Avaa päävalikko

Karisma (kreik. χάρισμα, kharisma, ’armonlahja’ tai ’suopeus’) on yksilön voimakasta kykyä viehättää ihmisiä tai vaikuttaa heihin.[1] Karismaattisia ihmisiä on erityisen paljon johtajien ja viihdetaiteilijoiden joukossa.

Sisällysluettelo

MääritelmiäMuokkaa

Aiheesta väitellyt Tuomo Takala on arvioinut vaikeasti kuvailtavan karisman viittaavan erityisesti ihmisiin, jotka saavat helposti huomiota ja ihailua; niin sanotun negatiivisen karisman kyseessä ollessa tällainen persoona saattaa kuitenkin vetää puoleensa jopa vihaa. Takala littää karismaan sellaisia ominaisuuksia kuin ”viehkeys, ylenpalttisuus, mielentyyneys, mystiikka, positiivinen energia, viehätysvoima ja sähköisyys”.[1]

Karisma voi ilmetä henkilön kykynä vaikuttaa toisiin ihmisiin myönteisesti luomalla yhteys niin fyysisesti, tunnetasolla, älyllisesti kuin henkisestikin. Tällöin esimerkiksi karismaattisen esiintyjän ja hänen yleisönsä välille syntyy täydellinen ja hyvin vahva yhteys.[2]

Karismaa on kuvailtu myös magnetismiksi, auraksi, valovoimaksi tai luontaiseksi auktoriteetiksi.[2]

Yhteiskuntatieteilijä Max Weber on todennut karisman olevan tunteen asia, jota ei voi pohjimmiltaan järjellä selittää.[1] Karisma on hänen mukaansa lahja, jolla joku erottautuu muista yksilöistä.[3]

PerustaMuokkaa

Karisma perustuu ihmissuhteisiin. Karismaattinen ihminen pystyy ulkoisilla käyttäytymistavoillaan ja sisäisellä hehkullaan luomaan henkisiä ja tunnepohjaisia, erityislaatuisia siteitä.[3]

Monia karismaattisia ihmisiä yhdistää se, että heillä on vakaa usko johonkin. Karismaattisella ihmisellä on usein myös kyky viestiä houkuttelevalla tavalla ja vangitsevasti, niin sanallisesti kuin sanattomastikin. Karisma riippuu myös henkilön lahjakkuudesta, energisyydestä, intensiivisyydestä ja rohkeudesta, kuten myös ulkonäöstä, kehonkielestä ja liikkeistä, ilmeistä ja äänenkäytöstä.[2] Monella karismaattisena pidetyllä ihmisellä on ollut poikkeuksellisen selkeä kehonkieli, jonka kautta he ovat pystyneet välittämään lukuisia tunteita ja luomaan itsestään erittäin elävän ja puoleensavetävän kuvan.[4]

EsimerkkejäMuokkaa

Poikkeukselliset johtajat ovat usein muuttaneet politiikkaa henkilökohtaisella karismallaan.[3] Useat poliittiset, uskonnolliset tai yhteiskunnalliset johtajat ovat olleet hyvin karismaattisia ja saaneet karismansa avulla osakseen ihailua ja luottamusta. Karismastaan tunnettuja johtajia ovat esimerkiksi John F. Kennedy, Winston Churchill, Martin Luther King, Mahatma Gandhi ja Nelson Mandela, kuten myös Adolf Hitler. Karismaattiset keulahahmot nousevat valtaan etenkin levottomina aikoina, jolloin ihmiset kaipaavat muutosta. Karismansa avulla johtaja pystyy vakuuttamaan ihmiset siitä, miten asiat voisivat olla paremmin. Viihdetaiteilijoista erityisen karismaattisina on pidetty esimerkiksi Elvis Presleyä ja Marilyn Monroeta. Karismaattisia ihmisiä on paljon myös yrittäjien, keksijöiden ja urheilijoiden joukossa.[5]

Karismaattisina on pidetty niin ”hyviä” kuin ”pahojakin” ihmisiä. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluu esimerkiksi karismansa avulla seuraajia kerännyt rikollinen Charles Manson .[6]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Kihlström, Eva: Karismakoodi: Seitsemän tietä säteilevään persoonallisuuteen. Suomentanut Kiuru, Veijo. Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-3970-4.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Väitös: Karisma on moni-ilmeinen arvoitus 30.5.2013. Lapin yliopisto. Viitattu 30.8.2018.
  2. a b c Kihlström 2007, s. 16.
  3. a b c Kihlström 2007, s. 15.
  4. Kihlström 2007, s. 19.
  5. Kihlström 2007, s. 16, 21–24.
  6. Kihlström 2007, s. 15–16.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Takala, Tuomo: Tutkimuksia karismasta eri konteksteissaan. Acta Universitatis Lapponiensis 251. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2013. ISBN 978-952-484-618-9. ISSN 0788-7604.