Suomen Kansallisbaletti

Suomen ainoa ammatillinen balettiryhmä

Suomen Kansallisbaletti on Suomen ainoa ammatillinen balettiryhmä.[1] Suomalainen baletti perustettiin vuonna 1922. Se toimii Suomen Kansallisoopperan yhteydessä Helsingin Töölönlahdella.[2] Kansallisbaletissa on 73 tanssijaa, jotka edustavat 20 eri kansalaisuutta.[3]

Suomen Kansallisoopperan ja Kansallisbaletin logo

Kansallisbaletin taiteellinen johtaja on Madeleine Onne, joka aloitti tehtävässä elokuussa 2018.[4]

Tanssijat 2020Muokkaa

TähtitanssijatMuokkaa

EnsitanssijatMuokkaa

  • Ilja Bolotov
  • Linda Haakana
  • Wilfried Jacobs
  • Florian Modan
  • Edita Raušerová
  • Abigail Sheppard
  • Jani Talo
  • Frans Valkama

1. solistitanssijatMuokkaa

  • Elena Ilyina
  • Antti Keinänen
  • Rebecca King
  • Hanako Matsune
  • Johan Pakkanen
  • Tuukka Piitulainen
  • Lucie Rákosníková
  • Jonathan Rodrigues
  • Anna Sariola
  • Terhi Talo
  • Jun Xia

2. solistitanssijatMuokkaa

  • Mai Komori
  • Nikolas Koskivirta
  • Mira Ollila

TanssijatMuokkaa

  • Shunsuke Arimizu
  • Adam Ashcroft
  • Evaldas Bielinis
  • Thomas Brun
  • Hatice Çağla Ertürk
  • Carolina Cortesi
  • Gabriel Davidsson
  • Felipe Domingos
  • Alfio Drago
  • Mafalda Fideles
  • Sofia Gustafsson
  • Nao Harada

  • Xiaoyu He
  • Sari Ikonen
  • Lucas Jerkander
  • Kailey Kaba
  • Linas Kavaliauskas
  • Violetta Keller
  • Atte Kilpinen
  • Anna Konkari
  • Iga Krata
  • Benjamin Kuefler
  • Ira Lindahl
  • Miao Miao Liu

  • Francesca Loi
  • Meghan Lynch
  • Giuseppe Martino
  • Aino Matikka
  • Jevgenija Modan
  • Mariusz Morawski
  • Ville Mäki
  • Olga Pentikäinen
  • Valeria Quintana
  • Charlotte Schauman-Mäki
  • Sari Stenholm
  • Emilia Števik

  • Samuel Števik
  • Maria Tamminen
  • Emrecan Taniş
  • Claire Teisseyre
  • Benjamin Thomas
  • Maksim Tšukarjov
  • Jouka Valkama
  • Martina Verbeni
  • Marjaterttu Willman
  • Eemu Äikiö

Lähde[3]

Kansallisbaletin historiaaMuokkaa

Kansallisbaletin johdossa ovat olleet muun muassa George Gé, Alexander Saxelin, Irina Hudova (1972–1973) ja Doris Laine (1984–1992) [5].

Jorma Uotisen kausi 1992–2001Muokkaa

 
Vuonna 1993 Kansallisbaletti muutti Helsingin uuteen oopperataloon Helsingin Töölönlahdelle.

Jorma Uotinen valittiin Kansallisbaletin johtajaksi vuonna 1990. Hän kuitenkin aloitti johtajana vasta tammikuussa 1992.[6] Uotisen kauden avasi John Neumeierin Kuten haluatte.[7] Uotisen kauden aikana tapahtui Kansallisbaletin odotettu muutto Aleksanterin teatterista uuteen Oopperataloon Töölönlahdelle. Uuden talon avajaisia vietettiin marraskuussa 1993.[8] Vuonna 1997 Kansallisoopperan säätiö päätti jatkaa Uotisen kautta vuoteen 2001.[9]

Dinna Bjørnin kausi 2001–2008Muokkaa

Uotisen seuraajaksi valittiin vuonna 2000 tanskalainen Dinna Bjørn, joka aloitti tehtävässä elokuussa 2001.[10] Bjørn siirtyi Suomen kansallisbalettiin Norjan kansallisbaletista, jonka johtajana hän oli ollut 11 vuotta.

Dinna! – Suuri jäähyväisgaala järjesttiin Kansallisbaletissa 30. toukokuuta 2008. Gaalassa esitettiin Björnin seitsemänvuotisen kauden otteita muun muassa Jean Sibeliuksen säveltämästä teoksesta Andante festivo, Sergei Prokofjevin baletista Tuhkimosta, Jorma Elon teoksesta Offcore ja August Bournonvillen baletista Napoli.[11]

Kenneth Greven kausi 2008–2018Muokkaa

Tanskalainen Kenneth Greve aloitti Suomen Kansallisbaletin taiteellisena johtajana vuonna 2008. Kansallisoopperan säätiön hallitus perusteli valintaansa Greven vahvalla klassisen baletin tuntemuksella ja kokemuksellaan nykytanssista sekä Greven erinomaisilla kansainvälisillä kontaktiverkostoilla.[12]

Greven alun perin Prahan baletille tekemänsä versio Joutsenlammesta esitettiin Kansallisbaletissa syksyllä 2009.[13] Vuonna 2010 Kansallisbaletissa ensi-iltansa sai Greven luoma baletti Scheherazade.[14] Samana vuonna osa Kansallisbaletin tanssijoista kritisoi Ylen jutussa Greveä tanssijoiden ylikuormittamisesta. Jutun tanssijat kertoivat tanssijoiden sairauslomapäivien kaksinkertaistuneen vuotta aiemmasta. He kuvailivat Greven johtamistyyliä mielivaltaisena ja oikukkaana. Kansallisoopperan ja -baletin silloinen pääjohtaja Päivi Kärkkäinen kertoi puhuneensa Greven kanssa hänen johtamistyylistään.[15] Vuonna 2010 keskustelua herätti huoli suomalaisten tanssijoiden työllistymisestä Kansallisbaletissa. Greven mukaan hän valitsi nimenomaan taitojen eikä kansalaisuuden perusteella tanssijoita Kansallisbalettiin.[16] Kansallisbaletin entinen johtaja Jorma Uotinen toivoi vuonna 2010 Kansallisbaletiin lisää suomalaisia.[17] Vuonna 2014 Yle uutisoi, että alle puolet Kansallisbaletin tanssijoista on suomalaisia.[18]

Vuonna 2012 ensi-iltansa sai Greven luoma kokoillan baletti Lumikuningatar, joka oli sekä yleisö- että arvostelumenestys.[19] Se oli vuosikymmeniin ensimmäinen Suomen Kansallisbaletille tehty kotimainen kokoillan balettiteos.[20]

Vuonna 2013 Greven sopimusta taiteellisena johtajana jatkettiin vuoteen 2018. Kansallisoopperan säätiön hallituksen mukaan Greven kaudella yleisön kiinnostus balettia kohtaan oli pysynyt korkealla ja Kansallisbaletin taiteellinen taso oli noussut.[21]

Grven kauden viimeinen kantaesitysteos oli vuonna 2017 ensi-iltansa sai Greven teos Kalevanmaa, joka oli osa virallista Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoa.[22]

Maaliskuussa 2018 seitsemän Kansallisbaletin tanssijaa kertoi Helsingin Sanomien jutussa Greven epäasiallisesta käytöksestä. Tanssijat syyttivät Greveä vuosia jatkuneesta kiusaamisesta, manipuloinnista, koskettelusta ja seksuaalista häirinnästä.[23] Greve vapautettiin esimiestehtävistä 26. maaliskuuta 2018, mutta jatkoi kuitenkin johtajana kautensa loppuun 31. heinäkuuta 2018 asti.[24][25] Greven 10-vuotisen kauden kunniaksi suunniteltu jäähyväisgaala ”Kiitoksin, Kenneth” sai uuden nimen ”Tanssin tähden”, eikä Greveä eikä hänen koreografioitaan esitetty gaalassa.[26]

Madeleine Onnen kausi 2018–Muokkaa

Ruotsalainen Madeleine Onne aloitti Greven seuraajana Kansallisbaletin johtajana elokuussa 2018.[27] Vuonna 2020 Kansallisbaletti joutui perumaan kevään esitykset koronaviruspandemian takia.[28]

Merkittäviä entisiä tanssijoitaMuokkaa

Suomen Kansallisoopperan ja -baletin balettioppilaitosMuokkaa

Kansallisbaletin yhteydessä toimii Suomen Kansallisoopperan ja -baletin balettioppilaitos. Suomen Kansallisoopperan Balettikoulu muuttui Balettioppilaitokseksi 1. elokuuta 1998, jolloin se siirtyi osaksi Suomen virallista koulutusjärjestelmää: peruskoulun suoritettuaan oppilas voi pyrkiä toisen asteen ammatillista koulutusta antavalle, 180 osaamispisteen mittaiselle tanssijan perustutkintoon johtavalle linjalle. Ammattiopinnot kestävät kolme vuotta. Oppilaitosta ylläpitää Suomen Kansallisoopperan ja -baletin säätiö. Balettioppilaitoksen rehtori on Satu Ristlakki[29]. Aikaisempia oppilaitoksen rehtoreita ovat olleet muun muassa Hannele Niiranen ja Marko Kallio.

Suomen Kansallisoopperan ja -baletin balettioppilaitoksen järjestämä toisen asteen ammatillinen koulutus valmistaa tanssialan perustutkinnon suorittaneita tanssijoita. Opinnot antavat valmiudet siirtyä koulutusta vastaaviin tanssin ammattitehtäviin ja jatkokoulutukseen. Oppilaitoksen suuntautumisvaihtoehto on baletti. Ammatillisessa koulutuksessa balettitekniikan ja nykytanssin lisäksi opetusohjelmaan sisältyy baletin repertuaari- ja pas de deux -opetusta, karakteri- ja jazztanssia, ilmaisuaineita, kehonhuoltoa, musiikkia sekä tanssin historiaa. Opiskeluaikana ammattiopetuksen opiskelijoilla on mahdollisuus työssäoppimiseen Kansallisbaletin produktioissa.[30]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Kansallisooppera tänään Ooppera.fi. Suomen Kansallisooppera. Viitattu 21.11.2014.
  2. Kansallisoopperan historiaa Ooppera.fi. Suomen Kansallisooppera. Viitattu 21.11.2014.
  3. a b Suomen Kansallisbaletin tanssijat Suomen kansallisooppera ja -baletti. Viitattu 29.1.2020.
  4. Gustafsson, Miia: Ruotsalaisen Madeleine Onnen valinta Kansallisbaletin johtoon varmistui Yle.fi. 10.10.2017. Viitattu 10.10.2017.
  5. Sommar, Heidi: Balettilegenda Doris Laine aloitti tanssin isän nahkatakista tehdyillä tossuilla Yle. 18.12.2018. Viitattu 3.12.2020.
  6. Petäjä, Jukka: Kansallis- baletin uusi johtaja Jorma Uotinen: Hyvät teokset herättävät yleisön kiinnostuksen Yle. 22.3.1990. Helsingin Sanomat. Viitattu 16.11.2020.
  7. Ivienola: John Neumeierin Kuten haluatte avaa Jorma Uotisen kauden Suomen Kansallisbaletin johtajana Tähtäimessä oman uran ja johtamisen synteesi Helsingin Sanomat. 31.1.1992. Viitattu 16.11.2020.
  8. Himberg, Petra: Kansallisooppera Bulevardilta Töölönlahdelle Yle Arkisto. 1.1.2011. Viitattu 16.11.2020.
  9. Uotinen jatkaa Kansallisbaletin johtajana Mtv uutiset. 11.06.1997. Viitattu 16.11.2020.
  10. Dinna Björn Kansallisbaletin johtoon Mtv uutiset. 22.5.2000. Viitattu 16.11.2020.
  11. Pesonen, Atja: Dinna Björn ei aio sammaloitua Turun Sanomat. 30.5.2008. Viitattu 16.11.2020.
  12. Kansallisbaletti sai taiteellisen johtajan Tanskasta Yle. 14.11.2007. Viitattu 16.11.2020.
  13. Vainio, Emma: Kenneth Greve tuo Joutsenlampi-versionsa Kansallisoopperaan Yle. 17.4.2009. Viitattu 16.11.2020.
  14. Veren häät ja Scheherazade Suomen Kansallisbaletin syksyn ensi-illassa Suomen Kansallisooppera. 12.10.2010. Viitattu 16.11.2020.
  15. Aromaa, Jonni: Työilmapiiri Suomen Kansallisbaletissa on kiristynyt 12.5.2010. Yle. Viitattu 6.11.2020.
  16. Tanssijat haluaisivat Kansallisbalettiin enemmän suomalaisia Yle. 6.10.2010. Viitattu 6.11.2020.
  17. Jorma Uotinen toivoo Kansallisbaletin työllistävän suomalaistanssijoita Yle. 27.9.2010. Viitattu 6.11.2020.
  18. Aromaa, Jonni: Kansallisbaletin tanssijoista enää puolet suomalaisia Yle. 2.5.2014. Viitattu 6.11.2020.
  19. Kansallisbaletin Lumikuningattarelle kuusi lisäesitystä Turun Sanomat. 28.11.2012. Viitattu 16.11.2020.
  20. Puukka, Päivi: Lumikuningatar-baletissa peikotkin saunovat Yle. 21.11.2012. Viitattu 16.11.2020.
  21. Yle Helsinki: Greve jatkaa taiteellisena johtajana Yle. 21.2.2013. Viitattu 16.2.2020.
  22. Juusela, Tuire: Kansallisoopperan ja -baletin suursatsaus Kalevalanmaa suorana Yle Areenasta Yle. 30.10.2017. Viitattu 16.2.2020.
  23. Hallamaa, Laura: Kiusaamista, manipulointia, koskettelua ja seksuaalista häirintää – balettijohtaja Kenneth Greven asiaton käytös jatkui vuosia ja siitä vaiettiin, kertovat tanssijat HS:lle 26.3.2018. Helsingin Sanomat. Viitattu 6.11.2020.
  24. Mattila, Mattias: Kansallisbaletin johtaja Kenneth Greve vapautettu esimiestehtävistä epäasiallisen käytöksen vuoksi – jatkaa kautensa loppuun Yle. 26.3.2018. Viitattu 16.11.2020.
  25. Jussi Mankkinen: Kansallisoopperan pääjohtaja Greve-kohusta: "Nyt on parempi rauhoittaa tilanne" Ylen uutiset. 26.3.2018. Viitattu 16.11.2020.
  26. Somerpuro, Tiina: Kenneth Greve häivytettiin Kansallisbaletin kevätgaalasta – hyllytetyn johtajan koreografioita ei esitetä, gaalan nimi muuttui aamulehti.fi. 27.4.2018. Viitattu 16.11.2020.
  27. Kulttuurialan häirintäselvitykset ulottuivat jo Kansallisbalettiin – taiteellinen johtaja vapautettiin esimiestehtävistä Päivän lehti. 26.3.2018. Viitattu 16.11.2020.
  28. Balettia olohuoneessa – Kansallisbaletti tarjoaa ilmaisia esityksiä verkossa Kauppalehti. 22.4.2020. Viitattu 16.11.2020.
  29. Balettioppilaitos: Hallinto ja henkilökunta balettioppilaitos.fi. Viitattu 9.2.2017.
  30. Balettioppilaitoksen toiminta Suomen Kansallisbaletin verkkosivut. Suomen Kansallisooppera. Viitattu 8.8.2010.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Irma Vienola-Lindfors ja Raoul af Hällström, Suomen Kansallisbaletti 1922-1972. Musiikki Fazer 1981.
  • Irma Vienola-Lindfors, Suomen Kansallisbaletti 75 vuotta. 75 years of Finnish National Ballet. Suomen Kansallisooppera 1997

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen Kansallisbaletti.