Urheiluvuosi 1931
vuoden 1931 urheilutapahtumat
Urheiluvuosi 1931 käsittelee vuoden 1931 merkittäviä uutisia ja tapahtumia urheilussa.
Urheiluvuodet |
---|
1921 • 1922 • 1923 • 1924 • 1925 • 1926 • 1927 • 1928 • 1929 • 1930 – 1931 – 1932 • 1933 • 1934 • 1935 • 1936 • 1937 • 1938 • 1939 • 1940 • 1941 |
Vuodet |
1928 • 1929 • 1930 – 1931 – 1932 • 1933 • 1934 |
Alppihiihto
muokkaa- Ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut Mürrenissä, Sveitsissä. Ison-Britannian Esme Mackinnon voitti naisten kaikki kolme kilpailua. Miesten kultamitaleista kaksi meni Sveitsiin ja yksi Itävaltaan.[1][2]
Baseball
muokkaa- World Seriesissä St. Louis Cardinals voitti Philadelphia Athleticsin otteluvoitoin 4–3.[3]
Jääkiekko
muokkaa- Maailmanmestaruuskilpailut Krynicassa, Puolassa. Kultaa voitti Kanada, hopeaa sai Yhdysvallat ja pronssille sijoittui Itävalta.[4][5]
- Stanley Cupin voitti toisen peräkkäisen kerran Montreal Canadiens.[6]
Paini
muokkaa- Kreikkalais-roomalaisen painin Euroopan-mestaruuskilpailut Prahassa, Tšekkoslovakiassa. Ohjelmassa oli seitsemän painoluokkaa, joista sekä Ruotsi että Suomi voittivat kolme.[7]
- Vapaapainin Euroopan-mestaruuskilpailut Budapestissa, Unkarissa. Ohjelmassa oli seitsemän painoluokkaa, joista Sveitsi voitti kolme.[8]
Pikaluistelu
muokkaa- Yleisluistelun maailmanmestaruuskilpailut Helsingissä, Suomessa. Mestaruuden voitti isäntämaan Clas Thunberg viidennen kerran urallaan.[9][10]
Pohjoismaiset hiihtolajit
muokkaa- Maailmanmestaruuskilpailut Oberhofissa, Saksassa. Ohjelmaan kuului kaksi maastohiihtomatkaa sekä mäkihyppy ja yhdistetty, ja Norja voitti kaikki kultamitalit. Johan Grøttumsbråten voitti 18 kilometrin hiihdon ja yhdistetyn.[11][2]
Pyöräily
muokkaa- Italian ympäriajon voitti isäntämaan Francesco Camusso.[12]
- Ranskan ympäriajon voitti isäntämaan Antonin Magné.[13]
Taitoluistelu
muokkaa- Maailmanmestaruuskilpailut Berliinissä, Saksassa. Miesten mestaruuden voitti toisen peräkkäisen kerran Itävallan Karl Schäfer, naisten mestaruuden viidennen peräkkäisen kerran Norjan Sonja Henie sekä pariluistelumestaruuden ensimmäisen kerran unkarilaispari Emilia Rotter / László Szollás.[14][15]
Tennis
muokkaa- Australian avointen miesten kaksinpelin mestaruuden voitti järjestäjämaan Jack Crawford ja naisten kaksinpelin saman maan Coral Buttsworth.[16]
- Ranskan avointen miesten kaksinpelin mestaruuden voitti järjestäjämaan Jean Borotra ja naisten kaksinpelin saksalainen Cilly Aussem.[17]
- Wimbledonin miesten kaksinpelin mestaruuden voitti yhdysvaltalainen Sidney Wood ja naisten kaksinpelin Cilly Aussem.[18]
- Yhdysvaltain avointen miesten kaksinpelin mestaruuden voitti järjestäjämaan Ellsworth Vines ja naisten kaksinpelin seitsemännen kerran urallaan saman maan Helen Moody.[19]
- Davis Cupin voitti Ranska viidennen peräkkäisen kerran.[20]
Uinti
muokkaa- Euroopan-mestaruuskilpailut Pariisissa, Ranskassa. Unkari voitti ratauinnissa neljä kultamitalia, kaikki miesten puolella. Kolmeen kultamitaliin ylsivät unkarilainen István Bárány ja alankomaalainen Marie Braun, joiden molempien kultamitaleista yksi tuli viestissä.[21][22]
Yleisurheilu
muokkaa- Ranskalainen Jules Ladoumègue juoksi 4.10. Pariisissa maililla maailmanennätyksen 4.09,2. Tokiossa 27.10. japanilainen Chuhei Nambu teki pituushypyn maailmanennätyksen 798 cm ja hänen maanmiehensä Mikio Oda paransi kolmiloikan maailmanennätykseksi 15,58 m. Yhdysvaltalainen Stanfordin yliopiston joukkue juoksi 8.5. Fresnossa 4 × 400 metrillä maailmanennätyksen 3.12,6. Tšekkoslovakialainen František Douda sivusi 4.10. Brnossa kuulantyönnön maailmanennätystä 16,04 m.[23]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5.
- Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2. Otava, 1970.
Viitteet
muokkaa- ↑ Pihlaja, s. 21–24
- ↑ a b Virtamo, s. 150
- ↑ Virtamo, s. 146
- ↑ Pihlaja, s. 251
- ↑ Virtamo, s. 180
- ↑ Pihlaja, s. 262
- ↑ Virtamo, s. 273
- ↑ Virtamo, s. 273–274
- ↑ Pihlaja, s. 549
- ↑ Virtamo, s. 211
- ↑ Pihlaja, s. 160–163, 439, 868
- ↑ Pihlaja, s. 605
- ↑ Pihlaja, s. 604
- ↑ Pihlaja, s. 706–707
- ↑ Virtamo, s. 223
- ↑ Grand Slam Winners Tennis Now. Viitattu 22.7.2019. (englanniksi)
- ↑ Pihlaja, s. 738–739
- ↑ Pihlaja, s. 736–737
- ↑ Pihlaja, s. 737–738
- ↑ Pihlaja, s. 740
- ↑ Pihlaja, s. 766–770
- ↑ Virtamo, s. 380
- ↑ Laitinen, Esa: Suomen yleisurheilun tilasto-osa, s. 535, 543, 547. , 1987.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Urheiluvuosi 1931 Wikimedia Commonsissa