Toukoto
Toukoto on maalaiskunta ja sen keskuskylä Kayesin alueen Kitan piirissä Malissa. Se sijaitsee Bakoyejoen varrella 75 kilometriä Kitasta luoteeseen. Kunnassa on 7 000 ja kylässä 4 900 asukasta (vuonna 2009)[1].
| Toukoto | |
|---|---|
  Toukoto |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Mali |
| Alue | Kayesin alue |
| Piiri | Kitan piiri |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | maalaiskunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 1 858 km² |
| Väkiluku (2009) | 7 000 |
.jpg)
Maantiede ja ilmasto muokkaa
Toukoton kunnan pinta-ala on 1 858 neliökilometriä[2]. Se rajoittuu luoteessa Kitan piirin Séféto Ouestin, pohjoisessa ja idässä Saboulan, kaakossa Boudofon, etelässä Tambagan, Kobrin ja Niantanson ja lännessä Bafoulabén piirin Oualian kuntiin[3]. Maisemaa leimaavat ylängöt, tasangot, kukkulat ja alangot. Kunnan läpi virtaavat Bakoye ja Baoulé sivujokineen.[2]
Ilmasto on sudanilais-sahelilainen. Vuotuinen sademäärä on 700–800 millimetriä. Luonnonvarainen kasvillisuus on puusavannia ja jokivarsien galleriametsiä.[2]
Asutus muokkaa
Kuntaan kuuluu seitsemän kylää ja 15 pikkukylää[2]. Asukkaat ovat etupäässä mandinkoja. Lisäksi on fulbeja, bambaroita, wolofeja, soninkeja ja khasonkoja.[4] Vallitsevat uskonnot ovat islam ja kristinusko[2].
Historia muokkaa
Toukoton nimi tulee sanoista tu ja koto, jotka tarkoittavat ’metsän vieressä sijaitsevaa’. Perimätiedon mukaan sen ovat perustaneet Macinasta tulleet fulbet vuoden 1720 tienoilla. Kylän myöhempi historia alkaa vuodesta 1881, jolloin Louis Archinard siirsi Ségousta 21 perhettä rakentamaan Bakoyejoen ylittävää rautatiesiltaa. Siirtomaa-aikana Toukotossa oli rautatien koulutuskeskus ja tärkeä varikko. Se oli myös yksi vuoden 1947 rautatielakon keskuspaikoista. Kylä alkoi taantua Malin itsenäistyttyä ja rautatien menettäessä merkitystään 1980-luvulta lähtien.[5]
Liikenne, talous ja palvelut muokkaa
Kunnan läpi kulkee Dakarin–Nigerin rautatie[2] ja Kitasta Nioroon johtava maantie RN25[6]. Kokonaan uusittu Toukoton ja Bafoulabén välinen paikallistie valmistui vuonna 2015[7]. Toukotossa on rautatieasema, mutta radalla ei ole moniin vuosiin ollut henkilöliikennettä. Paikalliset liikenneyhteydet ovat heikot.[2]
Seudun pääelinkeinot ovat maanviljely ja karjanhoito. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, durra ja maissi. Myyntiin kasvatetaan maapähkinää ja puuvillaa. Tuotantoeläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, aasit ja siipikarja. Lisäksi harjoitetaan kalastusta, metsästystä, keräilyä, käsityöammatteja ja kaupankäyntiä. Toukotossa pidetään viikoittaiset markkinat. Kunnassa ei ole lainkaan teollisuutta.[2][4]
Palveluihin kuuluvat alakoulut, yläkoulu ja heikkotasoinen terveyskeskus[2]. Vesihuolto kattaa 95 prosenttia tarpeesta[8]. Kunnassa on Orangen ja Malitelin matkapuhelinverkot, mutta ei sähköverkkoa[2].
Matkailu ja nähtävyydet muokkaa
Toukoton kylän nähtävyyksiä ovat Bakoyen vasemmalla rannalla sijaitsevat kalkkiuunit, siirtomaa-ajan hallinto- ja rautatierakennukset sekä eurooppalainen hautausmaa[5]. Kunnassa ei ole matkailupalveluja[2].
Lähteet muokkaa
- ↑ 4ème recensement général de la population et de l’habitat. Résultats définitifs, tome 0: Répertoire des villages instat-mali.org. Arkistoitu 7.1.2017. Viitattu 11.2.2018.
- ↑ a b c d e f g h i j k Programme de développement économique, social et culturel dans la commune rurale de Toukoto (PDESC) Agence de développement régional de Kayes. Arkistoitu 18.5.2021. Viitattu 18.5.2021.
- ↑ Mali - Région de Kayes: Carte de référence reliefweb.int. Viitattu 11.2.2018.
- ↑ a b Plan de Securite Alimentaire: Commune Rurale de Toukoto 2007–2011 fsg.afre.msu.edu. 2006. Viitattu 11.2.2018. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Étude d’impact environnemental et social le long du trace de la piste Badougou–Toukoto–Bafoulabe (Région de Kayes): Volet archéologique World Bank. 2010. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ Mali: Carte Routière Reliefweb. 2014. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ Implementation completion and results report (IDA-43030 IDA-49720) on a credit in the amount of SDR59.5 million (US$90 million equivalent) and an additional credit in the amount of SDR14.2 million (US$23 million equivalent) to the Republic of Mali for the second transport sector project World Bank. 2016. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ Situation des points d’eau modernes au Mali: Région de Kayes Atlas des points d’eau modernes du Mali. 2016. Viitattu 18.5.2021.