Tappara

Tappara on vuonna 1955 perustettu tamperelainen jääkiekko- ja taitoluisteluseura, jonka jääkiekon edustusjoukkue pelaa SM-liigassa. Tapparan kotihallina toimii Hakametsän jäähalli, jonne mahtuu 7 300 katsojaa.

Tappara
Tapparan SM-liigakausi 2019–2020
Perustettu	1955
Entiset nimet	TBK 1932–1955
Kaupunki	Tampere, Suomi
Kotiareena	Tampereen jäähalli
– kapasiteetti	7 300
Sarja	SM-liiga
Värit
Toimitusjohtaja	Mikko Leinonen
Puheenjohtaja	Heikki Penttilä
Päävalmentaja	Jukka Rautakorpi
Kapteeni	Kristian Kuusela
Yhteistyöseurat	TUTO Hockey, KOOVEE
Media	Radio City
SM-mitalit
Kultaa	17 (1953, 1954, 1955, 1959, 1961, 1964, 1975, 1977, 1979, 1982, 1984, 1986, 1987, 1988, 2003, 2016, 2017)
Hopeaa	13 (1958, 1960, 1963, 1974, 1976, 1978, 1981, 2001, 2002, 2013, 2014, 2015, 2018)
Pronssia	12 (1946, 1947, 1948, 1950, 1951, 1956, 1957, 1962, 1973, 1990, 2008, 2019)
Infobox OKNimi-testi OK

Tappara on voittanut Suomen mestaruuden 17 kertaa, kun mukaan lasketaan sen edeltäjän TBK:n saavuttamat kolme mestaruutta: neljästi 1950-luvulla (1953–55 TBK:na) (1953, 1954, 1955, 1959), kahdesti 1960-luvulla (1961, 1964), kolmesti 1970-luvulla (1975, 1977, 1979), viidesti 1980-luvulla (1982, 1984, 1986, 1987, 1988), kerran 2000-luvulla (2003) ja kaksi kertaa 2010-luvulla (2016, 2017). Tappara on eniten jääkiekon pääsarjatason mestaruuksia saavuttanut joukkue. SM-liigan mestaruustilastossa Tappara on Turun Palloseuran kanssa jaetulla ensimmäisellä sijalla, mutta kaksi hopeaa enemmän voittaneena ykköstila on Tapparan hallussa. Pääsarjatason maratontaulukossa Tappara on ensimmäisenä (2014). Lisäksi sillä oli vuonna 1970 sarjassa mukana kaksi joukkuetta, kun myös Tapparan kakkosjoukkue Hilpara pelasi SM-sarjassa. Tapparalla on ollut myös jalkapallotoimintaa, mutta tällä nimellä joukkue pelasi ainoastaan yhden kauden.

Historia

Aika TBK:na

Tammerfors Bollklubb (TBK) aloitti toimintansa vuonna 1932, jolloin seura toimi Svenska samskolan i Tammerforsin omana seurana. TBK:n ohjelman ensimmäisenä lajina oli jääkiekko. Ensimmäisen ottelun TBK pelasi 1934, ja nousi Suomi-sarjaan kaudeksi 1942–1943. Kaudella joukkue sijoittui sarjassa kuudenneksi voittaen yhden, pelaten kerran tasapelin ja viisi kertaa häviten. Ensimmäinen voitto SM-sarjassa tuli 27. tammikuuta 1943 Tarmosta maalein 0–1, ainoan maalin teki Vasif Ahsen-Böre.

Ensimmäisen SM-sarjassa saavutetun mitalin TBK sai kaudella 1945–1946, kun joukkue oli kolmas yhdeksän joukkueen sarjassa. Kyseisellä kaudella TBK pelasi kaksi paikallisottelua, kun joukkue hävisi mestari Ilvekselle 19–4, mutta voitti Tampereen Palloilijat maalein 13–2.

TBK ehti voittaa viisi pronssimitalia, kunnes kaudella 1952–1953 TBK voitti ensimmäisen mestaruutensa. TBK voitti oman lohkonsa pelaten kaksi tasapeliä (Tampereen Pallo-Veikkoja vastaan 1–1 ja Helsingin Jalkapalloklubia vastaan 3–3) ja häviten yhden (Hämeenlinnan Pallokerholle 2–3). Voittoja kertyi seitsemän. TBK voitti kahdessa loppuottelussa Tarmon ensin 5–4 ja toisessa maalein 2–3.

TBK voitti vielä kaksi mestaruutta putkeen. Kaudella 1953–1954 se voitti lohkonsa (tasapeli HJK:ta vastaan ja tappio HPK:lle). Loppuotteluissa vastaan asettui Helsingin Karhu-Kissat. K-Kissat eivät onnistuneet tekemään maaleja loppuotteluissa, vaan TBK voitti avausottelun 0–4 ja toisen samoilla lukemilla. Kolmannen mestaruutensa joukkue otti kaudella 1954–1955, jolloin se pelasi lohkossa tasapelin HIFK:n kanssa, voittaen muut ottelunsa. Finaaleissa TBK kohtasi Turun Palloseuran, ja mestaruuden TBK voitti maalein 5–2 ja 4–7.

Tappara SM-sarjassa

Esko Niemi pelasi urallaan 148 ottelua TP-V:ssä, TBK:ssa, Tapparassa ja Turun Palloseurassa.

Seuran nimeksi vaihdettiin Tappara vuonna 1955, jotta seura saisi uusia, suomenkielisiä pelaajia. Ruotsalaisesta koulusta ei enää tullut seuralle tarpeeksi pelaajia. Kaudella 1955–1956 Tappara oli oman lohkonsa toinen jäätyään Tarmosta vain pisteen päähän. Pronssiottelussa Tappara voitti Ilveksen yhteismaalein 7–4, voittaen siis ensimmäisellä kaudellaan pronssia. Tapparan maalilla pelasi Esko Niemi. Yrjö Hakala voitti Tapparan sisäisen pistepörssin tehoilla 12+1, mutta koko sarjan tehokkain oli Tarmon Keijo Kuusela tehoin 10+10.

Seuraavalla kaudella Tappara oli jälleen oman lohkonsa toinen, tälle kertaa Turun Palloseura vei lohkovoiton voitettuaan Tapparan uusintaottelussa 8–1. Tappara oli pari päivää aikaisemmin voittanut TPS:n maalein 8–2. Tappara kohtasi pronssiottelussa Tarmon, jonka Tappara voitti kaksiosaisessa pronssiottelussa maalein 4–7. Kyseisellä kaudella Ilves voitti mestaruuden. Tapparan maalilla Esko Niemi pelasi seitsemän (päästettyjen maalien keskiarvo 2,29) ja Markku Pussinen kolme (PMK 2,67) ottelua. Tapparan tehokkain pelaaja oli Aulis Hirvonen tehoin 8+7, sarjan pistepörssin voitti Ilveksen Jorma Salmi tehoilla 15+10.

Kaudella 1957–1958 Tappara voitti oman lohkonsa viiden pisteen erolla Turun Palloseuraan. Tapparan ainoa häviö tuli lohkon viimeiseksi jääneelle Kokkolan Jymylle. Tappara eteni ensimmäistä kertaa loppuotteluihin, joissa mestaruuteen tarvitsi kaksi voittoa toisen lohkon voittajasta, joka oli Ilves. Tappara voitti ensimmäisen ottelun maalein 4–6, mutta seuraavissa otteluissa Ilveksen maalivahti Juhani Lahtinen päästi yhteensä vain kaksi maalia: Ilves voitti toisen ottelun 1–7 ja ratkaisevan kolmannen ottelun maalein 3–1. Viimeistä loppuottelua oli seuraamassa 3 865 katsojaa. Tapparan maalilla pelasi Esko Niemi, joka päästi ottelua kohden 3,36 maalia. Tapparan tehokkain pelaaja oli Yrjö Hakala, joka oli tehoillaan 12+11 sarjan kolmanneksi paras pistemies.

Kausi 1958-1959 päättyi Tapparan mestaruuteen. Se oli joukkueen ensimmäinen mestaruus nimellä Tappara. Mestaruus ratkesi vasta kauden viimeisessä pelissä. Sarjan johtaja Tappara kohtasi yhden pisteen päässä olleen TK-V:n. Kahden erän jälkeen TK-V johti peliä 3-0 ja näytti vievän mestaruuden. Kolmannessa erässä Tappara teki kolme maalia ja peli päättyikin tasan, joka tarkoitti Tapparan mestaruutta.

Tappara SM-liigassa

Kausi 2007–2008 oli Tapparalle jo 64. pääsarjatasolla, ja se päättyi pronssiin, kaikkien aikojen 35. mitaliin. Kausi 2008–2009 oli Tapparalta pohjanoteeraus. Mestarisuosikiksi nimetty Tappara ei päässyt playoffeihin ja joutui pelaamaan playoutteja vastassaan Porin Ässät. Alun tuskailun jälkeen Tapparan maalihanat aukesivat ja Tappara pudotti Ässät otteluvoitoin 3–0. Kausi 2009–2010 oli Tapparalta täyttä vuoristorataa. Tapparasta löytyi liigan paras pelaaja, Jori Lehterä, joka voitti SM-liigan pistepörssin tehoilla 19+50=69. Hänen tutkaparinsa Jonas Enlund oli jaetulla kärkipaikalla maalipörssissä yhdessä Jukka Hentusen ja Juhamatti Aaltosen kanssa tehtyään 28 maalia. Tappara päätyi runkosarjassa lopulta sijalle 7 vain kolmen pisteen päähän sittemmin mestaruuden voittaneesta Turun Palloseurasta jääneenä. Tappara voitti pudotuspelikarsinnoissa suurin satsauksin kauteen lähteneet Jokerit voitoin 2–1, mutta taipui runkosarjassa toiseksi sijoittuneelle KalPalle lopulta voitoin 4–2.

Timo Koskela 2010.

Kaudella 2012–2013 Tapparan edellisen kauden huonot menestykset muuttuivat selvästi positiivisempaan suuntaan. Tappara oli runkosarjassa toinen ja keräsi 108 pistettä ja jäi runkosarjan voittaja Jokereille ainostaan kolme pistettä. Tappara kohtasi villi kortti -kierroksella SaiPan pudottaneen Helsingin IFK:n. Tuon sarjan Tappara voitti otteluvoitoin 4–1. Semifinaaleissa vastaan asettui runkosarjavoittajan ja suuren mestarisuosikin Jokerit pudottanut Rauman Lukko. Tappara vei sarjan puhtaasti 4–0 ja eteni ensimmäistä kertaa SM-liigan finaaleihin sitten kevään 2003. Vastaan asettui Porin Ässät. Ensimmäinen ottelu Hakametsässä sai erikoisen ratkaisun, kun Tapparan Jukka Peltola iski voittomaalin 5 sekuntia ennen varsinaisen peliajan päättymistä. Porissa Ässät tasoitti finaalisarjan 1–1:een voittamalla Tapparan 5–1. Kolmas peli Hakametsässä toi saman ratkaisun. Tällä kertaa Tapparan Niclas Lucenius iski voittomaalin ajassa 59:59 ja Tappara voitti ottelun 3–2. Porissa Ässät oli kuitenkin jälleen ylivoimainen ja tasoitti 4–0 -voitolla sarjan 2–2:een. Hakametsässä Ässät voitti Tapparan jatkoajalla 1–2 ja lopulta porilaiset juhlivat SM-kultaa voitettuaan kuudennen pelin 3–2 ja finaalisarjan 4–2. Tapparalle hopea oli seurahistorian kymmenes. Edellinen mitali oli vuoden 2008 pronssi.

Kaudella 2013–2014 Tappara jatkoi menestystä ja oli runkosarjassa jälleen toinen 116 pisteellä. Tappara kohtasi neljännesfinaaleissa Lahden Pelicansin. Tappara voitti lahtelaisjoukkueen otteluvoitoin 4–2. Semifinaaleissa se sai vastaansa edellisen kauden tapaan Lukon. Tappara johti sarjaa 3–1, mutta Lukko onnistui tasoittamaan sarjan 3–3:een. Tappara voitti Lukon seitsemännessä pelissä 2–1 ja eteni jälleen finaaliin, jossa se kohtasi runkosarjan ylivoimaisesti voittaneen Oulun Kärpät. Kärpät voitti ensimmäisen finaalin 2–1, mutta Tappara siirtyi sarjassa ensin tasoihin voittamalla toisen finaalin 4–3 ja sitten johtoon voittamalla kolmannen ottelun Oulussa 2–3 ja neljännen Hakametsässä 3–2 jatkoajalla. Tapparalla oli mahdollisuus ratkaista Suomen mestaruus ensin Oulussa ja sitten Tampereella kotiyleisön edessä, mutta Kärpät onnistui voittamaan ottelut 2–1 ja 3–2 ja näin siis tasoittamaan finaalisarjan 3–3:een. Ensimmäistä kertaa Liigan historiassa mestaruus ratkaistaisiin seitsemännessä pelissä. Ratkaiseva ottelu oli tasainen ja Tapparan ja Kärppien maalivahdit Juha Metsola ja Tomi Karhunen pitivät nollat kuudenkymmenen peliminuutin jälkeen. Tapparan Olli Palola sai unelmapaikan iskeä voittomaali ollessaan vapaana Karhusen edessä, mutta tämä esti Palolan yrityksen. Lopulta Kärppien Juhamatti Aaltonen iski voittomaalin ja Kärpät juhli Suomen mestaruutta ensimmäistä kertaa sitten kevään 2008. Tappara joutui tyytymään jälleen hopeaan.

Kaudella 2014–2015 Tapparan menestys sai jatkoa ja joukkue oli runkosarjassa jälleen toinen 106 pisteellä. Neljännesfinaalissa Tappara kohtasi IFK:n, jonka Tappara voitti otteluvoitoin 4–2. Semifinaaleissa se kohtasi jälleen Lukon, jossa pelasi myös lopulta samana keväänä pelaajauransa lopettanut Tappara-ikoni Ville Nieminen. Tappara eteni finaaleihin voitoin 4–3 ja kohtasi jälleen Kärpät. Tappara voitti ensimmäisen finaalin Oulussa 2–3 Teemu Aallon jatkoaikamaalilla. Kärpät voitti kuitenkin kolme seuraavaa peliä ja johti finaalisarjaa 3–1. Tappara onnistui kuitenkin tasoittamaan sarjan 3–3:een ja jo toisena keväänä peräkkäin Oulussa pelattaisiin seitsemäs finaaliottelu. Kärppien Joonas Donskoi vei Kärpät 1–0 johtoon ajassa 02:41. Kolmannessa erässä Tappara tasoitti ottelun 1–1:een Olli Palolan maalilla. Varsinainen peliaika ei tuonut taaskaan ratkaisua ja edessä oli jatkoerä. Ratkaisu nähtiin vasta toisessa jatkoerässä, kun Kärppien Ivan Humlin pitkä syöttö tavoitti vapaana olleen Sebastian Ahon, joka iski Kärpät Suomen mestariksi ajassa 81:00. Tappara jäi kolmatta kertaa peräkkäin hopealle.

Kaudeksi 2015–2016 Tappara menetti monta pelaajaa: Olli Palola, Jarkko Malinen, Pekka Jormakka, Josh Green, Antti Erkinjuntti ja aiempien kausien tähtivahti Juha Metsola nimekkäimpinä. Joukkueeseen kuitenkin saapui kovia pelimiehiä kuten Tomi Karhunen, Jani Lajunen, Veli-Matti Savinainen, Nick Plastino ja kesken kauden Juhani Jasu sekä Tuukka Mäntylä. Tappara jatkoi hyvää runkosarjamenestystään ja sijoittui kolmanneksi 110 pisteellä. Puolivälierissä vastaan asettui Rauman Lukko. Tappara ei antanut Lukon vieläkään yllättää vaan kampesi raumalaiset tieltään voitoin 4–1. Välierissä Tappara kohtasi Oulun Kärpät. Sarja päättyi tamperelaisten hyväksi voitoin 4–3. Tappara voitti Oulussa peräti kolmesti, vaikka se teki runkosarjassa siellä vain yhden maalin kahdessa ottelussa. Sarjassa isoimmat otsikot keräsi Patrik Laine, joka iski peräti kuusi maalia. Tappara pääsi finaaleihin neljättä kertaa peräkkäin. Vastaan asettui Helsingin IFK. Tapparan osalta finaalit alkoivat surkeasti. Avausfinaalin se hävisi Helsingissä lukemin 4–0. Tappara onnistui tasoittamaan sarjan Tampereella 2–1-voitolla, mutta IFK voitti kolmannen pelin peräti 6–0. Tappara kuitenkin käänsi sarjan 3–0-kotivoitolla, 1–2-vierasvoitolla ja 2–1-kotivoitolla. Näin Tappara voitti vihdoin Suomenmestaruuden 13 vuoden tauon jälkeen.

Lokakuussa 2016 seura ilmoitti että kaudelle 2017–2018 Jukka Rautakorpi palaa joukkueen valmentajaksi ja Jussi Tapola siirtyy silloin seuran urheilu- ja kehitysjohtajaksi.

Tappara pelasi finaaleissa jo viidettä kertaa peräkkäin kaudella 2016–2017. Finaaleissa se kohtasi kauden yllätysjoukkue KalPan. Tappara aloitti finaalit kotihallistaan runkosarjan voittajana. Ensimmäisessä pelissä KalPa oli Tampereella parempi lukemin 2-3 sekä toisessa pelissä Kuopiossa 3–2. Tappara onnistui tasoittamaan finaalisarjan otteluvoitot 2–2 voittamalla KalPan Tampereella kolmannessa pelissä 2–1 ja Kuopiossa neljännessä pelissä 2–5. Tamperelaisten voitot eivät jääneet siihen vaan Tappara voitti seuraavan viidennen pelin kotonaan 2–1 sekä heille katkolla olleen kuudennen pelin 1–3. Tappara pääsi juhlimaan toista peräkkäistä mestaruutta torstaina 27.4.2017 Kuopiossa.

Kaudella 2017-2018 Tapparan päävalmentajaksi palasi Jukka Rautakorpi. Tappara menestyi jälleen runkosarjassa ja oli lopulta kolmas, keräten 110 pistettä. Puolivälierissä Tappara kohtasi viime kevään finaalivastustajansa KalPan. Tasainen sarja päättyi Tapparalle voiton 4-2. Semifinaalissa Tappara sai vastaansa TPS:n. Tappara vei semifinaalisarjan puhtaasti voitoin 4-0 ja Tappara pelasi jälleen finaaleissa, nyt jo kuudetta kertaa peräkkäin. Finaaleissa Tappara sai vastaansa Kärpät, jolle Tappara oli aiemmin hävinnyt finaaleissa keväällä 2014 ja 2015. Kärpät johti finaalisarjaa peräti 3-0, mutta Tapparan peli-ilme parantui ja Tappara onnistui kaventamaan voitot 3-2:een. Kuudes peli Tampereella päättyi kuitenkin Kärppien 0-1 voittoon ja mestaruus meni Kärpille voitoin 4-2. Hopea oli Tapparalle 2010-luvun neljäs. Kahdeksalla hopeallaan Tappara on nykymuotoisen SM-liigan eniten finaaleja hävinnyt joukkue.

Mitalit

Tapparan joukkue 1961.

• SM-kultaa 17 kertaa, joista 3 TBK-nimisenä.
• SM-hopeaa 13 kertaa
• SM-pronssia 12 kertaa, joista 5 TBK-nimisenä.
• Suomen Cupin kultaa 1 kerta (1957)
• Suomen Cupin hopeaa 2 kertaa (1964, 1966)
• Euroopan Cupin hopeaa 1 kerta (1980)
• Euroopan Cupin pronssia 2 kertaa (1983, 1988)
• Tampere Cupin kultaa 5 kertaa (1996, 1999, 2016, 2017, 2018)
• Tampere Cupin hopeaa 4 kertaa (1989, 1994, 2002, 2006)
• Tampere Cupin pronssia 4 kertaa (1997, 2001, 2007, 2015)

Tunnukset

Peliasu

Tappara pelaa kotipelinsä sini-oranssi-valkoisella paidalla, oransseilla housuilla ja tummansinisillä sukilla. Vieraspelinsä Tappara pelaa valko-sini-oranssilla paidalla, oransseilla housuilla ja valkoisilla sukilla. Tappara pelaa kaikki pelinsä sinisillä kypärillä. Tiettyjä vaaleasävytteisiä kotipaitoja käyttäviä vastustajia vastaan Tappara pelaa vieraskentällä kotipeliasussaan.

Logot

• 

  TBK:n logo

• 

  Tapparan alusta asti käyttämä logo, jonka suunnitteli Kimmo Kaivanto

Sopimustilanne

Tapparan kokoonpano n · k ·
Kokoonpano								Valmentajat
Maalivahdit 30   Christian Heljanko 34   Michael Garteig Puolustajat 4   Teemu Suhonen 5   Jeremi Wehmas 13   Valtteri Kemiläinen 14   Martin Hugo Haš 15   Toni Utunen 18   Tuukka Mäntylä (A) 19   Ben Blood 33   Veli-Matti Vittasmäki (A) 50   Jere Rouhiainen (Laina) 91   Alexander Ytterell				Hyökkääjät 9   Charles Bertrand 11   Patrik Virta 20   Niko Ojamäki 21   Patrik Puistola 23   Olavi Vauhkonen 26   Jere Karjalainen 28   Jarkko Malinen 35   Kasper Simontaival 40   Anton Ollikainen 42   Otto Rauhala 61   Juhani Jasu 70   Matias Lehtonen 71   Kristian Kuusela (C) 76   Anton Levtchi 86   Tyler Morley 93   Lassi Vanhatalo 96   Sami Moilanen				Päävalmentaja Jukka Rautakorpi Apulaisvalmentajat Janne Grönvall Marko Ojanen Petri Tuononen Selitykset (C) Kapteeni (A) Varakapteeni Lähde: Eliteprospects Eliteprospects. Päivitetty: 05.10.2019

Tappara lämmittelee ennen HIFK-ottelua helmikuussa 2008.

Valmentajat 2018–2019

• Päävalmentaja Jukka Rautakorpi
• Valmentaja Marko Ojanen
• Valmentaja Janne Grönvall
• Maalivahtivalmentaja & joukkueenjohtaja Petri Tuononen
• Voimavalmentaja Jaakko Kailajärvi
• Voimavalmentaja Jenni Puputti

Jäädytetyt pelinumerot

Tapparan jäädytetyt pelinumerot. Kuva on otettu ennen Janne Ojasen numeron 8 jäädytystä.

Tappara on jäädyttänyt kuuden entisen pelaajansa numeron.

• 2 Kalevi Numminen
• 3 Pekka Marjamäki
• 7 Timo Jutila
• 8 Janne Ojanen
• 10 Timo Susi
• 12 Erkki Lehtonen

Tappara Hall Of Fame

Tappara esitteli 3. helmikuuta 2018 Tappara Hall Of Famen. Seuran kotisivut kertovat, että se on kunniagalleria, johon nimetään tapparalaisen urheilutoiminnan kehitykseen olennaisesti vaikuttaneita henkilöitä. Kriteerinä on myös, että nimetty henkilö on tekemisellään urheilu-, valmennus- tai johtotehtävissä edistänyt merkittävällä tavalla tapparalaisuutta ja seuran mainetta niin kansallisilla kuin kansainvälisilläkin areenoilla. Hall Of Fameen valittuja oli 41, joiden joukossa oli urheilijoita, valmentajia kuin muitakin seuratoimijoita.

Numero	Nimi	Valintapvm	Rooli
1	Harry Lindblad	3.2.2018	seurajohtaja
2	Paul Jaeckel	3.2.2018	seurajohtaja
3	Lars Sandbacka	3.2.2018	seurajohtaja
4	Jarl Ohlson	3.2.2018	urheilija, valmentaja, seurajohtaja
5	Jaakko Hietaniemi	3.2.2018	urheilija, valmentaja, seurajohtaja
6	Gösta Wangel	3.2.2018	urheilija
7	Matti Rintakoski	3.2.2018	urheilija
8	Erkki Hytönen	3.2.2018	urheilija, valmentaja
9	Seppo Liitsola	3.2.2018	urheilija, valmentaja, seurajohtaja
10	Esko Luostarinen	3.2.2018	urheilija, valmentaja
11	Esko Niemi	3.2.2018	urheilija, valmentaja
12	Yrjö Hakala	3.2.2018	urheilija
13	Immo Sirén	3.2.2018	seurajohtaja
14	Jouni Seistamo	3.2.2018	urheilija
15	Kalevi Numminen	3.2.2018	urheilija, valmentaja, seurajohtaja
16	Timo Ahlqvist	3.2.2018	urheilija, seurajohtaja
17	Anja Ohlson	3.2.2018	seurajohtaja
18	Pertti Ansakorpi	3.2.2018	urheilija, seurajohtaja
19	Pekka Marjamäki	3.2.2018	urheilija
20	Antti Leppänen	3.2.2018	urheilija
21	Jarmo Männistö	3.2.2018	huoltaja
22	Pertti Koivulahti	3.2.2018	urheilija
23	Pentti Leino	3.2.2018	seurajohtaja
24	Mikko J. Westerberg	3.2.2018	seurajohtaja
25	Jarmo Viikari	3.2.2018	seurajohtaja
26	Tuomo Penttilä	3.2.2018	seurajohtaja
27	Pertti Valkeapää	3.2.2018	urheilija
28	Martti Jarkko	3.2.2018	urheilija
29	Lasse Litma	3.2.2018	urheilija, seurajohtaja
30	Rauno Korpi	3.2.2018	valmentaja
31	Erkki Lehtonen	3.2.2018	urheilija
32	Timo Susi	3.2.2018	urheilija
33	Timo Jutila	3.2.2018	urheilija
34	Timo Mäkinen	3.2.2018	valmentaja, seurajohtaja
35	Kari Heikkinen	3.2.2018	urheilija
36	Pekka Laksola	3.2.2018	urheilija
37	Markus Mattsson	3.2.2018	urheilija, seurajohtaja
38	Teppo Numminen	3.2.2018	urheilija
39	Janne Ojanen	3.2.2018	urheilija
40	Kai Miesmäki	3.2.2018	seurajohtaja
41	Kiira Korpi	3.2.2018	urheilija
42	Teuvo Takala	20.10.2018	urheilija
43	Jukka Alkula	20.10.2018	urheilija
42	Jukka Porvari	20.10.2018	urheilija

Seuran muut tiedot

• Toimiston osoite: Tamhockey Oy:n toimisto Kissanmaankatu 9, Kissanmaa, Tampere
• Seuran perustamisvuosi: 1955
• Kotikenttä: Tampereen jäähalli, Kissanmaa 1 (kapasiteetti 7300)

Hallinto ja omistajat

Tapparan toiminnasta vastaa Tamhockey Oy. Tapparan suurin osakkeenomistaja on Lontoossa asuva yrittäjä ja miljardööri Chaim "Poju" Zabludowicz, joka omistaa vajaan neljäsosan Tamhockeystä. Hänen omistuksensa kulkevat Liechtensteinin veroparatiisissa sijaitsevan Zabludowicz Trust  −trusti-omistusjärjestelyn kautta. Seuraavaksi suurimpia omistajia tässä järjestyksessä ovat Peko-konsernin perustaja ja entinen omistaja Erkki Peltonen, hänen poikansa Antti Peltonen, Matkapojat Oy:n hallituksen puheenjohtaja Esko Penttilä, sekä yhtä paljon osakkeita omistavat Pihlajalinna Oy:n liiketoimintajohtaja Sirkka Hagman ja TW-Laskentapalvelut Oy:n toimitusjohtaja Tommy Westerberg. Pääosakkaat muodostavat myös Tapparan hallituksen.

Hallinto

• Puheenjohtaja: Erkki Peltonen
• Toimitusjohtaja: Mikko Leinonen (1999−)

Kapteenit SM-liigassa

• Pertti Koivulahti 1975–1979
• Hannu Haapalainen 1979–1980
• Pertti Koivulahti 1980–1983
• Seppo Ahokainen 1983–1985
• Lasse Litma 1985–1986
• Timo Susi 1986–1991
• Pekka Laksola 1991–1992
• Timo Jutila 1992–1996
• Harri Laurila 1996–1997
• Valeri Krykov 1997
• Timo Jutila 1997–1999
• Pasi Petriläinen 1999–2000
• Janne Ojanen 2000–2010
• Pekka Saravo 2010–2012
• Tuukka Mäntylä 2012–2013
• Ville Nieminen 2013–2014
• Jukka Peltola 2014–2018
• Kristian Kuusela 2018-

Päävalmentajat

Jaakko Hietaniemi 1937–1950 Jarl Ohlson 1950–1961 Aulis Hirvonen 1961–1963 Erkki Hytönen 1963–1965 Jarl Ohlson 1965–1966 Reijo Ojanen 1966–1967 Matti Haapaniemi 1967–1968 Esko Luostarinen 1968–1970 Kalevi Numminen 1970–1979 Rauno Korpi 1979–1982 Olli Hietanen 1982–1984

Esko Niemi 1984 Jorma Kurjenmäki 1984–1985 Rauno Korpi 1985–1991 Kalevi Numminen 1991–1992 Pertti Hasanen 1992–1993 Boris Majorov 1993–1994 Kaj Matalamäki 1994–1995 Jukka Rautakorpi 1995–1997 Rauno Korpi 1997–1998 Ismo Läntinen 1998–1999 Jukka Rautakorpi 1999–2003

Mika Saarinen 2003–2005 Mikko Saarinen 2005 Kaj Matalamäki 2005 Jukka Rautakorpi 2005–2006 Rauli Urama 2006–2008 Mikko Saarinen 2008–2010 Petri Mattila 2010 Sami Hirvonen 2010–2011 Risto Dufva 2011–2012 Jukka Rautakorpi 2012–2014 Jussi Tapola 2014–2017 Jukka Rautakorpi 2017–

Kannattajatoiminta

Liiga-Tappara Fan Club järjestää jäsenilleen erilaisia etuja ja kannattajamatkoja vieraspeleihin sekä julkaisee jäsenlehteä. Vuonna 2011 jäseniä oli 3 172, mikä teki siitä suurimman faniyhdistyksen selvällä erolla seuraavaan.

Vuonna 2011 perustettiin kannattajaryhmä Sinioranssit, joka tunnetaan myös nimellä SO11. Sen missio on kehittää katsomokulttuuria ja tukea joukkuetta Tapparan otteluissa. Sinioranssien organisoima kannattajajoukko sijoittuu Hakametsän jäähallin C1-kulmauksen seisomakatsomoon.

Tappara-laulut

Tapparan maalilauluna on ollut noin vuodesta 1986 lähtien itävaltalaisen Opus-yhtyeen ”Live is Life”. Sen taustasta on kaksi erilaista tarinaa. Toisen mukaan se olisi omistettu vuonna 1986 kuolleelle Tappara-huoltajalle, jonka valinta kappale olisi ollut. Sen sijaan 1990-luvun puolivälissä kotiin jaetuissa Tappara-lehdissä sanottiin, että sekä Ilves että Tappara aikoivat ottaa ”Live Is Lifen” maalilaulukseen 1980-luvun loppupuolella. Ilves ilmoitti ottavansa sen maalilaulukseen, mikäli kappaletta ei soitettaisi Tapparan elokuisessa harjoitusottelussa Neuvostoliiton maajoukkuetta vastaan. Kahden erän jälkeen Neuvostoliitto johti 9–0, ja tilanteesta huolestuneena ”Live Is Lifea” soitettiin erätauolla, jotta Ilves ei pääsisi ottamaan kappaletta itselleen. Lopulta ottelun lopulla Tappara onnistui maalinteossa. Tästä hetkestä lähtien ”Live Is Life” on ollut Tapparan maalilaulu.

Muita Tapparasta tehtyjä lauluja ovat Juha Vainion ”Tappara on terästä”, Popedan ”Mää ja Tapparan mies”, Jösse Järvenpään ”Tää on Tappara”, Aurinkosirkuksen ”Tappara on”, Cardiantin "Kirves rinnassa" sekä Ilkka Vainion "Tapparasta Tärähtää". Myös entisen Tappara-pelaajan Olli Palolan "Zambonilta Vasemmalle" on Tapparan nimikkobiisi. Keväällä 2016 Mansesteri julkaisi kappaleen "Saravon Pekka", joka kertoo Tappara-ikoni Pekka Saravosta.

Jäähallin äänimiehet vastasivat Tapparan kotiottelujen musiikista kevääseen 2002 asti. Sen jälkeen Tappara palkkasi Ilveksen esimerkkiä seuraten ammatti-DJ:t.

Muuta

Tapparan kotiotteluiden kuuluttajana toimii Petri Kääriäinen.

Lähteet

• Suikki, Reijo (vt. päätoimittaja): Jääkiekkokirja 2002–2003. Jyväskylä: Gummerus, 2002. ISBN 952-469-002-0.

Viitteet

Aiheesta muualla

• Tapparan jääkiekkojoukkueen kotisivut
• Tapparan historia seuran kotisivuilla
• Tappara Fan Club
• Epävirallinen fanien keskustelupalsta
• Tapparan tilastoja (UrheiluSuomi.com)

Tappara

Jääkiekon SM-liigajoukkueet

Jääkiekon Suomen mestarit