Toivo Lehto
Toivo Urho Lehto (synt. Lintunen, 2. tammikuuta 1891 Jyväskylä – 15. lokakuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1922–1929.[1] Lehto oli Jyväskylässä ilmestyneen Työn Voiman päätoimittaja 1919–1928. Hän käytti myös nimimerkkiä ”Sissi”.[2] 1920-luvun vaihteessa Lehto sai kirjoituksistaan lukuisia sakko- ja vankeustuomiota.[3]
| Toivo Lehto | |
|---|---|
 Toivo Lehto vuonna 1921. |
|
| Kansanedustaja | |
|
5.9.1922–31.7.1929
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Vaasan itäinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. tammikuuta 1891 Jyväskylä |
| Kuollut | 15. lokakuuta 1968 (77 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | päätoimittaja, kirjaltaja |
Elämä
muokkaaNuoruus
muokkaaToivo Lehdon vanhemmat olivat jyväskyläläinen Juho Wolmar Lintunen (s. 1856) ja Muuramessa syntynyt Amanda Hiironen (s. 1867).[4] Kansakoulun käytyään hän oli lehdenmyyjänä kotikaupungissaan ja meni myöhemmin latojan oppiin. Lehto työskenteli Sorretun Voiman ja Gummeruksen kirjapainoissa 1911–1918.[1] Vuonna 1908 SDP:n jäseneksi liittynyt Lehto oli Jyväskylän sosialidemokraattisen kunnallistoimikunnan sihteeri, vaikutti Sosialidemokraattisen nuorisoliiton paikallisosastossa ja toimi Työläisnuoriso-lehden kirjeenvaihtajana.[3][5] Hän oli myös urheiluseura Jyväskylän Veikkojen puheenjohtaja sekä SVUL:n Keski-Suomen piirin johtokunnan jäsen.[6][7]
Päätoimittajana
muokkaaSisällissodan aikana Lehto oli Närpiön ja Tammisaaren vankileireillä, mutta vapautettiin syksyllä 1918 ilman syytettä. Vapautumisensa jälkeen Lehto oli elvyttämässä sodan lamauttamaa puoluetoimintaa. Hänet valittiin Jyväskylän työväenyhdistyksen ja sosialidemokraattisen piiritoimikunnan puheenjohtajaksi sekä Sorretun Voiman jatkajaksi perustetun Työn Voiman päätoimittajaksi.[1][3][8] Kesällä 1920 Lehto sai syytteen kolmen vuoden takaisista yleislakon tapahtumista. Jyväskyläläisille sosialidemokraateille jaettiin useita vankeustuomiota, mutta korkein oikeus hylkäsi kaikki Lehdon syytteet toteennäyttämättöminä.[9][10] Joulukuussa Etsivä keskuspoliisi pidätti Lehdon vuorokaudeksi syytä kertomatta ja määräsi hänet matkustuskieltoon.[11][12][13] SDP:n eduskuntaryhmä teki asiasta välikysymyksen, jossa vaadittiin pidätyksen syyn selvittämistä ja perättiin Erichin hallitukselta toimia EK:n lakkauttamiseksi.[14][15] Sisäministeri Albert von Hellensin mukaan Helsingistä saapunut etsivä oli saamansa vihjeen perusteella etsinyt Lehdon kotoa aseita.[16]
Työn Voiman päätoimittajana Lehto sai vuosien 1919-1923 välillä toistakymmentä sakko- ja vankeustuomiota, jotka tulivat kiihotuksesta, herjauksista ja kunnianloukkauksista sekä sopimattomasta käytöksestä oikeuden istunnoissa. Hänet tuomittiin sakkoihin muun muassa Etsivän keskuspoliisin, korkeimman oikeuden sekä erään pihtiputaalaisen posteljoonin kunnian loukkaamisesta.[17][18][19] Pisin vankeusrangaistus tuli keväällä 1921, jolloin Lehto tuomittiin Jämsän teloituksia koskeneesta kirjoituksesta neljäksi kuukaudeksi vankeuteen kunnianloukkauksesta.[20] Lehto sai myös 45 päivää vankeutta Martti Pihkalan kunnianloukkauksesta sekä kuukauden tuomion hallituksen halventamisesta.[21][22][23] Veikko Sippolan kunnianloukkauksesta nostama kanne sen sijaan hylättiin.[24]
Kansanedustajaksi
muokkaaLehto valittiin eduskuntaan vuonna 1922. Hän oli myös presidentin valitsijamiehenä 1925.[1] Lehto toimi Jyväskylän työväenyhdistyksen puheenjohtajana 1918–1927 ja oli Jyväskylän kaupunginvaltuuston ensimmäinen sosialidemokraattinen puheenjohtaja 1926–1927.[6] Vuonna 1928 hän jätti päätoimittajan tehtävänsä ja työskenteli myöhemmin muun muassa Suomen Sosialidemokraatin latojana Helsingissä vuodesta 1937 lähtien.[1] Toivo Lehto kuoli 77-vuotiaana lokakuussa 1968. Hänet on haudattu Malmin hautausmaahan.[25]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Toivo Lehto Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 5.8.2011.
- ↑ ”Juntta”: Pari jälkisanaa. Keskisuomalainen, 20.4.1921, nro 87, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.8.2024.
- ↑ a b c Vaalipiirimme työväestön eduskuntaehdokkaita. Työn Voima, 27.6.1922, nro 139, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.8.2024.
- ↑ Toivo Urho Lehto 18.4.2024. Geni. Viitattu 8.8.2024.
- ↑ Jyväskylän sos.-dem. Nuoriso-osaston vuosikokouksessa. Sorretun Voima, 7.2.1916, nro 15, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.8.2024.
- ↑ a b Vaikuttajia vuosien varrelta 30.12.2012. Jyväskylän työväenyhdistys. Viitattu 8.8.2024.
- ↑ Keski-Suomen urheilupiirin vuosikokouksessa. Sorretun Voima, 25.1.1915, nro 9, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.8.2024.
- ↑ Lehto, Toivo: ”Muistelma kovilta ajoilta”, Työväen Joulualbumi 1925, s. 97–99. Helsinki: Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto, 1925. Kansalliskirjasto.
- ↑ ”Marraskuulaisten” juttu päättynyt. Keskisuomalainen, 15.7.1920, nro 157, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.8.2024.
- ↑ Marraskuun jutun päätös. Työn Voima, 11.5.1921, nro 102, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.8.2024.
- ↑ Valtiollinen vangitseminen. Keskisuomalainen, 5.12.1920, nro 280, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.8.2024.
- ↑ ”Työn Voiman” toimittajan vangitseminen. Suomen Sosialidemokraatti, 6.12.1920, nro 283, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.8.2024.
- ↑ Valtiollisen poliisin lörpöttelyjä. Suomen Sosialidemokraatti, 9.12.1920, nro 286, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.8.2024.
- ↑ Toimittaja Lehdon vangitseminen. Keskisuomalainen, 12.12.1920, nro 285, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.8.2024.
- ↑ Ohranan toiminta ja sen lakkauttaminen. Suomen Sosialidemokraatti, 11.12.1920, nro 288, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.8.2024.
- ↑ Sisäministerin vastaus uteliaille sosialisteille. Suomen Sosialidemokraatti, 12.2.1921, nro 35, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.8.2024.
- ↑ ”Työn Voiman” jutut. Keskisuomalainen, 19.4.1921, nro 86, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.8.2024.
- ↑ Korkeimman oikeiden päätös Tandefeltin jutussa. Keskisuomalainen, 28.11.1922, nro 273, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.8.2024.
- ↑ Posteljoonit ja korpiroju. Työn Voima, 8.2.1921, nro 29, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.8.2024.
- ↑ ”Jämsän valkoiset verikoirat”. Suomen Sosialidemokraatti, 20.5.1921, nro 113, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.8.2024.
- ↑ Martti Pihkalan kunnia. Työn Voima, 10.5.1921, nro 101, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.8.2024.
- ↑ Martti Pihkalan kunnian paikkaus. Työn Voima, 19.6.1922, nro 134, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.8.2024.
- ↑ Luokkatuomio. Työn Voima, 24.12.1919, nro 133, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.8.2024.
- ↑ Veikko Sippolan kanne lehteämme vastaan kumottu. Työn Voima, 13.4.1920, nro 81, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.8.2024.
- ↑ Lehto, Toivo Urho (1891–1968) Hautahaku. Viitattu 8.8.2024.