Rudolf Nurejev

Rudolf Hametovitš Nurejev (ven. Рудо́льф Хаме́тович Нуре́ев, tat. Rudolf Xämät ulı Nuriev; 17. maaliskuuta 1938 Irkutsk – 6. tammikuuta 1993 Pariisi) oli neuvostoliittolaissyntyinen balettitanssija ja koreografi. Loikattuaan länteen vuonna 1961 Nurejev oli baletin suurimpia tähtiä kuolemaansa 1993 saakka.

Rudolf Nurejev
Rudolf Nurejev vuonna 1973.
Henkilötiedot
Syntynyt	17. maaliskuuta 1938 Irkutsk
Kuollut	6. tammikuuta 1993 (54 vuotta) Pariisi
Kansalaisuus	Neuvostoliitto, Itävalta (1982–)
Ammatti	tanssija koreografi
Aiheesta muualla
Kotisivu
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Pitkien loikkiensa ja nopeiden käännöstensä vuoksi Nurejev on rinnastettu Vatslav Nižinskiin. Erityistä Nurejevissa oli myös hänen fyysinen kauneutensa, karismansa, lavasäteilynsä, urheilullisuutensa ja runollisuutensa. Nurejev myös rikkoi klassisen, romanttisen ja nykytanssin rajoja.

Elämäkerta

Nurejev syntyi 17. maaliskuuta 1938 Irkutskissa Venäjällä, silloisessa Neuvostoliitossa. Hän oli tataariperheen kolmas lapsi ja ainoa poika. Etunimensä Nurejev sai äitinsä suosikkinäyttelijä Rudolph Valentinon mukaan. Perhe asui Ufan kaupungissa. Hamat-isä oli puna-armeijan poliittinen komissaari, mikä soi perheelle tiettyjä aineellisia etuja, vaikka elämä olikin niukkaa ja puutteenalaista.

Nurejev kiinnostui tanssimisesta ja baletista jo peruskoulussa, ja kiinnostus voimistui, kun hän pääsi näkemään kiertelevän tanssiryhmän esityksen. Nurejevin äiti rohkaisi poikaansa tämän tavoitteessa tulla tanssijaksi, mutta isä piti balettia naismaisena ja turhana, ja toivoi pojastaan insinööriä tai lääkäriä.

Nurejev matkusti vuonna 1955 Leningradiin ja pääsi opiskelijaksi balettiakatemiaan, missä hän sai opettajakseen kuuluisan Aleksandr Puškinin. Vaikka Nurejev olikin aloittanut baletin suhteellisen iäkkäänä ja oli luonteeltaan omapäinen, hän kehittyi nopeasti ja pääsi soolotanssijan rooliin.

Nurejev oli saavuttanut arvostetun balettitanssijan aseman Neuvostoliitossa jo kahden vuoden opiskelun jälkeen. Häntä arvostettiin etenkin näyttävien hyppyjensä ja ilmaisutaitojensa johdosta, vaikka hänen tekniikkansa olikin vielä kehittymätön. Koska Nurejev kuitenkin osoitti ulkomaankiertueilla liiallista kiinnostusta saada kontakteja länsimaisiin tanssijoihin, häneltä kiellettiin esiintymiset ulkomailla.

Kun Kirovin baletin ensitanssija loukkaantui juuri ennen tärkeää Euroopan-kiertuetta vuonna 1961, Nurejev jouduttiin ottamaan hänen tilalleen lyhyellä varoitusajalla. Turvallisuuspoliisi KGB piti Nurejevia kiertueella tarkasti silmällä, sillä hänen pelättiin loikkaavan länteen. Myös Nurejevin kiinnostus seurustella paikallisten kanssa sekä hänen homoseksuaalisuutensa herättivät neuvostoviranomaisissa epäilyksiä. Lopulta Nurejev määrättiin palaamaan Pariisista kotiin kesken kiertueen.

Nurejev ei palannut Neuvostoliittoon vaan haki Pariisissa turvapaikkaa, oman kertomansa mukaan henkilökohtaisista ja taiteellisista syistä. Hän ei koskaan myöhemminkään elämässään ollut poliittisesti aktiivinen. Vasta vuosia myöhemmin Nurejevin sallittiin vierailla synnyinmaassaan Neuvostoliitossa.

Rudolf Nurejev ja Liliana Cosi vuonna 1972 Roomassa.

Loikattuaan länteen Nurejev aloitti esiintyjänä Grand Ballet du Marquis de Cuevasissa. Esiintyessään Tanskassa hän solmi henkilökohtaisen ja ammatillisen suhteen esikuvansa Erik Bruhnin kanssa. Englannissa Nurejev alkoi tanssia maailman arvostetuimman ballerinan Margot Fonteynin kanssa vuodesta 1962 alkaen. He esiintyivät yhdessä useissa balettiklassikoissa, kuten Joutsenlammessa, Gisellessä, Les Sylphidesissä sekä Romeossa ja Juliassa, ja heille myös kirjoitettiin uusia esityksiä, kuten Marguerite ja Armand.

Vuosina 1964–1988 Nurejev toimi Wienin valtionoopperan johtavana koreografina. Hän sai Itävallan kansalaisuuden vuonna 1982. Hänen tuotannoistaan arvostetuimpia oli Don Quixote. Nurejev toimi myös monien lupaavien nuorten tanssijoiden löytäjänä ja mentorina. Hän näytteli pääosaa Ken Russellin elokuvassa Valentino (1977) ja kokeili lyhyen aikaa myös orkesterinjohtamista. Nurejev oli hyvin kuuluisa, hän kuului kansainvälisten julkkisten suihkuseurapiiriin ja eli ylellistä elämää.

Nurejev sai 1980-luvulla kuulla olevansa HIV-positiivinen, ja hän alkoi saada AIDSin oireita. Hän jatkoi esiintymisiään kuitenkin pitkään, vaikka tauti näkyikin hänessä selvästi ja vaikeutti tanssimista. Nurejev kuoli Pariisissa vuonna 1993. Hänet haudattiin Pariisin venäläiselle hautausmaalle.

Aiheesta muualla

• Rudolf Nurejev -säätiö. (englanniksi)