Tuhansien aatteiden maa

kirja

Tuhansien aatteiden maa: Ääriajattelu nyky-Suomessa on vuonna 2010 WSOY:n kustantamana ilmestynyt kirjailija Jera Hännisen ja toimittaja Jyri Hännisen kirja, jossa kirjoittajaveljekset tarkastelevat uusia, tekijöiden mukaan ääriajattelua edustavia poliittisia, aatteellisia ja uskonnollisia ryhmiä Suomessa. Tekijät esittelevät ryhmiä, jotka ovat esimerkiksi kansallissosialistisia, kansallismielisiä, kristillisiä ja islamistisia fundamentalisteja ja ekofasisteja.[1]

Tuhansien aatteiden maa: Ääriajattelu nyky-Suomessa
Kirjailija Jera Hänninen & Jyri Hänninen
Kieli suomi
Kustantaja WSOY
Julkaistu 2010
Ulkoasu nidottu
Sivumäärä 267
ISBN 978-951-0-36072-9
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Kirjan tekijöiden mukaan esimerkkejä suomalaisesta ääriajattelusta vuonna 2010 ovat:[2]

Sisältö

muokkaa

Maahanmuuttokriitikot

muokkaa

Kirjoittajat vertaavat myöhemmin kansanedustajaksi noussutta Jussi Halla-ahoa ja Suomen Sisun entistä puheenjohtajaa Teemu Lahtista: kirjan tekijöiden mukaan molemmat vastustavat humanitaarista maahanmuuttoa, pitävät kehitysapua haitallisena ja rakastavat aseita.[3]

Kirjoittajat sanovat, että kun Matti Vanhanen käytti vuonna 2006 Sisusta ilmaisua ”pieni ääriryhmittymä”, Sisun saatua julkisuutta sen vaikutusvalta on kasvanut merkittävästi. Kirjoittajien mielestä ”harva suhtautuu vakavasti järjestöön, jonka nimi on Suomen Sisu”. Kirjoittajien mukaan syytä tähän kuitenkin olisi, sillä sisulaisia on suomalaisissa kunnan- ja kaupunginvaltuustoissa lukuisia. Teoksen kirjoittajien mukaan Sisun ohjelmassa on hätkähdyttävän paljon samaa kuin kansallissosialistiseksi itseään kutsuvan Suomen Vastarintaliikkeen julistuksessa. Jera Hännisen ja Jyri Hännisen mukaan sisulainen ajattelutapa muistuttaa ääriajattelua. Siinä tehdään tiukkoja erotteluja, mikä on kirjoittajien mukaan yleistä fundamentalistisessa uskonnossa.[3]

Kirjoittajat kysyvät, että jos Suomen Sisun tavoiteohjelman mukaisesti tulee kunnioittaa vanhaa kulttuuriperintöä, millä perusteella erotetaan se, joka siitä on siirrettävä eteenpäin, kuuluuko siihen esimerkiksi vähemmistöjen syrjintä. Tekijöiden haastattelema Lahtinen määrittää identiteetin yhdistelmäksi yhteistä kieltä, kulttuuria, historiaa ja kansallista syntyperää. Lahtisen mielestä ihminen ei ”voi olla tasapainoinen jos hänellä ei ole juuria ja historiaa, josta hän ponnistaa”.[3]

Lähteet

muokkaa
  1. Kirjan esittelyteksti.
  2. Salminen, Juho: Millaista on suomalainen ääriajattelu? Edustavatko perussuomalaiset sitä? Suomen kuvalehti. 28.10.2010. Viitattu 19.12.2010.[vanhentunut linkki]
  3. a b c Hänninen & Hänninen 2010, s. 80–83.

Aiheesta muualla

muokkaa