Alejandro Navarro

Alejandro Navarro (s. 15. syyskuuta 1976 Gran Canaria, Kanariansaaret) on espanjalainen karateka. Hän on 16-kertainen Kyokushinin Euroopan-mestari, joista Navarro on voittanut yhdeksän kertaa avoimensarjan mestaruuden. Hän on voittanut myös kerran maailmanmestaruuden 2013. Navarro on voittanut IKO-liiton EM-kilpailuissa eniten mestaruuksia. Tammikuussa 2024 hän ilmoitti päättävän kilpauransa.

Alejandro Navarro
Navarro 2017
Henkilötiedot
Syntynyt	15. syyskuuta 1976 Gran Canaria, Kanariansaaret
Kansalaisuus	Espanja
Kyokushin-ottelija
Aktiivisena	1996–2023
Pituus	180 cm
Paino	87–92 kg
Painoluokka	Superraskassarja (2011–2019) Raskassarja (2003–2009, 2013, 2021–) Keskisarja (1996–2002)
Kätisyys	oikea
Vyöarvo	3. dan
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Mitalit
Maa:  Espanja
Miesten Kyokushin-karate
MM-kilpailut
Kultaa	Tokio 2013	-90 kg
Hopeaa	Chiba 2009	-90 kg
Team World Cup
Pronssia	São Paulo 2015	joukkuekumite
EM-kilpailut
Kultaa	Vitoria 2008	-90 kg
Kultaa	Kiova 2009	-90 kg
Kultaa	Padova 2011	+90 kg
Kultaa	Berliini 2015	+90 kg
Kultaa	Katowice 2021	-90 kg
Kultaa	Varna 2022	-90 kg
Kultaa	Wrocław 2023	-90 kg
Hopeaa	Kiova 2013	+90 kg
Hopeaa	Wroclaw 2019	-90 kg
Pronssia	Varna 2005	-90 kg
Pronssia	Barcelona 2006	-90 kg
Pronssia	Volos 2007	-90 kg
Pronssia	Varna 2014	+90 kg
Pronssia	Lyon 2017	+90 kg
Pronssia	Varna 2018	+90 kg
Euroopan Open
Kultaa	Sisilia 2006	avoin
Kultaa	Riesa 2007	avoin
Kultaa	Varna 2008	avoin
Kultaa	Pariisi 2009	avoin
Kultaa	Pariisi 2011	avoin
Kultaa	Pariisi 2013	avoin
Kultaa	Lublin 2016	avoin
Kultaa	Ciorescu 2018	avoin
Kultaa	Myślenice 2022	avoin
Hopeaa	Belgrad 2005	avoin
Hopeaa	Belgrad 2010	avoin
Hopeaa	Bukarest 2017	avoin
Japanin mestaruuskilpailut
Kultaa	2012	Avoin
Hopeaa	2009	Avoin
Hopeaa	2013	Avoin
All American Open
Kultaa	New York 2018	avoin
Hopeaa	New York 2017	avoin
Pronssia	New York 2012	avoin
Pronssia	New York 2013	avoin
Seiken Cup
Pronssia	Kaliningrad 2016	avoin
Puolan mestaruuskilpailut
Kultaa	2002	-80 kg
Kanariansaarten Open
Kultaa	Kanariansaaret 2005
Lyon Open
Kultaa	Lyon 2015	+90 kg

Elämäkerta

Navarro syntyi Gran Canarialla, jossa hän alkoi harrastamaan kamppailulajeja, kuten taekwondoa ja hapkidoa. Sittemmin 16-vuotiaana Navarro vieraili sukulaistensa luona Fuerteventuralla, jossa hän kiinnostui Kyokushin karatesta. Neljä vuotta myöhemmin täytettyään 20 vuotta, Navarro muutti Fuerteventuraan harjoittelemaan Kyokushinia.

Navarro on myös pitkän luokan potkunyrkkeilyn harrastaja ja hänen oli tarkoitus pyrkiä K-1 uraan. Kuitenkin Navarro tunnetaan pitkästä letitetystä parrastaan, joka K-1 ehtojen mukaan hänen olisi pitänyt leikata, jotta hän olisi saanut kilpailla. Navarro kuitenkin kieltäytyi ja hänen uransa potkunyrkkeilyn parissa on vielä auki.

Kilpaura

Navarro sijoittui kuudenneksi historian toisissa EM-kilpailujen avoimessasarjassa 2002. Hän voitti samana vuonna alle 80-kiloisten sarjassa Puolan mestaruuden. Kaksi vuotta myöhemmin hän oli kuudes samoissa kisoissa, jotka pidettiin myös Puolassa. Navarro saavutti ensimmäisen kerran Kyokushinin Euroopan-mestaruuskisoissa mitalin vuonna 2005. Tuolloin hän saavutti pronssia alle 90-kiloisten sarjassa. Samana vuonna marraskuussa Navarro eteni EM-kilpailujen avoimessasarjassa loppuotteluun, jossa hän hävisi Krzysztof Habraszkalle. Navarro saavutti EM-pronssia toukokuussa 2006 kotikisoissaan Espanjassa alle 90-kiloisten sarjassa.

Euroopan-mestari (2006–2009)

Navarro voitti ensimmäisen Euroopan-mestaruutensa loppuvuodesta 2006 Italiassa. Hän otteli avoimessapainoluokassa, jossa Navarro voitti loppuottelussa Piotr Banasikin.

Toukokuussa 2007 Navarro saavutti kolmannen EM-pronssin Kreikassa. Loppuvuodesta Navarro otteli menestyksekkäästi myös EM-kilpailujen avoimessasarjassa, jossa hän eteni kolmannen kerran peräkkäin loppuotteluun. Navarro saavutti toisen Euroopan-mestaruuden voitettuaan loppuottelussa Lucian Gogonelin.

2008 Navarro voitti kaksi Euroopan-mestaruutta, joista ensimmäisen hän saavutti kotikisoissaan Espanjassa toukokuussa. Navarro voitti loppuottelussa Lucian Gogonelin. Kaksikko kohtasi myös loppuvuodesta EM-kilpailujen avoimensarjan loppuottelussa Bulgariassa, jossa Navarro oli voittavana osapuolena.

2009 Navarro jatkoi menestystään voitettuaan toisen kerran peräkkäin kaksi Euroopan-mestaruutta vuoden aikana. Lisäksi hän saavutti MM-hopeaa ja Japanin mestaruuskilpailuissa hopeaa. Navarro aloitti vuoden voittamalla hopeaa MM-kilpailuissa huhtikuussa alle 90-kiloisten sarjassa. Hän hävisi loppuottelussa edellisvuoden mestarille Kentarō Tanakalle. Toukokuussa Navarro eteni toisen kerran peräkkäin painoluokallisissa EM-kilpailuissa loppuotteluun, jossa hän kohtasi toistamiseen Lucian Gogonelin. Navarro voitti mestaruuden toisen kerran peräkkäin alle 90-kiloisten sarjassa. Se oli samalla hänen viides Euroopan-mestaruus. Loppuvuodesta Navarro saavutti hopeaa Japanin mestaruuskilpailuissa, jossa hän hävisi MM-kilpailujen tavoin Kentaro Tanakalle. Navarro päätti vuotensa voittamalla Euroopan-mestaruuden Ranskassa. Hän voitti loppuottelussa maanmiehensä Pablo Estensoron.

Euroopan- Japanin- ja maailmanmestaruus (2011–2013)

Navarron Euroopan-mestaruusputki sai päätöksensä Serbiassa 2010. Hän eteni EM-kilpailujen avoimessasarjassa loppuotteluun, jossa hävisi Nicolae Stoianille. Navarro kuitenkin palasi pian takaisin Euroopan-mestariksi voitettuaan ensin toukokuussa Italiassa superraskaansarjan mestaruuden. Hän voitti loppuottelussa Djema Belkhodjan. Myöhemmin marraskuussa Navarro voitti myös avoimensarjan Euroopan-mestaruuden, kun hän voitti loppuottelussa Zahari Damjanovin.

2012 Navarro ei saavuttanut Euroopankilpailuissa mitalia, mutta sen sijaan hän saavutti menestystä Japanissa voitettuaan Japanin mestaruuden ja pronssia All American Openissa. Japanissa Navarro voitti loppuottelussa Goderzi Kapanadzen.

2013 vuosi oli Navarrolle menestyksekkäämpi, kun hän saavutti huhtikuussa raskaansarjan maailmanmestaruuden Tokiossa. Navarro voitti loppuottelussa Shohei Kamadan. Toukokuussa Navarro eteni myös EM-kilpailuissa loppuotteluun, jossa hän hävisi suparraskaansarjan mestaruuden Zahari Damjanoville. Kesällä Navarro saavutti toisen pronssin All American Openissa ja marraskuussa hän eteni toisen kerran peräkkäin Japanin mestaruuskisoissa loppuotteluun, mutta hävisi Ajima Kyoheille. Jouluna Navarro saavutti vielä toisen Euroopan-mestaruuden Ranskassa avoimessasarjassa, voitettuaan loppuottelussa Sergey Uvitskiyn.

Paluu Euroopan mestariksi ja superraskassarja (2014–2017)

Toukokuussa 2014 Navarro saavutti EM-pronssia superraskaassasarjassa voitettuaan mitalikamppailussa Patryk Sypieńin. Kesällä hän sijoittui viidenneksi All American Openissa.

Maaliskuussa 2015 Navarro voitti Lyon Openin, jossa hän kohtasi loppuottelussa Djema Belkhodjan. Toukokuussa hän saavutti uransa kymmenennen Euroopan mestaruuden voitettuaan loppuottelussa edellisvuoden mestarin Zahari Damjanovin. Navarro saavutti myös joukkuemaailmanmestaruuskisoissa pronssia Euroopan joukkueessa.

Navarro saavutti vuonna 2016 pronssia Seiken Cupissa Venäjällä voitettuaan mitalikamppailussa Artem Lyalikovin. Painoluokallisissa EM-kisoissa hän jäi mitaleitta, mutta voitti uransa yhdennentoista Euroopan mestaruuden loppuvuodesta avoimessapainoluokassa. Hän kohtasi loppuottelussa voitokkaasti Andrei Luzinin.

Navarro sai kutsun osallistua 2017 MM-kilpailuihin, jossa hän kohtasi ensimmäisellä kierroksella yhdysvaltalaisen Sota Nakanon. Navarro hävisi kamppailun ja putosi jatkosta. Toukokuussa Navarro saavutti viidennen EM-pronssimitalinsa, kun hänen vastustaja Goderzi Kapanadzen ei kyennyt ottelemaan. Kesäkuussa Navarro oli mukana All American Openissa, jossa hän eteni loppuotteluun saakka. Navarro eteni suoraan toiselle kierrokselle ja sai vastaansa Ilja Poljakovin, jonka hän myös voitti. Kolmannella kierroksella Navarro sai vastaansa toisen venäläisen Aleksandr Bedshvilin, jonka hän onnistui myös voittamaan. Välierissä Navarro voitti japanilaisen Takehiro Kagan ja eteni loppuotteluun, jossa hän hävisi ranskalaiselle Antonio Tusseaulle. Loppuvuodesta Navarro saavutti vielä EM-hopeaa avoimessasarjassa hävittyään loppuottelussa Konstantin Kovalenkon, jolle hän hävisi myös loppuottelupaikan toukokuun painoluokallisissa EM-kisoissa.

Muutto Venäjälle ja Euroopan mestaruus (2018–2023)

Navarro oli aiemmin harjoitellut Venäjällä Mad Max dojolla, mutta siirtyi myös opettamaan karatea Venäjälle mentyään naimisiin. Toukokuussa Navarro otti EM-pronssia voitettuaan Andrzej Winiarskan. Kesäkuussa hän puolestaan voitti ensimmäistä kertaa All American Openin. Hän kohtasi loppuottelussa moninkertaisen Yhdysvaltain mestarin Daniel Milicevicin. Navarro saavutti vielä loppuvuodesta kahdeksannen avoimensarjan Euroopanmestaruuden voitettuaan loppuottelussa Dzmitryi Varabein.

Navarro saavutti toukokuussa 2019 EM-hopeaa raskaassasarjassa hävittyään loppuottelussa Andrei Luzinille. Sittemmin marraskuussa hän oli jälleen mukana Kyokushinin suurimmassa turnauksessa World Openissa, jossa hän eteni 32 parhaan joukkoon. Navarron turnaus päättyi hävittyään Yuta Takahashille, joka sijoittui lopulta neljänneksi.

Navarro teki historiaa voittamalla marraskuussa 2021 45-vuotiaana Euroopan raskaansarjan mestaruuden. Voitettuaan loppuottelussa Aleksei Fedoseevin hänestä tuli samalla toiseksi eniten raskaansarjan mestaruuksia voittanut ottelija, sekä nousi tasoihin eniten mitaleja painoluokallisissa EM-kisoissa saavuttanut ottelija Lucian Gogonelin kanssa. Turnauksen jälkeen hän oli vielä mukana joulukuussa Open Baltic Cupissa, jossa hän sijoittui kuudenneksi. Navarro hävisi viimeisen ottelunsa Andrei Luzinille kahden jatkoerän jälkeen. Hänet palkittiin turnauksen jälkeen parhaasta taisteluhengestä.

Kesäkuussa 2022 Navarro lähti puolustamaan Euroopan-mestaruuttaan. Hän eteni loppuotteluun saakka voitettuaan Mate Badarin. Loppuottelussa Navarro kohtasi Maxime Demeautisin, jonka hän voitti tuomariäänin. Voiton myötä Navarro nousi jaetulle sijalle yhdessä Lucian Gogonelin ja Oleksandr Jeremenkon eniten saavutettuja painoluokallisia Euroopan mestaruuksia. Hänestä tuli samalla eniten mitaleja saavuttanut ottelija painoluokallisissa EM-kilpailuissa. Marraskuussa Navarro onnistui saavuttamaan yhdeksännen Euroopan mestaruuden avoimessa painoluokassa, kun hän voitti loppuottelussa Patryk Sypieńin. Navarro voitti ensin Ahmad al-Jumahin tuomariäänin ja sen jälkeen Wiktor Kolajan. Voittojen myötä hän kohtasi välierissä Andri Meženskyin, jonka Navarro voitti yhden jatkoerän jälkeen tuomariäänin.

Toukokuussa 2023 Navarro oli mukana Puolan EM-kilpailuissa. Hän eteni suoraan toiselle kierrokselle, jossa Navarro voitti Gabriel Bożekin tuomariäänin. Seuraavaksi välierässä hän voitti Andrzej Winiarskin ja eteni loppuotteluun. Navarro kohtasi edellisvuoden keskisarjan mestarin Bogomil Kostovin. Hän voitti mestaruuden lopulta yhden jatkoerän jälkeen tuomariäänin. Mestaruuden myötä Navarrosta tuli eniten painoluokallisia Euroopan mestaruuksia voittanut ottelija. Samalla hän jakaa Oleksandr Jeremenkon kanssa eniten raskaansarjan Euroopan mestaruuksia voittaneena.

Potkunyrkkeily

Navarro otteli potkunyrkkeilyn parissa 2004 ja 2005 kaksi ottelua. IchiGekin järjestämät ottelut käytiin Japanissa, joiden säännöt vaihtelivat. Ensimmäinen ottelu käytiin K-1 säännöin, jossa Navarro kohtasi Taichi Furutan. Hän voitti ottelun ensimmäisessä erässä teknisellä tyrmäyksellä. Toisessa ottelussa Navarro kohtasi Sergey Precakinovin, joka käytiin enemmän Kyokushin säännöin. Navarro hävisi kolme erää kestäneen ottelun tuomariäänin.

Yksityiselämä

Navarro on ollut naimisissa Ksenija Zasorinan kanssa. Pari meni naimisiin Habarovskissa, Venäjällä 14. huhtikuuta 2018.

Tilastot

Tulos	Tilasto	Vastustaja	Ratkaisu	Tapahtuma	Päivämäärä	Erä	Aika	Huomio
Tappio	1–1	Sergey Precakinov	Päätös (yksimielinen)	3.19 Ichigeki	19.3.2005	3	2:00	Kyokushin säännöt
Voitto	1–0	Taichi Furuta	Tekninen tyrmäys	Ichigeki Kyokushin vs K-1 All Out Battle	30.5.2004	1	2:15

Lähteet

Euroopan Openin mestarit

2000-vuosikymmen: 2000: Sylwester Sypień 2002: Tomasz Najduch 2003: Alexandre Rodrigues 2004: Krzysztof Habraszka 2005: Krzysztof Habraszka 2006: Alejandro Navarro 2007: Alejandro Navarro 2008: Alejandro Navarro 2009: Alejandro Navarro

2010-luku: 2010: Nicolae Stoian 2011: Alejandro Navarro 2013: Alejandro Navarro 2014: Patryk Sypień 2015: Oleksandr Jeremenko 2016: Alejandro Navarro 2017: Konstantin Kovalenko 2018: Alejandro Navarro 2019: Patryk Sypień

2020-luku: 2022: Alejandro Navarro

IKO:n raskaansarjan Euroopan-mestarit

1970-luku: 1978: Howard Collins

1980-luku: 1982: Ceno Marxer 1985: Andy Hug 1987: Michel Wedel 1989: Andy Hug

1990-luku: 1991: Michael Thompson 1993: Juhani Vepsäläinen 1995: Nicholas Pettas 1996: Tomasz Najduch 1997: Marek Kosowski 1998: Mateusz Wojcik 1999: Paul Kasprowski

2000-vuosikymmen: 2000: Hitoshi Kiyama 2001: Letši Kurbanov 2002: Akos Aladics 2003: Krzysztof Habraszka 2004: Krzysztof Habraszka 2005: Goderzi Kapanadze 2006: Lucian Gogonel 2007: Lucian Gogonel 2008: Alejandro Navarro 2009: Alejandro Navarro

2010-luku: 2010: Tariel Nikoleišvili 2011: Oleksandr Jeremenko 2012: Oleksandr Jeremenko 2013: Oleksandr Jeremenko 2014: Oleksandr Jeremenko 2015: Oleksandr Jeremenko 2016: Eldar Ismailov 2017: Antonio Tusseau 2018: Andrei Luzin 2019: Andrei Luzin

2020-luku: 2021: Alejandro Navarro 2022: Alejandro Navarro 2023: Alejandro Navarro

IKO:n superraskaansarjan Euroopan-mestarit

1980-luku: 1982: Julian Baker

1990-luku: 1997: Oleksandr Lapko 1998: Pavel Mandok 1999: Oleksandr Lapko

2000-vuosikymmen: 2000: Tomasz Najduch 2001: Tomasz Najduch 2002: Tomasz Najduch 2003: Sveto Dekovic 2004: Sokrat Suleimanov 2005: Arthur Hovhannisyan 2006: Petar Martinov 2007: Jan Soukup 2008: Krzysztof Habraszka 2009: Zahari Damjanov

2010-luku: 2010: Zahari Damjanov 2011: Alejandro Navarro 2012: Djema Belkhodja 2013: Zahari Damjanov 2014: Zahari Damjanov 2015: Alejandro Navarro 2016: David Sarkoshyan 2017: Konstantin Kovalenko 2018: Konstantin Kovalenko 2019: Oleksandr Jeremenko

2020-luku: 2021: Igor Zagainov 2022: Antonio Tusseau 2023: Antonio Tusseau

IKO:n Japanin mestarit

1960-luku: 1969: Terutomo Yamazaki

1970-luku: 1970: Kazuyuki Hasegawa 1971: Katsuaki Satō 1972: Miyuki Miura 1973: Hatsuo Royama 1974: Katsuaki Satō 1976: Toshikazu Sato 1977: Azuma Takashi 1978: Jōkō Ninomiya 1979: Makoto Nakamura 2020-luku: 2020: Konstantin Kovalenko 2022: Kaito Nishimura 2022: Kaito Nishimura

1980-luku: 1980: Keiji Sanpei 1981: Keiji Sanpei 1982: Keiji Sanpei 1983: Yasuto Onishi 1984: Hiroki Kurosawa 1985: Akiyoshi Matsui 1986: Akiyoshi Matsui 1988: Kuwashima Yasushihiroshi 1989: Kenji Yamaki

1990-luku: 1990: Akira Masuda 1992: Yoshihiro Tamura 1993: Hajime Kazumi 1994: Kenji Yamaki 1996: Hajime Kazumi 1997: Hajime Kazumi 1998: Hajime Kazumi

2000-vuosikymmen: 2000: Hitoshi Kiyama 2001: Hitoshi Kiyama 2002: Hajime Kazumi 2004: Kentarō Tanaka 2005: Yoshiaki Uchida 2006: Yoshiaki Uchida 2008: Makoto Taniguchi 2009: Kentarō Tanaka

2010-luku: 2010: Tariel Nikoleišvili 2012: Alejandro Navarro 2013: Ajima Kyohei 2014: Darmen Sadvokasov 2016: Shōhei Kamada 2017: Yuta Takahashi 2018: Mikio Ueda

|}

IKO:n raskaansarjan maailmanmestarit

1990-luku: 1997:  Masayoshi Takaku

2000-vuosikymmen: 2001:  Hitoshi Kiyama 2005:  Kentarō Tanaka 2009:  Kentarō Tanaka

2010-luku: 2013:  Alejandro Navarro 2017:  Andrei Luzin