Afrosuomalaiset
 |
Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Määritelmä pitäisi ottaa jostain lähteestä, nyt se on kai pelkkää induktiivista päättelyä sen pohjalta, keitä yksilöitä afrosuomalaisiksi on kutsuttu. |
Afrosuomalaiset[3][4] ovat Suomessa asuvia henkilöitä, joiden sukujuuret ovat ainakin osittain Saharan eteläpuolisen Afrikan alkuperäisväestössä. Heitä on asunut Suomessa 1800-luvulta saakka. Vuonna 2009 afrosuomalaisia arvioitiin olevan noin 20 000.
| Afrosuomalaiset | |
|---|---|
| Väkiluku | arviolta 20 000 (2009) |
| Kielet |
lukuisia; suomen lisäksi suurimpana yksittäisenä somalia |
| Uskonnot | useita; etenkin islam (sunnalaisuus)[1] ja kristinusko[2] |
|
Huomautukset
a14 769 somalin puhujaa vuonna 2012
|
|
_1899.jpg)
Historia
Tiettävästi ensimmäinen Suomen kansalaisuuden saanut afrosuomalainen oli Ambomaalta lähetyssaarnaajien mukanaan tuoma Rosa Emilia Clay. Hän työskenteli sittemmin kansakoulun opettajana. 1900-luvun puolella afrosuomalainen Rudolf Prüss oli mukana Suojeluskuntien toiminnassa ja johti talvisodassa hiihtopartiota.[4]
Suomalaisten suhtautumista varhaisiin afrosuomalaisiin on kuvailtu lapsekkaaksi uteliaisuudeksi ja ihmetykseksi. Suomalaiset miehet painostivat kuitenkin naisia käyttäytymään siveellisesti ”eksoottisten” tummaihoisten seurassa. Rasismi alkoi kasvaa voimakkaasti somalipakolaisten alkaessa saapua Suomeen 1990-luvun alussa. Suomalaiset skinheadit tekivät hyökkäyksiä afrosuomalaisia vastaan, ja etenkin Joensuu nousi tunnetuksi rasismin keskukseksi.[5] Nastolassa poliisin täytyi suojella paikallista vastaanottokeskusta paikallisten väkivallalta suomalaisten syyllistyttyä ammuskeluihin, joukkopahoinpitelyihin ja rasistisen musiikin soittamiseen radiossa.[6] Euroopan unionin perusoikeusviraston vuonna 2018 julkaistua tutkimusta varten haastatelluista afrosuomalaisista 63 % oli kokenut Suomessa rasistista häirintää, joka oli ilmennyt esimerkiksi loukkaavina eleinä, kommentteina, uhkauksina tai väkivaltana.[7] Lukema oli vertailussa olleista Euroopan unionin valtioista selvästi suurin: esimerkiksi Maltalla samaan kysymykseen vastasi myöntävästi 20 %. Myös 14 % afrosuomalaisista kertoi joutuneensa Suomessa ihonvärinsä takia väkivallan uhriksi. Tämäkin lukema oli Euroopan unionin valtioista selvästi suurin: esimerkiksi Portugalissa samaan kysymykseen vastasi myöntävästi 2 %.[8]
Vuoden 2009 arvion mukaan Suomessa asuu arviolta 20 000 afrosuomalaista. Afrosuomalaiset muodostavatkin suuremman vähemmistön kuin esimerkiksi saamelaiset tai romanit. Afrosuomalaisten oma identiteetti vaihtelee: jotkut pitävät itseään suomalaisina, kun taas osalla on kokonaan erillinen identiteetti.[4]
Lähteet
- ↑ Somalialaiset Ajankohta 27.7.2007, päivitetty 13.4.2011 Turun kaupunki
- ↑ Afrikkalaisperäiset kirkot pääkaupunkiseudulla Teologia.fi. 19.2.2008. Viitattu 28.6.2018.
- ↑ Blondeja barbeja ja Unicef kuvastoja - Miten afrosuomalainen rakentaa identiteettinsä,kun samaistumisen kohteita ei ole tarjolla? Mahadura & Özberkan. Yle Areena: Yle Puhe. Viitattu 7.10.2018.
- ↑ a b c Afro-Suomen historia Yle Teema. 9.12.2009. Yleisradio. Viitattu 28.6.2018.
- ↑ Muurinen, Heta: Suomen musta menneisyys 13.12.2011. Plan Suomi. Viitattu 28.6.2018.
- ↑ Kajava, Marie: Mustan Suomen historia Maailman Kuvalehti. 7.1.2010. Kepa ry. Viitattu 28.6.2018.
- ↑ Vuoripuro, Verna: Linnan juhliin osallistuva taiteilija Sonya Lindfors moittii perinnettä eriarvoistamisesta: ”Tämä voisi olla hetki, jona mietimme suomalaisuutta uudelleen” Helsingin Sanomat. 6.12.2018. Viitattu 9.2.2019.
- ↑ Lehtonen, Joonas: Sokeeraava tutkimustulos: Suomi EU-maista rasistisin – noin joka seitsemäs tummaihoinen kokenut väkivaltaa hiljattain Iltalehti. 28.11.2018. Viitattu 9.3.2019.