Keskustelu:Norjan maantiede

Artikkeli Norjan maantiede oli ehdolla lupaavaksi artikkeliksi, mutta ehdotus kaatui.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
25.5.2013 – 17.6.2013	Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi		Hylätty	(ikilinkki)

Pienen täkää uudet kuvat kiitos, mutta älkää poistako.  –Kommentin jätti 87.95.125.87 (keskustelu) 22. maaliskuuta 2013 kello 17.36‎ (EET)

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Lupaava?

Ehdotan lupaavaksi. --HenriHa (keskustelu) 25. toukokuuta 2013 kello 15.00 (EEST)

Kriteereissä on mainittu "Lähteet tulee mainita. Käytännössä edellytetään lähdeviitteitten kattavaa käyttöä.", artikkelissa on paikoitellen numerotietoa ilman lähdeviitteitä. Esimerkiksi koko infoboksi ja pisimmät vuonot -lista. --Harriv (keskustelu) 26. toukokuuta 2013 kello 10.30 (EEST)

Lähteistin artikkelia vähän. --HenriHa (keskustelu) 26. toukokuuta 2013 kello 16.31 (EEST)

Lähdeluettelossa on englannikielisiä lähteitä, joiden otsikot suomennettu. En tiedä onko tästä jotain käytäntöä, mutta tavallisesti kai lähteiden otsikot on annettu alkukielisinä. --Urjanhai (keskustelu) 26. toukokuuta 2013 kello 16.48 (EEST)

Yleensä kaikissa viiteohjeissa painotetaan sitä, että lähteet merkitään alkuperäiskielen mukaan. Jopa niin, että painopaikaksi merkitään London (eikä Londoo), jos kirja on englanninkielinen ja painettu Lontoossa. --PtG (keskustelu) 26. toukokuuta 2013 kello 17.07 (EEST)

Korjattu. --HenriHa (keskustelu) 26. toukokuuta 2013 kello 18.17 (EEST)

Esim. kulttuurimaantieteestä ei ole mitään. En osaa arvioida pitääkö tällä tasolla olla. --Höyhens (keskustelu) 27. toukokuuta 2013 kello 14.11 (EEST)

En-wikin vastaavasta artikkelista löytyvät ainakin kasvillisuusvyöhykkeet. En osaa arvoida suhteessa juuri lupaavuuden kriteereihin, mutta ainakin siellä on ihan nätti kartta.--Urjanhai (keskustelu) 27. toukokuuta 2013 kello 14.28 (EEST)

Samoin sieltä löytyy kartta lääneistä (tai mitä nuo fylket nyt olivatkaan suomeksi) ja väentiheydestä (kaikki pohjoismaat). Ja jos katsoo no-wikiä niin siellä taas on linkkejä luetteloihin Norjan maantieteestä kuten esim. luettelot kunnista. Meillä taitavat luetteloartikkelit Norjan maantieteestä rajoittua lääneihin, kuntiin ja tieverkkoon, mutta ne varmaan ainakin voisi tähän pääartikikkeliin jotain kautta linkittää, ja jos on muita vastaavia. --Urjanhai (keskustelu) 27. toukokuuta 2013 kello 14.31 (EEST)

Siitä en sitten tiedä, tulisiko vielä lupaavan tasolla missä määrin käsitellä norjan alueita. Esim. en-wikissä esitetään hyvin seikkaperäisesti norjan luonnonmaantieteellinen aluejako. Sitä voisi olla kiinnostavaa referoida ihan vaikika muutamalla lyhyellä lauseella, mutta en tiedä onko se lupaavuuden edellytys. Siihen rinnastuvat ehkä jossain määrin luokassa Luokka:Norjan alueet luetellut aluenimitykset (so. etelä-, länsi- jne).--Urjanhai (keskustelu) 27. toukokuuta 2013 kello 14.41 (EEST)

Ja kansallispuistoista löytyy hieno kartta: [1]. --Urjanhai (keskustelu) 27. toukokuuta 2013 kello 14.46 (EEST)

Ja tässä nuo alueet: [2]. --Urjanhai (keskustelu) 27. toukokuuta 2013 kello 14.48 (EEST)

Artikkelin alaosa menee tukkoon (etenkin kapeammalla näytöllä) keskenään samankaltaisista kuvista ja kartoista, joista alimmissa ei ole kuvatekstiäkään. Toisaalta commons-linkki puuttuu. --Savir (keskustelu) 27. toukokuuta 2013 kello 15.05 (EEST)

Lisäsin kuvatekstit. --HenriHa (keskustelu) 27. toukokuuta 2013 kello 17.57 (EEST)

Kuvien järjestely on haastavaa, etenkin kun näyttöjä on eri levyisiä, ja sivun pitäisi näyttää edes jotenkin luettavalta eri näytönleveyksillä. Ainakin tämänhetkinen versio on vähän levoton kaikilla näytön leveyksillä, ja tovin ehkä joutuu miettimään ja luultavasti myös testaamaan, miten kuvat asettelisi. Samanaiheisia kuvia (joko kuvasarjoja tai karttasarjoja) voi ehkä koota gallerioiksi ja joku viisaampi ehkä muistaa, miten saatiin kuvia vierekkäin muuten kuin galleriaksi. Sekin voi auttaa, että joka kuvan (so. etenkin kartat) käsittelemä aihe mainitaan myös tekstissä ja kuvat pyritään sijoittamaan jotenkin tekstin jäsennystä vastaavassti samoille paikkeille artikkelia missä asiasta kerrotaan tekstissä. --Urjanhai (keskustelu) 27. toukokuuta 2013 kello 19.01 (EEST)

Ja niin kuin alla totesin, niin ehkä innostuin mainostamaan liikaakin lisättäviä karttoja ym. Tai ainakin jos kuvitusta on paljon, myös sen asettelu teettää työtä.--Urjanhai (keskustelu) 27. toukokuuta 2013 kello 19.08 (EEST)

Otin läjän kuvia pois, nykyisellään ne eivät tuoneet oikein lisäarvoa. --Harriv (keskustelu) 2. kesäkuuta 2013 kello 19.56 (EEST)

Paransi luettavuutta. Nyt ainakaan kuvien asettelun hajanaisuus (johon tosin olin itsekin osasyyllinen) ei enää ole lupaavuuden esteenä. --Urjanhai (keskustelu) 2. kesäkuuta 2013 kello 20.03 (EEST)

Kambodžan maantiede ja Vietnamin maantiede onvat vertailukohtina; ne menevät syvemmälle ja siellä on joitakin aihepiirejä joita tästä puuttuu. Ne ovat toisaalta mielestäni liiankin laajat lupaaviksi. Tähän haluaisin kuitenkin jotain kulttuurimaantieteestä (minne asutus sijoittuu; kaupunkiluettleo voi olla samassa kappaleessa) ja kallioperästä. Luonnonvarat olisi plussaa. Uudet vuono- ja jäätikkö-kappaleet on tosi hyvät. Ilmasto- ja luonto-kappaleet on kopioitu suoraan Norja-arikkelista, laajentamatta. Ilmastosta on nyt oma pääartikkelinsa, sieltä voisi tuoda ainakin sen yhden lisätyn kappaleen tähän. Norjan lämpötiloja 5.5.2008 - kartta ei ihan avaudu mulle, ainakin kuvatekstiä pitäisi laajentaa. Kaupunkiluettelon sijaan voisi olla taulukko jossa esim. asukasluku. Lääniluettelon numerot liittynevät johonkin karttaan, lause ja lähde siitä mksi numero 13 puuttuu olisi mielenkiintoeinen vaikkei tietenkään välttämätön. --Tappinen (keskustelu) 27. toukokuuta 2013 kello 18.33 (EEST)

Voi olla että ylempänä innostuin mainostamaan liikaakin erilaisia lisättäviä karttoja. Noissa molemmissa kuvia on vähemmän. --Urjanhai (keskustelu) 27. toukokuuta 2013 kello 19.08 (EEST)

Kallioperä-lähteitä: Johannes Nurmi ja Jussi Niemelä: Norjan geologian yleispiirteitä Norjan ekskursio-opas. 2007. Vasara ry.. Viitattu 27.5.2013. Berggrunn NGU. Viitattu 27.5.2013. (norjaksi) Kulttuurimaantieteen lähteitä, myös em. vasaran teksti tai Britannica --Tappinen (keskustelu) 27. toukokuuta 2013 kello 19.15 (EEST)

Jäsensin kulttuurimaantieteen omaksi alaotsikokseen. Kuvia täytyy vielä ehkä ryhmitellä, mutta en taida nyt ehtiä paneutua niihin.--Urjanhai (keskustelu) 27. toukokuuta 2013 kello 19.38 (EEST)

Jäsensin vielä luonnonmaantieteenkin otsikot sille rinnasteiseksi. Noita saa vapaasti muokata ja jäsentää paremminkin.--Urjanhai (keskustelu) 27. toukokuuta 2013 kello 19.42 (EEST)

Kiitos. --87.93.36.215 28. toukokuuta 2013 kello 12.25 (EEST)

Kuvien asettelu on nyt vähän keskeneräinen, so. hajanainen ja levoton, kun artikkelissa on ennen nykyisiä laajennuksia ollut valikoima valokuvia, ja nyt laajennettaessa on lisätty eri yhteyksissä ja eri käyttäjien toimesta etenkin erilaisia karttoja. Tätä kuvien ja niiden asettelun kokonaisuutta tulisi jossakin vaiheessa varmaan katsoa, mutta luultavimmin se onnistuu helpoimmin aivan kaikkein viimeisenä, kun esim. kaikki mahdolliset laajennukset, muokkaukset ja järjestelyt muuhun sisältöön on tehty ensin, jolloin kuvituksen kokonaisuuskin artikkelin muuta sisältöä vasten vasta on kunnolla arvioitavissa. --Urjanhai (keskustelu) 2. kesäkuuta 2013 kello 19.56 (EEST)

Nyt kuvia karsittiinkiin. Nyt kokonaisuus on kuvien asettelun puolesta tiivis ja tasapainoinen.--Urjanhai (keskustelu) 2. kesäkuuta 2013 kello 20.01 (EEST)

Mutta kuvien aihejakaumaa pitänee vielä vähän tsekata: nyt on kaksi melko samanlaista vuonokuvaa (eivätkä nekään ehkä kaikkein näteimpiä kuvina). Aiempi laaja maisemakuvavalikoima oli varsin hyvä mutta yhdessä karttojen kanssa siitä tuli liian levoton sillisalaatti. Aiemmasta valikoimassta voisi vielä ehkä uudestaan katsoa, mitä sieltä nostaisi esiin. Vuonot ja jäätiköt nyt varmaan ovat kaksi keskeisintä teemaa jos esim. olisi vain kaksi kuvaa. Hiukan nykyistä suurempikin kuvien määrä voi tulla kysymykseen, mutta se vaatii asettelun tarkkaa miettimistä ja onnistuu ehkä parhaiten kun muu sisältö on muokattu mahdollisimman pitkälle.--Urjanhai (keskustelu) 3. kesäkuuta 2013 kello 00.14 (EEST)

Tietolaatikossa on mainittu Norjan matalimmaksi kohdaksi Hornindalsvatnet -461 m, mutta minkähän lähteen tai käytännön mukaan tuo on? Tuntuu vähän omituiselta pitää järven pohjaa matalimpana kohtana, varsinkin kun syvempiä vuonojakin kuitenkin löytyy. --Ryhanen (keskustelu) 2. kesäkuuta 2013 kello 22.02 (EEST)

Ok. Yritän korjata. --HenriHa (keskustelu) 3. kesäkuuta 2013 kello 08.51 (EEST)

Korjattu voisitko vielä etsiä sille lähteen, kun en itse löydä. --HenriHa (keskustelu) 3. kesäkuuta 2013 kello 08.56 (EEST)

Korjasin, valtion matalimmalla kohdalla tarkoitetaan yleensä erityisesti maanpinnan matalinta kohtaa, eli Norjan tapauksessa matalin kohta on merenpinnan tasossa. --PtG (keskustelu) 3. kesäkuuta 2013 kello 09.02 (EEST)

Sitten Enkku-Wikissä on korjattavaa. --87.93.36.215 3. kesäkuuta 2013 kello 13.26 (EEST)

Niin varmaan onkin. Mutta tämähän alkaa olla lupaava. Joitakin lähteettömiä itsestäänselvyyksiä siellä on, muttei sen pitäisi olla este. Muihin tasoihin on matkaa. --Höyhens (keskustelu) 5. kesäkuuta 2013 kello 05.08 (EEST)

OK. Merkitsen Lupaavaksi ja arkistoin keskustelun. --HenriHa (keskustelu) 5. kesäkuuta 2013 kello 09.22 (EEST)

Mielestäni yllä olevassa keskustelussa ei ole riittävästi konsensusta lupaavaksi. Useat ovat esittäneet parannusehdotuksia, ainoastaan Höyhens on suoraan kirjoittanut "alkaa olla lupaava". Artikkelia ei voi merkitä lupaavaksi keskustelun lopputuloksena. Poistan keskustelusta arkistoinnin ja lupaava-merkinnän artikkelista. --Pxos (keskustelu) 5. kesäkuuta 2013 kello 20.24 (EEST)

Onkohan tässä tullut vahingossa väärä lähde[3]? --Otrfan (keskustelu) 6. kesäkuuta 2013 kello 15.36 (EEST)

Näköjään. Kopioittin sen artikkelista Norja. --87.93.36.215 6. kesäkuuta 2013 kello 19.47 (EEST)

---

Mielestäni yllä olevassa keskustelussa ei ole saavutettu konsensusta sen puolesta, että tämä artikkeli olisi tässä vaiheessa lupaava. Arkistoin keskustelun, jota käytiin 25.5. – 6.6.2013. Artikkelia ei valita lupaavaksi artikkeliksi. --Pxos (keskustelu) 17. kesäkuuta 2013 kello 07.17 (EEST)

Entäs nyt?

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Olisikohan nyt lupaava kun, korjailin vähän IP:lläni? --HenriHa (keskustelu) 3. heinäkuuta 2013 kello 19.40 (EEST)

Kulttuurimaantieteeseen liittyen tuli mieleen myös perinteiset Norjan piirit (en:Districts_of_Norway). Olisikohan myös niistä hyvä kertoa Norjan maantiede -artikkelissa, vaikka nykyään maata jaetaankin ennemmin lääneihin ja kuntiin. Norjassa paljon matkailleena ja kirjallisuutta lukeneena huomaan noista piireistä puhuttavan kuitenkin melko paljon varsinkin kulttuurihistoriallisissa yhteyksissä sekä toisinaan maantieteellisissä yhteyksissä, kuten selityksissä jonkin vuoristoalueen sijainnista. --Ximonic (keskustelu) 6. heinäkuuta 2013 kello 17.16 (EEST)

Kun tunnet aihetta, niin osaatko sanoa, mikä on näiden suhde käsitteeseen maakunta? Toisessa norjankielisessä wikissä näiden synonyymiksi mainitaan maakunta (landskap), mutta toisessa ei. Kuitenkin sv-wikissä näistä käytetään nimitystä landskap (suom. maakunta) ja samoin de-wikissä "Landscshaft" (mikä sana merkityksessä "maakunta" on myös saksan sanan landscaft ilmeisesti alkuperäinen merkitys).--Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2013 kello 17.25 (EEST)

En ole aivan varma, mutta käsittääkseni maakunta on sama asia kuin maantietellinen alue. --87.93.87.143 8. heinäkuuta 2013 kello 10.21 (EEST)

Hieman sekavaa, sillä aiheesta on hyvin vaikea löytää nimenomaan suomenkielisiä lähteitä. Näistä alueista, Traditional districts, löytyy kyllä tietoa muilla kielillä, mutta en ole varma määriteltäisiinkö tällainen alue suomalaisittain maakunnaksi vai miksi... Sanan district useat sanakirjat kääntävät joko alueeksi, piiriksi, piirikunnaksi, seuduksi, ympäristöksi tai kaupunginosaksi. Jotkut lähteet puhuvat maakuntanimikkeellä (ilmeisesti virheellisesti) myös nykyisistä lääneistä. On kuitenkin varmaa, että nämä perinteiset alueet ovat aivan toinen juttu kuin lääni- tai kuntajako. --Ximonic (keskustelu) 12. heinäkuuta 2013 kello 20.37 (EEST)

Kun nyt juuri ruotsinkielisissä wikeissä oli termi "landskap", niin se viittaisi "maakunnan" suuntaan, koska maakunta etymologialtaan (ks. alla) on juuri perinteinen alue. Mutta kun käsitteet etenkin englannissa ja pohjoismaisissa kielissä eroavat toisistaan, niin käännetyistä nimityksistä on vaikea arvioida mitään. Jostain suomenkielisistä tai pohjoismaisista maantieteellisistä hakuteoksista voisi hyvällä tuurilla koettaa etsiä, mutta en tiedä löytyisikö.- Tai varmaan siis jos etsisi historian alan kirjallisuudesta, niin hyvinkin löytyisi.--Urjanhai (keskustelu) 12. heinäkuuta 2013 kello 20.50 (EEST)

Maakunta noin yleensä ei ole "maantieteellinen alue" siinä mielessä, että se olisi maantieteilijän tekemän maantieteelisen aluejaon tulos, vaan pikemminkin se (jos siis sanan alkuperää ajatellaan) skandinaavisissa ja germaanisissa kielissä historiallinen itsehallinnollinen alue. Mutta kun maakuntia ja lää'nejä erikseen ei ole kuin juuri pohjoismaissa, niin tämän käsitteen käänökset muihin kieleen vaihtelevat kovasti. Lähin vastine sille on "provinssi" (engl. "province"), joka lienee oikein käännös merkityksen puolesta, mutta sitä on tainnut vaihtelevasti esiintyä käännöksenä sekä läänille että maakunnalle. --Urjanhai (keskustelu) 12. heinäkuuta 2013 kello 20.50 (EEST)

Norjan piirien lisäksi artikkelissa en:Counties of Norway#History on pitkä selostus erilaisista historiallisista hallintoalueista Norjassa. --Raksa123 (keskustelu) 18. heinäkuuta 2013 kello 22.45 (EEST)

Näyttää olevan, mutta ehkei niitä tarvitse lupaava-vaiheessa yrittää selvitellä? Käsittääkseni fylke- ja kuntajako riittävät. --Höyhens (keskustelu) 23. heinäkuuta 2013 kello 23.35 (EEST)

Viime vuonna kysyin Kotukselta vähän Norjan alueista. En nyt lukenut koko yllä olevaa keskustelua, että liittyykö tämä asiaan, mutta laitanpa tähän Kotukselta saamani viestin, niin on ainakin jossain tallessa: "fylkeskommun on itsenäinen, poliittisesti johdettu hallinto-organisaatio, joka sijoittuu kuntien ja valtion välimaastoon. Fylkeskommunin poliittinen johto, fylkestinget, valitaan joka neljäs vuosi. Fylkeskommunin tehtäväalueita ovat mm julkinen liikenne, lukiokoulutus, energian huolto ja teiden rakennus. Suomen kielessä on fylke perinteisesti suomennettu sanalla lääni, ja aluejako on vastaavantyyppinen kuin Ruotsin lääneissä. Norjalaiset käyttävät fylkestä englanniksi sanaa county. Maakunta on perinteisesti olut provinssi erikielisine muunnoksineen. Suomessa nämä jaot sekoittuivat EU:n myötä, kun maakunnista tehtiin regioneita ja lääneistä provinceja englanniksi, ja sittenhän läänit jo poistettiinkin." --Stryn (keskustelu) 27. heinäkuuta 2013 kello 10.54 (EEST)

Artikkelissa mainitaan Norjan alueet (tai Norjan maantieteelliset alueet tai Norjan maantieteelliset pääalueet). Niistä olisi hyvä tehdä oma artikkelinsa esim. käännöksenä tästä en:List of regions of Norway. --Raksa123 (keskustelu) 18. heinäkuuta 2013 kello 22.45 (EEST)

Muita mahdollisia lisäyksiä (ei välttämättä Lupaava-tasoa ajatellen) voisivat olla:

• maininta Pohjanmerestä
• suurten järvien nimiä ja onko järvien määrässä eroja alueittain
• pisimmät joet, niiden sijainti ja toimivatko Skandit kaikkialla vedenjakajana
• korkeimmat vuorenhuiput ja niiden sijainti
• Norjan suurimmat saaret ja saarten lukumäärä, merkittävät saariryhmät kuten Lofootit
• Norjan kansallispuistot
• pinta-alan jakautuminen: maa-alueet, sisävedet, merialueet, maatalousmaa, metsät, suot, jäätiköt
• poikkeaako Norjan eläimistö ja kasvisto olennaisesti Suomesta?
• joitakin valokuvia Norjalle tyypillisistä maisemista esim. en:Geography of Norway tapaisesti
• linkityksiä pääartikkeleihin, esim. artikkeliin Norjan väestö
• öljykenttien ja öljynjalostuspaikkakuntien sijainti Norjassa
• kirjallisuutta ja linkkejä Aiheesta muualla -osioon

--Raksa123 (keskustelu) 18. heinäkuuta 2013 kello 23.03 (EEST)

Pikaisena huomiona: aiemmassa versiossa olikin ihan mukavia kuvia, mutta kun sitten lisättiin karttoja, ja tekstiä oli vähän, niin kokonaisuudesta tuli levoton ja kuvia vähennettiin. Samalla jos tekstiä laajennettaisiin voisi ehkä palauttaa sopivaa kuvavalikoimaakin. Nyt esim. on kaksi aika samanlaista vuonokuvaa eivätkä nekään ehkä saatavissa olevista parhaita.--Urjanhai (keskustelu) 18. heinäkuuta 2013 kello 23.18 (EEST)

Laitoin pari tuoretta ehdotusta/esimerkkikuvaa maastonmuotoihin ja vuonoihin. Molemmat paikat ovat myöskin suht tunnettuja maantieteellisiä nähtävyyksiä. Latasin kuvat äskettäin, ja ne ovat peräisin tämän kesän Norjan reissulta. Minulla on muutenkin aika paljon kuvia omasta takaa erilaisista Norjan kolkista, mistä ei ehkä Commonsissa vielä ole. --Ximonic (keskustelu) 26. heinäkuuta 2013 kello 17.33 (EEST)

Norjan maantieteen artikkeliin, etenkin talousmaantieteen näkökulmasta, olisi varsin keskeistä sisällyttää kuvaus Norjan EEZ:sta eli yksinomaisesta talousvyöhykkeestä ja Norjan mielestä siihen liittyvästä merenalaisesta mannerlaatasta. Norjan vaurauteen vaikuttaa paljon merenpohjasta pumpattavat fossiiliset polttoaineet eikä laaja kalastusaluekaan ole ihan mitätön juttu norjalaisille, mutta nykyisellään artikkelissa ei kerrota tästä maan hallitsemasta merialueesta ja sen rajauksesta mitään. Saisi ja pitäisi kertoa, vaikka perinteisessä wikipedia-artikkelin pohjassa ei ehkä tälle ehkä ole esikuvia. Esim. tyyliin, tässä muutama pikahaettu, löytyy varmaan parempiakin: 1 kalastuksen kannalta 2 rautalankaa öljykentistä, 3 (pdf) ja 4. Hienoa olisi lisäksi (ei välttämätöntä), jos tärkeimmät tuotantoalueet (esimerkiksi Ekofisk taitaa yhä olla Pohjanmeren keskeisimpiä kenttiä, ...) saataisiin jotenkin nimettyä tai mainittua. --Paju (keskustelu) 19. heinäkuuta 2013 kello 02.49 (EEST)

Joo, tämä talousmaantiedeasia on vielä suhteellisen heikoissa kantimissa. Maassa on maanviljelyä ja teollisuutta - muutakin kuin kala ja öljy, jotka lienevät toki tärkeimmät. Tällaisten alueitten maininta olisi eduksi. Mutta varsin lähellä lupaavaa ollaan jo nyt, nämä ehkä vain tulevaisuuden vinkeiksi. --Höyhens (keskustelu) 23. heinäkuuta 2013 kello 23.27 (EEST)

Maantiede ei ole vain luonnonpiirteitä ja luonnonmaantiedettä 1800-luvun tyyliin. Kyllä talousalueen peruskuvaus on merenpohjan öljystä, kaasusta ja muista merenantimista kuuluisaa Pohjoismaata kuvattaessa nykyisen reaalimaailman edellytys laadukkaalle artikkelille. Mistäs se Norjan öljy pumpataan? Arkimaantiedettä nykyaikana on ja väitän, että suomalaista kuluttajaa kiinnostaa, että mistä ne norjalaiset lohet saadaan Suomen kauppoihin... (missäpäin kasvatusta yms). Vesiputouksia ei LA-tasolle tai edes HA-tasolla tarvita. Noiden luonnonmuodostelmien kauneutta ja muita arvoja vähättelemättä. Maailma menee eteenpäin. --Paju (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 16.35 (EEST)

Vesiputoukset ovat aika olennainen osa Norjan luontoa, ja ne ovat suosittuja nähtävyyksiä Norjassa. --Stryn (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 16.37 (EEST)

Tätä ei epäile kukaan. LA-merkinnän "on tarkoitus kertoa, että yhteisön mielestä artikkeli sisältää selkeät perustiedot aiheestaan ja on muutenkin kunnossa". Kysyn: Sisältyykö artikkeliin siis maantieteelliset perusasiat talouselämästä, eli esimerkiksi siitä mistä Norjan leipä ja maailmanhuippuihin kuuluvan norjalaisen keittiön keskeiset raaka-aineet saadaan? Matkailunähtävyyksien kuvaus kuulu selvemmin wikitraveliin, talouden ja arjen perusasiat wikipediaan. (Tuo markettien kalatiskien lohen alkuperän maantiede oli tosin pilke silmäkulmassa heitetty haaste HA-tasolle tai siitä ylöspäin. Norjalaista lohta kun syö huimasti useampi suomalainen kuin norjalaisia vesiputouksia katselee...). Ja kun aiheena on Norjan maantiede nykypäivänä, eikä ennen 1970-lukua, aikaaansa noudattava sisältö poikkeaa jo "tavanomaisesta" wikipedian bulkkimaasta. Maa-alueen ja sisävesien kautta hoituu hoituu vain osa talousmaantieteen perustarpeet, muttei muodostu kokonaiskuvaa 1970- Norjasta! Ilman merialueita (miten paljon& missä sitä Norjalla on, sekä mitä sieltä saadaan) kokonaisuus ei valitettavasti yllä laadukkaaksi. Rantaviiva ja vuonot eivät tähän riitä. Toki jokainen noitakin mielellään ihailee, eli en noita pois ole häätämässä :)--Paju (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 20.09 (EEST)

En halua vähätellä kumpaakaan osa-aluetta, jotta artikkelista saataisiin mahdollisimman kattava. Sekä luontoon liittyvä maantiede että ihmisen aikaansaannokset ovat tärkeitä pointteja. Tokihan maan talousasioihin ovat merkittävästi vaikuttaneet ne resurssit mitä luonto on Norjalle tarjonnut sekä ne maantieteelliset ehdot joihin ihmisten on täytynyt sopeutua. Esimerkkinä mm. Norjan vuorivesistä voisin mainita vesivoiman, joka on merkittävä energianlähde Norjalle. Entä kuuluuko turismi talousmaantieteeseen, koska ainakin talouteen se kaiketi liittyy? Jos näin on, yksi turismin pääsyistä lienevät luonnonmaantieteelliset nähtävyydet. Mielestäni Manner-Norjan ulkopuolisten alueiden (myös merialueiden) käsittely eri näkökulmista artikkelissa on lisäksi merkittävää. Talousmaantieteestä saavat puolestani vapaasti kirjoittaa asiaan perehtyneet tai siitä enemmän kiinnostuneet. --Ximonic (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 16.51 (EEST)

Ainakaan Norjan useista vesiputouksista ei näytetä mainittavan mitään. --Stryn (keskustelu) 27. heinäkuuta 2013 kello 10.57 (EEST)

Löytäisipä noista putouksista lähteellistä, voisin varmaan keretä lisätä samoin kuin talousmaantiedettä. Olisi mukavaa saada tästä lupaava kun on aika pienestä kiinni. --Höyhens (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 01.13 (EEST)

Yritin jonkinlaisia lähteitä etsiä Norjan sisämaavesistöistä. Suuri osa tosin norjankielisiä.

Yleensä Norjan vesistä:

• Norges vassdrags- og energidirektorat: Hydrologi (norjaksi), De største innsjøene i Norge (norjaksi)

Norjan joista:

• Norges vassdrags- og energidirektorat: Elver med størst nedbørfelt (norjaksi), De lengste elvene i Norge (norjaksi)

Vesiputouksista jonkin verran:

• World Waterfall Database: Tallest Waterfalls in Norway (englanniksi), Worlds tallest waterfalls by tallest individual drop (englanniksi), Worlds tallest waterfalls by tallest free-falling drop (englanniksi)
• Norges vassdrags- og energidirektorat: Høyeste fosser i Norge (norjaksi)

--Ximonic (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 15.08 (EEST)

Keskustelu on kyllä rönsyillyt huomattavasti, ja osittain vaatimukset ovat kyllä jossain muualla kuin lupaavalla tasolla. Artikkelin lupaavuudesta ei kuitenkaan taida olla tullut yhtään kannatusta eikä oikeastaan edes konkreettisia ehdotuksia, mitä tarvitaan lupaavaksi. Laitan keskustelun arkistoon ja ehdotan, että annetaan artikkelin olla rauhassa hetken ilman uusia "äänestyksiä". Artikkelia voi kuitenkin parantaa useaan suuntaan ja ehdotukset jäävät muistiin. --PtG (keskustelu) 4. elokuuta 2013 kello 22.10 (EEST)