Jotunheimen
Jotunheimen [ˈjòːtʉnˌhæɪmən] on Skandeihin kuuluva korkeahuippuinen vuoristoalue Opplandin ja Sognin ja Fjordanen läänien rajalla Etelä-Norjassa. Alueella sijaitsee vuonna 1980 perustettu Jotunheimenin kansallispuisto, jonka pinta-ala on 1 155,670 neliökilometriä.[1]
| Jotunheimen | |
|---|---|
 Jotunheimenin korkein huippu Galdhøpiggen |
|
| Maantiede | |
| Sijainti |
Oppland / Sogn ja Fjordane,  Norja |
| Päävuoristo | Skandit |
| Korkein kohta | |
| Nimi | Galdhøpiggen |
| Korkeus meren- pinnan tasosta |
2 469 m |
| Sijainti |
Oppland, Norja |
Nimen tausta muokkaa
Ylänköalueen nimen Jøtunheimen antoi norjalainen kirjailija Aasmund Olavsson Vinje vuonna 1862. Vinje nimesi alueen sekä skandinaavisen mytologian että paikallisten maisemien inspiroimana. Nimen alkuosa jotun viittaa jättiläisiin tai peikkoihin ja loppuosa heimen taas niiden kotipaikkaan – Jotunheim on skandinaavisessa mytologiassa jättiläisten maailma. Myöhemmin nimi Jøtunheimen muutettiin muotoon Jotunheimen, joka on nykyään tavallisemmin käytetty kirjoitusmuoto.[1]
Maantiede muokkaa
Jotunheimeniin kuuluvat Pohjois-Euroopan korkeimmat vuorenhuiput, korkeimpina Galdhøpiggen (2 469 m) ja Glittertind (2 464 m). Lounaisosassa on pienempi terävähuippuinen Hurrunganen vuoristo, jonka korkein huippu, Store Skagastølstinden eli Storen, yltää 2 405 metriin merenpinnan tasosta.[2][1]
Jäätiköt muokkaa
Jotunheimenin alueella on erikokoisia jäätiköitä. Nykyiset jäätiköt ovat lähinnä korkeiden huippujen ympärillä ja peittävät alueen ylimpiä laaksoja sekä korkealla olevia tasaisempia alueita.[2][1]
Liikenne muokkaa
Jotunheimenin suuresta alueesta huolimatta siellä ei ole juurikaan autoliikenteelle tarkoitettuja teitä. Jotunheimenin ja Breheimenin välissä ylängön ylittää Fv55-tie. Lännen suuntaan tie jatkuu Skjoldenista edelleen pidemmälle muun muassa Sogndalsfjøran, Balestrandin ja Høyangerin kautta E39-tielle. Idässä tie johtaa Lomiin asti. Eri puolille Jotunheimenin kansallispuiston reuna-alueita johtaa muutamia pieniä pistoteitä, vaikka itse kansallispuiston alue on käytännössä tietön. Pienen poikkeuksen tekee kuitenkin Veodalenlaaksossa Glitterheimiin, lähelle Glittertindeniä johtava pistotie, jonka pää on kansallispuiston alueen sisäpuolella.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Key facts about Jotunheimen visitnorway.com. VisitNorway.com. Viitattu 21.08.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c Karttadata: Norkart: Virtuaalinen Norjan kartta Sesam. Arkistoitu 4.5.2009. Viitattu 21.08.2011. (norjaksi)
Kirjallisuutta muokkaa
- Ryvarden, Leif: Norges nasjonalparker. N. W. Damm & Søn AS 2007. ISBN 978-82-04-09324-0
- Helgesen, Morten & Helgesen, Julia: Norges Fjelltopper over 2000 meter. Glittertind Forlag AS. Skrautvål 2013. ISBN 978-82-997013-7-2
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jotunheimen Wikimedia Commonsissa
