Avaa päävalikko

Hämeenlinnan Miniteatteri on lasten ja nuorten harrastajateatteri, joka toimii Hämeenlinnan kaupungin ylläpitämässä noin 80 paikkaisessa studioteatterissa keskustassa Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehtaan yhteydessä. Miniteatteri kuuluu Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX:iin, joka on osa valtakunnallista Taikalamppu-verkostoa. Tila sisältää valo- sekä äänikaluston ja on vapaasti muunneltavissa projektien tarpeiden mukaisesti.

Noin 160:lle iältään 7–20-vuotiaalle harrastajalle tarjotaan teatteri-ilmaisuopetusta ja esittävän taiteen perusopetusta. Toiminta on jatkunut vuodesta 1957 lähtien. Miniteatterin perustajana pidetään hämeenlinnalaista kulttuurivaikuttajaa, Kauko Soirilaa. Hänen aloitteesta syntyi myös Aulangon Lastentapahtuma, josta myöhemmin kehittyi Lasten taidefestivaali Hippalot. Hämeenlinnan Vuonna 1982 Hämeenlinnan kaupunki päätti rakentaa teatterille omat tilat Verkatehtaalle. Teatterikerhon alkuunpanema nuorisojaosto itsenäistyi omaksi Hämeenlinnan Miniteatteri ry:ksi vuonna 1995.[1]

Teatterilaiset valmistavat omissa toimitiloissaan esitettäväksi kahdesta kolmeen näytelmää vuosittain. Ohjelmistossa on ollut runsaasti historiallisia ja yhteiskunnallisia esityksiä. Teatteri on saanut tunnustusta ja kiitosta lasten oikeuksia käsittelevistä näytelmistä. Se on vastaanottanut 1997 Hämeen Sanomien kulttuuripalkinnon(1997), opetusministeriön Lasten päivä -palkinnon (2002), Työväen Näyttämöpäivien yleisöpalkinnon Mikkelissä Kotiin-näytelmästä (2002)sekä Tapaus Allu Salminen -näytelmästä Työväen Näyttämöpäivien yleisöpalkinnon (2004).

Philip Ridleyn kirjaan perustuva näytelmä Kipinähai.

Vuosien varrella Miniteatteri on osallistunut sekä Suomessa että ulkomailla teatterifestivaaleille. Teatterilaiset ovat dramatisoineet ja esittäneet niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin kirjailijoiden tuotantoa. Näyttämölle on sovitettu sekä uusien että perinteisten kirjailijoidemme tarinoita, muun muassa Riitta Jalosen Tyttö ja naakkapuu, Aleksanteri Ahola-Valon näytelmä Aikuiset ja lapset kasvatuksen pyörteissä, Valon lapsia ja Nuohoojapoika, Aleksis Kiven Kullervo sekä Sirpa Puskalan Tapaus Allu Salminen, joka kertoo Ruotsissa asuvan siirtolaispojan rankan ja voimille käyvän selviytymistarinan. Peter Hoegin Rajatapaukset ja Jostein Gaarderin Pasianssimysteeriö olivat kumpikin maailman näytelmä –kantaesityksiä. Muista ulkomaisten kirjailijoiden teoksista sovitetuista näytelmistä mainittakoon muun muassa J.M. Barrien Peter Pan, David Almondin Skellig sekä vielä Ludmila Razumovskajan Pietarin katulapsista kertova näytelmä Kotiin.

Ohjelmistoon kuuluu myös satunäytelmiä, joiden sovituksiin ja dramatisointeihin lapset itse saavat osallistua. Näin he oppivat kokonaisvaltaisesti teatterin tekemistä, kun opetus ja varsinainen näytelmien ohjaaminen kulkevat rinta rinnan. Nuoret voivat omien kykyjensä ja kiinnostuksensa mukaan tutustua teatterinteon eri osa-alueisiin esimerkiksi kirjoittamalla käsikirjoituksia ja ohjaamalla näytelmiä. Ryhmien vetäjinä toimivat teatterin kokopäiväinen ohjaaja Marja Myllyniemi, vierailevat ohjaajat, eri taidealojen opiskelijat, sekä pitempään harrastuksessa mukana olleet nuoret itse.

ToimintaperiaateMuokkaa

Miniteatterin toiminnan päätavoitteena on saada lapset innostumaan laaja-alaisesti teatterista ja muista taiteenaloista sekä ohjata heidät ymmärtämään ja sisäistämään taiteen merkitystä. Tarkoituksena on rohkaista ja etsiä keinoja, joiden avulla lapset ja nuoret alkaisivat itse käsitellä ja analysoida omia ajatuksiaan aikuisen tuella. Teatterissa harrastamisen tärkeimpiin menetelmiin kuuluvat vapaaehtoisuus ja kiireettömyys. Näyttelijät ohjataan huomaamaan, miten merkittävää on pienien hetkien kokeminen ja muistiin sieppaaminen sekä niiden käyttö myöhemmin sopivassa tilanteessa.

Kesä-heinäkuun ajaksi teatteri muuttaa Aulangon puistometsässä sijaitsevaan Graniittilinnaan, jossa on esitetty vuodesta 1961 lähtien joka kesä lastennäytelmiä. Ohjelmistoon on kuulunut perinteisiä tarinoita kuten Tuhkimo, Lumikki, Prinsessa Ruusunen, Kolme pientä porsasta sekä Hölmöläisiä. Aulangolla nähty kantaesitys oli Tiina ja Sinikka Nopolan näytelmä Heinähattu ja Vilttitossu, josta on kirjoitettu suosittu kirjasarja.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Lastenteatterin monet kielet : Hämeenlinnan Miniteatterin 50-vuotisjuhlajulkaisu, s. 7. Miniteatteriyhdistys-ry, 2007.