Avaa päävalikko
Verkatehdas elokuussa 2012.

Verkatehdas on kulttuuri- ja kongressikeskus Hämeenlinnan Keinusaaressa, lähellä rautatieasemaa Vanajaveden läheisyydessä. Alueen todellinen maamerkki on Vanaja-sali, joka on koko alueen tärkein tila ja näkyy myös julkisivuna moneen suuntaan. Rakennuksen tunnistaa helposti myös tiiliseen ulkoseinään tehdystä sinisestä taideteoksesta sekä tekstillä Verkatehdas varustetusta tehtaanpiipusta.

Vanhan tehtaan puitteisiin on rakennettu oman kuvauksensa mukaan ainutlaatuinen kokonaisuus[1], jonka muodostavat muun muassa 703-paikkainen musiikki- ja kongressisali, kokouskeskus, elokuvakeskus Bio Rex sekä ravintola. Tiloissa toimivat myös Hämeenlinnan kaupunginteatteri, Hämeenlinnan taidemuseo, Miniteatteri, Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiö sekä lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX. Lisäksi sinne ovat löytäneet tiensä monet kulttuuri- ja media-alan yhdistykset ja yritykset sekä ammatinharjoittajat. Ars-Häme ry:n ylläpitämä Galleria kone sekä taidelainaamo avattiin vuoden 2008 alusta. Verkatehtaan 30 000 kerrosneliön sisään on sijoittunut yli 20 yritystä. Verkatehtaan toimitusjohtajana työskentelee Jouko Astor.

Alueella yhdistyvät julkinen, kaupallinen ja kansalaislähtöinen toiminta, sillä Verkatehtaalla toimii muun muassa mainostoimisto, pari arkkitehtitoimistoa, Yleisradion aluetoimitus ja nyt myös Vanajaveden opisto sekä Sibelius-opisto. Perinteisiin kulttuurikeskuksiin verrattuna tämä keskus harjoittaa paljon laajempaa toimintaa.lähde?

Vanaja-sali on ollut tehokkaassa käytössä alusta pitäen. Syyskauden 2007 aikana järjestettiin kaikkiaan 42 konserttia. Konsertit kattavat kaikki musiikin lajit klassisesta, jazziin, rokkiin ja viihteeseen. Täydet katsomot ovat vetäneet muun muassa Vesa-Matti Loiri, Soile Isokoski, Tapani Kansa, Kari Tapio, ja Rajaton. Orkesteriyhteistyötä on tehty Sinfonia Lahden kanssa. Sen lisäksi katsojat ovat voineet seurata muun muassa tanssia, taikuutta ja revyytä. Yhteensä näissä yleisötapahtumissa kävi n. 30 000 vierasta.lähde? Kaiken kaikkiaan Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehtaan uusissa tiloissa kävi yli 80 000 henkeä.lähde? Tässä luvussa ei ole laskettuna alueen muiden rakennuksien kävijämääriä.

Sisällysluettelo

Historiaa ja taustaaMuokkaa

Hämeenlinnan verkatehdas aloitti toimintansa vuonna 1895, vaikka moni taho oli epäillyt, sopisiko Hämeenlinna lainkaan teollisuuskaupungiksi. Ensin Vanajaveden rannalla sijaitsevalle tontille rakennettiin kutomo ja voima-asema, sen jälkeen kehräämö ja korjauspajat. Sitten nousivat isännöitsijän ja teknillisen johtajan huvilat tontille. Tehtaan johtajana toimi pitkään kunnallismiehenäkin tunnettu Henrik Holmén, jonka johdossa tehdas kehittyi ja sai hyvän maineen. Se olikin pitkään kaupungin merkittävin teollisuuslaitos ja sitä laajennettiin useaan otteeseen. Kansalaissodan aikana toiminta pysähtyi olosuhteiden pakosta pariksi vuodeksi. Vuonna 1927 osakkeiden enemmistö siirtyi Amberlan suvulle ja toimitusjohtajaksi siirtyi vuorineuvos Arthur Amberla. Vuonna 1937 rakennettiin uusi karstalankakehräämö, mikä laajensi tehtaan kapasiteettia entisestään. Koneet lauloivat tehokkaasti ja markkinoille ilmestyi kuosikkaita, hienolaatuisia kankaita herrojen pukuihin ja takkeihin.

Sotien aikana tehdas valmisti ennätyksellisiä tuotantomääriä. Jatkosodan päätyttyä se pystyi työllistämään kaikkiaan 625 työntekijää ja kohosi näin maan suurimpien verkatehtaiden joukkoon. Tehtaan viimeinen kukoistuskausi osui 1950-luvulle, jolloin työntekijöitä oli peräti 1300. Kudotusta kangasmäärästä olisi voinut levittää maton, joka olisi ulottunut Helsingistä Ouluun saakka. Koko Eurooppaa koskenut villateollisuuden lama ei voinut olla jälkiä jättämättä myöskään Hämeenlinnan verkatehtaan toimintaan. Se liittyi Villayhtymään, jolla kituvia tehtaita yritettiin pelastaa. Toiminnan loppuminen oli kuitenkin edessä vuonna 1963 Sen jälkeen tehtaan alueella toimi yksityisiä yrityksiä.[2] [3]

Verkatehtaasta kulttuuritehtaaksiMuokkaa

Kulttuuritoiminta alueella käynnistyi, kun Verkatehtaan naapuriksi tuli vuonna 1952 Hämeenlinnan taidemuseo, joka sijoitettiin Carl Ludvig Engelin piirtämään entiseen kruunun viljamakasiiniin. Myöhemmin tiloihin liitettiin myös vieressä sijaitseva Lohrmannin makasiini. Kaupunki osti vuonna 1978 verkatehtaan rakennukset ja oli aikeissa ensin purkaa ne, mutta lopulta vanhat rakennukset päätettiin kuitenkin kunnostaa. Siitä alkoi punatiilisten rakennusten opiskelu- ja kulttuurikausi. 1980- ja 1990-luvuilla Verkatehtaan suojissa opiskeltiin ja harrastettiin ahkerasti. Sinne oli sijoitettu muun muassa kansalaisopisto, ammattikoulu, Wetterhoff sekä sosiaali- ja terveydenhoitoalan koulutus. Tiensä löysivät tiloihin myös urheilijat kuten judon ja nyrkkeilyn harrastajat. Yksi toisensa jälkeen tiloja valtasivat sellaiset kulttuurilaitokset kuin Teatteri Verstas, Miniteatteri, Kulttuuritukku sekä Hämeenlinnan kulttuurikeskus. Nämä enteilivät vuonna 2001 käynnistynyttä varsinaista Verkatehdas-projektia.

UudisrakennustyötMuokkaa

 
Verkatehtaan julkisivua 2012.

Verkatehtaan suunnittelusta julistettiin vuonna 2004 arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti arkkitehtitoimisto JKMM Oy. Pääsuunnitelijana hankkeessa toimi arkkitehti SAFA Juha Mäki-Jyllilä. Verkatehtaan uudisrakennustyöt aloitettiin vuonna 2005. Työt olivat monivaiheiset, sillä purettavia ja uudistettavia kohteita oli monia. Alkukesästä aloitettiin kaivutyöt Verkatehtaan sisäpihalla ja elokuussa 2005 purettiin osa Vanajaveden opiston rakennuksen päädystä uuden musiikkisalin tieltä. Sisäpihalle rakennettiin muun muassa lasikate. Rakennuksen alakerrassa työt aloitettiin keväällä 2006, jolloin silloinen vuokralainen Koulutuskeskus Tavastia muutti toisiin tiloihin. Elokuvateatterin uudisrakennuksen työt aloitettiin loppukeväästä 2006. [4]

Kiivasta keskustelua budjetistaMuokkaa

Töiden edetessä uudistuksen budjettia jouduttiin nostamaan useampaan otteeseen, mikä muun muassa aiheutti närää kaupunkilaisissa. Myös kaupunginhallituksen ja -valtuuston suunnalla kauhisteltiin ja vaadittiin urakoitsijoille uutta tarjouskierrosta, mutta tekninen lautakunta oli toista mieltä hyväksyen edullisimman urakkatarjouksen yksimielisesti [5] [6]. Kustannuksiksi muodostui lopulta yli 30 miljoonaa euroa. Alkuperäinen kustannusarvio oli noin 22 miljoonaa euroa, josta kaupungin osuus vajaat 13 miljoonaa, EU:n ja valtion yhdeksän miljoonaa sekä kaupungin omistaman Kantolan kiinteistöt Oy:n 2,6 miljoonaa. Suuri osa alkuperäisen kustannusarvion ylityksestä johtui kohteen haastavuudesta ja toisaalta kysytyn tyyppisen työn tekijöitä on saatavilla niukasti. Lisäksi elokuvakeskuksen rakenteet jouduttiin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen paaluttamaan. [7] [8] [9] [10] [11]

Paljon keskustelua aikaansaanut yksityiskohta oli Verkatehtaan julkisivun materiaali. Pääasiassa oltiin kahden vaiheilla, lasin ja corten-teräksen. Julkisivu päätettiin alun perin rakentaa lasilankuista, mutta lopulta päädyttiin teräkseen. [12] [13] Jo vuonna 2004 Verkatehtaan sisäpihan kujalle valmistui kansainvälisen taidevaihtohankkeen tuloksena teos, joka koostuu mosaiikkilaatoista. Keskuksen aulatiloihin on sijoitettu alueen historiasta kertova Anne Tammisen kaupungin historiallisen museon valokuviin pohjautuvat teokset Läsnäolo ja Kaiku.

Mainetta ja kunniaaMuokkaa

Verkatehdas vihittiin käyttöön 31. heinäkuuta 2007[14] kansanjuhlan merkeissä. Tapahtuma keräsi kaikkiaan 6000 kävijää. Paljon keskustelua herättänyt Verkatehdas toi palkintoja mukanaan. Valtion rakennustaidetoimikunta myönsi Rakennustaiteen valtionpalkinnon suunnittelukilpailun voittaneelle arkkitehtitoimisto JKMM Oy:lle ja Hämeenlinnan kaupunki sai vastaanottaa Suomen arkkitehtiliiton palkinnon. Teräsrakenneyhdistys huomioi suunnittelijat ja toteuttajat Vuoden teräsrakenne 2007-palkinnolla.[15] Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehtaan rakennushanke oli ainutlaatuinen, vanhan teollisuuskiinteistön muuttaminen uuteen käyttöön mullisti koko kulttuurirakentamisen perinnettä.kenen mukaan? Esimerkiksi Vanaja-salissa tehdyt rakenteelliset ratkaisut edustavat täysin uuden tyyppistä ajattelua, jossa muun muassa kaikki musiikin muodot ovat tasavertaisia.lähde? Salissa voidaan esittää niin akustista kuin sähköisesti vahvistettua musiikkia erinomaisissa olosuhteissa sekä järjestää isojakin kongresseja.

Verkatehdas kuuluu kansainväliseen kulttuurikeskusten verkostoon, Trans Europe Hallesiin, johon Suomesta kuuluvat myös Kaapelitehdas ja Kulttuuritehdas Korjaamo. Keskuksen myötä Hämeenlinna haluaa yhdeksi Suomen johtavista kongressikaupungeista. [16] [17]

LähteetMuokkaa

  1. Verkatehdas, kotisivut
  2. Koskimies, Yrjö S.: Hämeenlinnan kaupungin historia 1875-1944, s. 484. Karisto, 1966.
  3. Kostia, Risto: Diplomityö : Hämeenlinnan kulttuurikeskus. TTK/A-OS, 1983.
  4. Musiikkisalin valmistelutyöt alkavat maaliskuussa 28.1.2005. Hämeen Sanomat. Viitattu 13.10.2007.
  5. Niemistö ja Lintumäki vaativat uutta tarjouskierrosta 8.7.2005. Hämeen Sanomat. Viitattu 13.10.2007.
  6. Verkatehtaan runkourakasta ei järjestetä uutta tarjouskierrosta 16.8.2005. Hämeen Sanomat. Viitattu 13.10.2007.
  7. Musiikkisalissa soi rokki ja sinfonia 15.3.2005. Hämeen Sanomat. Viitattu 13.10.2007.
  8. Verkatehdas kallistui taas parilla miljoonalla 27.1.2006. Hämeen Sanomat. Viitattu 13.10.2007.
  9. Verkatehtaan budjettivaihtoehdot ehkä vielä kerran valtuustoon 8.9.2006. Hämeen Sanomat. Viitattu 13.10.2007.
  10. Verkatehtaan rakennuskulut karkasivat 25.1.2007. Hämeen Sanomat. Viitattu 13.10.2007.
  11. Verkatehdas maksaa 30 miljoonaa euroa 20.7.2007. Hämeen Sanomat. Viitattu 13.10.2007.
  12. Taistelu Verkatehtaan julkisivusta jatkuu 1.7.2006. Hämeen Sanomat. Viitattu 13.10.2007.
  13. Verkatehtaan julkisivu kiistellystä corten-teräksestä 4.7.2006. Hämeen Sanomat. Viitattu 13.10.2007.
  14. Verkatehdas.fi
  15. Hämeenlinnan Verkatehdas Vuoden 2007 Teräsrakenne 28.11.2007. Rakennustieto RT. Viitattu 8.4.2012.
  16. Trans Europe Halles
  17. Hämeenlinna haluaa johtavaksi kongressikaupungiksi 23.11.2005. Hämeen Sanomat. Viitattu 13.10.2007.

Aiheesta muuallaMuokkaa