Abraha

Abraha oli Etelä-Arabian alueella vaikuttanut kristitty kuningas, joka saavutti asemansa kapinoimalla Etiopiaa vastaan maksaen kuitenkin myöhemmin Etiopian kuninkaalle suojelurahaa. Muutamien historiallisten lähteiden ohella Abraha tunnetaan myös tarunomaisesta tarinasta Koraanissa, jonka mukaan hän teki epäonnistuneen sotaretken Mekkaa vastaan profeetta Muhammadin syntymävuotena.

Abraha
Sheban, Dhu-Raydanin, Hadhramautin, Yamanatin ja ylä- ja alamaiden arabien kuningas
Abrahan ja etiopialaisen kenraali Aryatin kaksintaistelu, Muhammad Bal'amiin teoksesta Tarikhnama 1300-luvulta.
Uskonto	kristinusko

Elämäkerta

Abrahan kirkon rauniot Sanaassa.

Historioitsija Prokopioksen mukaan Etiopian kuningas Hellestheaios hyökkäsi Etelä-Arabiaan muutamaa vuotta ennen vuotta 531 jaa. ja surmasi paikallisen kuninkaan korvaten tämän nukkehallitsijalla nimeltä Esimifaios. Hellestheaios palasi Etiopiaan, jonka jälkeen Etelä-Arabiaan jätetyt joukot kapinoivat Esimifaiosta vastaan ja asettivat valtaistuimelle orjataustaisen Abrahan. Hellestheaios järjesti kaksi sotaretkeä Abrahaa vastaan, mutta ei onnistunut kukistamaan tätä. Hellestheaioksen kuoltua Abraha maksoi kuitenkin suojelurahaa tämän seuraajalle. Justinianus I yritti suostutella Abrahan hyökkäämään Persiaa vastaan, mutta tämä teki vain lyhyen sotaretken pohjoiseen vetäytyen nopeasti takaisin. Kaiverrukset Maribin padolla kertovat puolestaan syrjäytetyn Esimifaioksen pojan johtamasta kapinasta sebalaisen ajanlaskun vuotena 657 (640–650 jaa.). Samassa tekstissä mainitaan patoon tehdyn korjauksia seuraavan vuoden puolella ja Abrahan ottaneen vastaan lähetystöjä Etiopiasta, Bysantista, Persiasta, Hirasta, sekä arabialaisen fylarkki Harith bin Djabalatin. Eri teksteistä voidaan päätellä Esimifaioksen olleen Etiopian kuninkaiden tapaan miafysiitti, kun taas Abraha oli mahdollisesti nestoriolainen. Abrahan tittelinä mainitaan Sheban, Dhu-Raydanin, Hadhramautin, Yamanatin ja ylä- ja alamaiden arabien kuningas. Eräässä tekstissä mainitaan myös titteli 'zly mlkn 'g'zyn, jolle ei ole kuitenkaan yleisesti hyväksyttyä käännöstä. Sen on ehdotettu merkitsevän esimerkiksi "'Ag'azin heimon kuningas", "Abessinian kuninkaan varakuningas" tai "kuninkaan ylhäisyys". Murayghanista Ylä-Tathlithin itäpuolelta löydetyssä tekstissä mainitaan myös Abrahan lyöneen pohjoisarabialaisen Ma'addin heimon taistelussa sebalaisen ajanlaskun mukaan vuonna 662.

Abrahan muusta elämästä ei ole luotettavia historiallisia lähteitä. Islamilaisessa kirjallisuudessa esiintyy tarunomainen tarina Abrahan johtamasta sotaretkestä Mekkaan profeetta Muhammadin syntymävuotena 570, joka tämän tapauksen vuoksi tunnetaan myös nimellä norsun vuosi. Tarinaan viitataan Koraanin suurassa 105 eli al-Fil. Hyökkäyksen syyksi mainitaan Abrahan tavoite tehdä rakennuttamastaan kirkosta Ghurqat al-Qalis Sanaassa Arabian pääasiallinen pyhiinvaelluskohde. Kirkkoa rakentamassa oli käsityöläisiä Bysantin valtakunnasta, josta tuotiin myös marmoria ja mosaiikkeja. Kirkossa oli kullatut ovet ja eebenpuusta ja norsunluusta valmistettu valtaistuin. Islamin myöhemmän nousun aikana kirkko purettiin ja sen paikalle rakennettiin moskeija. Osa moskeijan pylväistä on peräisin alkuperäisestä kirkosta. Sotanorsujen tukema hyökkäys epäonnistui ja aiheutti Persian vastahyökkäyksen Jemeniin, joka tuhosi sen muinaisen kuningaskunnan. Abraha mainitaan myös muutamissa kirkollisissa lähteissä. Martyrium Arethae mainitsee Etiopian kuningas Elesbaasin asettaneen Abrahan valtaistuimelleen Dhu Nuwasin kuoleman jälkeen. Saman kaltainen tarina mainitaan myös teoksessa Leges Homeritarum. Tarinat ovat kuitenkin niin suurelta osin ristiriidassa Prokopioksen ja löydettyjen kaiverrusten kanssa, että niiden uskotaan olevan tulosta sekaannuksista nimien kanssa tai poleemisista syistä tehdyistä vääristelyistä.