Prospero One (keskustelu) 30. kesäkuuta 2018 kello 21.56 (EEST)

Tietyin poikkeuksin, eli esim. fysiikkaa käsittelevissä artikkeleissa kannattaa wikittää tutummatkin yksiköt, sillä lukijaa saattaa kiinnostaa niiden määritelmät. --Otrfan (keskustelu) 30. kesäkuuta 2018 kello 22.05 (EEST)

Tämä on hyvä peruste linkitykseen useimmissa muissakin asioissa: Asia voi hyvinkin olla lukijalle tuttu, mutta asiayhteyden takia lukija voi silti olla kiinnostunut lisätiedoista muustakin syystä kuin ettei tietäsi kyseinen sana tai asia tarkoittaa. --Urjanhai (keskustelu) 2. heinäkuuta 2018 kello 11.37 (EEST)

Voi mielestäni käyttää, en näe pointtia linkittää joka paikassa yleissivitykseen kuuluviin SI-suureisiin paitsi jos se asiayhteydessä kannattaa erityisesti mainita (jos ei ole tieteisiin liittyvä artikkeli vaikkapa). Ipr1 (keskustelu) 30. kesäkuuta 2018 kello 22.32 (EEST)

Kuulostaa järkevältä, kannatan. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 30. kesäkuuta 2018 kello 23.27 (EEST)

Vastustan tällaista ideaa. Yksiköiden linkittäminen yhden kerran artikkelissa tulee sallia, miksi pitäisi olettaa lukijoista tiedoista tai tiedon halusta mitään. Kuka päättää mikä on lukijalle tuntematon suure.--Phiitola (keskustelu) 1. heinäkuuta 2018 kello 21.24 (EEST)

Tämäkin on totta: ei tule olettaa, ja toisaalta sellaisellakin lukijalla, joka tietää, mitä sana tai asia tarkoittaa, voi olla asiayhteyteen liittyen jokin sitä koskeva lisätiedon tarve. --Urjanhai (keskustelu) 2. heinäkuuta 2018 kello 11.40 (EEST)

Juu, ainakin kaikki harvinaisemmat tai muuten helposti väärin ymmärretyt voisi linkittää. --OneMember ^(keskustelu) 1. heinäkuuta 2018 kello 02.13 (EEST)

Kannatetaan. --4shadoww (keskustelu) 1. heinäkuuta 2018 kello 21.52 (EEST)

Maalaisjärjen vankkumattomana kannattajana pidän tätä hyvänä aloitteena. --Vilhokki (keskustelu) 1. heinäkuuta 2018 kello 21.55 (EEST)

Juu, turha on esim. Keihäänheitto-artikkelissa linkittää (kilo)grammaa kerrottaessa keihään painoa. Lukijalta voidaan odottaa edes pientä yleissivistystä. --Lax (keskustelu) 2. heinäkuuta 2018 kello 12.12 (EEST)

Jätän kuitenkin äänestämättä, koska tiukka sanamuoto ei ota huomioon Otrfanin ja Ipr1:n yllä esittämiä poikkeustilanteita (vaikkakin säännön alkuosasta ne voi päätellä). --Lax (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 13.53 (EEST)

Hyvä huomio, ja kannatettava aloite. --Ukas (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 11.50 (EEST)

Kannatan periaatetasolla. Voisi kuitenkin neuvoa (kun kyseessä on tyyliopas), että myös ne termit kannattaa linkittää, mistä on luettavissa selvästi asiaan liittyvää lisätietoa. --J. Sketter (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 22.35 (EEST)

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Mielipidetiedustelu

Ehdotan, että linkkiohjeeseen lisätään uusi kohta ”Joitain ohjeita” -osioon:

”Yksiköt linkitetään, jos ne ovat kontekstista huolimatta helposti väärin ymmärrettävissä, niitä käsitellään artikkelissa tai sen osassa taikka ne ovat oletettavasti lukijakunnalle tuntemattomia (esim. kandela, barni, troy-unssi ja piiru). Vastaavasti yleissivistykseen kuuluvia yksiköitä, kuten metri, kilogramma ja sekunti, ei linkitetä.”

Alla voi ilmoittaa kantansa muutosehdotukseen. Ehdotus on auki 10. heinäkuuta 2018 asti ja voidaan sitten sisällyttää käytäntöön, jos se saa tarpeeksi suuren enemmistön tuen. --Msaynevirta (k · m) 3. heinäkuuta 2018 kello 13.19 (EEST)

Ehdotuksessa on kyllä järkeä, mutta siihenkään ei ole aiheellista suhtautua kovin yksioikoisesti eikä lähteä esimerkiksi muokkausestolinjalle kuin suhteellisen selkeissä vandalismitapauksissa. Karkea esimerkkinä artikkelissa Metri pitää voida linkittää esimerkiksi senttimetriin. --Höyhens (keskustelu) 8. heinäkuuta 2018 kello 12.17 (EEST)

Tai tuo nyt oli huono esimerkki kun siellä on ohjaussivu takaisin. Mitä tulee kysymykseen onko joku havainnut liiallista mittayksiköiden wikitystä vastataan että on kyllä, arvatenkin lapsilta. --Höyhens (keskustelu) 8. heinäkuuta 2018 kello 12.21 (EEST)

Kannatan lisäystä

1. --Msaynevirta (k · m) 3. heinäkuuta 2018 kello 13.19 (EEST)
2. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 3. heinäkuuta 2018 kello 14.40 (EEST)
3. Kannatus. --Linkkerpar™ 3. heinäkuuta 2018 kello 15.34 (EEST)
4. --Ukas (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 23.28 (EEST)
5. --Prospero One (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 00.11 (EEST)
6. --4shadoww (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 11.14 (EEST)
7. --OneMember ^(keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 12.36 (EEST)
8. --Vilhokki (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 16.47 (EEST)
9. --Pahkiqaz (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 18.00 (EEST)

Vastustan lisäystä

1. Samoin perustein kuin yllä. Tällaista kirjattua ohjetta ei vain tarvita vai onko joku havainnut liiallista mittayksiköiden wikitystä.--Phiitola (keskustelu) 5. heinäkuuta 2018 kello 19.35 (EES

Arkistoitu ja lisätty ohjeeseen

Mielipidetiedustelussa ehdotettua lisäystä kannatti yhdeksän käyttäjää yhden vastustaessa. Arkistoin ehdotuksen ja lisään ehdotuksessa mainitun kohdan käytäntöön. --Msaynevirta (k · m) 11. heinäkuuta 2018 kello 12.13 (EEST)

Vainu.io onko luotettava lähde?

Onko tuo Vainu.io luotettava lähde. Käyttäjä:LS1234556 lisäilee sitä lähteeksi yritysartikkeleihin Muokkaukset/LS1234556. Lisäili aiemmin niitä IP:llä Muokkaukset/195.192.250.21 kunnes hänelle kerrottiin että hänen pitäisi kertoa jos on yrityksen palkkalistoilla Keskustelu käyttäjästä:195.192.250.21. Olen tarkistanut muutamia numerotietoja ja ne eivät pidä yhtä muiden lähteden kanssa kaikilta osin ja numerotiedoissa myös käytetään pistettä pilkun sijaan. Yritin myös kysyä käyttäjältä mutta ei vaivautunut vastaamaan minulle. --Linkkerpar™ 12. heinäkuuta 2018 kello 12.51 (EEST)

Ei pitäisi käyttää. Vainuhan on jonkun sortin yritysmyynnin apuväline, jota monien firmojen myyjät käyttävät hyödykseen, kun etsivät uusia liidejä. Se kerää tietonsa erilaisilta verkkosivuilta, ja luotettavuus varmaan riippuu siitä, mistä tietoja kerätään. --PtG (keskustelu) 12. heinäkuuta 2018 kello 13.07 (EEST)

On ehtinyt tuolla tunnuksella ja IP:llä aika paljon muokkailla. --Linkkerpar™ 12. heinäkuuta 2018 kello 13.28 (EEST)

Hei! Olen uusi Wikipedian käyttäjä ja haluan ehdottomasti noudattaa kaikkia Wikipedian käytäntöjä, joten kiitos palautteestanne, korjaan kaiken käytäntöjen mukaiseksi. Tarkoituksenani on päivittää nyt kesällä (kun on vähän ylimääräistä aikaa töissä) vanhentuneita, lähteettömiä, sekä puuttuvia taloustietoja yrityksistä. Nämä lisäämäni tiedot ovat suoraan yritysten ilmoittamia lukuja (jotka on tarkistettu). Jos asiassa on mitään epäselvää, niin kuulen mielelläni teiltä, miten voisin korjata nämä epäselvyydet! Ystävällisin terveisin --LS1234556 12. heinäkuuta 2018 kello 13.36 (EEST)

Ongelma ei ole se piste siinä missä pitäisi olla pilkku, vaan se ettei Vainu.io:ta pitäisi käyttää lähteenä. Miksi et linkitä suoraan lähteestä jos et kerran mainosta ja yritä haalia asiakkaita Wikipedian kautta vaan käytät tätä omana mainoskanavanasi? --Linkkerpar™ 12. heinäkuuta 2018 kello 14.28 (EEST)

Hei Linkkerpar, Minä referoin tietoja yrityksen perustiedoista kyseistä yritystä koskevalle yrityskorttisivulle Vainun sivustolla (suora linkki yrityskorttiin), koska yritykset eivät itse anna mitään linkattavaa, koska saamme nämä perustiedot heidän tilinpäätöksistään, joihin ei löydy linkkejä. Vainussa oleva yrityskortti on siis alkuperäisin lähde, jonne pystyn linkittämään lähteen. Kerroinkin jo toisaalla, että: Sain tämän tiedontäydentämisidean, kun selailin artikkeleita, joihin oli vastaavalla tavalla lisätty (oleellista) tietoa mm. St1, Lassila & Tikanoja, Wärtsilä ja Ahlstrom-Munksjö . Näissä artikkeleissa käyttäjät olivat viitanneet tiedon lähteeksi Vainua vastaavia sivustoja, kuten Fonecta Finder ja Kauppalehti. Ystävällisin terveisin, --LS1234556 12. heinäkuuta 2018 kello 18.28 (EEST)

Teidän yrityksennne, jolla on viime vuonna ollut liikevaihtoa 2,1 miljoonaa [1], ja tarkistaa siis kaikki 108 miljoonasta tietokannasta kerätyt tiedot ja sen lisäksi vielä käy läpi paperilla olevia tietoja jotka joku sitten naputtelee sinne teidän sivullenne käsin ja vieläpä virheettömästi. Kun kävin niitä teidän sivujanne läpi noin kymmenen sivun verran ja vertasin Kauppalehteen ja Fonectaan niin siellä oli eroja ja nyt sinä vai väität että nämä joita on pidetty luotettavina lähteinä ovat laittaneet virheellistä tietoa esiin ja teidän yrityksenne tiedot ovat oikeampia kuin noiden. Vaikuttaako tämä sinusta uskottavalta? Minusta tuntuu että yrität nostaa teidän sivuanne esiin hakukonenäkyvyydessä korjaamalla osan tiedosta ja käyttämällä lähteenä teidän tekemäänne sivua lähteenä. Kuulostaa aivan siltä kun sinusta ei olisi mitään ongelmaa jos tekisin kotisivut jota sitten käyttäisin lähteenä Wikipediassa. --Linkkerpar™ 13. heinäkuuta 2018 kello 03.46 (EEST)

Toiminta jatkuu vaan edelleen ja käyttäjä lisää tuota vainu.io:ta lähteeksi. --Linkkerpar™ 12. heinäkuuta 2018 kello 13.45 (EEST)

Kuten totesin toisaalla: Pahoittelut, en enää lisäile linkkejä, kun keskustelu minuun liittyen on käynnissä! Jatkoin linkkien lisäämistä koska en ymmärtänyt, että minun tulisi keskeyttää se keskustelun ajaksi. --LS1234556 12. heinäkuuta 2018 kello 18.28 (EEST)

Otin ihan randomilla yhden esimerkin, Ruohonjuuri. Sen tilinpäätöksessä on saatavilla jo Vainua uudemmat tiedot ja toisaalta vuoden 2016 tilastot poikkeavat Vainusta tuoduista. Tilinpäätöksen mukaan vuoden 2016 liikevaihto oli 19,6 miljoonaa, liikevoitto 1,1 miljoonaa. Liikevaihto on merkitty nyt artikkeliin oikein, mutta liikevoitto on merkittävästi pienempi. Mutta sinänsä LS1234556:lla on kyllä pointtinsa, sillä samanlainen lähde Finderikin on. --PtG (keskustelu) 13. heinäkuuta 2018 kello 07.34 (EEST)

Ainakin noissa artikkeleissa on eroja Elemenco Kauppalehti: Elemenco Finder: Elemenco.

Finnfoam Kauppalehti: Finnfoam Finder: Finnfoam.

Algol (yritys) Algolin omat sivut Algol-konsernin 2017 tulos.

Enkä käynyt edes kymmentä läpi. --Linkkerpar™ 13. heinäkuuta 2018 kello 11.36 (EEST)

Algolin kohdallahan on massiivinen virhe, sillä nyt vaikuttaa, että tuonne on merkitty jonkun tytäryhtiön tiedot, ei koko konsernin. --PtG (keskustelu) 13. heinäkuuta 2018 kello 13.38 (EEST)

Ongelma on minusta siinä että tämä Vainu.io käyttää omia sivujaan lähteenä jolloin tietoja on vaikea tarkistaa koska ei ole tietoa että mistä tiedot on haettu. Firma on niin uusi tulokas ettei siitä voi minusta olla varma että sen tiedot yrityksistä ovat kunnossa kun noin pienellä haulla löytä jo virheitä, ja tuolla Algolilla on tilinpäätös netissä saatavana niin minusta pitäisi silloin käyttää sitä. Tietääkseni Finderillä ja Kauppalehdellä ei ole Wikipediassa muokkaajia jotka lisäisivät niiden linkkejä heidän palkkalistoillaan, tosin enhän voi asiaa tietää varmaksi. Sivuillaan Vainu mainostaa käyttävänsä massiivista tekoälyn hyödyntämistä, ja täällä väittää että tiedot ovat tarkistettuja. Aika hyvä tulos noin pieneltä yritykseltä jos tarkistaa kaikki 108 miljoonan tietokannan hausta kerätyt tiedot. Minusta tässä on tarkoituksena nostaa yritystä hakutuloksissa ylös päin ja kalastella potentiaalisia asiakkaita. Nuo yritykset joiden wp-sivulla on Vainua tarjottu lähteeksi, eivät edes varmaan ole heidän asiakkaitaan kun sivuja ei muuten korjattu. Jos olisivat asiakkaita niin tämä muokkaaja korjaisi varmaan niitä sivujuja muutenkin. Monissa olisi ollut paljonkin korjattavaa, mutta ei tehty muuta kun korjattiin numerotietoja ja liitettiin oma sivu lähteeksi. --Linkkerpar™ 13. heinäkuuta 2018 kello 14.18 (EEST)

Botilla tehtävät muokkaukset, joista ei ole konsensusta

Lyhyesti: viittaan ylläpitäjien ilmoitustaululla viriteltyyn keskusteluun Wikipedia:Ylläpitäjien ilmoitustaulu/Arkisto 37#Botin estäminen osa 2, joka koskee MsaynevirtaBOT:in tapaa poistaa artikkeleista niiden aiheeseen oleellisesti liittyvien vuosilukujen sisäiset linkit. Kuten yllämainitusta keskustelusta on luettevissa, olen vaihtanut pari sanaa botin käyttäjän kanssa aikaisemminkin, ja hän osallistui myös keskusteluun ylläpitäjien ilmoitustaululla ainakin tuomalla oman näkemyksensä esille. Minusta aiheeton vuosilukulinkkien poistaminen pitäisi lopettaa.--Htm (keskustelu) 15. heinäkuuta 2018 kello 00.24 (EEST)

Kuvien poisto

Uusitun ohjeen ja ylläpitäjän ohjeistuksen mukaan kaikki kuvat pitäisi poistaa suku-, heimo-, lahko-, alaluokka-, luokka-, alakaari-, kaari- ja kunta-artikkeleista, koska ne liittyvät vain epäsuorasti artikkelin aiheeseen, eikä kuvituskuvia enää suosittella käytettävän artikkeleissa, minkä turvin kuvat olivat saaneet olla tähän asti. Saako nuo botilla pois vai täytyykö meidän ruveta urakoimaan?--MAQuire (keskustelu) 22. heinäkuuta 2018 kello 13.48 (EEST)

En nyt tajua mistä ohjeistuksesta täsmälleen puhut. Pistäisitkö tarkemmin missä noin on ohjeistettu? Jos kyse on jostain muuttuneesta ohjeesta, niin pistätkö diffin, koska sen verran erikoiselta ajatus äkkiseltään kuulostaa. --Zache (keskustelu) 22. heinäkuuta 2018 kello 13.54 (EEST)

Sanoisinpa peräti, että omituiselta kuulostaa. Etteikö esim. artikkeliin Käärmeet saisi laittaa yhtään puheena olevaan alalahkoon kuuluvan käärmeen kuvaa? Esimerkiksi kaikki Suomesta otettu kuvat kuvaavat Suomea paljon huonommin kuin jonkin käärmeen kuva käärmeitten alalahkoa. --Lax (keskustelu) 22. heinäkuuta 2018 kello 14.10 (EEST) LISÄYS: --Lax (keskustelu) 22. heinäkuuta 2018 kello 14.15 (EEST)

Niin siis liittyy toki laajemminkin ja Suomi-artikkelikin on väärin kuvitettu. Tosin nyt ohje on jostain syystä entisellään, joka muuttaa tilannetta taas aika paljon. Ja asiaa liittyy ohjemuutoksen lisäksi ylläpidon muokkausyhteenvetoon: "huonolaatuinen kuva, epätarkka. artikkeli kertoo päivästä, ei pihveistä. jokainen tietää miltä pihvit näyttävät". Artikkeli kertoo päivästä, ei pihveistä on hyvin yksiselitteinen ohjeistus, ettei artikkeleissa voi olla kuviaa, jotka eivät ole artikkelin aihe. Ohjeistuksen johdosta olen nyt kyseenalaistanut kuvan artikkeleista pihvi ja joulu ja kysynyt neuvoa yllämainitsemani kuvanpoistotalkoisiin liittyen. Kuten huomasittekin, noiden ulkopuolellekin jäää vielä aikamoinen kasa virheellisesti kuvitettuja artikkeleja. Mutta ensin kai pitää selvittää ohjeen sanamuoto, josta keskustelun Htm oli aloittanut.--MAQuire (keskustelu) 22. heinäkuuta 2018 kello 22.31 (EEST)

Hohhoijaa taas, tapauskohtainen harkinta ja terveen järjen käyttö on edelleen sallittua. --MiPe ^(wikinät) 22. heinäkuuta 2018 kello 22.44 (EEST)

Luonnollisesti. Paitsi meille alamaisille. No mennään sitten kaksilla säännöillä.--MAQuire (keskustelu) 22. heinäkuuta 2018 kello 23.43 (EEST)

Tuosta pihvistä ja suihinotosta on aika pitkä matka eläinten suku-, heimo-, lahko-, alaluokka-, luokka-, alakaari-, kaari- ja kuntakuvituksiin. Sitä paitsi yksittäisen ylläpitäjän yhteenvetoa ei pidä tulkita suoraan ylläpidon (kollegiaalisena instituutiona) ohjeistukseksi. Minä ehdottomasti kiellän tulkitsemasta omia yhteenvetojani ylläpidon ohjeistukseksi. --Lax (keskustelu) 23. heinäkuuta 2018 kello 00.16 (EEST)

Juu. Toivottavasti vielä muutama ylläpitäjätunnus käy rehvastelemassa.--MAQuire (keskustelu) 23. heinäkuuta 2018 kello 00.46 (EEST)

Rehvastelemassa? --Lax (keskustelu) 23. heinäkuuta 2018 kello 00.48 (EEST)

Minusta noissa molemmissa lauseissa joita on palloteltu Tämä ohje kuvailee kuvien lisäämisen Wikipediaan. tai Jokaisessa artikkelissa olisi hyvä olla ainakin yksi kuva. mutta ei kummassakaan missään sanota että kuvat pitäisi riipiä pois nyt noista suku-, heimo-, lahko-, alaluokka-, luokka-, alakaari-, kaari- ja kunta-artikkeleista, tai mistään muistakaan artikkeleista. Tuohon pihvi- ja imutuspäivään en ota kantaa. Minusta artikkeleissa on hyvä olla kuva tai kuvia. Joka tapauksessa ohjeen muutteluun pitäisi olla konsensus. --Linkkerpar™ 23. heinäkuuta 2018 kello 00.26 (EEST)

En ole ylläpitäjä, mutta minunkin mielestäni tapauskohtainen harkinta ja järjen käyttö on aina ollut ja on edelleenkin sallittua. Maailman sivu kuvia on lisäilty ja poisteltu erilaisin perustein, joista toisaet ovat hyviä ja toiset huonoja, ja joistakin perusteista on joskus erilaisia näkemyksiä, joita yleensä on mahdollista koettaa arvioida keskustelemalla. Keskustellaankohan tässä nyt rivien välissä ja ilman diffejä jostain yksittäisestä kiistasta, jota tähän ei ole linkitetty? En ehdi nyt ruveta kaivamaan keskusteluun osallistuneiden muokkaushistorioista.--Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2018 kello 09.11 (EEST)

Ilmeisesti osittain kyse on siitä, että näkymys kuvituskuvien tarpeellisuudesta ei saanut tukea. Kuten on useaan kertaan sanottu ei ohjeen mikään muoto edelleytä sitä, että kuvia ruvetaan karsimaan artikkeleista, mutta ei toisaalta sitäkään että artikkeleita täytetään vain jossain määrin aiheeseen liittyvällä kuvituksella. --MiPe ^(wikinät) 23. heinäkuuta 2018 kello 10.26 (EEST)

Ei kai se ole yksittäinen kiista, jos ohjetta muutetaan. Kyllä se koskee kaikkia. Paitsi että nyt kuulemma ohjeiden teksteillä ei ole mitään merkitystä, vaan jakamaton valta on ylläpidolla. Eipä yllättänyt.--MAQuire (keskustelu) 23. heinäkuuta 2018 kello 10.51 (EEST)

Tai sitten kyse on siitä, että muut eivät tulkitse ohjeen muutoksen johtavan automaattisesti kuvienkarsintapakkoon. Tähän tulkintaan on päätynyt myös käyttäjiä, jotka eivät ole ylläpitäjiä. Mutta totta kai kyseessä on tietenkin aina ylläpitäjät vs tavalliset käyttäjät-asetelma... Yleisesti ottaen katson, että kuvien lisäämisessä artikkeleihin pitäisi olla etusijalla kuvan laatu ja relevanssi aiheen kannalta. Ei se, että jokin kuva on oltava. --MiPe ^(wikinät) 23. heinäkuuta 2018 kello 11.22 (EEST)

Johti jo ainakin yhdessä artikkelissa.--MAQuire (keskustelu) 23. heinäkuuta 2018 kello 11.29 (EEST)

Eli suku-, heimo-, lahko-, alaluokka-, luokka-, alakaari-, kaari- ja kunta-artikkeleista kuvat pois?--MAQuire (keskustelu) 23. heinäkuuta 2018 kello 11.31 (EEST)

Ei. --MiPe ^(wikinät) 23. heinäkuuta 2018 kello 11.34 (EEST)

"Yleisesti ottaen katson, että kuvien lisäämisessä artikkeleihin pitäisi olla etusijalla kuvan laatu ja relevanssi aiheen kannalta. Ei se, että jokin kuva on oltava."--MAQuire (keskustelu) 23. heinäkuuta 2018 kello 11.36 (EEST)

Tarkoittaa esimerkiksi, sitä kun kuvaa hopeakuhankeittäjästä ei löydy, ei artikkelin mallineeseen laiteta piirroskuvaa jostain yleistyksestä linnusta. --MiPe ^(wikinät) 23. heinäkuuta 2018 kello 11.44 (EEST)

Eli ohjeen mukaan noin voisi tehdä? Vai miksi ylläpito muutti ohjetta?--MAQuire (keskustelu) 23. heinäkuuta 2018 kello 11.50 (EEST)

Ohjeen sanamuoto "Jokaisessa artikkelissa olisi hyvä olla ainakin yksi kuva." ei suinkaan tarkoita sitä, että jokaisessa artikkelissa on ihan ehdottaman pakko olla jokin kuva. En ole ainakaan nähnyt kenenkään tulkitsevan sitä niin. Näin ollen tuon tahallisesti kärjistetyn hopeakuhankeittäjäesimerkikn toteuttaminen ei ole järkevää. Sanotaan vielä, että en vastusta ohjeen sanamuodon pitämistä nykyisellään. Se on toiminut ihan kohtuullisen hyvin ja ongelmatilanteiet sen suhteen ovat harvinaisia.--MiPe ^(wikinät) 23. heinäkuuta 2018 kello 12.07 (EEST)

Totta. Ja ylläpitohan voi jatkossakin muuttaa ohjeita siksi aikaa itselleen sopivaan muotoon, kun on tarve, että edes näennäisesti on valtuutus tehdä kuten haluaa.--MAQuire (keskustelu) 23. heinäkuuta 2018 kello 12.14 (EEST)

Ylläpito ei ole muuttanut ohjetta viime aikoina mihinkään. Yksittäinen ylläpitäjä on sitä muuttanut ja sen jälkeen yksittäinen ei-ylläpitäjä on palauttanut sen aiempaan versioon, ja nyt ohje on pysynyt ei-ylläpitäjän toteuttamassa versiossa ja ohjeen keskustelusivulla voi keskustella mahdollisesta ohjeen muutostarpeesta. --Lax (keskustelu) 23. heinäkuuta 2018 kello 12.23 (EEST)

Kiintoisa näkökanta, sillä ainahan muokkaajat ovat yksittäisiä käyttäjiä. Missä tilanteessa sitten voitaisiin sanoa että "ylläpito muutti ohjetta", vai onko sellainen toteamus aina virheellinen? Tekeekö ylläpito koskaan mitään? ¬Antilope 24. heinäkuuta 2018 kello 01.23 (EEST)

Teot ratkaisevat eivätkä niistä käytetyt sanat, mutta jos väkisin halutaan käyttää ilmaisua "ylläpito teki", niin sitä voi hyvillä mielin käyttää sellaisesta ylläpitäjän toimenpiteestä, josta yksikään toinen ylläpitäjä ei osoita olevansa eri mieltä tai josta muut kantaa ottavat ylläpitäjät ilmaisevat olevansa samaa mieltä. Ylläpito on käytännössä kuitenkin yksittäisten ylläpitäjien toimintaa (se ei siis ole instituutio, jollaisena sitä on tässä hässäkässä kuvailtu) eikä yksittäisen ylläpitäjän toiminnan myötä ole syytä ruveta heti syyllistämään koko ylläpitäjäkuntaa ja ryhtyä lietsomaan jotain kuviteltua hallitsija-alamainen-kiistaa. Tämä on siis minun mielipiteeni, ei ylläpidon mielipide. --Lax (keskustelu) 24. heinäkuuta 2018 kello 12.51 (EEST)

Ja jotta tästä ei joku väännä seuraavaa kinastelua väittämällä ylläpidon määräävän, mitä sanoja saa missäkin käyttää, totean, että minä en millään tavalla kiellä tai rajoita ilmaisun "ylläpito teki" käyttöä mutta varaan itselleni oikeuden närkästyä, jos sitä käytetään omasta mielestäni huonolla tavalla. --Lax (keskustelu) 24. heinäkuuta 2018 kello 13.35 (EEST)

Kuten "Helsingin sanomat kirjoittaa", niin "ylläpito määrää". Aika harvoin "ylläpito" on keskenään eri mieltä sillä se on ruoririitelyä. --85.76.74.190 24. heinäkuuta 2018 kello 13.44 (EEST)

Höpsis. Helsingin Sanomien toimituksessa on hierarkia, Wikipedian "ylläpidolla" ei. "Ylläpidon" näennäinen yksimielisyys johtuu usein siitäkin, että ylläpitäjä tekee järkeviä päätöksiä, joista suurin osa wikiyhteisöstä on samaa mieltä ja vain joku yksittäinen äänekäs vastahankaaja eri mieltä (ja siitäkään ei vedetä johtopäätöstä, että taas se normikäyttäjistö änkyröi). --Lax (keskustelu) 24. heinäkuuta 2018 kello 14.10 (EEST)

Ei. Ilmeisesti et ymmärrä, mitä tarkoittaa kuvituskuva. Se tarkoittaa kuvaa, jota suoraan ei voi liittää aiheeseensa. Joulukuusi liittyy jouluun, kuva yksittäisestä kuusesta ei liity. Suihinottapäiväna tarkoituksella tehty pihvi voisi liittyä aiheeseen, kuva yksittäisestä pihvistä ei. Kuva käärmeestä liittyy käärmeisiin, sillä voi esimerkiksi selittää käärmeiden erityispiirteitä. --PtG (keskustelu) 23. heinäkuuta 2018 kello 11.37 (EEST)

Mitä sienien ominaispiirteitä talvijuurekas esittää? Mitä pihvi- ja suihinottopäivän ominaispiirteitä pihvi (tai suihinotto) esittää?--MAQuire (keskustelu) 23. heinäkuuta 2018 kello 11.44 (EEST)

Luin kuin piru raamattua ja en mitään tuollaista löytänyt. Sen lisäksi selasin läpi kaikki viime aikoin tapahtuneet muutokset ja mielestäni mitään tuollaista muutosta ei ole tehty. --Linkkerpar™ 22. heinäkuuta 2018 kello 14.12 (EEST)

"Ohjeen uusimisesta" on avattu keskustelu ohjeen keskustelusivulla.--Htm (keskustelu) 22. heinäkuuta 2018 kello 15.09 (EEST)

Ohjeen keskutelusivulla käydään vilkasta keskustelua.--Htm (keskustelu) 23. heinäkuuta 2018 kello 12.13 (EEST)

Konsensus saavutettu!.--Htm (keskustelu) 23. heinäkuuta 2018 kello 12.18 (EEST)

Poistin ohjeen Kuvien lisääminen alusta lauseen Jokaisessa artikkelissa olisi hyvä olla ainakin yksi kuva, koska mielestäni kuvien laittamista artikkeleihin ei voi tiivistää yhteen, kaikkia artikkeleita koskevaan lauseeseen. Samalla poistin yhden kuvan yhdestä artikkelista. Ylläpitäjyydellä ei ollut toiminnassani mitään tekemistä. Muokkauksestani oltiin eri mieltä, se kumottiin ja keskustelu aloitettiin ohjeen keskustelusivulla. -kyykaarme (keskustelu) 24. heinäkuuta 2018 kello 15.57 (EEST)

Tulkoon täälläkin mainituksi, että keskustelu ohjeen uusimisesta jatkuu yhä ohjeen keskustelusivulla. --Lax (keskustelu) 1. elokuuta 2018 kello 23.01 (EEST)

Voiko joku nyt sekoittaa tunnukseni kiinteistösijoitusfirma Avaroon?

Tyrmistyneenä luin tämänpäivän Hesarin verkkolehdestä että Kiinteistösijoitusfirma muuttaa nimekseen Avaro, joka on puolet käyttäjätunnuksestani. Nyt herää kysymys voiko tunnukseni sekoittaa tuohon firmaan? -- Cimon Avaro 16. elokuuta 2018 kello 12.04 (EEST)

Ei voi ja muutenkaan hämäävät käyttäjätunnukset sääntöä ei sovellettu kuin käytäntömuutoksen jälkeen luotuihin käyttäjätunnuksiin. --Zache (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 13.13 (EEST)

Mä olen kyllä ihmetellyt niitä minulle tulevia sähköposteja, joissa kysytään lähtevistä lennoista... --Lax (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 13.30 (EEST)

Jospa muuttaisit nimesi Lahnaksi. --85.76.83.3 16. elokuuta 2018 kello 14.15 (EEST)

Valitettavasti se on jo varattu (kuten varmaan hyvin jo tiedätkin): [2]. --Lax (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 14.29 (EEST)

Lohi on vielä vapaana. --MiPe ^(wikinät) 16. elokuuta 2018 kello 14.32 (EEST)

Se on kalastajien huonoutta. --Lax (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 14.38 (EEST)

@Lax: Tai sitten voisit ihan hyvin muuttaa nimesi Toutaimeksi! --Moderhader (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 18.15 (EEST)

Senhän voi sekoittaa ranskalaiseen mäkihyppääjään nimeltä Thierry Toutain (kävelijä? Varmasti piti olla myös mäkihyppääjä).--Urjanhai (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 19.57 (EEST)

Kun Wikipedia sanoo, että hän on kävelijä, niin kyllä hän silloin taatusti on kävelijä. --Lax (keskustelu) 17. elokuuta 2018 kello 11.57 (EEST)

Ihan varmaan, mutta ite olen nähnyt telkkarista, että oli myös Toutain-niminen mäkuhyppääjä. En kyllä löytänyt googlella, mutta en lähtenyt kaivelemaan mitään lajitietokantoja. Muistan jopa Bjørn Wirkolan.--Urjanhai (keskustelu) 17. elokuuta 2018 kello 12.58 (EEST)

@Lax: Entä vaikka Karppi? --Moderhader (keskustelu) 17. elokuuta 2018 kello 13.02 (EEST)

Kahvihuonejutustelua kerrakseen. Onkohan nyt "Cimon Orava" vapaana? --Pxos (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 23.48 (EEST)

Tai entä "Cimon Awaro"? --Moderhader (keskustelu) 17. elokuuta 2018 kello 13.04 (EEST)

Tiedättekös, hyvät kanssakirjoittajat, että tämän osion keskustelun saa päättymään niin, että kukaan ei enää kirjoita tähän osioon? Silloin keskustelu ei enää jatku. Pankaa harkintaan, neuvo on varteen otettava. --Pxos (keskustelu) 17. elokuuta 2018 kello 13.04 (EEST)

@Pxos: Miten tämä ongelma sitten ratkaistaan? Säilyttääkö Cimon Avaro nykyisen nimensä vai tuleeko siitä joku "Cimon Avoro"? --Moderhader (keskustelu) 17. elokuuta 2018 kello 13.09 (EEST)

Ongelma ratkaistaan vaientamalla siitä käyty keskustelu. Käytäntökahvihuoneeseen tuli kysymys ja siihen tuli vastaus. Sitten melkeinhelteisen loppukesän kunniaksi keskusteluun tuli muutamia lisäeläimiä loppukevennykseksi. Kun keskustelusta suurin osa on huulenheittoa, niin nyt lienee aika panna vakalle kantensa. --Pxos (keskustelu) 17. elokuuta 2018 kello 13.11 (EEST)

Tuskin Parturikampaamo Meritat ja Merita-nimiset henkilötkään muuttivat omia tai yritystensä nimiä. Eteenpäin vaan rinta rottingilla.--Urjanhai (keskustelu) 17. elokuuta 2018 kello 13.13 (EEST)

Lainausmerkit kappaleissa

Joissakin kappaleissa on lainausmerkit kappaleen ympärillä ja joissakin kappaleissa ei. Onko toinen tavoista väärin, vai onko vaihtelulle jokin muu syy?--MAQuire (keskustelu) 19. elokuuta 2018 kello 18.26 (EEST)

Ohje:Välimerkit ja typografia kertoo, että yksittäisten musiikkikappaleiden nimet kirjoitetaan lainausmerkkeihin, mutta en tiedä, onko päätetty tehdä lihavoidussa artikkelin nimessä siinä suhteessa poikkeusta, kuten esimerkiksi tehdään kursivoinnin kohdalla. --Lax (keskustelu) 19. elokuuta 2018 kello 18.34 (EEST)

Niin pääsääntöisesti on parempi, että käytetään vain yhtä typografista koristelua kerralla, joten siinä määrityslauseessa ei varmaankaan tarvisi olla lainausmerkkejä. --PtG (keskustelu) 19. elokuuta 2018 kello 18.43 (EEST)

Jos noin on, niin ohjettakin pitäisi varmaan täydentää, sillä kursivointikohdassa sanotaan, että Artikkelin määritelmässä artikkelin aihetta ei enää lihavoinnin lisäksi kursivoida, mutta lainausmerkkikohdassa ei vastaavaa sääntöä ole mainittu. --Lax (keskustelu) 19. elokuuta 2018 kello 18.49 (EEST)

Ja sama puolittainen sääntö (kursivointi mainittu, lainausmerkit ei) on sivulla Ohje:Artikkelin rakenne. --Lax (keskustelu) 19. elokuuta 2018 kello 18.51 (EEST)

Toki voihan sen merkitä, mutta tuon säännön pitäisi pystyä päättelemään myös Kotuksen kielioppaasta. Lainausmerkkejä käytetään erottamaan kappaleen nimi muusta tekstistä, johdannossahan lihavointi sen jo tekee. --PtG (keskustelu) 19. elokuuta 2018 kello 19.23 (EEST)

Merkitsin sen ohjeisiin. --PtG (keskustelu) 19. elokuuta 2018 kello 19.29 (EEST)

Sopimattomien käyttäjätunnuksien ikuisiin estoihin liittyvää juttua

Pysyvät estot tuntuvat aiheuttavan erimielisyyttä ylläpidon kesken. Erityisesti silloin, kun syynä on sopimaton käyttäjänimi. Näihin viittaan siis estoasetusten osalta, ja näitä "malleja" on karkeasti neljä:

A. (ei automaattista IP-osoitteiden estoa)
B. (ei automaattista IP-osoitteiden estoa, sähköpostin lähettäminen estetty, oman keskustelusivun muokkaaminen estetty)
C. (tunnusten luonti estetty)
D. (tunnusten luonti estetty, sähköpostin lähettäminen estetty, oman keskustelusivun muokkaaminen estetty)

Eli karkeasti niin, että A:ssa on lievimmät mahdolliset asetukset, B:ssä ns. "perinteiset" sopimattomien tunnusten asetukset, C:ssä systeemin vakioasetukset ja D:ssä mahdollisimman ankarat asetukset. B:tä ja D:tä selitellään sillä, että "pysyvästi estetyille käyttäjille ei tarvitse jättää sähköpostin lähettämisoikeutta tai oman keskustelusivun muokkausoikeutta", mikä kuulostaa aika konservatiiviselta ajattelulta. A:ta ja C:tä taas perustellaan sillä, että "jos tunnus on sopimaton, estettäessä pitää jättää mahdollisuus keskustelulle ja sille, että voi pyytää käyttäjätunnuksen uudelleennimeämistä". A:ta ja B:tä perustellaan myös sillä, että "sopimattomalle tunnukselle pitää jättää mahdollisuus luoda uusi käytäntöjen mukainen käyttäjätunnus".
Ts. Milloin kuuluu käyttää mitäkin vaihtoehdoista A, B, C ja D, vai onko se ihan ylläpitäjän fiilispohjan varassa?--2001:14BB:70:4620:A69:83ED:859F:5550 20. elokuuta 2018 kello 00.29 (EEST)

On olemassa osajoukko ylläpitäjiä, joilla ei näy olevan juuri mitään käsitystä siitä, mitä eri vaihtoehdot tarkoittavat, ja sitten on olemassa osajoukko ylläpitäjiä, jotka eivät välitä siitä, millaiset estoasetukset heidän satunnaisgeneraattoristaan tupsahtavat päälle. Tämän lisäksi pätee myös se, että estokäytäntö on niukka, ylläpitäjien oppaassa on vain teknisiä selityksiä, joita ei kukaan edes lue, ja että kukaan ei juuri huomauta vääristä eston asetuksista, jolloin ylläpitäjä ei saa palautetta. On myös ylläpitäjiä, joiden kyky muistaa saamansa palaute tekemistään kytkennöistä ja viritelmistä on, noh, persoonallinen. Lisäksi eston asetuksia ei varmasti hirveästi edes ennätetä ajatella, kun esto pannaan päälle. Estoja annetaan eri tarkoituksista, ja niin muodoin estojen asetusten pitäisi muuttua eston kohteen mukaisesti. Sitten kirsuna kuonon päässä on olemassa tietysti vielä Murphyn laki: mikäli vakioasetukset eivät sovi tilanteeseen ja niitä pitää muuttaa, on olemassa mahdollisuus, että asetuksia muutetaan siihen suuntaan, joka on väärä. On muistettava, että ylläpitäjätkin ovat vain henkilöitä tai peräti ihmisiä. --Pxos (keskustelu) 20. elokuuta 2018 kello 14.24 (EEST)

Huonojen kuvien massapoisto

Eli minulla on Commonssissa yli 2000 valokuvaa ja näin jälkeenpäin sanottuna osa valokuvistani vuosilta 2010-2016 on laadultaan surkeaa ja samoista asioista löytyy parempia ottamiani valokuvia, niin onko mahdollista poistatuttaa nämä kaikki huonot kuvat pois kummittelemasta? --Zunter (keskustelu) 24. elokuuta 2018 kello 16.01 (EEST)

Kysyitkö commonsista?--MAQuire (keskustelu) 24. elokuuta 2018 kello 16.06 (EEST)

En ole kysynyt sieltä. --Zunter (keskustelu) 24. elokuuta 2018 kello 16.45 (EEST)

En ymmärrä miksi pitäisi poistaa. Silmään pisti yksi ainoa kuva, jossa on Vinon talon edessä liikennetolppa. Oisko kuvaajakin ollut vinossa ettei huomannut. Vai oliko tolpalla tarkoitus havainnollistaa vinoutta. Siinä se ei tosiaan onnistunut. --Mtt.wiki (keskustelu) 24. elokuuta 2018 kello 17.11 (EEST)

Kaikilla ei ole noin kovaa itsekritiikkiä. Monenlaisia sumeita kännykkäkameraotoksia (ajalta ennen nykyisiä kännykkäkameroita) löytyy.--Urjanhai (keskustelu) 24. elokuuta 2018 kello 22.02 (EEST)

Joku taivava photoshoppaaja ehkä osaisi käsitellä tolpan pois.--Urjanhai (keskustelu) 24. elokuuta 2018 kello 22.06 (EEST)

Ja kuvaaja sitten seuraavalla kerra muistaa mennä tolpan eteen eikä taakse (tunnistan itsekin tämän).--Urjanhai (keskustelu) 24. elokuuta 2018 kello 22.08 (EEST)

Ei tarvitse poistaa kuvia. Tallenna lisää. Keskityt kuvaamiseen, opit lisää, se riittää. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 24. elokuuta 2018 kello 22.33 (EEST)

Pääsääntöisesti (kiva sana) huono kuva on parempi kuin ei kuvaa. --Lax (keskustelu) 25. elokuuta 2018 kello 00.20 (EEST)

Näin on, huonon kuvan voi sitten korvata paremmalla kun sellainen saadaan kuvattua, taikka löytyy Commonsista. Joskus voi mennä vuosia ;). --Linkkerpar™ 25. elokuuta 2018 kello 00.42 (EEST)

Kirjaviitteen käyttö

Kysyisin mikä on wikipedian kirja viitteiden käytäntö. Onko kirjaviitteen käytö sallittu myös niissä kirjoissa jotka ovat muun kuin suomenkielisiä julkaisuja? Entäs ne kirjat joita ei ole julkaistu Suomessa tai suomennettu niin ovatko ne sallittu kirja viitteiden sisällössä siinäkin tapauksessa mikäli niitä ei ole julkaistu Suomessa tai suomeksi? Tietääkseni vain kirjaviitteissä ISBN on oltava täytetty jotta kirjan voi jäljittää. --84.248.90.122 25. elokuuta 2018 kello 22.28 (EEST)

Ei niissä tarvitse olla ISBN -koodia, se tuli käyttöön vasta 60-luvulla ja sitä ennen ei kirjoissa sellaisia ollut. 70-luvulta lähtien sellaiset ovat yleistyneet. Jos sitä ei ole niin kentän voi jättää silloin tyhjäksi tai poistaa. Olen käyttänyt niitä suunnilleen kaikissa jotka eivät ole lehtiä, mutta joissa on sivuja ;). Esimerkiksi opinnäytetöissä ja pro gradu -tutkielmissa vaikka niissä ei ole juuri koskaan ISBN -koodia. --Linkkerpar™ 25. elokuuta 2018 kello 22.48 (EEST)

Sitä minäkin. Täällä [3] vain käyttäjä MAQuire väittää että vain Suomessa julkaissut kirjat sallitaan lähteeksi. Halusin tarkistaa asian. --84.248.90.122 25. elokuuta 2018 kello 22.52 (EEST)

Ei hän sitä väitä, vaan että niitä lähteitä ei saa kopioida muista wikeistä lukematta kirjaa. Lähteistyksestä ei ole mitään hyötyä jos ei voi olla varma että lähde pitää paikkansa. --Linkkerpar™ 26. elokuuta 2018 kello 01.39 (EEST)

Mistä tiedät ettet ole lukenut kyseistä kirjaa? Missä on todiste siitä ettei olisi lukenut kyseistä kirjaa?--84.248.90.122 26. elokuuta 2018 kello 10.05 (EEST)

Jos käyttäjä "lukee" lyhyessä ajassa ison määrän kirjoja joita on vaikea saada se herättää epäilyksiä. Oletan että jos olisit lukenut sen olisit tarkistanut viitteen niin että voit olla varma että on kysymys samasta kirjasta tai jopa kirjoittanut viitteen itse koska se on kovin pieni työ verrattuna kirjan lukemiseen taikka edes siihen että etsii kirjoista tiedon. Wikipediaan kuuluu että tiedon voi tarkistaa kuka vaan jos esimerkiksi kirjaa ei Suomessa löydy yliopistojen kirjastoista niin voi olla aika vaikea tarkistaa tietoja Wikipedia:Tarkistettavuus. --Linkkerpar™ 26. elokuuta 2018 kello 13.03 (EEST)

Kun nyt lentelet ympäri maailmaa lähteiden perässä, niin miksi et lähteistä kuin aina yhden kohdan, vaikka samasta kirjasta saisi ainakin enkkuwikin perusteella lähteitä moneen muuhunkin artikkeliin?--MAQuire (keskustelu) 25. elokuuta 2018 kello 23.18 (EEST)

Monipuolisuus on myös hyvin suotavaa lähteiden kanssa. Kyllä yhdestä kirjasta voi löytää lähteitä useaan kohtaan mutta onko se aina sitten hyvä jos saman kirjan lähde toistuu jatkuvasti sama teos?--84.248.90.122 26. elokuuta 2018 kello 10.05 (EEST)

Niin että mitä että?--MAQuire (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 11.39 (EEST)

Tästä IP osoitteen takana olevasta käyttäjästä tehtiin vuosia sitten kommenttipyyntö Wikipedia:Kommenttipyyntö/Käyttäjä Theodor Herzl jonka mukaan "Käyttäjän lähteidenkäyttöä seurataan, ja jos "lähteidenvastaista kirjoittelua" tai "lähdeväärennöksiä" ilmenee, niistä tulee ensin varoitus ja toiminnan jatkuessa myös asianmukainen esto". Vieläkö tämän on tarkotus olla voimassa? J.K Nakkila (keskustelu) 25. elokuuta 2018 kello 23.22 (EEST)

Täällä taas käyttäjä J.K. Nakkila yrittää linkittää minut käyttäjä Theodor Herzliin ja Ashokaan joka on näköjään hänen ilkikurinen tyyli yhdistää minut johonkin muuhun vanhoihin jo Wikipedian ajat sitten jättäneihin käyttäjiin. Tämän takia asia yhteydet ja käyttäjä:J.K.Nakkilan älyttömät viittaukset siihen että olisin muka käyttäjä Theodor Herzliin ja Ashoka korostuvat herkemmin kuin asian alkuperänen aihe. Onko edes olemassa mitään"lähdeväärennöksiä" kuten valelähteitä vai onko kyse ajanhengestä kuten valeuutinen? Käyttäjien vanhat kommenttipyynnöt tulisi jättää historiaan kun niistä on kulunut niin kauan aikaa ja eikä käyttäjä ole edes aktiivinen muokkaaja tuolla käyttäjä tunnuksella. Jatkan keskustelua mikä käyttäjä J.K. Nakkila lopettaa tuon halpamaisen ja helppoheikki vihailun Hertzl/Ashoka takapiruna ja keskittyisi asiaan. --84.248.90.122 26. elokuuta 2018 kello 09.59 (EEST)

Jälki vaikuttaa kovin samanllaiselta. --Linkkerpar™ 26. elokuuta 2018 kello 01.39 (EEST)

On voimassa ja sama käyttäjähän tässä on kyseessä, siitä ei ole epäilystäkään. --Otrfan (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 10.14 (EEST)

Sitten toivoisin että Käyttäjä:Otrfan jotenkin pystyisi yhdistämään minut käyttäjiin Ashoka ja Herzl ja antaisi siitä mustaa valkoisella todisteen. Pelkkä IP ei riitä, samojen artikkeleiden muokkaus ei ole todiste, sama tyyli ei ole todiste joten siitä ei ole epäilystäkään on paikkaansapitämätön koska se on vain käyttäjien henkillökohtainen mielipide, asenne ja ennakkoluulo joka on valitsettavasti jo kestänyt liiankin kauan ilman mitään suoraa todisteita tai mitään linkitystä näihin käyttäjiin. Olen tullut siihen tulokseen että tämä Käyttäjä:J.K Nakkilan muiden helppoheikki käyttäjien vihjailut ovat heidän omaa agendansa edistämistä joten niihin en enää koske tai kommentoi pitkällä kepillä. Tulen kohtaamaan heidät kuten Ruotsidemokraatteihin . Heitä voisi kutsua wikipediademokraateiksi. --84.248.90.122 26. elokuuta 2018 kello 10.59 (EEST)

Viimeinen huomautus Käyttäjä:Otrfanille Mikä painoarvo on vanha 2009 vuodelta oleva kommenttipyynnöllä on enää 2018 kun sinulla itselläsi on ruhtinaalliset 7 kommenttipyyntöä wikipediassa. Ja mikä oli lopputulos? Käyttäjä:Otrfan jatkaa omaa tyyliään josta hänelle on useissa kommenttipyynnöissä huomautettu ja samalla hänen ylläpitoikeudet ovat vielä voimassa ja hän kuitenkin jaksaa huomauttaa vuonna 2009 olevaa kommenttipyyntöä käyttäjästä joka ei ole edes enää aktiivinen wikipediassa. Itse asiassa Käyttäjä:Otrfan on wikipedian tunnetuin salaliittoteoreetikko jos hän tätä linjaa vielä jatkaa. Siihen minulla ei ole enää sanottavaa mutta komea lista Käyttäjä:Otrfanilla on kuitenkin kommenttipyynnöissä; .Eikö ole surullista että ylläpitäjä kuten Käyttäjä:Otrfan on joutunut tälläisen listan kunnian kärkeen!--84.248.90.122 26. elokuuta 2018 kello 11.12 (EEST)

(Poistettu välistä käytäntökahvihuoneeseen kuulumatonta tekstiä)..Htm (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 21.39 (EEST)

Noudata sinä sinusta tehtyjen kommenttipyyntöjen päätöksiä, minä noudatan itsestäni tehtyjen. --Otrfan (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 11.20 (EEST)

(Poistettu käytäntökahvihuoneeseen kuulumatonta tekstiä, joka ei millään tavalla sivua kirjaviitteen käyttöä)--Htm (keskustelu) 27. elokuuta 2018 kello 22.06 (EEST)

Lyhenne kirjoitusvirheiden korjaamiseen

Olisiko mahdollista saada hyväksyttävä lyhenne muokkausyhteenvetoon kirjoitusvirheitä korjattaessa? On turhauttavaa, kun korjaus saattaa olla esimerkiksi yhden merkin poisto ja muokkausyhteenvetoon joutuu kirjoittamaan "Kirjoitusvirhe korjattu" tai muun vastaavan. Vie motivaatiota korjaamiseen, kun muokkausyhteenveto on yli 90 % vaivasta ja ainakin itse välillä jätän nuo vain korjaamatta toisin kuin silloin, kun täällä vielä oli lyhenne.--MAQuire (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 20.18 (EEST)

Mihin se lyhenne on kadonnut ja mikä se oli? Kv tai typo? --Parantaja asiantuntija (keskustelu • muokkaukset) 26. elokuuta 2018 kello 20.23 (EEST)

Olisiko mahdollista, että turhautuneet ihmiset käytäntökahvihuoneeseen kirjoittaessaan vähän jaksaisivat panna asian taustoja esille eivätkä kirjoittaisi vain omaa asiaansa ohimennen? Kirjoittajan tekstistä käy ilmi, että asia koskee ilmeisesti joskus käytettyä lyhennettä "kv", josta on ollut paljonkin aiempaa keskustelua mm. keskustelussa yhteenveto-käytännöstä ja myös ylläpitäjien ilmoitustaululla. --Pxos (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 20.25 (EEST) Muutos: Kommenttia on täydennetty jälkeenpäin. --Pxos (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 20.29 (EEST)

Ei koske tuota. Ihan mikä tahansa lyhenne kelpaa minulle.--MAQuire (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 20.27 (EEST)

Ehdotan, että käytät lyhennettä "kv". Sitä ei vain merkitä lyhenneluetteloon, joten se jää arvoitukseksi niille, jotka yrittävät etsiä sitä lyhenneluettelosta. On myös olemassa kielenhuoltoa kuvaava lyhenne "kh". Sitten on olemassa lukuisa joukko käyttäjiä, jotka eivät kirjoita yhteenvetoa ollenkaan, joten sekin on vaihtoehto. Silloin ei nähdä vaivaa eikä nähdä yhteenvetoakaan. Kaksi kärpästä yhdellä iskun väliin jättämisellä. --Pxos (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 20.35 (EEST)

Kiitos ehdotuksista. Kaikissa on kuitenkin omat ongelmansa verrattuna sopivaan hyväksyttyyn lyhenteeseen.--MAQuire (keskustelu) 27. elokuuta 2018 kello 15.00 (EEST)

Ihan hyvä lyhenne on "kh" eli "kielenhuolto" tai "typo" eli "kirjoitusvirhe" lontooksi. On minua yksi käyttäjä huomauttanut "kh":n käytöstä tilanteessa, johon se ei hänen mielestään sopinut, mutta se oli enempi häiriköintimielessä tehty huomautus enkä antanut sen minua häiritä. --Lax (keskustelu) 27. elokuuta 2018 kello 15.06 (EEST)

Juuri näin. Asiasta ei kannata tehdä ongelmaa itselleen eikä muille. Molemmat "kh" ja "typo" käyvät oikein hyvin ja molemmat on lyhenneluettelossa mainittukin, joten missä tässä on ongelma? --Jmk (keskustelu) 27. elokuuta 2018 kello 15.21 (EEST)

Itselleni kh lyhenteestä tulee mieleen, että artikkeliin on tehty laajempi kielenhuolto. Ehkä tuo käy, jos muiden mielestä se sopii kirjoitusvirheisiinkin. Typo varmaan on paras vaihtoehto ja lyhentää kuitenkin merkittävästi yhteenvetoa ja löytyy lyhenneluettelosta selventämään muokkauksen sisältöä. Alan käyttämään sitä, ellei saada aikaiseksi lyhyempää lyhennettä.--MAQuire (keskustelu) 27. elokuuta 2018 kello 15.22 (EEST)

Kieltä voi huoltaa enemmän tai vähemmän. Pilkun lisäys tai poisto on kielen huoltoa, jos se parantaa tekstiä. --Jmk (keskustelu) 27. elokuuta 2018 kello 15.23 (EEST)

Neljä merkkiä on jo aika lyhyt (ja vieläpä pareittain ihan vierekkäin näppäimistöllä, ellei käytä jotain vieraampaa näppäimistöä). --Lax (keskustelu) 27. elokuuta 2018 kello 15.25 (EEST)

Juu, onhaan se melko lyhyt. Itselläni ei tosin toimi t, a, x, q, c, n ja f näppäimet, mutta sehän ei ole Wikipedian ongelma, eikä siten liity ongelman ratkaisuun.--MAQuire (keskustelu) 27. elokuuta 2018 kello 15.32 (EEST)

"Kirjoitusvirhe" on turhan syyttävä ja epäneutraali ilmaus. Jos käyttää lyhennettä kh niin ei oteta kantaa siihen, onko kyseessä virheen korjaus vaiko vain suositeltavamman tai tyylillisesti paremman ilmaisutavan valinta. Typot tietysti ovat typoja, ja niihinkin "kirjoitusvirhe" on huono ilmaisu. Kielenhuolto voi mielestäni olla mitä tahansa koko artikkelin läpikäynnistä yhden pilkun tai kirjaimen säätöön. Jos on huoltanut koko artikkelin, niin sen voi mainita erikseen.--Urjanhai (keskustelu) 27. elokuuta 2018 kello 18.56 (EEST)

Eli jos joku on kirjoittanut "mitalli" niin kh ja jos "miitali" niin typo?--MAQuire (keskustelu) 27. elokuuta 2018 kello 19.23 (EEST)

Ihan sama. Eikä "kirjoitusvirhe" mikään hirveän syyttävä tai epäneutraali sana ole. Jos on selkeä virhe, niin kyllä sen voi sanoa (oli sanamuoto sitten kompakti "typo" tai hieman pidempi). Tietysti, jos kyse on vain kielen sujuvoittamisesta eikä alkuperäisessä tekstissä ole suoranaisia virheitä, on "kh" parempi ilmaus. --Lax (keskustelu) 28. elokuuta 2018 kello 00.48 (EEST)

Olen samaa mieltä. Vaikka kyseessä ei olekaan samallalailla virhe kuin laskuvirheissä, niin yhteisesti sovittujen ja yleisesti hyväksyttyjen sanamuotojen vastainen kirjoittaminen voidaan katsoa virheeksi eikä pelkästään mielipide-eroksi.--MAQuire (keskustelu) 28. elokuuta 2018 kello 15.18 (EEST)

Tavaramerkit

Ylläpitäjien sähköpostilistalla joku lakihenkilö vaatii lisäämään tietyn rekisteröidyn tavaramerkin perään ®-merkin, kirjoittamaan sen isolla ynnä muuta skeidaa. Asia kun ei varsinaisesti ylläpitäjille kuulu, niin kysynpä täällä että tehdäänkö noin, vaiko annetaan halutessaan viedä säätiö käräjille? Eivätpähän muuten itse ole artikkeliin noita laittaneet, vaikka vapaasti muokattava jne. --Otrfan (keskustelu) 28. elokuuta 2018 kello 17.18 (EEST)

Artikkeli oli voikahvi. Otin maininnan tuosta nyt pois ensi alkuun. Lakihenkilö vetosi tavaramerkkilakiin:

Tavaramerkkilain 11 a §:n mukaan sanakirjan, käsikirjan, oppikirjan tai muun vastaavan painotuotteen tekijä, päätoimittaja, julkaisija ja kustantaja ovat velvolliset rekisteröidyn tavaramerkin haltijan pyynnöstä huolehtimaan siitä, ettei tavaramerkkiä toisinneta julkaisussa ilmoittamatta, että tavaramerkki on rekisteröity. --Harriv (keskustelu) 28. elokuuta 2018 kello 17.29 (EEST)

Voitaisiin poistaa koko artikkeli vaikka epämerkittävänä. Stryn (keskustelu) 28. elokuuta 2018 kello 17.46 (EEST)

Tämäkin kävi mielessä, ilman HS:n juttuja olisin varmaan laittanut prosessin vireille. --Harriv (keskustelu) 28. elokuuta 2018 kello 22.45 (EEST)

Mikä tuo artikkelin loppupuolen lähteenä oleva blogi on? Onko se riippumaton vai jotenkin sponsoroitu?--Urjanhai (keskustelu) 30. elokuuta 2018 kello 13.46 (EEST)

Asiassa lienee rasittavaa se, että tuollaisissa vaatimuksissa saatetaan vaatia toisintamaan tavaramerkki mahdollisimman mainosuskollisesti tyyliin "‎ SKEI–DA ^® on yrityksemme uusi sairausvaikutteinen urheilumuona". Tuollaisen sijasta voisi panna artikkeliin hillityn virkkeen: "Skeida on rekisteröity tavaramerkki", mikä hukkuisi leipätekstin sekaan. --Pxos (keskustelu) 28. elokuuta 2018 kello 18.03 (EEST)

Ei artikkeliin edes kuulu mikään tavaramerkin maininta. Käsittelyssä voisi muutenkin korostaa paljon enemmän perinteistä käyttötapaa ja mainita nykyinen terveysbisnes lähinnä kuriositeettina.--MAQuire (keskustelu) 28. elokuuta 2018 kello 18.20 (EEST)

Helsingin Sanomatkin onnistui käsittelemään aihetta ilman tavaramerkin mainitsemista, miksi Wikipedian pitäisi sen paremmin mainita jotain tavaramerkkiä. Lisäksi artikkelissa on nyt neutraalius- ja luotettavuusongelma, kun lainataan pitkiä pätkiä jotain blogia, joka esittää kaikenlaisia väitteinä faktoina. Samat väitteet muodossa "sanotaan olevan" jne. oilivat jo hesarin uutisessa, eli hesari otti wikipedian tapaan neutraalin kannan. --Urjanhai (keskustelu) 30. elokuuta 2018 kello 17.26 (EEST)

Englanninkielisessä Wikipediassa asia on varmaan useammin esillä, ja siellä näkyy olevan asiasta tällaiset kenraalisäännöt. Varmaan voidaan noudattaa samanlaista ajatusmaailmaa. --Pxos (keskustelu) 28. elokuuta 2018 kello 18.31 (EEST)

Nähdäkseni laki kyllä velvoittaa laittamaan tuon merkin tai muuten ilmoittamaan asian jos sitä vaaditaan. Merkkiä ei kuitenkaan tarvitse toistaa joka kerta, kun asia mainitaan, vaan se voi esiintyä vain kerran. Samaten vaatimukset typografisten kikkailujen eksaktille toistolle eivät ole ainakaan välittömän selkeästi laista seuraavia. --Louhikärmes (keskustelu) 30. elokuuta 2018 kello 01.16 (EEST)

Mitähän Yhdysvaltain laki sanoo? --Jmk (keskustelu) 30. elokuuta 2018 kello 08.13 (EEST)

Emmä tierä. Olen yhä enenevässä määrin sitä mieltä, että Säätiö ja sen monisatapäinen henkilökunta voisi käyttää omaisuusmassaansa tällaisten kysymysten selvittämiseen. Ensinnäkin pitäisi tutkia se, soveltuuko Suomen tavaramerkkilaki tähän. Onko Wikipedia mainitun lain tarkoittama kustannettu ja toimitettu julkaisu? Jos on, kuka on se pääylläpitäjä, jonka pitää suostua esitettyihin vaatimuksiin tai ottaa vastuu siitä, että vaatimuksiin ei suostuta. Tietyllä tavalla korpeaa se, että tällainen maailmanlaajuinen "etsi ja julkaise tietoa" -projekti koostuu vapaaehtoisista, jotka kahvihuoneessa miettivät, mitä minkin valtion laki kulloinkin jostain vaikeasta kysymyksestä sanoo, kun olisi teoriassa käytettävissä Faundeishönin valtava organisaatio, joka voisi tukea tietosanakirjayhteisöä ratkaisemalla tällaisia ongelmia kuukausipalkallansa. --Pxos (keskustelu) 30. elokuuta 2018 kello 12.05 (EEST)

Purrrrrcy käsittelee asian. --Lax (keskustelu) 30. elokuuta 2018 kello 12.30 (EEST)

Tulkintani yllä olevasta, täältä kerran jo poistetusta Laxin kommentista on seuraava: Säätiön lakiosastolla on maskottina pehmolelu, joka on mainittu säätiön henkilökuvagalleriassa ikään kuin henkilökuntaan kuuluvana. Lax kirjoittaa, että suomenkielisen Wikipedian ongelmat käsittelee säätiössä pehmolelu. Minulla ei ole syytä kyseenalaistaa tuota käsitystä. --Pxos (keskustelu) 30. elokuuta 2018 kello 15.24 (EEST)

Hyvähän se olisi. Ei ole maallikolle ihan ilmeistä, onko Wikipedia tavaramerkkilain tarkoittama sanakirja, koska laki puhuu ”painotuotteista”, kuten ei ole myöskään se, kuka on sen ”tekijä, julkaisija ja kustantaja” ja sitooko näitä Suomen laki vai ei. Fi-Wikin kirjoittajat ovat varmaan lähes kaikki Suomessa vakinaisesti asuvia tai Suomen kansalaisia ja siten Suomen lain alaisia, mutta se ovatko nämä lain tarkoittamia vastuuhenkilöitä on vähemmän selkeää. Toisaalta Wikipedia itse sanoutuu irti kaikesta siitä mitä sen käyttäjät tekevät (mitä se ei välttämättä lain mukaan voi tehdä), toisaalta voi kysyä onko ihminen, joka korjaa yhden kirjaimen yhteen artikkeliin, ”sanakirjan tekijä”. Eli ei ole mielestäni ihan suoraviivaista, ei. --Louhikärmes (keskustelu) 30. elokuuta 2018 kello 15.22 (EEST)

Riippuu mielestäni käytetystä lähteestä. Mitä Wikipedia-Käytäntö (noudatan fiwikiä) sanoo? Jos viittaan ns. ”kolmannen osapuolen” luotettavaan lähteeseen, jossa tavaramerkkiä käytetään/ei käytetä, niin itse kirjoitan/en kirjoita tavaramerkkihärpäkettä. En tekeydy koskaan ikinä tietävämmäksi kuin käyttämäni lähde.--2001:14BB:410:30BA:551A:763E:A346:8D4C 30. elokuuta 2018 kello 08.09 (EEST)

Terveisiä Kuopioon. --Lax (keskustelu) 30. elokuuta 2018 kello 12.25 (EEST)

Tulkintani yllä olevasta, täältä kerran jo poistetusta Laxin kommentista on seuraava: Kommentin on kirjoittanut ihminen, joka on aiemmin muokannut Wikipediassa lähinnä Kuopion Palloseuraa ja Wikipedian kahvihuoneita nimimerkillä ACFCjne Kuopio. Minulla ei ole syytä kyseenalaistaa tuota käsitystä. --Pxos (keskustelu) 30. elokuuta 2018 kello 15.24 (EEST)

Artikkelien ongelmat -sivu

Sivulla Wikipedia:Artikkelien ongelmat on ohje lähettää ylläpitäjien sähköpostilistalle viesti, jos Wikipediassa rikotaan tekijänoikeuksia. Neuvo on lähettää lain mukainen (linkitetty laki on kumottu, mutta uusi on suunnilleen samanlainen) ilmoitus, jossa pitää olla mm. ilmoittajan nimi ja "tieto siitä, että ilmoituksen tekijä on tuloksetta esittänyt vaatimuksensa sisällön tuottajalle tai että sisällön tuottajaa ei ole voitu tunnistaa." Onko tässä siis tarkoitus, että ylläpitäjät edustavat Wikipediaa lain mukaisena "tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajana" ja käsittelevät itse ilmoituksen, vai lähettävätkö ylläpitäjät tällaiset pyynnöt eteenpäin Wikimedian lakiosastolle? -kyykaarme (keskustelu) 2. syyskuuta 2018 kello 15.15 (EEST)

Kaikki missä oikeasti ollaan keskustelemassa oikeustoimista ohjataan Wikimedian lakiosastolle. Suurin osa yhteydenotoista on kuitenkin ettei oikein tiedetä miten Wikipedian sisällön kanssa tulisi toimia tai ilmoituksia tekijänoikeusrikkomuksista jotka joka tapauksessa poistetaan aina nähdessä. --Zache (keskustelu) 2. syyskuuta 2018 kello 16.27 (EEST)

Mielestäni sen lakipykälän ja ohjeen voisi ottaa pois ja laittaa tilalle neuvo lähettää vapaamuotoinen viesti ylläpitäjille/info-fi-osoitteeseen tai virallinen DMCA-pyyntö säätiön osoitteeseen, joka on siinä alla. Lakipykälien siteeraaminen tekee sivusta vähän liian virallisen, enkä itse neuvoisi ketään lähettämään ylläpitäjille henkilötietojaan, jos se ei ole välttämätöntä, ja tekijänoikeusjutuissa on usein hyvin helppoa osoittaa, että kuva on julkaistu jossain muualla. -kyykaarme (keskustelu) 2. syyskuuta 2018 kello 22.57 (EEST)

Lakipykäliä pitäisi jonkun jaksaa vielä miettiä. Laki tosin on kumottu ja sen on korvannut uusi laki, mutta toki Wikipediaa jotkin lait saattavat ohimennen koskea. Vuosia sitten jaksoin itse miettiä tällaisia asioita ja kirjoitin yksityisen koosteen Meta-wikin hiekkalaatikkooni. Tärkein on lähinnä sivun alalaidasta löytyvä, yli kymmenen vuotta vanha, silloisen tiedottajan vastaus jollekulle kysyjälle ylläpitäjien sähköpostilistalla, missä sanotaan, että silloisen käsityksen mukaan (ai kenen? -malline sopisi tähän) Wikipedia ei ole verkkojulkaisu vaan tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoaja. Pitää siis miettiä sitä, että kuinka pitkälle on mahdollista harrastaa "lakishoppailua" niin, että voidaan sanoa, että Wikipediaa ei koske A-ryhmän toimijoita koskevat A-luokan lait, koska ollaankin B, mutta sitten meitä ei kuitenkaan B-ryhmää sääntelevät laitkaan koske, koska ollaan taas jotain muuta. Kun Wikipedia ei ole verkkojulkaisu eikä sillä ole päätoimittajaa tai vastuullista julkaisijaa, se antaa tietosanakirjalle tietyn vapauden toimia verkossa. Vastapainoksi täytyy sitten miettiä, mikä Wikipedia on. Vuosia sitten jokujotkut siis tuon viestin mukaan katsoivat Wikipedian olevan nyttemmin kumotun lain tarkoittama toimija (Suomeen liittyen). Jos ei olla sekään, niin ollaanko mikään. Yksi helppo tapa olisi tietysti korjata lakiviittaukset voimassa olevaan lainsäädäntöön ja pyytää osoittamaan ilmoitukset suoraan Säätiöön eikä ylläpitoon. Toisaalta ilmoittajan kannalta joku amerikkalainen Firma, jonne pitää kirjoittaa englanniksi, voi olla ikävä mastodontti, kun muita Wikipedian asioita voi yleensä hoitaa kirjoittamalla puuta heinää Wikipedian kahvihuoneisiin suomeksi. Jätän asian jaksuhaluisten pohdittavaksi. --Pxos (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 12.06 (EEST)

Lakipykälä voidaan toki jättää, mutta ilmoittajaa voidaan neuvoa lähettämään vapaamuotoinen ilmoitus ylläpitäjien sähköpostilistalle tai halutessaan virallinen ilmoitus suoraan säätiölle. Wikipedia:Contact us - Licensing: Are you concerned that something you've found here is in breach of copyright? If you're worried that we're using your copyrighted works improperly, you can email us at info-en-catwikimedia.org . Please provide the address or title of the page, and evidence to show that you are the legitimate copyright holder. If you prefer to use the formal OCILLA request, your DMCA takedown request must be sent to our designated agent. -kyykaarme (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 13.33 (EEST)

Sairauteen vetoaminen

Onkohan meillä missään käytännöissä tai keskusteluissa käsitelty sitä, miten suhtaudutaan jos käyttäjä vetoaa omaan sairauteensa tai muuhun sellaiseen (esim. dementia, ADHD) Wikipedia-työnsä yhteydessä? Tarkoitan lähinnä sitä, että sovelletaanko tällöin jotenkin eri sääntöjä, esim. sallitaanko käyttäjälle enemmän poikkeuksia siitä, mitä Wikipedian muokkaustyössä normaalisti edellytetään. --Jmk (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 09.07 (EEST)

Kysymys liittyy keskustelusivulleni ilmestyneeseen kommenttiin [4]. Vastauksessani kysyin myös keskustelun aloittajalta noudattaako hän ja onko hän noudattanut itse Wikipedian kirjattuja sääntöjä. Toistaiseksi hän ei ole vastannut. Jos keskitytään heittomerkkeihin ym., Wikipedian todelliset, isot ongelmat jäävät hoitamatta. Minä lähden nyt lomalle. En jaksa tätä. --Abc10 (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 10.10 (EEST)

Esitin tuossa yllä mielestäni täysin asiallisen kysymyksen, ja tarkoituksella yleisellä tasolla ketään yksilöimättä, sillä erilaisia esimerkkitapauksia on muistaakseni ollut useampiakin (joissa käyttäjä vetoaa johonkin henkilökohtaiseen syyhyn). Voitaisiinko kahvihuoneessa keskustella asiasta. --Jmk (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 11.11 (EEST)

Liittyy myös tähän: [5]. "Tekniset keinot " tarkoittanevat ikuista estoa. Kannatan sitä. --188.67.36.214 11. syyskuuta 2018 kello 11.52 (EEST)

Mitä ihmeen estoa? Tekniikkakahvihuoneessa oli kyse siitä, millaisin teknisin keinoin käyttäjä pystyy itse jättämään hänelle osoitetut viestit huomiotta (ratkaisuksi tarjottiin CSS-sääntöä). Tämä ei kuitenkaan liity yllä esittämääni kysymykseen. --Jmk (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 12.45 (EEST)

Kiinalainen sanalasku (ainakin väitetysti): "Mikään ei ole tärkeää paitsi puutarhanhoito, eikä sekään ole niin tärkeää." --Urjanhai (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 12.43 (EEST)

Muistaakseni tätä kysymystä sivuttiin ns. Carennah-kommenttipyynnössä, jossa käyttäjä alkoi vaatia erivapauksia terveydentilaansa vetoamalla. Se kuitenkin tuli esiin vasta aivan keskustelun loppuvaiheessa, joten mitään kovin tähdellistä ei yhteisö tainnut aiheesta todeta. --Risukarhi (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 13.20 (EEST)

Noin etäisyyden päästä ja pragmaattisesti nipotuksen hyötysuhdetta voi aina miettiä. Yksittäiset, vähäiset virheet ovat yksittäisiä vähäisiä virheitä, eikä niiden päälle kannata jäädä asumaan (vrt. engl. "to dwell on subject"). Jos jonkun käyttäjän muokkauksissa on massiivisia määrällisiä ja laadullisia ongelmia, niin mittavien korjausprojektien välttämäsiksi voi olla syytä kiinnittää asiaan erityistä huomiota. Silloinkin kohteliaisuus ja huomaavaisuus on syytä pitää tulokulmana. Jos virheet ovat yksittäisiä ja vähäisiä, niin silloin on turha spekuloida sillä mitä tapahtuisi, jos virheet olisivat laadullisesti tai määrällisesti massiivisia, sitä voi pohtia silloin kun ne ovat määrällisesti tai laadullisesti massiivisia.--Urjanhai (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 14.01 (EEST)

Tässä myöskään kukaan ei oile vaatinut mitään erivapauksia. Tätäkin siis voidaan pohtia siinä tapauksessa, jos joku niitä sattuisi vaatimaan.--Urjanhai (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 14.07 (EEST)

Kyllähän tuossa ensimmäisenä keskustelunavaukseen vastannut käyttäjä linkkasi keskusteluun, jossa hän nimen omaan sairautensa takia toivoi, ettei hänelle huomautettaisi "pikkuasioista" eli sovittujen merkintätapojen noudattamatta jättämisestä. Oma näkemykseni on, että sairaus tai edes ikä eivät anna erioikeutta siihen, että he saisivat jättää noudattamatta sovittuja merkintätapoja ja että heidän toimintaansa ei saisi tuolloin kommentoida ja ohjata. --Lax (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 14.11 (EEST)

Jos joku vetoaa dementiaan, niin silloin kai muistutetaan asioista entistä enemmän? --Otrfan (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 14.43 (EEST)

Niin päin olisikin parempi toimia, toki ystävällisesti muistuttaen. Muutenhan dementiaan vetoava saattaisi jopa ruveta kumoamaan avuliaiden Wikitonttujen tekemiä tyylioppaan mukaisia korjauksia artikkeleihin, kun hän ei muista ohjeita. ¬Antilope 11. syyskuuta 2018 kello 15.31 (EEST)

Yksittäisestä puuskahduksesta on aika pitkä matka vaatimukseen. Ja toinen asia on hyötysuhde: kuinka monta pesuveden mukana heitettyä lasta lojuu Fi-Wikipedian polun varressa (tyyliin: "jos kaikki...", kun pitäisi puhua kustakin tapauksesta ja tapauskohtaisesta asioiden käsittelystä ja menettelystä). "Yleisesti puhuminen" on yleisesti puhumista. Oikea tapa on mielestäni lähteä konkretiasta ja tehdä yleistykset tapauskohtaisista ratkaisuista pikemmin kuin naulata kokooon jotain Prokrusteen vuodetta yleiseksi periaatteeksi, johon tapaukset sovitetaan, sopivatpa ne siiheen tai ei.--Urjanhai (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 21.47 (EEST) Lyhensin ja osittain muutin kommenttiani, johon kukaan ei ollut vielä vastannut.--Urjanhai (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 09.05 (EEST)

En ota kantaa siihen, miten pitäisi menetellä, mutta ihan vain jotta muistaisimme kaiken, totean että asiaa käsiteltiin jossain välissä myös Nenonielin kohdalla. Iivarius (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 14.41 (EEST)

Ilmeisesti ainakin hänen aiempaa tunnustaan koskevassa kommenttipyynnössä 2015. Käytyä keskustelua on ilmeisesti jälkikäteen poistettu, mutta sitä on siis kuitenkin käyty. --Jmk (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 15.01 (EEST)

Täsmennys Jmk:n kommettiin: Nykyinen tunnus Nenoniel on sama kuin Jaalei. Jaalei uudelleennimettiin jossain kohtaa Nenonieliksi.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 11. syyskuuta 2018 kello 16.30 (EEST)

Vastuu on ihmisellä itsellään ottaa huomioon sairautensa.--MAQuire (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 15.06 (EEST)

Huononäköisyys on ollut meillä perusteena pitää korostusväristä allekirjoitusta. --Zache (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 15.33 (EEST)

Vaikka keskustelu on luonteeltaan yleisellä tasolla, niin esimerkkitapauksissa olisi hyvä linkata sinne missä asiaa on käsitelty. --Jmk (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 15.35 (EEST)

Liittyy Käyttäjä:Crimson Cherry Blossomiin, ellei muitakin vastaavia käyttäjiä ole. Diffiä en jaksa ryhtyä etsimään, varsinkin kun käyttäjän tunnustenvaihtojen yhteydessä osa keskusteluista taisi jäädä poistettuihin muokkauksiin. --Otrfan (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 15.42 (EEST)

Artikkeleissa ei ole allekirjoituksia. Keskustelukäytännöissä ehkä joissain tilanteissa voi joustaa, mutta ei artikkelikäytännöistä. --Otrfan (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 15.37 (EEST)

Olen sitä mieltä, että sairauden ei pidä antaa erivapauksia asioissa, jotka vaikuttavat Wikipedian artikkeleiden laatuun ja Wikipedian artikkeliden muokkaussäätöjen noudattaminen on sellaista. Sen sijaan joku allekirjoituksen väri ei vaikuta Wikipedian artikkeleiden laatuun. Pitää hyväksyä, että sairauden takia ei voi tehdä kaikkea. Minulla on diabeetikkoystäviä, jotka eivät voi esim. harrastaa lentämistä, koska diabetes, mutta he hyväksyvät sen ja harrastavat jotain muuta. Sama koskee Wikipediaa; jos et pysty sairauden takia harrastamaan Wikipedian muokkkausta, sinun kannttaa harrastaa jotain muuta.--LCHawk (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 15.42 (EEST)

Asiat tulisi nähdä myös suhteellisesti esim. hyötysuhteen kannalta. Yhden lyhyen puuskahduksen ja toivomuksen pohjalta on nyt ruvettu rakentamaan monipolvisia yleisluontoisia spekulaatioita ja kategorisesti esittämään (mielestäni epätosia) arvioita että käyttäjän olisi parempi lopettaa muokkaaminen. On tapauksia, joissa erilaiset tilat ovat aiheuttaneet huomattavasti suurempia ongelmia Wikipedian muokkaamiselle samalla kun viivan alle on jäänyt paljon vähemmän. Tästä seuraa, että on järkevää pyrkiä toimimaan kohteliaasti ja huomaavaisesti ja pyrkiä tapauskohtaiseen ratkaisuun ja säästää yleiset spekulaatiot toiseen yhteyteen.--Urjanhai (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 22.06 (EEST)

Urjanhain kommentti oli fiksu. Kyllä tässä nyt ammutaan tykillä hyttystä, kun vertaa Wikipedian sisältämien virheiden kokonaismäärään ja vakavuuteen. Me/Te teette joka päivä virheitä ilman dementiaakin - tai tiedä vaikka olette kaikki dementikkoja ja koko tilanne johtuu siitä. Jmk ei muuten ole vielä vastannut kysymykseen onko hän noudattanut kaikkia ohjeita ja käytäntöjä? --85.76.96.68 11. syyskuuta 2018 kello 15.46 (EEST)

Miten tuo kysymys liittyy siihen, että käyttäjiä huomautetaan ohjeiden ja käytäntöjen noudattamattomuudesta tai että sairauden takia ei pitäisi huomauttaa? --Lax (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 16.17 (EEST)

Sairauteen vetoaminen on vähän mutkikas juttu. Jos jokaista jollain tavalla "ei 100% tervettä" ruvetaan kohtelemaan erivapauksin, tulee melkoinen sotku, mikä ei olisi OK. Käyttäjälle X vapaudet A, B ja C, samaan aikaan käyttäjälle Y vapaudet D, E ja F... -> Sotkua syntyy, jos ruvetaan useaa miljoonaa(?) käyttäjää kohtelemaan eri tavoin. Jos jokin toimintamalli ei ole OK, siitä kerrotaan ko. tyypille että se ei ole OK. Kuitenkaan kenestäkään ei saa tehdä silmätikkua. Tosin aika moni kommentoi joutuneensa silmätikuksi, vaikkei olisikaan.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 11. syyskuuta 2018 kello 16.30 (EEST)

Kysymys on siitä, kuka ei ole rikkonut käytäntöjä. Minä en tiedä onko käyttäjän ilmoittama sairaus totta vai ei, eikä hän vedonnut siihen. Monet sanovat keskustelussa että on väsynyt, krapulainen, flunssainen, kiireinen, eikä niistä aloiteta keskusteluja. Yksikään keskustelussa ei ole vielä ilmoittautunut noudattavansa Wikipedian kaikkia ohjeita, joten oletusarvoisesti kaikki rikkovat, kuka raskaammin kuka kevyemmin. Sen verran rehellistä porukkaa, ettei uskalla suoraan valehdella. --85.76.71.22 11. syyskuuta 2018 kello 17.21 (EEST)

Kyllä minä muistan asettaneeni estojakin, jos joku on liian kiireinen noudattamaan käytäntöjä. Keskustelua asiasta ei tosin kauan käyty. --Otrfan (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 17.29 (EEST)

Edelleenkään kasiviisseiskakuus ei vastannut kysymykseen, miten tuo juttu puheena olevaan aiheeseen liittyy? --Lax (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 17.48 (EEST)

Vastauksena tuohon alkuperäiseen kysymykseen, niin itse käytäntöjen noudattamiseen ei ole syytä tehdä eri sääntöjä eri käyttäjien välille ja noin ylläpitäjän kannalta esto on ainoa järkevä ratkaisu tilanteeseen. Siihen kuitenkin vaikuttaa siihen miten ylläpitäjät toimii tilanteessa eli jos tiedetään, että kyse on sairaudesta niin ylläpitäjän osata toimia hienotunteisesti ja pysyä asiallisena. Yleensä neutraali asiallinen kielenkäyttö ei esimerkiksi ainakaan pahenna tilannetta kun taas piruilu esimerkiksi yleensä niin tekee. Toinen on, että jos tuntuu, että on osa ongelmaa se, että palaute tulee tietyltä käyttäjältä, niin hän voi ottaa etäisyyttä tilanteeseen. Täällä on muitakin ylläpitäjiä eikä asian tarvitse henkilöityä siihen yhteen tai kahteen ylläpitäjään. --Zache (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 19.30 (EEST)

Minusta kyllä riippumatta toisen terveydentilasta pitää osata toimia hienotunteisesti ja pysyä asiallisena. --Tappinen (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 21.55 (EEST)

Yllä ehdin jo viitatata hahmottamaani "yleisperiaate"pyrkimyksen ongelmallisuuteen: parempi olisi pyrkiä tekemään oikeita ratkaisuja tapauskohtaisesti kuin ruveta rakentamaan joitain "yleis"periaatteita spekulatiivisesti. Yleistykset voidaan tehdä oikeista tapauskohtaisista ratkaisuista ja menettelyistä saadun kokemuksen pohjalta eikä niin että spekuloidaan teoreettisesti etukäteen joku fiktiivinen "yleis"sääntö.--Urjanhai (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 21.54 (EEST)

Vaikka yleisperiaate olisi, niin jokaisessa tapauksessa joudutaan silti käyttämään tapauskohtaista harkintaa, ihan niin kuin muissakin Wikipedian asioissa. Toistaiseksi sairauteen vetoamistapaukset ovat tainneet olla vandalisoimaan pakottava pakko-oire, dementia, joka estää muistamasta, ettei pidä kursivoida ja PTSD-flashback, joka estää allekirjoittamasta omalla käyttäjätunnuksellaan. Noissa en antaisi piiruakaan periksi. Aiemmin mainitun CCB:n tapausta taas pitäisin ihan perusteltuna. --Otrfan (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 15.01 (EEST)

En tiedä mistä tässä pohjimmiltaan on kysymys enkä haluakaan, mutta koko ajan artikkeleita lukiessa tulee eteen lähteettömiä juttuja jotka voivat olla keksittyjä. Niitä tulee joka päivä ja sellaisilta käyttäjiltäkin jotka ovat olleet pitkään Wikipediassa. Olisiko siinä asia jolle ei kannattaisi antaa piiruakaan periksi. Muotoilujahan jokainen tekee miten haluaa, niissä ei ole mitään näkyvää logiikkaa. Siitä ei kuitenkaan ole vahinkoa niin kuin omasta päästä keksityistä jutuista. --Elsxt (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 19.37 (EEST)

Ei liity aiheeseen. --Otrfan (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 19.54 (EEST)

Itse olen laitta sivulleni että minulla lukihäriö sen takia että vältäsin toistuvat huomautukset Osa kirjoitus virheistä on vaikea tunistaa oikolukuohjemalla. Vaikeuksia ohjelalle tuotaa väärätaivutusmuoto ja merkityksen muutuminen krijoitusvirheen surauksena esim. neula naula. Huomatamiseen toivoisi että käyetään esimäisen kerran Malline:Luettavuus toistuessa Malline:Luettavuus 2 muutaman sanna tarkenuksella tyyliilin Kaksoiskonsonatit, kömpelö/outo sanajärjestys. Arikelien osalta Wikipedia:Oleta muilta hyvää tahtoa "Hyvää tarkoittavat ihmiset tekevät virheitä, ja sinun tulisi korjata virheet, kun näin tapahtuu. Sinun ei kuitenkaan tule käyttäytyä kuin tapahtunut virhe olisi ollut tahallinen." Mikäli et jaksa korjata anna virheen olla tai mieluiten Selvennystä vaativien yksittäisten väittämien merkitsemiseen selvennä malinetta muista listä syys. Aiin itse pyrin kiitäämään kirjoitusvirheen korjaamisesta ja muusta kielen huollosta jos korjauksen aal ollut teksti on minulisäämääni. Jotta niiden korjaaminen olisi edes heiman palkitsevampaa--Superkissan (keskustelu) 19. syyskuuta 2018 kello 22.50 (EEST)

Lippukuvakkeet valtioiden nimien yhteydessä (syksyllä 2018)

Jotkut merkitsevät Historiallisen valtion tiedot -mallineen edelliset ja seuraavat valtiot lipuilla, toiset taas eivät

Esimerkkinä artikkeli Suomen suuriruhtinaskunta, jossa edellisten ja seuraavien valtioiden edessä näkyy lippu. Jotkut käyttäjät käyttävät lippuja, mutta toiset taas ottavat niitä pois. Nyt kaikissa valtioartikkeleissa käytetään mitä tapaa sattuu. Kysymys kuuluukin, kumpi on oikea tapa? Onko asiasta tehty jo käytäntö jossain vaiheessa? –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 11. syyskuuta 2018 kello 16.56 (EEST)

Vertautuu aloittaamasi keskusteluun henkilömallineiden lipuista, Wikipedia:Kahvihuone_(sekalaista)/Arkisto_88#Lippujen_sisältäminen_henkilöiden_synnyin-_tai_asuinpaikan_vieressä,_jos_kyseenomaista_maata_ei_enää_ole. Varsinaista sääntöä ei kovin helposti pysty asiasta tekemään, eikä säännöllisesti toistuvissa lippumallinekeskusteluissa ei ihan puhdasta konsensusta ole saavutettu. Mutta ehkä yleinen linjaus on se, että lippumallineita toivottaisiin käytettävän lähinnä jonkinlaisissa listauksissa, joissa kansallisuudella on merkitystä (esimerkiksi urheilukilpailuiden tuloksissa). Eli ainakin aiemmin lippukuvattomuus on ollut suositumpi linjaus, mutta varsinaista mihinkään kirjattua käytäntöä asiasta ei ole. Nimi kuitenkin riittää varsin mainiosti. --PtG (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 23.20 (EEST)

Näissä siirtomaalipuissa on lisäksi ongelmana se, että monet meillä käytetyt liput ovat lähes omaa tulkintaa. Saksan Kameruninkin lippu on esimerkiksi ehdotus, Saksan siirtomaissa käytettiin Saksan lippua eikä niissä ollut omaa lippua. --PtG (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 23.35 (EEST)

Ainakin musiikkialbumeista kertovissa artikkeleissa tietolaatikon Listasijoitukset-palkissa lippuja olen nähnyt paljon käytettävän, ja itsekin käytän niitä aina. Esimerkiksi jos albumilistan nimi on vaikkapa ”Superlist” eikä listasta ole Wikipedia-artikkelia, on mahdotonta tietää minkämaalainen albumilista on kyseessä. Lisäksi samannimisiä listoja on monia, jolloin välttämättä nimikään ei ole tarpeeksi iso vihje kertomaan lukijalle minkä maan albumilista on kyseessä. Tämän takia pieni lippu antaa lukijalle yksinkertaisesti tiedon siitä, minkämaalainen albumilista on. Muidenkielisissä Wikipedioissa ainakin historiallisista valtioista kertovissa artikkeleissa käytetään edeltävistä ja seuraavista valtioista lippukuvia. En ymmärrä miksi suomenkielisessä Wikipediassa tehdään poikkeus. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 17. syyskuuta 2018 kello 01.52 (EEST)

Nyt hypättiin taas toiseen aiheeseen. Kommentoin tähän uuteen asiaan: Onneksi musiikkilistat ovat sen verran uusi keksintö, että historiallisia lippuja ei niissä juuri tarvitse käyttää. Itse asiassa historiallisten lippujen käyttö niissä aiheuttaisi varmasti sekaannusta, kun vaikkapa Kanadan vanha lippu on vieras monille niistäkin, jotka tunnistavat nykyisen lipun. --Lax (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 10.02 (EEST)

En tarkoittanut historiallisten lippujen käyttöä musiikkilistojen tapauksessa vaan nykypäivän valtioiden lippujen käyttöä. En itse ainakaan käyttäisi ikinä historiallisia lippuja musiikkilistojen vieressä, enkä toistaiseksi ole näin huomannutkaan missään käytetettävän. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 17. syyskuuta 2018 kello 23.07 (EEST)

Kirjoittamasi otsikko ja keskustelunavaus kuitenkin koskee historiallisia lippuja. Ei ole hyvä sotkea yhden otsikon alle monia asioita. --Lax (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 11.05 (EEST)

Otsikkoa on muutettu, jotta se kuvastaisi aiheen loputtomuutta paremmin. Vanha otsikko on siirretty katekismuksesta tutuksi tulleeksi "Mitä se on?" -selitysvirkkeeksi otsikon alle. --Pxos (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 11.27 (EEST)

Kuten sanoin, historiallisten valtioiden ja siirtomaiden lippujen käyttö on monissa tapauksissa ongelmallista. En tiedä, miksi esimerkiksi enwikissä on päädytty asiaan, mutta muiden tekemiä virheitä on turha toistaa. --PtG (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 10.26 (EEST)

PtG:n kannalla. Em. Saksan Kamerunin kohdalla en-wikin mallineessa sentään mainitaan lipun ja vaakunan olleen ehdotuksia, minkä nyt pitäisi olla vähimmäisvaatimus meilläkin. Noin yleensä mallineisiin sopisi laittaa lähinnä käytössä olleita tunnuksia, sillä esim. ehdotetut tunnukset ovat tietoarvoltaan vain kuriositeetin tasolla. --Ukas (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 13.37 (EEST)

Lippujen informaatioarvo on noin yleiseltä kannalta aika heikko, puhumattakaan historiallisista lipuista. Wikipediasta tietoa etsivät osaavat yleensä lukea, kuten useimmat kirjoittajatkin, mutta lipuilla ei voi korvata sanallista informaatiota juuri siksi, että edes kaikkia eurooppalaisia lippuja ei tunnisteta. Asiasta on käyty monta keskustelua, ja käsittääkseni jossain vaikkapa urheiluartikkeleissa niiden käytöstä on (ehkä) jonkinlainen konsensus. --Abc10 (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 15.29 (EEST)

Ihan lukutaidosta riippumatta värit ja muodot yleensä helpottavat havainnointia. Joissain mallineissa, joissa on vain yksi tai kaksi lippua ja jollaisia keskustelunavauksessa käsitellään, on lippujen informaatioarvo vähäinen mutta pidemmissä listoissa jo huomattava. Ihmisillä on yleensä myös oppimiskykyä: vaikka liput olisivat ensi alkuun tuntemattomia, kyllä niiden näkeminen ja käyttäminen edistää niiden tuntemista. --Lax (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 11.05 (EEST)

Kommentissasi tarkoitat ilmeisesti ns. käyttäjiä jotka saattavat oppia jos toimivat lippuaiheiden piirissä. Artikkeleita tehdään kuitenkin tiedonhakijoille, jotka voivat käydä Wikipediassa harvoin. Satunnainen lukija ei opi mitään, koska liput eivät tule arjessa vastaan sillä tavalla kuin värit ja muodot esimerkiksi liikennemerkeissä. Monet liput lisäksi muistuttavat toisiaan niin ettei niiden erottaminen muistinvaraisesti onnistu kuin lippuharrastajalta. --Abc10 (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 11.41 (EEST)

Satunnaiselle ja lipuista kiinnostumattomalle lukijalle niistä ei varmaan ole haittaakaan. Kannattaa suosia sellaista, josta on joillekin hyötyä eikä kenellekään haittaa. Lipuista tai muistakin kuvioista on apua toisiinsa liittyvien asioiden havainnointiin vaikkei olisikaan ihan lonkalta tietoa, minkä maan lipusta on kyse. Ja meillähän on mallineita, joissa mainitaan sekä maan nimi että esitetään lippu. Kaikki voittavat. --Lax (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 11.54 (EEST)

Missaat nyt pointin Aittokoskea mukaillen. --Abc10 (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 12.13 (EEST)

Luin aamulla tuon kolumnin eikä siihen linkkaaminen auta yhtään ymmärtämään pointtiasi. Omien sanojen käyttö on suotavaa, lippujen kanssa tahi ilman. --Lax (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 12.21 (EEST)

En paljasta, montako tunnistin kymmenestä ensimmäisestä lippuluettelon lipusta, mutta en ainakaan monta. --Abc10 (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 11.48 (EEST)

Minusta noista ei ole mitään haittaa vaan ne ovat pikantti lisä, ja jos ei itse jaksa vaivautua (esimerkiksi minä ;)) niitä laittamaan niin kyllä joku tulee ne laittamaan puolesta ;). --Linkkerpar™ 20. syyskuuta 2018 kello 01.06 (EEST)

Artikkelien yhdistäminen: Ernst Werner > E. W. Pakkala

Kuten Pxos myönsi, yhdistäminen meni väärin koska hän pelkäsi että se muuten menee väärin [6]. Artikkeli E. W. Pakkala näyttää syntyneen vuonna 2018, mutta todellisuudessa SeppVei aloitti artikkelin Ernst Werner Pakkala jo vuonna 2013. Minusta ensimmäisen aloittajan työtä pitäisi kunnioittaa, ja vähän siihen viittaa myös ohje Kohta: Muuta huomioon otettavaa.

Olen huomannut että puhutaan myös artikkelien historian yhdistämisestä, jolloin alkuperäinen tekijä jää aloittajaksi. Kysymys ei nyt ole välttämättä yksittäisen käyttäjän kunniasta eikä varsinkaan minun, vaan siitä että noudatettaisiin linjaa joka antaa kunnian sille jolle se kuuluu. Ohjausta ja sen historiaa tuskin kukaan lähtee etsimään. Voiko yhdistämisen perua ja tehdä oikein? --Abc10 (keskustelu) 20. syyskuuta 2018 kello 13.28 (EEST)

Miksi tämä yksittäinen asia piti tuoda tänne käytäntökahvihuoneeseen saakka? Vastasin kysymykseen jo omalla keskustelusivullani ja kun vastaus oli luettu, asia tuotiin käytäntökahvihuoneeseen. Onko kyse nyt käytännön tulkinnasta tai selittämisestä? Keskustelun aloitus sisältää kysymyksen. Vastaus on: yhdistäminen, joka on tehty käsin, voidaan aina purkaa kumoamalla muokkaukset niin, että saadaan taas aikaan kaksi eri artikkelia. Sitten voidaan tehdä yhdistäminen toisinpäin. Se on mahdollista. Asia voidaan tehdä tai siitä voidaan jutella. --Pxos (keskustelu) 20. syyskuuta 2018 kello 13.32 (EEST)

Kumosin tekemäni omat muokkaukset nyt mainittuun kahteen artikkeliin ja samalla myös yhdistämisen tehneen käyttäjän muokkauksen. Nyt on mahdollista yhdistää artikkelit toiseen suuntaan käsin. --Pxos (keskustelu) 20. syyskuuta 2018 kello 13.35 (EEST)

Juuri siksi. Että selvitettäisiin, voiko yksittäinen käyttäjä omalla päätöksellään valita mitä tehdään, vai onko alkuperäisen tekijän kunnioittamisen periaate niin vahva, ettei siitä luovuta pelkästään siksi, että yhdistämistä aikova pelkää tekevänsä virheen. Ei tässä ole kyse yksinomaan siitä mitä Pxos teki, vaan näkemyksestä, jota sitten tulevat yhdistäjät noudattavat, kun linja on selkeästi ilmaistu jossakin linkitettävässä kohdassa. Jos luet huolella aloituskommenttini, niin yritin siinä sanoa, että kyse on periaatteen selventämisestä, minkä esitin siis epäselvästi. --Abc10 (keskustelu) 20. syyskuuta 2018 kello 13.53 (EEST)

Wikipedia on muuten tosiasiassa yksi helskutin räsymatto, jossa vuosien varrella on napattu satoja ellei tuhansia tekstinpätkiä sieltä tänne tai muunkielisistä hikipajoista tänne kääntämällä virkkeitä, joita on ymmärretty. Nuo mainitut ohjeetkin, johon viitattiin, olen itse kirjoittanut aikanaan. Olen lukuisia kertoja jaksanut yrittää mainita eri tunnuksille, että edes yhteenvetoon pitää kirjoittaa, mistä minne on tuuli puhaltanut ja tiedon mukanaan siirtänyt. Olen lisäksi joskus korjannut vääriä yhdistämisiä teknisesti tai käsin. Nyt päätin toimia omia ohjeitani vastaan ja säilyttää laajemman artikkelin, mutta se ei ollut hyvä ratkaisu. Todettaneen, että ainoa oikea suunta on säilyttää aina vanhempi ja tehdä uudesta silppua. Se on yksiselitteinen ja selkeä periaate. Ehkäpä joku kertoo uuden artikkelin aloittajalle, miten asia pitää hoitaa kunnolla? --Pxos (keskustelu) 20. syyskuuta 2018 kello 13.47 (EEST)

Muiden kuin suomenkielisten viitteiden käyttö

Käyttäjä:Talonmies totesi minun keskustelusivullani [7] että että suomenkielisessä Wikipediassa käytetään suomenkielisiä viitteitä ja Käyttäjä:Talonmiehen perustelu oli seuraava hänen mielestä on paljon ihmisiä, jotka eivät osaa englantia, joten senkin takia on viitteet tehtävä suomeksi. Olen ymmärtänyt että tälläistä ohjeistusta ei ole wikipediassa ja se on teknisesti hyvin vaikeata edes toteuttaa. Sen takia koska suomenkielisiä lähteitä ei ole joka artikkeliin edes olemassa ja suomenkielisessä wikipediassa on käytetty muidenkin käyttäjien toimesta (myös itseni) englannin, ranskan, espanjan, viron ja ruotsinkielisiä lähteitä, jne. Haluaisin asiaan ulkopuolisen näkemyksen siitä onko pitääkö suomenkielisessä Wikipediassa käyttää vain suomenkielisiä viitteitä. Tämä ei koske mitään yhtä artikkelia vaan yleisesti kaikkia. --84.248.90.122 21. syyskuuta 2018 kello 13.35 (EEST)

Kyllä muunkielisiä viitteitä saa käyttää varsinkin jos suomenkielistä viitettä ei löydy. Viitteen |Kieli=-parametriin laitetaan lähteen kieli esim. englanninkielisiin {{en}}. --URunICon 21. syyskuuta 2018 kello 13.41 (EEST)

Viimmeinkin joku ymmärtää pointtini. Olen itse asiassa käyttäjänyt tuota kieli parametriä mikäli kysessä on muu kuin suomenkielinen lähde.--84.248.90.122 21. syyskuuta 2018 kello 14.06 (EEST)

IP ymmärsi väärin. Viitemallineen pitää olla suomenkielinen, koska on kysymyksessä suomenkielinen Wikipedia. Tottakai lähteinä voi käyttää muunkielisiä lähteitä. En ole niitä kieltämässä, eikä Wikipedian kirjoittaminen oikein onnistukaan ilman muunkielisiä lähteitä. Viitemallineet väännetään suomeksi samalla kun lähde tarkistetaan toimivaksi ja oikeaksi, jos se otetaan en.wikistä. --Talonmies (keskustelu) 21. syyskuuta 2018 kello 13.44 (EEST)

Kyse lienee enneminkin siitä, että Ashoka aka 84.248.90.122 kopioi viitteitä mallinteita myöten sokeasti en-wikistä tarkistamatta merkitsemiään lähteitään. Katso: Wikipedia:Ylläpitäjien_ilmoitustaulu#84.248.90.122) J.K Nakkila (keskustelu) 21. syyskuuta 2018 kello 13.46 (EEST)

On oikeastaan parempi, että Ashoka ja muut jättävät enkkuwikistä kopioimansa viitteet englanninkielisiksi. Niin teksti on helpompi tunnistaa käännökseksi ja joskus korvata oikeasti lähteiden pohjalta tehdyllä. --Savir (keskustelu) 21. syyskuuta 2018 kello 13.53 (EEST)

Kysymys kuuluu Savir saako englanninkielisiä lähteitä jotka voivat olla alunperin en:wikipediasta otettu käyttää täällä vai ei. Tämä ei ole nyt Ashoka ja muut asia vaan yleinen wikipediaa koskeva periaate. Jos löydän en:wikipediasta toimivan ja selvän englanninkielisen (tai muun kielisen lähteen) jossa on asiaa tukeva väite niin saako sitä käyttää kunhan se sitten muutetaan suomenkieliseen pohjaan?--84.248.90.122 21. syyskuuta 2018 kello 14.00 (EEST)

Kysymys ei kuulu saako englanninkielisiä lähteitä käyttää, vaan kysymys on viitemallineista, joiden pitäisi olla suomenkielisiä. --Talonmies (keskustelu) 21. syyskuuta 2018 kello 14.17 (EEST)

Asia tuli selväksi. Ilmoitin siitä keskustelusivuillani. Itse näen että viitemalline on vain tekninen toimenpide ja se että onko se suomenkielinen vai ei on minusta pienempi paha kuin se että se oikeastaan toimii wikipediassa ilman mitään ongelmaa (siis mallineen tekninen puoli) ja että se että sitä voi de facto käyttää myös täällä oli malline suomenkielinen vai ei. Kiitoksia kuitenkin selvyydestä --84.248.90.122 21. syyskuuta 2018 kello 14.35 (EEST)

Vielä astetta parempi on, jos toiminta viimein estetään. J.K Nakkila (keskustelu) 21. syyskuuta 2018 kello 13.55 (EEST)

Jos Käyttäjä:J.K. Nakkila on niin yksinkertainen että tekee omat ennakkoluuloiset johtopäätöksia ennen kuin edes perehtyy niihin on minusta täysin outoa ja vastenmielistä edes käydä mitään rakentavaa keskustelua hänen kanssa koska aina tulee J.K. Nakkilan kohdalla seuraavaa tekistä Ashoka sitä, Ashoka tätä, koska käyttäjä Ashoka ja Ashoka taas Näin populistista retoriikkaa en edes enää noteeraa Käyttäjä:J.K Nakkilalta. Käyttäjä:Talonmiehen kommentti oli seuraava Tiedätkö että suomenkielisessä Wikipediassa käytetään suomenkielisiä viitteitä eikä kopioita englanninkielisestä Wikipediasta'ä' mutta hän jatkoi vielä En tiedä onko virallista pykälää juuri siitä, mutta ei täällä muutenkaan toimita artikkeleissa muilla kielillä. Jos jossakin artikkelissa on tehty väärin, siitä ei automaattisesti seuraa että se on sopivaa. On paljon ihmisiä, jotka eivät osaa englantia, joten senkin takia on viitteet tehtävä suomeksi. näin selvää lausetta ei voi kuin tulkita kuin yhdellä tavalla mikäli ne niputetaan yhteen. --84.248.90.122 21. syyskuuta 2018 kello 13.56 (EEST)

Huomauttaisin vielä, että koska käyttäjästä on tehty aiempi kommenttipyyntö lähteiden väärentämisestä pitäisi seurata esto. J.K Nakkila (keskustelu) 21. syyskuuta 2018 kello 13.58 (EEST)

Olen jo useasti todennut etten ole Käyttäjä Theodor Herzl. Hänestä on tehty kyllä kommenttipyyntö mutta siitä on 9 vuotta. --84.248.90.122 21. syyskuuta 2018 kello 14.03 (EEST) Asiaankuulumatonta moderoitu. --Jmk (keskustelu) 21. syyskuuta 2018 kello 14.39 (EEST)

Älä yritä 84.248.90.122 vedättää yhteisöä! Sinä olet Ashoka. Kaikki, jotka ovat edes sivusta seuranneet toimintaasi, osaavat käyttää sen verran maalaisjärkeä, että tietävät, että IP 84.248.90.122 on Ashoka. Ja samalla voidaan myös yhdistää Ashoka ja Theodor Herzl. Voin selventää tätä, mistä tiedän, että kyseessä on Ashoka ja Theodor Herzl, jotka 95 prosentin varmuudella ovat sama tyyppi.

Ashokan, Theodor Herzlin ja ylläolevan IP:n muokkaustyylissä on identtisiä ongelmia.

Ashoka kommentoi aikoinaan, ettei olisi Theodor Herzl, vaikka siitä olikin epäilyksiä. Nyt IP väittää, ettei ole Ashoka tai Theodor Herzl. Tässä nyt paljastui viimeistään, että sama käyttäjä on 95 prosentin varmuudella kyseessä.

Ja siitä, että kommenttipyynnöstä on 9 vuotta... Onhan meillä toinenkin käyttäjä, joka on muokannut Wikipediaa melkein 13 vuotta ja samoja ongelmia on hänelläkin edelleen 13 vuoden takaa havaittavissa. Ts. Aika ei ole mikään alibi.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 21. syyskuuta 2018 kello 15.23 (EEST)

En yritä huijata ketään. IP osoite ei välttämättä yhdistä aina jotakin käyttäjää johonkin. vaikka muokkaus tyyli on sama ja kiinnostukset samoja niin ei se tee että olisi sama käyttäjä kuin luulaan. Jos väität todella että olen 95 prosentin varmuudella Ashoka ja Theodor Herzl niin tuo yksi vahva todiste siitä että olisin Ashoka tai Theodor Herzl. Ja se todiste pitää olla hyvä mitkään IP osoiteet ja muokkaushistoria eivät enää riitä.Vaan suora linkki näiden kahden käyttäjän ja minun välille. Muuten tämä menee jo noitavainoksi yhteisön puolelta ja se on itse asiassa jo mennyt joten tervetuloa joukkoon. Lopuksi totean että Ashoka tai Theodor Herzl on tullut eräiden wikipedian yhteisöjen käyttäjien keskuudessa suhteessa minuun jonkinlainen samanalainen fiksaatio kuin Donald Trumpilla on Hillary Clintoniin eli kaikki mikä on väärin ja kaikki vastustajat ovat Clintonin kätyreitä kuten minä joka olen muka Ashoka tai Theodor Herzl koska toimin toisin wikipediassa ja olen sitä kautta yhteisön kanssa erimieltä joten minun pitää olla automaattisesti Ashoka tai Theodor Herzl. Tämä on sairasta ja jotenkin lapsellista niiltä käyttäjältä jotka näin täällä wikipediassa korostavat tätä että minä olisin Ashoka tai Theodor Herzl. Kuten Donald Trump hokee että Hillary Clinton sitä ja tätä ja tuota. --84.248.90.122 21. syyskuuta 2018 kello 15.43 (EEST)

Riittääkö muuten jatkuva valehtelu eston perusteeksi? --Otrfan (keskustelu) 21. syyskuuta 2018 kello 16.02 (EEST)

Sinun pitäisi tuo tietää YLLÄPITÄJÄ.Sinulla on 9 kommmenttipyyntöä ja yksi välityslautakunnan päätös takanasi ja miten olet reagoinut niihin? Oletko saaanut yhdestäkään estoa? Oletko joutunut luopumaan ylläpitäjyydestäsi niiden takia? Miten kehtaat tulla tänne ja väittää etttä minun pitäisi saada eston jostain omista mielipiteistä ja jonkun käyttäjä:Theodor Herzlin kommenttipyynnöstä joka tapahtui 9 vuotta sitten ja hän ei ole edes aktiivinen ja minut on leimattu häneksi täällä ilman mitään läpi menevää todisteita. Otrfan sinun viimeinen kommmenttipyyntö oli viime vuodelta ja minulla ei ole mitään kommmenttipyyntöä vielä joten eikös sinun kannataisi olla jäävi tässä asiassa? Sinun keskustelu sivuiltasi kuka tahansa voi käydä lukea mikä oli reaktiosi välityslautakunnan päätökseen ja todeta ettet noteeraanut sitä mitenkään --84.248.90.122 21. syyskuuta 2018 kello 16.10 (EEST)

Mutta en pahemmin valehtele. --Otrfan (keskustelu) 21. syyskuuta 2018 kello 16.17 (EEST)

Minä en myöskään valehtele vaan tämä kaikki on oma mielipiteeni ja siinä pysyn. Lopuksi todetan että älä yritä esiintymään jonkinalaisena laupiaana samarialaisena pyhimyksenä koska olet kaukana siitä (jos et olisi ylläpitäjä asemassasi niin olisit jo 9 kommenttipyynnön ja yhden välityslautakunnan päätöksen jälkeen saanut eston useita kertoja sillä historia on sinulla painampi syy siihen täällä wikipediassa kuin minulla mutta kun olet ylläpitäjät pääset pois näistä päätöksistä koska kaverit hoitaa wikipediassa) .--84.248.90.122 21. syyskuuta 2018 kello 16.22 (EEST)

Kertoisitko tarkemmin? --Otrfan (keskustelu) 21. syyskuuta 2018 kello 16.23 (EEST)

Vastaus löytyy sylttytehtaalta eli täältä ja Täältä sekä täältä . Käypä tutustumassa. --84.248.90.122 21. syyskuuta 2018 kello 23.14 (EEST)

Voisitko selventää? --Otrfan (keskustelu) 21. syyskuuta 2018 kello 23.39 (EEST)