Jämsän teloitukset 1918

Jämsän teloitukset 1918 tarkoittavat sisällissodan aikana valkoisten Jämsän seudulla tekemiä teloituksia, joissa kuoli 70–80 pääasiassa työväenliikkeen aktiivia. Jämsä oli koko sisällissodan ajan valkoisten selustassa eikä siellä ollut toimivaa punakaartia, joten paikkakunnan punaiset eivät edes voineet syyllistyä aseelliseen kapinaan.

Jämsän kirkon kellotapuli, jonka ovea vasten teloitukset tehtiin.

Saaren kartano, jossa vankeja säilytettiin ja teloitukset aloitettiin.

Helmi–toukokuun aikana Jalmari Saaren ja Johannes Fromin johtama joukkio, jossa oli mukana myös muun muassa Veikko Sippola, pidätti Jämsän seudulla kymmeniä työväenliikkeessä mukana olleita henkilöitä. Pidätetyt vietiin Saaren kartanossa toimineeseen tilapäisvankilaan, jossa heitä kuulusteltiin ja kidutettiin. Teloitukset tapahtuivat aluksi kartanon riihen seinää vasten, mutta myöhemmin suurimmaksi osaksi Jämsän kirkon kivisen kellotapulin alakerrassa, jonne humalassa olleet teloittajat öisin veivät vankeja ammuttavaksi. Teloitettavia ei tuomittu minkäänlaisessa oikeusistuimessa vaan teloituksista päättivät Jalmari Saari sekä Jämsän suojeluskunnan esikunta. Teloituksiin vaikuttivat myös henkilökohtaiset kaunat.

Kirjallisuutta

• Emil Aalto (1897–1964): Emil Aallon kapina: punaisen tykkimiehen muistelmat 1918-1919, toimittanut Tiina Aalto. Julk. Tiina Aalto, 2005 ISBN 952-91-9326-2
• Aapo Roselius, Teloittajien jäljillä. Valkoisten väkivalta Suomen sisällissodassa, s. 184–214. Tammi, 2007. ISBN 951-31-3841-0.
• Jukka Rislakki, Kauhun aika - Neljä väkivallan kuukautta Jämsässä 1918, 2007. ISBN 978-951-20-7486-0.

Aiheesta muualla

• Kaijus Ervasti: Jalmari Saari (1873 - 1925) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 3.4.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.