Tero Saarinen
Tero Saarinen (s. 7. syyskuuta 1964 Pori[1]) on suomalainen tanssitaiteilija ja koreografi sekä Tero Saarinen Companyn taiteellinen johtaja. Saarinen on yksi tunnetuimmista suomalaisista tanssitaiteilijoista, ja hän on tehnyt merkittävän kansainvälisen uran sekä tanssijana että koreografina.[2][3]
| Tero Saarinen | |
|---|---|
 Tero Saarinen 2010. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 7. syyskuuta 1964 Pori |
| Kansalaisuus | suomi |
| Taiteilija | |
| Ala | tanssi |
| Kuuluisimpia töitä |
Westward Ho! (1996) Petrushka (2001) Hunt (2002) Borrowed Light (2004) |
| Palkinnot | |
|
Suomi-palkinto (2001) |
|
Koreografina Saarinen tunnetaan omaperäisestä[4], tasapainolla ja epätasapainolla leikittelevästä liikekielestä, joka yhdistää vaikutteita butōsta ja kamppailulajeista aina balettiin ja nykytanssiin[5]. Hänen liikekieltään on kuvattu orgaaniseksi ja omaperäiseksi[4], sekoitukseksi groteskiutta ja kauneutta[6] sekä ”kuin butoksi siivillä”[7].
Saarinen on saanut lukuisia tunnustuksia taiteellisesta työstään, muun muassa Suomi-palkinnon ja Pro Finlandia -mitalin.
Ura
Varhaiset vuodet
Saarinen harrasti lapsena monia urheilulajeja, muun muassa jääkiekkoa, jalkapalloa, hiihtoa ja telinevoimistelua.[8] Yläasteikäisenä hän innostui kuvataiteista, ja muut harrastukset saivat jäädä, kunnes Poriin tuli tanssikoulu ja Saarisen isä ehdotti jazztanssin aloittamista.[9] Kiinnostus kuvataiteeseen näkyy yhä Saarisen koreografioissa, ja hän kokee näyttämön maalarinkankaanaan.[10]
Aloittaessaan tanssitunnit Porissa Saarinen oli 16-vuotias.[11] Into tanssiin syttyi nopeasti, ja tanssinopettaja Liisa Nojonen lähetti Saarisen koetansseihin Helsinkiin Suomen Kansallisoopperan balettikouluun. Saarinen pääsi balettikouluun 17-vuotiaana vuonna 1982.[12] Hän oli tanssinut runsaan vuoden aloittaessaan balettikoulun, jonka muut oppilaat olivat 12-vuotiaita.[8]
Uran alku Suomessa
Kansallisoopperan balettikoulussa Saarinen opiskeli vuosina 1982–1986. Vuonna 1985 hänet kiinnitettiin Kansallisbaletin tanssijaksi. Hän alkoi pian saada soolotanssijan rooleja[11] ja nousi Kansallisbaletissa yhdeksi yleisösuosikiksi Tommi Kitin rinnalle.[13][14]
Vuonna 1988 Saarinen voitti Pariisin kansainvälisen Concours international de danse -tanssikilpailun nykytanssisarjan Jorma Uotisen koreografialla B12.[15][8] Arvostetun kilpailun voitto saattoi Saarisen tanssitaiteilijan uran nousuun paitsi Suomessa, myös kansainvälisesti.[16]
Saarinen alkoi tehdä myös omia koreografioita ja saada kutsuja Kansallisbaletin ulkopuolisiin tuotantoihin.[9] Helsingin kaupunginteatterin tanssiryhmän solistina hän vieraili vuosina 1989–1991.[1] Saarisen ensimmäinen teos oli lyhyt japanilaisvaikutteinen soolokoreografia Ondekoza (1989). Sitä seurasi toinen sooloteos Kehtolaulu (1990), jossa Saarinen käsitteli henkilökohtaisia asioita, vastuunoton raskautta ja kasvukipuja.[17] Ensimmäisen mahdollisuuden ryhmäteoksen koreografioimiseen antoi Saarisen ensimmäinen tanssinopettaja Liisa Nojonen, jonka tanssiryhmän tilausteoksena valmistui More Milk (1991).
Kansainvälisen uran käynnistyminen
Pariisin kilpailuvoiton jälkeen Saarinen kiersi sooloesiintyjänä ympäri maailmaa.[17] Jorma Uotisen sooloteoksen B12 ohella Saarinen sai tulkittavakseen Murray Louisin sooloteoksen Déja Vu[18], jota oli saanut aiemmin esittää koreografin itsensä ohella vain Rudolf Nurejev.
Menestyksen myötä Saarisen oli yhä vaikeampaa tyytyä klassisen baletin tarjoamiin miesrooleihin ja mahdollisuuksiin tanssijana.[19] Irtiotto tapahtui sooloteoksen Takana (1992) myötä, joka oli taakse jättämisen ja uuden alkamisen julistus. Prosessi johti ensin yhden näytäntökauden välivuoteen ja lopulta irtisanoutumiseen Kansallisbaletin eläkevirasta vuonna 1993.[12]
Ensin Saarinen suuntasi kahdeksi kuukaudeksi Nepaliin, jossa hän matkusteli ja opiskeli nepalilaista tanssia Kathmandussa Kala-mandapa-instituutissa Rajendra Shestran johdolla.[14] Syksyllä 1992 kiinnostus japanilaisen taiteen niukkaan ilmaisuun vei Saarisen Tokioon Japaniin opiskelemaan eri tanssilajeja. Perinteistä japanilaista kabuki-teatteria Saarinen opiskeli Tokion maineikkaassa Fujima Schoolissa[20], jossa hän erikoistui onnagata- eli naisrooleihin. Kabukikouluihin ei yleensä oteta ulkomaalaisia, mutta Saarinen sai erikoisluvan opettajaltaan Yoko Fujimalta annettuaan näytteen taidoistaan. Alitajunnasta kumpuavaa, Japanissa maailmansotien jälkeen syntynyttä butō-tanssia Saarinen opiskeli suuren japanilaisen butōtaiteilijan Kazuo Ōnon johdolla tämän kotona Yokohamassa. Japanissa Saarinen harjoitti myös aikidoa.[21]
Kazuo Ōnon ja muiden Aasiasta saamiensa vaikutteiden ohella Saarinen mainitsee usein itselleen tärkeinä taiteellisina esikuvina Carolyn Carlsonin, Tommi Kitin, Marjo Kuuselan ja Jorma Uotisen.
Ura freelancerina
Palattuaan Suomeen vuonna 1993 Saarinen aloitti työskentelyn freelancerina. Suurin osa ajasta meni eri tanssiryhmien kiertueilla, muun muassa Saksassa, Italiassa ja Yhdysvalloissa Daniel Ezralow’n seurueessa sekä ohjaaja Johann Kresnikin menestyksekkäässä Francis Bacon -tuotannossa[14] yhdessä Ismael Ivon ja Mara Borban kanssa. Freelancer-tanssijana Saarinen esiintyi muotisuunnittelija Issey Miyaken muotinäytöksissä Pariisissa vuosina 1993–1995.[22][23] Teatro Communale di Firenzessa Italiassa Saarinen vieraili soolotanssijana Aida-produktiossa vuonna 1994. Produktion kapellimestarina toimi Zubin Mehta, ja se kiersi Italiassa sekä Japanissa.[23]
Freelancer-uransa aikana Saarinen teki koreografioita useille tanssiryhmille. Saarisen ensimmäinen koreografia Aasiasta paluun jälkeen oli Suomen Kansallisoopperassa 6. toukokuuta 1993 ensi-iltansa saanut Vajonneet.[24][13] Tamperelaiselle Tanssiteatteri MD Mobita Danscolle syksyllä 1993 tehty Hurmaa 1[25] käynnisti puolestaan Saarisen edelleen jatkuvan kiinteän yhteistyön valosuunnittelija Mikki Kuntun kanssa.[26] Vuoden 1994 Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalilla sai ensi-iltansa festivaalin tilausteos Wanha, jonka Saarinen teki itselleen ja Kenneth Kvarnströmille.[27] Saarinen koreografioi myös teokset Lifewheel (1994) P.D.C. Pori Dance Companylle[28] sekä teokset Lelulaatikko (1995) Tampere-talolle[29] ja Sirkus Bohemia (1995) Kuopion Tanssii ja Soi -festivaaleille.[20]
Wanha avasi Saariselle tien kansainväliselle koreografin-uralle: sen nähtyään Ohad Naharin tilasi Saariselta kantaesityksen Flock johtamalleen Batsheva Dance Companylle Israeliin. Teoksen ensi-ilta oli jouluna 1994 Tel Avivissa.[20]
Tero Saarinen Company
Saarinen halusi tehdä pysyvämmin töitä samat arvot jakavien innostuneiden taiteilijoiden kanssa. Syksyllä 1995 hän kokosi oman tanssiryhmän nimellä Tero Saarinen & Company Toothpick.[8] Perustajajäseniä olivat Saarisen ohella hänen tanssijakollegansa Henrikki Heikkilä Suomen Kansallisbaletista, Batsheva Dance Companysta Israelista löytynyt tanssija Yuval Pick sekä valosuunnittelija Mikki Kunttu. Company Toothpick nimettiin humoristisesti Saarisen synnyinkaupungin Porin tulitikkutehtaan muistoksi.[30]
Ryhmän ensimmäinen teos Westward Ho! sai ensi-iltansa Tukholman Dansens Husissa 18. helmikuuta 1996.[31] Teos sai kutsun Lontoon The Place -teatterissa järjestettyyn ensimmäiseen Aerowaves-katselmukseen vuonna 1997, jota seurasi Saarisen kansainvälinen läpimurto koreografina.[16] Ryhmä alkoi saada esiintymiskutsuja ympäri Eurooppaa.[22]
Vuonna 2000 Company Toothpick sai toimitilat Aleksanterin teatterista[8] ja seuraavana vuonna ensimmäisen kokopäiväisen työntekijän, ryhmän nykyisen toiminnanjohtajan Iiris Aution aloittaessa Saarisen managerina ja ryhmän tuottajana. Vuonna 2002 ryhmän nimi muutettiin Tero Saarinen Companyksi, ja vuonna 2004 se pääsi teatteri- ja orkesterilain piiriin ja alkoi saada toimintarahoitusta sekä valtiolta että Helsingin kaupungilta.[32]
Nykyisin Tero Saarinen Company luetaan yhdeksi suomalaisen kulttuuriviennin merkittävimmistä toimijoista.[33] Ryhmän teokset on toteutettu kansainvälisinä yhteistuotantoina, ja monet niistä kuuluvat Saarisen avainteoksiin. Saarisen omaperäiseksi[4] sanotun koreografisen kädenjälken ja persoonallisten esiintyjien[34] lisäksi teoksille on ominaista viimeistelty visuaalisuus, jossa valosuunnittelija Mikki Kuntun panos on keskeinen. Useissa teoksissa on mukana elävä musiikki.[35] Ryhmä on esiintynyt lähes 40 maassa, ja sen toimintaan on alusta asti kuulunut myös kansainvälinen opetustoiminta.[36]
Kaikkiaan Saarinen on tehnyt vuoden 2013 loppuun mennessä 38 kantaesitystä, osan muille tanssiryhmille. Saarisen töitä ovat esittäneet ohjelmistoissaan muun muassa hollantilainen Nederlands Dans Theater (NDT1), ranskalaiset Lyonin, Marseillen sekä Lorrainen baletit, portugalilainen Ballet Gulbenkian, israelilainen Batsheva Dance Company, ruotsalainen Göteborgin oopperan baletti sekä Suomen Kansallisbaletti.[36]
Koreografioiden laatimisen ohella Saarinen on jatkanut edelleen myös kansainvälistä soolouraansa. Hän on esittänyt sooloteostaan Hunt yli 170 kertaa yli 30 maassa,[37] ja se on saanut osakseen paljon kiittäviä arvioita kansainvälisessä mediassa[3]. Soolouran yksi huipennus oli myös Carolyn Carlsonin päätös siirtää Saariselle kuuluisa koko illan sooloteoksensa Blue Lady (1983). Uudelleentulkinta Blue Lady (Revisited) sai ensi-iltansa Lyonin tanssibiennaalissa vuonna 2008[38] ja myös se on ollut kansainvälinen menestys.[39]
Liiketekniikka
Koreografina Saarinen tunnetaan todellisuutta runollisesti ilmentävänä tekijänä, joka on pystynyt uudistamaan tanssin liikekieltä ja synnyttämään oman helposti tunnustettavan orgaanisen ja ”rujonkauniin” tyylinsä.[4][17] Saarisen liikekieli perustuu hänen kehittämäänsä liiketekniikkaan, joka on saanut vaikutteita niin butōsta, baletista, nykytanssista kuin taistelulajeistakin.[5][17] Hänen ilmaisussaan korostuu myös aasialaisessa tanssitraditioissa tärkeä silmien ja käsien käyttö.[10]
Saarisen liikekielen tekniikkaopetus keskittyy tanssijan kaikkien aistien herättämiseen ja kokonaisvaltaisen valppauden löytämiseen, hermojen ääripäiden aktivoimiseen sekä kehon painon tunnistamiseen ja käyttöön.[40] Tavoitteena on maksimoida tanssijan kyky liikkua oman tasapainonsa äärirajoilla.[40] Pedagogiikassa korostetaan liikkeen sisäistämistä ja tanssijan omakohtaista tulkintaa, joita avustetaan muun muassa mielikuvaharjoitteiden kautta.
Saarisen liiketekniikan kansainvälisestä opetustoiminnasta ja sen kehittämisestä vastaa Tero Saarinen Companyssa hänen itsensä ohella myös tanssijana ja koreografin assistenttina toimiva Sini Länsivuori.[41]
Koreografinen tuotanto
Tunnetuimpia teoksia
Saarinen on luonut koreografian vuoden 2013 loppuun mennessä kaikkiaan 38 kantaesitykseen, joista 10 omalle ryhmälleen.
Tero Saarinen Companyn tuottamia avainteoksia ovat läpimurtoteos Westward Ho! (1996)[31], Stravinsky-teokset Petrushka (2001)[42] ja Hunt (2002)[37][43] sekä Shakers-vaikutteinen Borrowed Light (2004)[44].
Kansainvälistä huomiota on kerännyt erityisesti soolo Hunt (2002).[37][3] Yhteistyössä multimediataiteilija Marita Liulian kanssa tehty teos on kerännyt kriitikoilta kiitosta omaperäisenä[45] ja vaikuttavana teoksena[46]. Saarinen on esittänyt teosta vuoden 2013 loppuun mennessä 174 kertaa, 82 kaupungissa, 32 maassa, Aasiassa, Afrikassa, Etelä- ja Pohjois-Amerikassa sekä Euroopassa,[47] ja se on nostettu yhdeksi merkittävimmistä[48] Stravinskyn Kevätuhriin tehdyistä koreografeista. Saarinen lopetti teoksen tanssimisen Kevätuhrin juhlavuonna 2013.[49]
Myös teoksen Borrowed Light kiertueet Euroopassa, Oseaniassa ja Pohjois-Amerikassa ovat saaneet kansainvälisessä mediassa osakseen paljon myönteistä huomiota.[34] Teos nostettiin muun muassa yhdeksi vuosikymmenen merkittävimmistä tanssiteoksista Yhdysvalloissa.[50][51]
Saarisen muille ryhmille tekemistä ryhmäteoksista tunnetuimpia ovat Lyonin oopperan baletin kantaesittämä Gaspard (1999)[52], Göteborgin baletin tilausteos Transfigured Night (2000)[53] sekä Lorrainen baletin ja Nancyn oopperan tilaama suurteos Mariage (2007)[54], joka vahvisti entisestään Saarisen mainetta yhtenä oman aikamme merkittävimmistä Stravinsky-tulkeista maailmassa.[48]
Yhteistyökumppanit
Saarinen pyrkii teoksissaan kokonaistaideteosmaisuuteen:[55] koreografian ja tulkinnan ohella myös musiikki ja visuaalisuus ovat teoksissa keskeisessä asemassa.[35] Saarisen luottokumppaneihin kuuluvat valaistussuunnittelija Mikki Kunttu ja pukusuunnittelija Erika Turunen.
Saarinen käyttää monissa teoksissaan elävää musiikkia.[35] Hänen musiikillisia yhteistyökumppaneitaan ovat The Boston Camerata, Ensemble InterContemporain, harmonikkaduo James Crabb ja Geir Draugsvoll, Kamariorkesteri Avanti! sekä Jarmo Saari.
Saarinen on tehnyt osan kantaesityksistään muille tanssiryhmille. Saarisen töitä ohjelmistoissaan ovat esittäneet muun muassa hollantilainen Nederlands Dans Theater (NDT1), ranskalaiset Lyonin, Marseillen sekä Lorrainen baletit, portugalilainen Ballet Gulbenkian, israelilainen Batsheva Dance Company, ruotsalainen Göteborgin Oopperan baletti sekä Suomen Kansallisbaletti.[36]
Kantaesitykset
| Kantaesitys | Ensi-ilta | Esiintyvä ryhmä | Taiteellinen työryhmä | Tuotanto |
|---|---|---|---|---|
| Ondekoza | syksy 1989, Mies tanssii -gaala, Savoy-teatteri, Helsinki, Suomi | Tanssija: Tero Saarinen | Puku- ja valosuunnittelu: Tero Saarinen | |
| Kehtolaulu | marraskuu 1990, Liikkeellä marraskuussa -tapahtuma, Stoa-teatteri, Helsinki, Suomi | Tanssija: Tero Saarinen | Puku- ja valosuunnittelu: Tero Saarinen
Musiikki: Meredith Monk |
|
| More Milk | 1991, Porin teatteri, Pori, Suomi | P.D.C. Pori Dance Company | Valo- ja pukusuunnittelu: Tero Saarinen
Musiikki: kollaasi |
P.D.C. Pori Dance Company |
| Takana | 9.9.1992, Savoy-teatteri, Helsinki, Suomi | Tanssija: Tero Saarinen | Valo- ja pukusuunnittelu: Tero Saarinen
Lavasuunnittelu: Susanna Laurola Musiikki: Jan Garbarek |
|
| Vajonneet | 6.5.1993, Suomen Kansallisooppera, Helsinki, Suomi | Suomen Kansallisbaletti | Valosuunnittelu: Juha Westman
Puku- ja lavasuunnittelu: Tero Saarinen |
Suomen Kansallisooppera |
| Hurmaa 1 | 3.9.1993, Tullikamarin Pakkahuone, Tampere, Suomi | Tanssiteatteri Dansco | Valosuunnittelu: Mikki Kunttu
Puku- ja lavasuunnittelu: Tero Saarinen |
Tanssiteatteri Dansco |
| Lifewheel | 28.5.1994, Porin teatteri, Pori, Suomi | P.D.C. Pori Dance Company | Valo- ja pukusuunnittelu: Tero Saarinen
Musiikki: Hamza El Din |
P.D.C. Pori Dance Company |
| Wanha | 13.6.1994, Kuopio Tanssii ja Soi, Kuopio, Suomi | Tanssijat: Tero Saarinen ja Kenneth Kvarnström | Valosuunnittelu: Mikki Kunttu
Pukusuunnittelu: Tero Saarinen Musiikki: Henryk Górecki |
|
| Flock | 22.12.1994, Susan Dellal Center, Tel-Aviv, Israel | Batsheva Dance Company | Valosuunnittelu: Mikki Kunttu
Pukusuunnittelu: Tero Saarinen Musiikki: Henryk Górecki |
Batsheva Dance Company |
| Lelulaatikko | 3.3.1995, Tampere-talo, Tampere, Suomi | Tanssijat: Tero Saarinen ja Andrea Ladanyi | Musiikki: Debussy, esittäjinä Tampere Filharmonia (joht. Tuomas Ollila)
Valosuunnittelu: Jari Tervakangas Pukusuunnittelu: Tero Saarinen |
Tampere-talo ja Tanssiteatteri Mobita/Dansco |
| Sirkus Bohemia | 1995, Kuopio Tanssii ja Soi, Kuopio, Suomi | Sirkus Bohemia | Musiikki: Mikko-Ville Luolajan-Mikkola
Valo- ja pukusuunnittelu: Tero Saarinen ja Karoliina Heiskanen Lavasuunnittelu: Metti Nordin |
|
| Big Flock | 13.1.1996, Teatterikorkeakoulu, Helsinki, Suomi | Teatterikorkeakoulu, Tanssitaiteen laitos | Valosuunnittelu: Mikki Kunttu
Pukusuunnittelu: Tero Saarinen Musiikki: Henryk Górecki |
Teatterikorkeakoulu, Tanssitaiteen laitos |
| Westward Ho! | 18.2.1996, Dansen Hus, Tukholma, Ruotsi | Tero Saarinen Company
Lisäksi ohjelmistossa: Introdans (2000), Teatterikorkeakoulu, Tanssitaiteen laitos (2000), Nürnberg Ballet (2002) |
Valosuunnittelu: Mikki Kunttu
Pukusuunnittelu: Tero Saarinen Musiikki: kollaasi |
Tero Saarinen Company |
| Daydreampeople
(Päiväunikansa) |
18.3.1996, Suomen Kansallisbaletti, Helsinki, Suomi | Suomen Kansallisbaletti | Valosuunnittelu: Olli-Pekka Koivunen
Pukusuunnittelu: Tero Saarinen Musiikki: kollaasi |
Suomen Kansallisbaletti |
| Kohta | 18.1.1997, Helsingin Kaupunginteatteri, Helsinki, Suomi | Helsinki Dance Company | Musiikki: Ali-Zadeh
Valosuunnittelu: Juha Westman Pukusuunnittelu: Tero Saarinen |
Helsinki Dance Company |
| Overdosed Mood | 30.6.1997, Kuopio Tanssii ja Soi, Kuopio, Suomi | Tero Saarinen Company | Valosuunnittelu: Mikki Kunttu
Pukusuunnittelu: Keren Nissim Musiikki: kollaasi |
Tero Saarinen Company |
| Un/Do | 14.5.1998, Susan Dellal Center, Tel-Aviv, Israel | Batsheva Dance Company
Lisäksi ohjelmistossa: Tero Saarinen Company (1998), Ballet Gulbenkian (1999) |
Valosuunnittelu: Mikki Kunttu
Pukusuunnittelu: Tero Saarinen Musiikki: kollaasi |
Batsheva Dance Company |
| Gaspard | 12.2.1999, Lyon Opéra Ballet, Lyon, Ranska | Lyon Opéra Ballet
Lisäksi ohjelmistossa: Tero Saarinen Company (2003), Göteborgs Operans Ballett (2007) |
Musiikki: Maurice Ravel: Gaspard de la Nuit
Valosuunnittelu: Mikki Kunttu Pukusuunnittelu: Keren Nissim |
Lyon Opéra |
| Could You Take Some of My Weight...? | 28.5.1999, Théâtre de Saint-Quentin-en Yvelines, Pariisi, Ranska | Tero Saarinen Company
Lisäksi ohjelmistossa: Ballet de Lorraine (2004), NorrDans (2008) |
Valosuunnittelu: Mikki Kunttu
Pukusuunnittelu: Rachel Quarmby Musiikki: kollaasi |
Tero Saarinen Company |
| Pulcinella | 27.10.1999, Helsingin kaupunginteatteri, Helsinki, Suomi | Tero Saarinen Company ja Helsinki Dance Company | Valosuunnittelu: Mikki Kunttu
Pukusuunnittelu: Tero Saarinen Musiikki: kollaasi |
Tero Saarinen Company ja Helsinki Dance Company |
| Samalle aaltopituudelle (Wavelengths) | 28.1.2000, Suomen Kansallisooppera, Helsinki, Suomi | Suomen Kansallisbaletti
Lisäksi ohjelmistossa: Tero Saarinen Company (2004) |
Musiikki: Riku Niemi
Valosuunnittelu: Mikki Kunttu Pukusuunnittelu: Erika Turunen |
Suomen Kansallisbaletti |
| Sini | 17.4.2001, Lyon Opéra, Lyon, Ranska | Lyon Opéra Ballet | Valosuunnittelu: Mikki Kunttu
Musiikki: kollaasi Pukusuunnittelu: Erika Turunen |
Lyon Opéra Ballet |
| Kaze | 22.6.2001, Venetsia Biennaali, Venetsia, Italia | Tero Saarinen Company ja Yas-Kaz Unit | Musiikki: Yas-Kaz
Valosuunnittelu: Mikki Kunttu Äänisuunnittelu: Jukka Kavén Pukusuunnittelu: Rachel Quarmby |
Tero Saarinen Company
Yhteistuottajana Venetsia Biennaali |
| Petrushka | 30.6.2001, Queen Elizabeth Hall, Lontoo, Iso-Britannia | Tero Saarinen Company | Musiikki: Igor Stravinsky: Petrushka
Valosuunnittelu: Mikki Kunttu Pukusuunnittelu: Erika Turunen Musiikin sovitus ja esitys: James Crabb ja Geir Draugsvoll Äänisuunnittelu: Jukka Kavén |
Tero Saarinen Company |
| Even more milk | 2002, Porin Teatteri, Pori, Suomi | P.D.C. Pori Dance Company | Valo- ja pukusuunnittelu: Tero Saarinen
Musiikki: kollaasi |
P.D.C. Pori Dance Company |
| Transfigured Night | 2.3.2002, Göteborgin ooppera, Göteborg, Ruotsi | Göteborgs Operans Ballett
Lisäksi ohjelmistossa: Suomen Kansallisbaletti (2005) |
Valosuunnittelu: Mikki Kunttu
Pukusuunnittelu: Rachel Quarmby Musiikki: Arnold Schönberg |
Göteborg Ballet |
| Hunt | 2.6.2002, Venetsian Biennaali, Venetsia, Italia | Tero Saarinen Company | Musiikki: Igor Stravinsky: Kevätuhri
Multimedia: Marita Liulia Valosuunnittelu: Mikki Kunttu Pukusuunnittelu: Erika Turunen Multimediaohjemointi: Jakke Kastelli |
Tero Saarinen Company ja La Biennale di Venezia yhteistyössä Octobre en Normandien kanssa |
| Georgia | 21.3.2003, Suomen Kansallisooppera, Helsinki, Suomi | Suomen Kansallisooppera
Lisäksi ohjelmistossa: Göteborgs Operans Ballet (2007) |
Valosuunnittelu: Mikki Kunttu
Pukusuunnittelu:Erika Turunen Musiikki: kollaasi |
Suomen Kansallisbaletti |
| The Captain | 22.5.2004, La CRIéE, Théâtre Marseille, Marseille, Ranska | Ballet National de Marseille | Valosuunnittelu: Mikki Kunttu
Pukusuunnittelu: Rachel Quarmby Musiikki: kollaasi |
Ballet National de Marseille |
| Borrowed Light | 8.10.2004, Octobre en Normandie -festivaali, Le Havre, Ranska | Tero Saarinen Company ja The Boston Camerata | Alkuperäisen Shakers-musiikin sovitus: Joel Cohen
Musiikin johto: Anne Azéma Valo- ja lavastussuunnittelu: Mikki Kunttu Pukusuunnittelu: Erika Turunen Äänisuunnittelu: Heikki Iso-Ahola |
Tero Saarinen Company yhteystyössä: Octobre en Normandie (Ranska), Dansens Hus (Ruotsi) ja Kuopio Tanssii ja Soi -festivaali (Suomi) ja Festival Civitanova Danza (Italia), Le Volcan – Scène Nationale du Havre (Ranska), Teatri di Civitanova (Italia), Atelier 231 – Pôle régional des Arts de la rue (Ranska) |
| Huukit | 18.1.2006, Teatterikorkeakoulu, Helsinki, Suomi | Teatterikorkeakoulu, Tanssitaiteen laitos | Valosuunnittelu: Mikki Kunttu
Pukusuunnittelu: Terttu Torkkola Musiikki: kollaasi |
Teatterikorkeakoulu, Tanssitaiteen laitos |
| Frail Line | 9.3.2006, Lucent Danstheater, Haag, Alankomaat | Nederland Dans Theater (NDT1) | Valo- ja lavasuunnittelu: Mikki Kunttu
Pukusuunnittelu: Erika Turunen Musiikki: kollaasi |
Nederlands Dans Theater (NDT 1) |
| Mariage | 14.12.2007, Opéra National de Lorraine, Nancy, Ranska | Ballet de Lorraine ja Opéra National de Lorraine
Lisäksi ohjelmistossa: Suomen Kansallisbaletti (2012) |
Musiikki: Igor Stravinsky: Les Noces
Valo- ja lavasuunnittelu: Mikki Kunttu Pukusuunnittelu: Erika Turunen |
CCN – Ballet de Lorraine ja Opéra National de Lorraine |
| Next of Kin | 9.5.2008, Liettuan kansallinen draamateatteri, Vilna, Liettua | Tero Saarinen Company | Musiikki: Jarmo Saari
Valosunnittelu: Mikki Kunttu Pukusuunnittelu: Erika Turunen Äänisuunnittelu: Heikki Iso-Ahola |
Tero Saarinen Company
Yhteistuottajat: Lyonin biennaali (Ranska), The Joyce Theater (Yhdysvallat), Aleksanterin teatteri, Southbank Centre (Iso-Britannia), Helsingin juhlaviikot ja Lithuanian Dance Information Centre yhdessä Vilnius European Capital of Culture 2009 -organisaation (Liettua) kanssa |
| Scheme of Things | 5.2.2009, Lucent Danstheter, Haag, Alankomaat | Nederlands Dans Theater (NDT1)
Lisäksi ohjelmistossa: Tero Saarinen Company (2011) |
Valo- ja lavasuunnittelu: Mikki Kunttu
Pukusuunnittelu: Erika Turunen Musiikki: kollaasi |
Nederlands Dans Theater 1 |
| Double Lives | 12.2.2010, Oldenburgisches Staatstheater, Oldenburg, Saksa | nordwest/Tanzcompagnie Oldenburg and Tanztheater Bremen | Valosuunnittelu: Ville Konttinen
Lavasuunnittelu: Ville Konttinen, Tero Saarinen
Pukusuunnittelu: Erika Turunen
Musiikki: Jarmo Saari |
Oldenburgisches Staatstheater ja Theater Bremen |
| Vox Balaenae | 5.11.2011, Automne en Normandie, Saint-Étienne-du-Rouvray, Le Rive Gauche, Ranska | Tero Saarinen Company | Musiikki: George Crumb: Vox Balaenae
Valo- ja lavasuunnittelu: Mikki Kunttu Pukusuunnittelu: Erika Turunen Äänisuunnittelu: Marco Melchior |
Tero Saarinen Company yhteistyössä: Arts 276 / Automne en Normandie (Ranska) ja Red Brick -projekti / CCN Roubaix Nord - Pas de Calais – Carolyn Carlson (Ranska) |
| Absent Presence | 23.11.2011, Aleksanterin teatteri, Helsinki, Suomi | Tero Saarinen Company | Valosuunnittelu: Mikki Kunttu
Pukusuunnittelu: Erika Turunen Musiikki: Jarmo Saari - Jarmo Saari Solu |
Tero Saarinen Company yhteistyössä Aleksanterin teatterin kanssa |
Apurahat ja palkinnot
Saarinen on saanut runsaasti tunnustuksia taiteellisesta työstään. Vuonna 2001 hänet palkittiin Suomi-palkinnolla ja vuonna 2005 Pro Finlandia-mitalilla. Vuonna 2008 Saarinen sai saavutuksistaan taiteilijana Suomen Kulttuurirahaston palkinnon. Ulkomaisia huomionosoituksia on ollut muun muassa parhaan miesesiintyjän kansainvälinen Movimentos-tanssipalkinto sekä Ranskan valtion myöntämä Chevalier del’ordre des arts et des lettres -arvonimi vuonna 2004.[56]
Valtion puolivuotisen taiteilija-apurahan Saarinen sai vuonna 1987, valtion kolmivuotisen taiteilija-apurahan 1996 ja valtion viisivuotisen taiteilija-apurahan 1999 ja 2004. Koreografinuransa alussa hän sai myös lukuisia muita apurahoja, muun muassa Väinö Tannerin säätiöltä, Antti ja Jenni Wihurin säätiöltä ja Suomen Kulttuurirahastolta.[20]
- Ensimmäinen palkinto kolmansien Paris International Dance Competition -kilpailujen nykytanssisarjassa, 1988[20]
- Hopeamitali, nykytanssikoreografia, ITI Balettikilpailu, Helsinki, 1991
- Philip Morrisin Tanssin kukka -palkinto, 1993[1]
- Jury-palkinto tulkinnasta Les Nuits de la Danse d'Istres -kilpailuissa Ranskassa, 1996
- Suomi-palkinto, 2001
- Helsingin kaupungin kulttuuripalkinto, 2002
- Kansainvälinen Movimentos-tanssipalkinto parhaana miestanssijana, Saksa, 2004
- Chevalier de L'Ordre des Arts et des Lettres, Ranska, 2004
- Pro Finlandia 2005
- Suomen kulttuurirahaston palkinto taiteellisesta urasta, 2008
Lähteet
- ↑ a b c ”Tero Saarinen”, Kuka kukin on. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2011, s. 869. Keuruu: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-24712-8.
- ↑ Haapanen, Irmeli: Tanssi kannattelee inhimillisiä perusarvoja. Turun Sanomat, 5.5.2011, s. 28. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c Hunt Press Quotes Tero Saarinen Company. Viitattu 4.9.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c d Placenti, Cecly: Tero Saarinen Company - Poetry Dancing toukokuu 2006. Ballet Dance Magazine. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Ahonen, Piia: What is Tero Saarinen's dancing made of? (pdf) 2002. Finnish Dance in Focus. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
- ↑ Clarke, Rita: Carnal, bruised, sect symbols 3.3.2008. The Australian. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
- ↑ Hutera, Donald: The Mighty Finn 1.10.2001. Danze Magazine. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Lappalainen, Tiina: Boundary pusher vol 2, 2011. Blue1 Dream. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Sommers, Sanna: Horjahduksen partaalla. MeNaiset, 11.8.2005.
- ↑ a b Ilvesheimo, Gerry Birgit: Ihmisinstrumentti 26.3.2005. Kauppalehti Presso. Viitattu 27.8.2013.
- ↑ a b Anderson, Jack: From Finland, wearing large tutus 26.3.2006. The New York Times. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Launonen, Krista: Glorian lähikuvassa tanssija, koreografi Tero Saarinen: Yhtä tanssin kanssa kesäkuu 2002. Gloria. Viitattu 27.8.2013.
- ↑ a b Räsänen, Auli: Luova levottomuus 30.3.1993. Helsingin Sanomat Kuukausiliite. Viitattu 27.8.2013.
- ↑ a b c Boccadora, Patricia: Tero Saarinen and "Toothpick" 7.12.1998. www.culturekiosque.com. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
- ↑ B 12 (soolo) Tanka – suomalaisen tanssin tietokanta. Tanssin Tiedotuskeskus. Viitattu 4.9.2013.
- ↑ a b Isola, Samuli: Dance, technology and a big heart / Tanz, Technologie und grosses Hertz kevät-kesä 2007. Welcome to Finland. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c d Jyrkkä, Hannele (toim.): ”Tero Saarinen – Paljaan tilan etsijä”, Tanssintekijät – 35 näkökulmaa koreografin työhön, s. 183. Helsinki: Like, 2005. ISBN 952-471-651-8.
- ↑ Tero Saarinen Centre Chorégraphique National - Roubaix Nord-Pas de Calais. Viitattu 28.1.2014. (ranskaksi)
- ↑ Manning, Emma: The Big Rendez-Vous - Last words kesäkuu-heinäkuu 1999. Dance Europe. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Saarinen, Tero Tanka – suomalaisen tanssin tietokanta. Tanssin Tiedotuskeskus. Viitattu 4.9.2013.
- ↑ Tuomaala, Vaula: Japani lumosi tanssijan joulukuu 2008. Mondo. Viitattu 27.8.2013.
- ↑ a b Räsänen, Auli: Tero Saarisella on näytönpaikka. Helsingin Sanomat, 25.4.1998.
- ↑ a b Curriculum Vitae Tero Saarinen Company. Viitattu 4.9.2013. (englanniksi)
- ↑ Vajonneet Tanka – Suomalaisen tanssin tietokanta. Viitattu 28.1.2014.
- ↑ Hurmaa 1 Tanka – Suomalaisen tanssin tietokanta. Viitattu 28.1.2014.
- ↑ Räsänen, Auli: Light 2006. Ballet-Tanz. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
- ↑ Wanha Tanka – Suomalaisen tanssin tietokanta. Viitattu 28.1.2014.
- ↑ Lifewheel Tanka – Suomalaisen tanssin tietokanta. Viitattu 28.1.2014.
- ↑ Lelulaatikko Tanka – Suomalaisen tanssin tietokanta. Viitattu 28.1.2014.
- ↑ Wessman, Lili: Blue Ladyssa tanssii ihminen, ei mies mekossa 25.10.2009. Satakunnan Kansa. Viitattu 27.8.2013.
- ↑ a b Westward Ho! Tero Saarinen Company. Viitattu 4.9.2013. (englanniksi)
- ↑ Vuosikertomus 2012 (pdf) Tero Saarinen Company. 10.4.2013. Into liikkeessä ry. Viitattu 28.1.2014.
- ↑ Haapanen, Irmeli: Opetusministeriö jakoi kulttuuriviennin kärkihankkeisiin 1,7 miljoonaa euroa, Kevyt musiikki ja Tero Saarinen tuetuimmat 21.3.2008. Turun Sanomat.
- ↑ a b Borrowed Light Press Quotes Tero Saarinen Company. Viitattu 4.9.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c Horsley, Francesca: Finnish Choreographer Tero Saarinen - Travelling between the poles nro. 12, 2008. Danz Quarterly. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c Yleistä Tero Saarinen Company. Viitattu 4.9.2013.
- ↑ a b c Hunt Tero Saarinen Company. Viitattu 28.1.2014. (englanniksi)
- ↑ Blue Lady (Revisited) Tero Saarinen Company. Viitattu 28.1.2014.
- ↑ Blue Lady (Revisited) Press quotes (pdf) Tero Saarinen Company. Viitattu 28.1.2014.
- ↑ a b Opetustoiminta Tero Saarinen Company. Viitattu 28.1.2014.
- ↑ Opettajat Tero Saarinen Company. Viitattu 28.1.2014.
- ↑ Petrushka Tero Saarinen Company. Viitattu 28.1.2014.
- ↑ Moisio, Mikki: Tanssia koko elämä. Anna, 23.3.2005.
- ↑ Borrowed Light Tero Saarinen Company. Viitattu 28.1.2014.
- ↑ Rockwell, John: Tero Saarinen Company From Finland Dances in New York 24.12.2006. The New York Times. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
- ↑ Simonari, Rosella: Tero Saarinen Company 'Westward Ho!', 'Wavelengths', 'Hunt' elokuu 2004. Ballet Dance Magazine. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
- ↑ Tapahtumakalenteri Tero Saarinen Company. Viitattu 28.1.2014.
- ↑ a b Tero Saarisen Hunt-koreografia kovassa seurassa Arte-kanavalla. Helsingin Sanomat, 18.12.2005.
- ↑ Tero Saarinen lopettamassa Hunt-soolonsa esittämisen 29.4.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 27.8.2013.
- ↑ Jowitt, Deborah: The Decade's Best Dance 22.12.2009. Village Voice. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
- ↑ La Rocco, Claudia: Brooklyn Convocation of Shakers (and Movers) 9.11.2007. The New York Times. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
- ↑ Gaspard Tero Saarinen Company. Viitattu 28.1.2014.
- ↑ All creations (Transfigured Night) Tero Saarinen Company. Viitattu 28.1.2014.
- ↑ Mariage Tero Saarinen Company. Viitattu 28.1.2014.
- ↑ Kaufman, Sarah: Tero Saarinen Company: Dancing with light at the Kennedy Center 13.3.2013. The Washington Post. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
- ↑ Ihmiset Tero Saarinen Company. Viitattu 4.9.2013.