Finnfoam
Finnfoam Oy on vuonna 1982 perustettu salolainen perheyritys. Sen päätuotteita ovat lämmöneristelevyt, joita käytetään paitsi rakennuksissa myös teiden, rautateiden ja lentokenttien perustusten eristämiseen. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Salossa, jossa yritys työllistää noin 101 henkeä (2020)[2]. Finnfoam-konserniin[3] kuuluvat Finnfoam Oy:n lisäksi Finnfoam AB Ruotsissa, Finnfoam UAB Liettuassa, Finnfoam Sp. z.o.o Puolassa, Finnfoam S.L Espanjassa, Styroplast Oy Suomessa, Esplast Ou Virossa ja Cellterm AB Ruotsissa.
| Finnfoam Oy | |
|---|---|
 |
|
| Tunnuslause | Meiltä saat laadukkaat, kosteusteknisesti turvalliset ja energiatehokkaat tuotteet kaikkeen eristykseen |
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1982 |
| Toimitusjohtaja | Henri Nieminen[1] |
| Puheenjohtaja | Teppo Nieminen |
| Kotipaikka | Salo |
| Toimiala | rakennusteollisuus |
| Liikevaihto | 47,7M € (2020)[1] |
| Liikevoitto | 4M € (2020)[1] |
| Henkilöstö | 101 (2020)[1] |
| Kotisivu | finnfoam.fi |
| Huomioitavaa | Aputoiminimet: FF-Muotikeskus, Helsinki Fashion House, Lohjan Pientalomessut 1997 |
Finnfoam Oy jakaantui vuonna 2020 kahdeksi yhtiöksi; Finnfoam Oy ja FF-Future Oy. FF-Future keskittyy kestävien raaka-aineiden kehittämiseen.[4]
Finnfoam tekee tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyötä muun muassa Tampereen teknillisen yliopiston ja VTT:n kanssa. Lämpöeristeiden lisäksi Finnfoamin liiketoimintaan kuuluu myös kiinteistövälitys ja kiinteistöjen vuokraus.[5][6]
Materiaali muokkaa
Finnfoam-eristelevyt on valmistettu ekstruusiomenetelmällä eli suulakepuristamalla polystyreenistä (XPS). Polystyreeni on kestomuovi, joka voidaan uudelleen sulattaa ja käyttää raaka-aineena.[7] Tuotannon toinen tärkeä raaka-aine on hiilidioksidi, jota yritys saa muun teollisuuden sivutuotteena.[8] Hiilidioksidi poistuu levyistä muutaman viikon kuluessa valmistuksesta ja korvautuu ilmalla. Valmistusmenetelmässä eristeen solurakenne on täysin yhtenäinen ja suljettu. Tiiviin solurakenteen tavoite on lisätä levyn lujuutta ja estää homeen kasvua rakenteessa.[9]
Polystyreenin ja hiilidioksidin lisäksi levyissä käytetään lisäaineita kuten väriä, prosessin stabilointiaineita ja solurakenteen modifiointiaineita.[10][11]
Historia muokkaa
Finnfoamin historian voi katsoa alkaneen jo vuonna 1971, kun Jorma J. Nieminen aloitti styroksisten (EPS) putkikourujen valmistuksen autotallissaan. Vuonna 1975 Nieminen perusti Muurlaan vanhan meijerin tiloihin Stynix Ky:n, joka valmisti muun muassa lämpöeristelevyjä, pakkauksia, putkikouruja sekä ruuanvalmistusastioille muotoiltuja lämpöeristekoteloita.
Vuonna 1980 Muurlan tehtaalla syttyi kuumalankaleikkurista lähtenyt tulipalo. Styroksin valmistuksessa käytetty ponneaine pentaani on herkästi syttyvä kaasu, joten tuli levisi nopeasti ja tuhosi koko tehdasrakennuksen ja vaurioitti valmisteilla ollutta tehdaslaajennusta. Tuhot raivattiin kuitenkin nopeasti ja uusi tehdas käynnistyi puolen vuoden päästä palosta.
Vuonna 1982 Jorma J. Nieminen perusti uuden yrityksen Finnfoam Oy:n valmistamaan suulakepuristettua polystyreenia (XPS)[12], jossa on täysin suljettu solurakenne ja paremmat lujuusominaisuudet kuin styroksilla (EPS)[13] .Polystyreenin ominaisuudet tekivät siitä huomattavasti sopivampaa esimerkiksi rautateiden routasuojaukseen. Samana vuonna Stynix myytiin Yhtyneille Paperitehtaille.
Finnfoamin valmistus kasvoi seuraavan vuosikymmenen aikana sekä lisääntyneen konekapasiteetin että uusien tuotantolaitosten kautta. Samalla Finnfoam Oy laajensi tuotantoaan myös polyuretaanituotteisiin, kuten linja-auton penkkeihin. 1989 Finnfoam Oy korvasi aiemmin käyttämänsä haitalliset CFC-yhdisteet HCFC:llä, jonka ympäristöhaitat olivat pienemmät[14][8]. Yhtiö jatkoi myös kehitystyötä, jotta uudellekin ponneaineelle löytyisi korvaaja. Kotimaisten teollisuuslaitosten jätteenä saatava hiilidioksidi nousi ympäristöystävällisyytensä ja helpon saatavuutensa ansiosta parhaaksi vaihtoehdoksi.
Kehitystyössä tehtiin läpimurto vuonna 1998, kun yhtiö valmisti ensimmäiset Finnfoam-lämpöeristelevyt hiilidioksidia käyttäen. Seuraavana vuonna kaikki tuotantolinjat muutettiin käyttämään hiilidioksidia. Finnfoam Oy oli ensimmäisten HCFC-yhdisteiden käytöstä luopuneiden eristevalmistajien joukossa.[15]. Vuonna 1999 Finnfoam luopui polyuretaanituotannosta, joka fuusioitiin toiseen alan yritykseen.
Vuonna 2002 Finnfoam Oy:n koko tuotanto siirrettiin uusiin, energiatehokkaisiin tiloihin. Uusissa tiloissa saadaan hukkalämpö tehokkaasti talteen tuotantolaitteista itse kehitetyn jäähdytysjärjestelmän ansiosta. Myös tehtaan valaistuksen energiatehokkuuteen on kiinnitetty huomiota[16]. Kaksi vuotta aiemmin, vuonna 2000 Finnfoamilla oli aloitettu tuotekehitysprojekti, jonka tavoitteena oli parantaa Finnfoam-lämmöneristeen eristyskykyä 10 % ja pienentää tiheyttä yli 20 %:lla. Tavoitteena oli hyödyntää Finnfoamia eri rakenteissa siten, että rakenteiden kokonaiskustannuksia voitaisiin alentaa. Kehitystyössä oli kumppanina myös Tampereen Teknillinen Yliopisto.
Vuonna 2011 yritys ilmoitti avanneensa uuden tuotantolaitoksen Liettuaan[17], jonka tuotteet suunnataan Venäjän, Baltian maiden ja Keski-Euroopan markkinoille.[18][19] Vuonna 2017 se myös avasi Ruotsin Kristinehamniin tehtaan.[17]
Käyttökohteita muokkaa
Finnfoam FF-EPS-, PIR- ja XPS-eristelevyt on tarkoitettu routa- ja lämmöneristeiksi, minkä lisäksi tuotesarjasta löytyy erikoislevyjä, kuten Finnfoam Tulppa-tuotesarja erilaisiin saneeraus- ja rakennustarpeisiin.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Vainu.io search.vainu.io.
- ↑ Finnfoam Oy - Taloustiedot | Suomen Asiakastieto Oy www.asiakastieto.fi. Viitattu 24.9.2021. [vanhentunut linkki]
- ↑ Finnfoam Oy (office) - taloustiedot, Y-tunnus ja päättäjät - Finder.fi www.finder.fi. Viitattu 24.9.2021.
- ↑ Finnfoam Oy kehittää ja innovoi biomuovin tuotantoa ruoan sivuvirtoja hyödyntämällä Yrityssalo Oy. 31.5.2021. Viitattu 27.9.2021.
- ↑ Kauppalehti, yritystieto
- ↑ 2200 asunnon mies opastaa: Älä ole ahne, Kauppalehti.fi
- ↑ Plastic Foodservice Facts
- ↑ a b Fennovoiman lehti, Sisu 2/2009
- ↑ XPSA, The Extruded Polystyrene Foam Association
- ↑ Opportunities to Minimise Emissions of Hydrofluorocarbons (HFCs) from the European Union, Final Report, March Consulting Group, UK (pdf)[vanhentunut linkki]
- ↑ HS.fi Alkuaineet: Bromi[vanhentunut linkki]
- ↑ Virtuaalikoulu, rakennusala: Mitä XPS-eriste on?
- ↑ Insulation: EPS and XPS
- ↑ Chlorofluorocarbons and HCFC's, ESPERE
- ↑ Potent Greenhouse Gases,Ways of Reducing Consumption and Emission of HFCs, PFCs and SF6, TemaNord 2007:556
- ↑ Suomen ensimmäinen Vihreän valaistuksen tehdas toteutettu LED-tekniikalla, 12.10.2010
- ↑ a b Historia Finnfoam. Viitattu 10.6.2023.
- ↑ Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehti 11/2008
- ↑ Finnish Finnfoam Investing EUR 29 million in Kaunas FEZ, InvestLithuania 25.2.2009
Aiheesta muualla muokkaa
- TM Rakennusmaailman routaeristelevyjen vertailutesti: Liikaa laatupoikkeamia: Vertailussa routaeristeet, solupolystyreeni, TM Rakennusmaailma 8/2011.