Norjan maantiede
Norjan maantiede tarkoittaa Norjan valtion hallitsemia alueita ja niillä esiintyviä ilmiöitä, jotka ovat maantieteellisen tieteenalan tarkastelun kohteena.
| Norjan maantiede | |
|---|---|
 Norjan kartta. |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Naapurimaat |
 Ruotsi,  Suomi ja  Venäjä. |
| Tilastot | |
| Pinta-ala | 323 787[1] km² (67.) |
| – Maa | 304 359 km² |
| – Sisävesi | 19 427 km² (6,0 %) |
| Rantaviiva | 58 133 km |
| Rajan pituus | 2 542 km |
| Ennätykset | |
| Korkein kohta | Galdhøpiggen, 2 469[2] m |
| Matalin kohta | Norjanmeri[2], 0 m |
| Pisin joki | Glomma, 604[3] km |
| Suurin järvi | Mjøsa, 362[4] km² |
| Ilmasto | |
| Ilmasto | Lauhkeasta tundraan.[5][6] |
| Luonnonvarat | |
| Luonnonvarat | maaöljy, maakaasu, vesivoima, kupari, nikkeli, rautamalmi, sinkki, lyijy, kala ja puu. |
Norjan pinta-ala on 323 787 neliökilometriä. Maa on suurimmaksi osaksi vuoristoa. Laajoja tasaisempia alueita on etupäässä vain maan kaakkoisosassa Oslonvuonon itäpuolella. Pohjoisempana Ruotsin ja Norjan rajalla on Skandien poimuvuoristo eli Kölivuoret. Norjan korkein vuori on Galdhøpiggen, joka sijaitsee Jotunheimenin vuoristossa.
Norjan rannikko on hyvin mutkitteleva, ja siinä on suuri joukko pitkiä ja kapeita vuonoja. Rantaviivan pituus vuonot ja saaret mukaan luettuna on 83 000 kilometriä, mistä saarten osuus on noin 58 000 kilometriä.[7] Norjan pisin ja syvin vuono on Sognevuono. Norjassa on runsaasti järviä ja jokia. Suurin järvi on Mjøsa. Suurimpia jokia ovat Glomma, Gudbrandsdalslågen eli Lågen sekä Teno.
Norja rajoittuu lännessä Norjanmereen, etelässä Skagerrakin salmeen ja pohjoisessa Barentsinmereen. Norjan pääkaupunki on Oslo, ja muita suuria kaupunkeja ovat Trondheim, Bergen, Stavanger, Kristiansand ja Tromssa.[8] Norjalla on maarajaa Venäjän, Suomen ja Ruotsin kanssa.
Varsinaisen mannermaan lisäksi Norjan valtiolle kuuluvat Huippuvuoret (norj. Svalbard), Jan Mayen ja Bouvet’nsaari. Antarktiksella ja sen läheisyydessä sijaitsevat Kuningatar Maudin maa ja Pietari I:n saari[9][10], jotka Norja katsoo kuuluvan itselleen, mutta niiden omistuksesta on silti epäselvyyksiä.
Fyysinen maantiede
Maastonmuodot
Suurta osaa Norjaa hallitsee vanha Skandien vuoristo. Norjan korkein vuori on Galdhøpiggen, joka sijaitsee Jotunheimenin vuoristossa. Se on 2 469 metriä korkea ja samalla Pohjois-Euroopan korkein vuori. Skandit on ajansaatossa joutunut voimakkaasti eroosion vaikutusten alaiseksi, minkä vuoksi vuorten profiili on keskimäärin melko loiva. Silti jotkin kovaa kivilajia olevat huiput ovat säilyttäneet terävän muotonsa. Jäätiköt ovat kovertaneet jyrkkiä laaksoja ja vuonoja rannikkoalueiden kallioiseen maastoon. Epätasaisessa maastossa on myös runsaasti vuorilta virtaavia puroja ja jokia, jotka ajan saatossa ovat synnyttäneet kulku-urilleen rotkoja ja V-laaksoja.[11][12]
Jäätiköt
Norjan maapinta-alasta noin prosentti eli 2 600 neliökilometriä on jäätiköiden peitossa. Jäätiköt ovat herkkiä ilmaston vaihteluille, minkä vuoksi niitä pidetään avainasemassa muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin liittyvissä tutkimuksissa. Monien Norjassa olevien jäätiköiden systemaattiset pituuden muutoksiin liittyvät mittaukset alkoivat vuoden 1900 tietämillä. Aktiivisuus jäätiköiden tarkkailussa on sittemmin eri aikoina vaihdellut. Kuitenkin 1990-luvulla monet Norjan jäätiköistä alkoivat kasvaa, minkä vuoksi myös niiden seurantaan alettiin kiinnittämään yhä enemmän huomiota.[13]
1900-luvun aikana Norjan jäätiköt ovat pääsääntöisesti sulaneet pienemmiksi. Jäätikön reunan vetäytyminen on kuitenkin ollut yksilöllistä eri jäätiköiden välillä. Suurin mitatuista jäätikön vetäytymisistä on ollut 2,5 kilometriä. Kuitenkin vuoden 1900 aikoihin alkaneista jäätikkömittauksista lähtien on koettu useita sellaisiakin aikajaksoja, jolloin jäätiköt ovat osoittaneet kasvua. Joitakin poikkeuksia lukuunottamatta sisämaan jäätiköt ovat pienentyneet koko mittaushistorian ajan. Sen sijaan monet lähempänä merta sijaitsevat jäätiköt ovat eri aikoina sekä kutistuneet että kasvaneet. Vuodesta 1930 vuoteen 1990 suurin osa Norjan jäätiköistä vetäytyi, mutta 1990-luvulla monet rannikoiden lähellä olevat jäätiköt alkoivat kasvaa. 2000-luvulla tapahtui huomattava muutos, kun suurin osa Norjan tarkkailun alaisista jäätiköistä pieneni nopeasti.[13]
Vuonot
Vuonoja esiintyy paikoissa, joissa nykyinen tai entisajan jäätiköityminen on ulottunut nykyisen merenpinnan tason alapuolelle. Vuono syntyy, kun jäätikkö vetäytyy sen kaivertamasta, tyypillisesti U:n muotoisesta laaksosta, minkä jälkeen merivesi täyttää jäljelle jääneen laaksonpohjan. Tällaisten tapahtumien seurauksena on Norjankin rannikoille muodostunut lukuisia kapeita ja jyrkkäreunaisia, mereen yhteydessä olevia poukamia, jotka toisinaan voivat olla jopa yli 1 300 metriä syviä. Vuonon suulla merenpohja on kuitenkin matalammalla kuin peremmällä vuonossa. Tämä johtuu päätemoreeneista, joita muodostuu vuonojen suille jäätikön työntäessä maa-ainesta edellään pitkin laaksonpohjaa.[14]
Norjan pisin vuono on Sognevuono, jonka suulla sijaitsevilta saarilta kertyy noin 200 kilometrin pituinen matka vuonon äkkijyrkkien kallioiden reunustamaan viimeiseen perukkaan. Suuret vuonot eivät ole suoraviivaisia tai rajoitu yhteen lahteen, vaan ne yleensä mutkittelevat suuresti ympäristön ehdoilla sekä haarautuvat oksamaisesti lukuisiin pienempiin vuonoihin. Vuonomaisemat, joita kevään kukkivat hedelmätarhat reunustavat lumihuippuisten vuorten taustoittamina, vetävät runsaasti matkailijoita puoleensa.[15]
Manner-Norjan pisimmät vuonot ovat:
- Sognevuono (204 km), Norjan pisin ja maailman toiseksi pisin vuono.[16]
- Hardangerinvuono (179 km)
- Trondheiminvuono (126 km)
- Porsanginvuono (123 km)
- Storfjorden (110 km)[17]
- Nordfjord (106 km)
- Oslonvuono (100 km)
- Boknavuono (96 km)
- Varanginvuono (95 km)
- Romsdalsfjorden (88 km)
Ilmasto
- Pääartikkeli: Norjan ilmasto
Norjan rannikolla vallitsee lauhkea meri-ilmasto. Atlantilta vyöryvät keskileveysasteiden liikkuvat matalapaineet tuovat sateita ja kovia tuulia. Etelässä sademäärät ovat suurempia kuin pohjoisessa. Sisämaan vuoristossa on arktinen ilmasto, talvella lunta, pakkasta ja kovaa tuulta. Oslon seudulla on maan ainoa alankoalue, ja siellä on talvisin kylmempää, mutta kesäisin lämpimämpää ja kuivempaa kuin rannikolla.[18]
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Kumma kun tämä lupaavaksi ehdotus ei näkynyt kaikille..., Norja-artikkeli vain, johon tulikin jo kritiikkiä myös ilmastosta ja joistain maantieteen kohdasta. Konkretisoi luvuilla. Lämpötila ei ole ainoa asia ilmastossa. Myrsky ja hirmumyrky ei ole kovaa tuulta, ja nämä määrittävät ilmaston ankarampaa päätä. Vuoristossa sataa lunta myös muulloin kuin "talvella". Pääartikkelissa tulee näkyä keskeisimmät asiat, ne eivät saa olla piilossa. Katso siis keskustelu Norja-artikkelista. |
Kulttuurimaantiede
Norja rajoittuu lännessä Norjanmereen, etelässä Skagerrakin salmeen ja pohjoisessa Barentsinmereen. Norjan pääkaupunki on Oslo, ja muita suuria kaupunkeja ovat Trondheim, Bergen, Stavanger, Kristiansand ja Tromssa.[19] Norjan asutus on keskittynyt rannikon kaupunkeihin, koska monet tulonlähteet ovat keskittyneet merelle tai rannalle (kalastus, öljy, laivanrakennus, merenkulku). Sisämaa on ollut aina harvaan asuttua, sillä sen ilmasto on ankara ja maasto vaikeakulkuista.[11]
Suurin osa Norjan maapinta-alasta sijaitsee Pohjois-Eurooppaan kuuluvan Skandinavian niemimaan Atlantin ja Jäämeren puoleisella rannikkoalueella, kun taas niemimaan itäpuolta hallitsee lähinnä Ruotsi. Norjan kanssa maarajaa jakavat Ruotsi, Suomi ja Venäjä. Pisin on Ruotsin raja, joka kulkee pääasiassa Kölivuoristoa pitkin. Suomen rajasta vajaa puolet on jokirajaa. Norjan manneralue sijaitsee suurin piirtein 57. ja 81. pohjoisen leveyspiirin sekä 4. ja 32. itäisen pituuspiirin välisellä alueella.
Maantieteelliset alueet
 |
Norjan maantieteellisiä alueita ovat:
|
Läänit
 |
Läänien numerot viittaavat viereiseen karttaan.
|
Kaupungit ja kunnat
Suurimmat kaupungit
| nro | nimi | väkiluku (1.1.2013) | Lääni |
|---|---|---|---|
| 1 | Oslo | 623 966 | Oslo |
| 2 | Bergen | 257 950 | Hordaland |
| 3 | Trondheim | 179 692 | Sör-Trondelag |
| 4 | Stavanger | 129 191 | Rogaland |
| 5 | Bærum | 116 677 | Akershus |
| 6 | Kristiansand | 84 476 | Vest-Agder |
| 7 | Fredrikstad | 76 807 | Östfold |
| 8 | Tromssa | 70 358 | Troms |
| 9 | Sandnes | 70 046 | Rogaland |
| 10 | Drammen | 65 473 | Buskerud |
Kaikki kunnat ja kaupungit
Luonto
Norjan mannerosasta 37 prosenttia on metsän peitossa. Yli puolet tästä, 23 prosenttia maa-alasta, on talousmetsää. Sitä käytetään sahatavaraksi ja sellu- ja paperiteollisuuden tarpeisiin. Metsän biomassa kasvaa, joten se toimii hiilinieluna.[21] Pääasiallinen puulaji on metsäkuusi. Rannikoilla kasvaa hieskoivua, mutta sinne on istutettu myös kuusta ja sitkankuusta 1950-luvulta asti.[22]
Norjan uhanalaisten lajien listalla vuodelta 2006 on 31 nisäkästä, 78 lintua, 44 kalaa ja viisi matelijaa ja sammakkoeläintä. Kaikkiaan uhanalaisia lajeja (kasvit, hyönteiset ja sienet mukaan lukien) on 1 988 lajia.[23] Suurimmassa vaarassa ovat susi ja naali.[24] Erilaiset luonnonsuojelualueet kattavat lähes 15 prosenttia Manner-Norjasta ja vielä suuremman osan Huippuvuorista.[25]
Manner-Norjassa on 34 kansallispuistoa, Huippuvuorilla seitsemän. Lähes 85 % kansallispuistoista on vuoristossa. Niissä on merkittyjä vaellusreittejä ja eri tasoisia yöpymismahdollisuuksia, joiden sijoittelulla pyritään ohjaamaan kävijät pois kaikkein haavoittuvimmilta alueilta.[26]
Lähteet
- Country Guide Norway BBC Weather (englanniksi)
- The World Factbook. Washingon, DC: Central Intelligence Agency, 2013. Norway (viitattu 3.6.2013). (englanniksi)
Viitteet
- ↑ http://www.ssb.no/arealdekke/
- ↑ a b The World Factbook.
- ↑ http://www.ssb.no/a/aarbok/kart/i.html
- ↑ http://books.google.fi/books?id=q33WekTp7tgC&pg=PA145&hl=fi
- ↑ Brief Guide to Koeppen Climate Classification System FAO. Viitattu 19.6.2010.
- ↑ FLUXNET Sites and Climate (Koppen-Geiger Classification) Fluxnet / NASA. Viitattu 19.5.2012.
- ↑ https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/no.html(englanniksi)
- ↑ Norway: largest cities and towns and statistics of their population World Gazetteer
- ↑ Norway documents continental shelf off Bouvet Island and Dronning Maud Land Ministry of Foreign Affairs, Norway (englanniksi)
- ↑ Lov om Bouvet-øya, Peter I's øy og Dronning Maud Land m.m. (bilandsloven) (norjaksi)
- ↑ a b Norway Encyclopedia Britannica. Viitattu 2.6.2013.
- ↑ I. B. Ramberg: The Making of a Land: The Geology of Norway, s. 549. Geological Society, 2008. ISBN 9788292394427. Google books (viitattu 2.6.2013).
- ↑ a b Liss M. Andreassen, Hallgeir Elvehøy & Bjarne Kjøllmoen: Major changes in Norway’s glaciers Major changes in Norway’s glaciers. Cicero. Viitattu 27.12.2012. (englanniksi)
- ↑ Atle Nesje: Vuonot ja niiden synty What is a Fjord, and how is it formed.... Fjords.com. Viitattu 05.03.2011. (englanniksi)
- ↑ Dr. Robert R. Coenraads, John I. Koivula, Dr. Armstrong Osborne, Diane Robinson, Phil Rodwell, Barry Stone, Robyn Stutchbury: Geologica, s. 325. Norjan kuuluisat vuonot. Ullmann, 2009. ISBN 978-3-8331-4381-6.
- ↑ Sognefjord (Maailman toiseksi pisin vuono) The Sognefjord. visitnorway.com, Innovation Norway. Viitattu 1.1.2009. (englanniksi)
- ↑ Sognefjord (Maailman toiseksi pisin vuono) The Sognefjord. visitnorway.com, Innovation Norway. Viitattu 1.1.2009. (englanniksi)
- ↑ Country Guide Norway BBC Weather
- ↑ Norway: largest cities and towns and statistics of their population World Gazetteer
- ↑ Principal Cities citypopulation.de. Viitattu 3.6.2013.
- ↑ Norway: Forests and forestry Boreal Forest
- ↑ Norway About Forestry in Northern European countries Metla
- ↑ Threatened Species Environment.no
- ↑ Arctic fox, Norway Environment.no
- ↑ Protected areas Environment.no
- ↑ National parks in Norway Visit Norway. Viitattu 27.5.2013.
