Oleksandr Jeremenko
Oleksandr Jevhenovytš Jeremenko (ukr. Олександр Євгенович Єременко, ven. Александр Евгеньевич Ерёменко, Aleksandr Jevgenjevitš Jerjomenko; s. 23. helmikuuta 1988 H’erson) on Venäjää edustava ukrainalainen[2] karateka ja jaoston johtaja Venäjällä. Hän on Kyokushinin maailmanmestari ja seitsenkertainen Euroopan-mestari, joista Jeremenko voitti kuusi peräkkäisinä vuosina. Hän on saavuttanut myös MM-hopeaa superraskaassasarjassa. Jeremenko on voittanu myös Ukrainan mestaruuden seitsemän kertaa.
| Oleksandr Jeremenko | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. helmikuuta 1988 H’erson |
| Kansalaisuus |
 Ukraina |
| Kyokushin-ottelija | |
| Aktiivisena | 2005–2023 |
| Pituus | 180 cm[1] |
| Paino | 95 kg[2] |
| Painoluokka |
Raskassarja Superraskassarja (2012–2013, 2017–) |
| Kätisyys | oikea |
| Vyöarvo | 3. dan |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Ukraina
| |||
| Miesten kyokushin | |||
| EM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Padova 2011 | -90 kg | |
| Kultaa |
Budapest 2012 | -90 kg | |
| Kultaa |
Kiova 2013 | -90 kg | |
| Kultaa |
Varna 2014 | -90 kg | |
| Kultaa |
Berliini 2015 | -90 kg | |
 Pronssia |
Bukarest 2010 | -90 kg | |
| European Open | |||
| Kultaa |
Katowice 2015 | avoin | |
| Japanin mestaruuskilpailut | |||
| Kultaa |
Osaka 2013 | +85 kg | |
| All American Open | |||
| Kultaa |
New York 2014 | avoin | |
| Kultaa |
New York 2015 | avoin | |
| Ukrainan mestaruuskilpailut | |||
| Kultaa |
Dnipropetrovsk 2007 | -90 kg | |
| Kultaa |
2008 | -90 kg | |
| Kultaa |
2009 | -90 kg | |
| Kultaa |
2010 | -90 kg | |
| Kultaa |
2011 | -90 kg | |
| Kultaa |
Poltava 2012 | -90 kg | |
| Kultaa |
Simferopol 2014 | -90 kg | |
 Hopeaa |
2009 | -90 kg | |
| Ukrainan cup | |||
| Kultaa |
2008 | ||
| Hopeaa |
2007 | -90 kg | |
| Hopeaa |
Kiova 2009 | -90 kg | |
| All Ukraine | |||
| Kultaa |
2006 | avoin | |
| Kultaa |
2006 | -90 kg | |
| Kultaa |
Poltava 2007 | -90 kg | |
| Kultaa |
Poltava 2009 | -90 kg | |
| Kultaa |
Poltava 2010 | -90 kg | |
| Tšekin Open | |||
| Kultaa |
2005 | ||
Maa:  Venäjä
| |||
| Miesten kyokushin | |||
| World Open | |||
| Kultaa |
Tokio 2023 | avoin | |
| Hopeaa |
Tokio 2019 | avoin | |
| MM-kilpailut | |||
| Hopeaa |
Tokio 2017 | +90 kg | |
| EM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Wrocław 2019 | +90 kg | |
| Venäjän mestaruuskilpailut | |||
| Kultaa |
Moskova 2016 | +90 kg | |
| Kultaa |
2017 | +90 kg | |
| Kultaa |
Moskova 2021 | +90 kg | |
| Japanin mestaruuskilpailut | |||
| Hopeaa |
Osaka 2017 | +85 kg | |
| Baltic Cup | |||
| Kultaa |
Kaliningrad 2018 | avoin | |
| Venäjän Cup | |||
| Kultaa |
Moskova 2019 | +90 kg | |
| Kultaa |
Moskova 2023 | +90 kg | |
Kilpaura muokkaa
Jeremenko voitti ensimmäisen mestaruutensa aikuisten tasolla 17-vuotiaana, kun hän saavutti Tšekin kansainvälisen turnausvoiton 2005.[3] Sittemmin vuosina 2006–2010 Jeremenko kilpaili pääosin kotimaassaan, jossa hän saavutti useita mestaruuksia. Jeremenko voitti muun muassa 2006 All Ukraine turnauksen, sekä avoimessa painoluokassa, että alle 90-kiloisissa. Samaisessa turnauksessa Jeremenko jatkoi menestystään vuoteen 2010 saakka voitettuaan joka kerta alle 90-kiloisten sarjan.[3] Hän voitti myös Ukrainan raskaansarjan mestaruuden kuudesti peräkkäin vuosina 2007–2012.
Euroopan mestarina (2011–2015) muokkaa
2010-luvulla Jeremenko kilpaili myös kansainvälisellä tasolla. Hän saavutti pronssia 2010 EM-kilpailuissa Romaniassa, alle 90-kiloisten sarjassa.[3] Seuraavana vuonna Jeremenko voitti uransa ensimmäisen Euroopan mestaruuden Padovassa. Hän voitti loppuottelussa Daniel Bukowyn. Jeremenko oli myös marraskuussa ensimmäisen kerran World Openissa, jossa hän sijoittui seitsemänneksi.[3] Jeremenko saavutti tämän jälkeen vielä neljä Euroopan mestaruutta. Toisen Euroopan raskaansarjan mestaruuden hän voitti 2012 Unkarissa voitettuaan loppuottelussa Ilja Karpenkon.
2013 EM-kisat järjestettiin Jeremenkon kotimaassa Ukrainassa, jossa hän saavutti uransa kolmannen Euroopan raskaansarjan mestaruuden voitettuaan tällä kertaa toisen venäläisottelijan Andrei Tširkovin. Samalla hänestä tuli eniten Euroopan- raskaansarjan mestaruuksia voittanut ottelija. Kesäkuussa Jeremenko otti osaa ensimmäisen kerran Japanin mestaruuskisoihin, jossa hän saavutti superraskaansarjan mestaruuden voitettuaan loppuottelussa Kirill Kotšnevin.[4] Myöhemmin samassa kuussa Jeremenko oli mukana ensimmäistä kertaa All American Openissa, jossa hän sijoittui seitsemänneksi.
2014 Jeremenko voitti aluksi keväällä Ukrainan raskaansarjan mestaruuden, joka oli hänen uransa seitsemäs. Toukokuussa hän eteni jälleen Bulgarian EM-kisojen loppuotteluun, jossa Jeremenko kohtasi neljännen kerran peräkkäin venäläisottelijan. Tällä kertaa hän voitti Yhdysvaltain mestaruuden voittaneen Darmen Sadvokasovin. Kesäkuussa Jeremenko otti osaa All American Openiin, joka käytiin avoimessasarjassa. Hän kohtasi loppuottelussa turnauksen nelinkertaisen mestarin Zahari Damjanovin, jonka Jeremenko voitti tuomariäänin. Lokakuussa hän otteli Moldova Cupissa yksittäisen erikoisottelun kolminkertaista Euroopan mestaria Nicolae Stoiania vastaan. Jeremenko voitti kamppailun tuomariäänin.[5]
2015 Jeremenko jatkoi menestystään Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Hän voitti toukokuussa Berliinin EM-kisoissa uransa viidennen raskaansarjan mestaruuden kohdattuaan voitokkaasti loppuottelussa Patryk Sypieńin. Seuraavaksi kesäkuussa Jeremenko uusi All American Openin mestaruuden voitettuaan aiemmin EM-kisojen loppuottelussa kohtaamansa Ilja Karpenkon. Marraskuussa Jeremenko otti vielä osaa Euroopan avoimensarjan kisoihin, jossa hän eteni loppuotteluun saakka. Jeremenko voitti mestaruuden maamiestään Eldar Ismailovin vastaan.
Venäjän edustajana (2016–2023) muokkaa
Jeremenko siirtyi edustamaan Venäjää, kun joulukuussa 2016 Sergei Vsevolodovin johtama Ukrainan maajoukkueen jaosto siirtyi WKB-liittoon. Jeremenkon siirtyminen aiheutti Ukrainan mediassa paheksuntaa, kun taas hänen valmentajansa Vsevolodov kertoi siirtymisen Venäjälle olleen taloudellisesti ja uran kannalta parempi vaihtoehto.[6] Jeremenko otteli ensi kerran Venäjän mestaruuskisoissa Moskovassa. Hän saavutti mestaruuden voitettuaan loppuottelussa Antonom Guljajevymin tyrmäyksellä.[7] Jeremenko edusti uutta maata kansainvälisesti ensimmäistä kertaa huhtikuussa 2017 MM-kilpailuissa.[2] Hän saavutti turnauksessa MM-hopeaa hävittyään superraskaansarjan loppuottelussa Shohei Kamadalle.[8]
Jeremenko uusi Venäjän superraskaansarjan mestaruutensa 2017 voitettuaan tällä kertaa loppuottelussa Igor Zagainovin.[7] Kesäkuussa hän eteni urallaan toistamiseen Japanin mestaruuskisoissa loppuotteluun. Tällä kertaa hän hävisi superraskaansarjan mestaruuden Goderzi Kapanadzelle.
Joulukuussa 2018 Jeremenko saavutti Open Baltic Cupin mestaruuden, joka käytiin avoimessasarjassa. Hän voitti loppuottelussa hallitsevan Euroopan mestarin Andrei Luzinin.[9]
MM-hopeaa (2022) muokkaa
Jeremenko saavutti ensimmäisen kerran Venäjän Cupin mestaruuden 2019, kun hän voitti loppuottelussa Konstantin Kovalenkon.[10] Toukokuussa Jeremenko voitti uransa kuudennen Euroopan-mestaruuden tällä kertaa superraskaassasarjassa. Voiton myötä hän nousi Lucian Gogonelin kanssa tasoihin eniten painoluokallisia Euroopan-mestaruuksia voittaneena ottelijana. Marraskuussa Jeremenko oli mukana Kyokushinin suurimmassa MM-turnauksessa, joka käytiin Tokiossa. Jeremenko eteni kolmipäiväisessä turnauksessa aina loppuotteluun asti. Hän voitti viimeisenä päivänä Shin Takagin, neljännesvälierissä Antonio Tusseaun, puolivälierissä Igor Zagainovin ja välierissä Yuta Takahashin.[11] Loppuottelussa Jeremenko hävisi maailmanmestaruuden Mikio Uedalle. Ottelu kesti jatkoaikoineen yhteensä seitsemän minuuttia, kunnes ratkaisua haettiin tameshawarista. Jeremenko hävisi kyseisen murskauskilpailun 17–23.[12]
Jeremenko saavutti kolmannen Venäjän mestaruutensa maaliskuussa 2021 voitettuaan superraskaansarjan loppuottelussa Igor Zagainovin.[13] Joulukuussa hänen oli määrä osallistua Baltic Cupiin, mutta ilmoitti jättävänsä turnauksen väliin käsivamman vuoksi.[14]
Maailmanmestaruus ja kilpauran päätös (2023) muokkaa
Maaliskuussa 2023 Jeremenko saavutti Venäjän cupin mestaruuden voitettuaan loppuottelussa Andrei Luzinin.[15] Marraskuussa Jeremenko oli mukana Tokion maailmanmestaruuskilpailuissa. Kolmipäiväisessä turnauksessa hän kilpaili d-lohkossa, jossa Jeremenko voitti aluksi Beltranin, Hadi Muhammadin, Joshua Struthesin, Shintaro Okaben, Vladislav Glinskikhin ja lopulta lohkon loppuottelussa Aleksei Fedoseevin. Hän voitti tämän jälkeen välierissä c-lohkon voittajan Antonio Tusseaun ja eteni loppuotteluun. Jeremenko voitti moninkertaisen Japanin mestarin Kaito Nishimuran. Turnauksen jälkeen hän ilmoitti sosiaalisessa mediassa päättävänsä kilpauransa.
Muuta muokkaa
Jeremenkolla on myös ruskea vyö judossa.
Lähteet muokkaa
- ↑ The 11th World Open Karate Championship Draw kyokushinkaikan.org Viitattu 29.8.2016 (englanniksi)
- ↑ a b c http://superkarate.ru/news/kyokushinkai/8452-puli-6-go-vesovogo-chempionata-mira-po-kiokushinkay-iko.html
- ↑ a b c d Еременко Александр Евгеньевич kyokushinkarate.com.ua Viitattu 29.8.2016 (venäjäksi)
- ↑ Успешный дебют — Александр Еременко чемпион 30 чемпионата Японии. kyokushinkarate.news 2.6.2013 Viitattu 31.12.2019 (venäjäksi)
- ↑ Бой между Еременко Александром (Украина) и Николае Стоян (Румыния) (IKO) kyokushinkarate.news 4.10.2014 Viitattu 1.1.2020 (venäjäksi)
- ↑ Шихан Сергей Всеволодов прокомментировал отъезд Александра Еременко в Россию kyokushinkarate.news 17.1.2016 Viitattu 31.12.2019 (venäjäksi)
- ↑ a b Russian Championships kyokushinresults.com Viitattu 20.4.2017 (englanniksi)
- ↑ Official results of the The 6th World Weight Category Karate Championships kyokushinkaikan.org 18.4.2017 Viitattu 19.4.2017 (englanniksi)
- ↑ Russian Openweight Tournament kyokushinresults.com Viitattu 14.12.2018 (englanniksi)
- ↑ Russian Cup - IKO kyokushinresults.com Viitattu 13.12.2019 (englanniksi)
- ↑ Final Day Draw kyokushinresults.com Viitattu 1.1.2020
- ↑ The 12th World Open & 2019 Women's World Open Karate Championship Official Results kyokushinkaikan.org 25.11.2019 Viitattu 17.7.2020 (englanniksi)
- ↑ Результаты Чемпионата России 2021 по киокушинкай (киокусинкай) superkarate.ru 28.3.2021 Viitattu 9.4.2021 (venäjäksi)
- ↑ https://www.instagram.com/p/CXl1yrHobRv/ Viitattu 19.12.2021 (venäjäksi)
- ↑ Результаты Кубка России 2023 по киокушинкай (киокусинкай) superkarate.ru 5.3.2023 Viitattu 5.3.2023 (venäjäksi)
|
1970-luku: 1975: Katsuaki Satō1979: Makoto Nakamura |
1980-luku: 1984: Makoto Nakamura1987: Akiyoshi Matsui |
1990-luku: 1991: Kenji Midori1995: Kenji Yamaki1999:  Francisco Filho |
2000-luku: 2003: Hitoshi Kiyama2007: Ewerton Teixeira |
2010-luku: 2011: Tariel Nikoleišvili2015:  Zahari Damjanov2019: Mikio Ueda |
2020-luku: 2023: Oleksandr Jeremenko |
|
1970-luku: 1978: Howard Collins |
1980-luku: 1982: Ceno Marxer1985:  Andy Hug1987:  Michel Wedel1989: Andy Hug |
1990-luku: 1991: Michael Thompson1993:  Juhani Vepsäläinen1995:  Nicholas Pettas1996:  Tomasz Najduch1997: Marek Kosowski1998: Mateusz Wojcik1999:  Paul Kasprowski |
2000-vuosikymmen: 2000: Hitoshi Kiyama2001: Letši Kurbanov2002:  Akos Aladics2003: Krzysztof Habraszka2004: Krzysztof Habraszka2005: Goderzi Kapanadze2006: Lucian Gogonel2007: Lucian Gogonel2008:  Alejandro Navarro2009: Alejandro Navarro |
2010-luku: 2010: Tariel Nikoleišvili2011: Oleksandr Jeremenko2012: Oleksandr Jeremenko2013: Oleksandr Jeremenko2014: Oleksandr Jeremenko2015: Oleksandr Jeremenko2016: Eldar Ismailov2017:  Antonio Tusseau2018: Andrei Luzin2019: Andrei Luzin |
2020-luku: 2021: Alejandro Navarro2022: Alejandro Navarro2023: Alejandro Navarro |
|
2000-vuosikymmen: 2000: Sylwester Sypień2002: Tomasz Najduch2003: Alexandre Rodrigues2004: Krzysztof Habraszka2005: Krzysztof Habraszka2006: Alejandro Navarro2007: Alejandro Navarro2008: Alejandro Navarro2009: Alejandro Navarro |
2010-luku: 2010: Nicolae Stoian2011: Alejandro Navarro2013: Alejandro Navarro2014: Patryk Sypień2015: Oleksandr Jeremenko2016: Alejandro Navarro2017: Konstantin Kovalenko2018: Alejandro Navarro2019: Patryk Sypień |
2020-luku: 2022: Alejandro Navarro |
|
1990-luku: 1998: Yuri Kochkin1999: Mihail Kozlov |
2000-vuosikymmen: 2001: Mihail Kozlov2002: Mihail Kozlov2003: Mihail Kozlov2004: Mihail Kozlov2005: Sergei Plehanov2006: Mihail Kozlov2007: Mihail Kozlov2008: Mihail Kozlov2009: Dmitriy Lunev |
2010-luku: 2010: Tariel Nikoleišvili2011: Goderzi Kapanadze2012: Goderzi Kapanadze2013: Goderzi Kapanadze2014: Ruslan Akhmedov2015: Dawid Sarkhosyan2016: Oleksandr Jeremenko2017: Oleksandr Jeremenko2018: Roman Meshcheryakov2019: Jaroslav Stanislevenko |
2020-luku: 2020: Ei järjestetty2021: Oleksandr Jeremenko |
|
2010-luku: 2015: Ruslan Akhmedov2016: Magomed Mitsaev2017: Kirill Kochnev2018: Oleksandr Jeremenko |
2020-luku: 2021: Maksim Jekimov |
|
1980-luku: 1982: Julian Baker |
1990-luku: 1997: Oleksandr Lapko1998: Pavel Mandok1999: Oleksandr Lapko |
2000-vuosikymmen: 2000: Tomasz Najduch2001: Tomasz Najduch2002: Tomasz Najduch2003:  Sveto Dekovic2004: Sokrat Suleimanov2005:  Arthur Hovhannisyan2006: Petar Martinov2007:  Jan Soukup2008: Krzysztof Habraszka2009: Zahari Damjanov |
2010-luku: 2010: Zahari Damjanov2011: Alejandro Navarro2012: Djema Belkhodja2013: Zahari Damjanov2014: Zahari Damjanov2015: Alejandro Navarro2016: David Sarkoshyan2017: Konstantin Kovalenko2018: Konstantin Kovalenko2019: Oleksandr Jeremenko |
2020-luku: 2021: Igor Zagainov2022: Antonio Tusseau2023: Antonio Tusseau |