Urheiluvuosi 1928

vuoden 1928 urheilutapahtumat

Urheiluvuosi 1928 käsittelee vuoden 1928 merkittäviä uutisia ja tapahtumia urheilussa.

Urheiluvuodet
1918191919201921192219231924 •   
192519261927 1928 192919301931
   1932193319341935193619371938
Vuodet
1925192619271928192919301931

Yleiskilpailut muokkaa

  • Talviolympialaiset 11.–19.2. Sankt Moritzissa, Sveitsissä. Kisoihin osallistui 495 urheilijaa 25 maasta. Mitalitilaston kärkisijalla oli kuusi kultaa voittanut Norja.[1]
  • Kesäolympialaiset 17.5.–12.8. Amsterdamissa, Alankomaissa. Kisoihin osallistui 3 014 urheilijaa 46 maasta. Mitalitilaston ykkönen oli Yhdysvallat 22 kultamitalilla.[2]

Jalkapallo muokkaa

Jääkiekko muokkaa

Nyrkkeily muokkaa

  • Yhdysvaltalainen Gene Tunney puolusti ammattinyrkkeilyn raskaan sarjan maailmanmestaruuttaan 23.7. New Yorkissa voittamalla 11. erän keskeytyksellä uusiseelantilaisen Tom Heeneyn mutta ilmoitti pian tämän jälkeen luopuvansa nyrkkeilystä.[8]

Pikaluistelu muokkaa

Pohjoismaiset hiihtolajit muokkaa

Pyöräily muokkaa

Taitoluistelu muokkaa

Tennis muokkaa

Uinti muokkaa

Yleisurheilu muokkaa

  • Amsterdamin olympialaisissa naisyleisurheilijat olivat ensi kertaa mukana. Menestynein yleisurheilumaa oli Yhdysvallat, joka voitti 27 lajissa yhdeksän kultaa. Kanadalainen pikajuoksija Percy Williams voitti kaksi henkilökohtaista kultamitalia. Naisten ensimmäisen olympiavoiton otti puolalainen kiekonheittäjä Halina Konopacka.[25]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2.
  • Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5.
  • Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2. Otava, 1970.

Viitteet muokkaa

  1. Arponen, s. 390, 391
  2. Arponen, s. 95, 97
  3. Arponen, s. 106
  4. Virtamo, s. 34
  5. Pihlaja, s. 198
  6. Arponen, s. 393
  7. Pihlaja, s. 262
  8. Lounasheimo, Ilmo: Kehän sankarit, s. 142–143, 696. WSOY, 1987. ISBN 951-0-13981-5.
  9. a b Arponen, s. 392
  10. Pihlaja, s. 549
  11. Virtamo, s. 211
  12. Arponen, s. 391–392
  13. Pihlaja, s. 605
  14. Virtamo, s. 320
  15. Pihlaja, s. 604
  16. Virtamo, s. 319
  17. Pihlaja, s. 706–707
  18. Virtamo, s. 223
  19. Grand Slam Winners Tennis Now. Viitattu 4.1.2020. (englanniksi)
  20. Pihlaja, s. 738–739
  21. Pihlaja, s. 736–737
  22. Pihlaja, s. 737–738
  23. Pihlaja, s. 740
  24. Arponen, s. 100–101
  25. Arponen, s. 98–100

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.