Prokopios

bysanttilainen historioitsija
Tämä artikkeli käsittelee historioitsijaa; vastakeisarista katso Procopius.

Prokopios (lat. Procopius Caesarensis; kreik. Προκόπιος ὁ Καισαρεύς, Prokopios o Kaisareus; noin 500 Kesarea — noin 554/555[1] tai noin 562[2]) oli itäroomalainen historioitsija.

Prokopios kirjoitti kahdeksan kirjaa keisari Justinianus I:n käymistä sodista ja yhden kirjan keisarin rakennuttamista rakennuksista. Hänen kuuluisinlähde? kirjansa Salattu historia (lat. Historia Arcana, kr. Anekdota) kertoo keisarillisen hovin skandaaleista ja juoruista, joita Prokopios ei voinut virallisiin historiankirjoihinsa panna. Teos on kirjoitettu joskus vuosien 550 ja 562 välillä.

Prokopios toimi sotapäällikkö Belisariuksen lainopillisena avustajana ja kirjurina. Hän seurasi Belisariuksen mukana hänen sotaretkillään persialaisia, vandaaleja ja gootteja vastaan. Prokopios on tärkein lähteemme vandaalisodasta, jonka Justinianus kävi Pohjois-Afrikassa vandaaleja vastaan.

Lähteet

muokkaa
  • Paavo Castrén & Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 951-1-12387-4
  • Warren Treadgold: The early Byzantine historians. Palgrave Macmillan, 2010. ISBN 978-0-230-24367-5 (englanniksi)

Viitteet

muokkaa
  1. Treadgold, s. 176, 191
  2. Castrén, s. 460

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.