Seppo Liitsola

suomalainen jääkiekkoilija ja valmentaja

Seppo Olavi Liitsola (alkujaan Lindell[1], 7. helmikuuta 1933 Tampere18. heinäkuuta 2012 Espoo[2][3]) oli suomalainen jääkiekkohyökkääjä ja -valmentaja. Liitsola johti maajoukkuetta MM-kilpailuissa ja olympialaisissa. SM-sarjassa hän valmensi Upon Palloa ja HIFK:ta. Pelaajana Liitsola voitti TBK:n ja Tapparan riveissä kuusi Suomen-mestaruutta aikana 1951-1964. Maajoukkueessa hän pelasi 14 ottelua ja myös kerran MM-kilpailuissa. Liitsola on jääkiekkoleijona. Hänelle myönnettiin vuonna 2005 Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi.

Seppo Liitsola
Henkilötiedot
Syntynyt7. helmikuuta 1933
Tampere, Suomi
Kuollut18. heinäkuuta 2012 (79 vuotta)
Espoo, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Ammatti voimistelunopettaja

Pelaajana

muokkaa

Liitsola pelasi hyökkääjänä menestyksekkään uran TBK:ssa ja Tapparassa. Hän voitti 12 perättäistä SM-mitalia, joka on Suomen ennätys. Kultaisia näistä mitaleista oli kuusi. Pisteitä Liitsola teki pelaamassaan 169 ottelussa 136 (76+60). A-maajoukkueessa Liitsola pelasi 14 ottelua ja yhdet MM-kilpailut vuonna 1955[4].

Tappara on aateloinut Liitsolan seuran Hall of Fame -kunniagalleriaan numerolla 9.[5]

Valmentajana

muokkaa

Vuonna 1964 päättyneen pelaajauransa jälkeen Liitsola aloitti valmentamisen. Hänen ensimmäinen joukkueensa oli lyhytikäinen lahtelaisseura Upon Pallo, jonka hän nosti aina SM-sarjaan asti. Maajoukkueessa Liitsola aloitti ennenaikaisesti 1969, kun Joe Wirkkunen jättäytyi tehtävästä solidaarisuudesta kotimaataan Kanadaan kohtaan. Kanada oli riitaantunut Kansainvälisen Jääkiekkoliiton kanssa ja jättäytyi MM-kisoista moneksi vuodeksi. Liitsola johti maajoukkuetta viisi kertaa MM-kisoissa ja kahdesti olympialaisissa.

Liitsola tunnettiin loistavana taktikkona, mutta myös vaativana ja värikkäänä valmentajana. Maajoukkueen jälkeen hän luotsasi vielä HIFK:ta vuosina 19721975 yhteen mestaruuteen ja kahteen hopeaan. Saksassa ETV-70 Münchenin peräsimessä Liitsola toimi yhden kauden 19801981.

Jääkiekkovaikuttajana

muokkaa

Liitsola toimi Suomen jääkiekkoliitossa valmennuspäällikkönä, koulutuspäällikkönä ja liittohallituksessa.[4]

Saavutukset ja palkinnot

muokkaa

SM-tilastot pelaajana

muokkaa
Kausi Sarja Seura O M S P R
1951–1952 SM-sarja TBK 4 1 1 2 2
1952–1953 SM-sarja TBK 12 5 4 9 10
1953–1954 SM-sarja TBK 10 5 5 10 4
1954-1955 SM-sarja TBK 10 13 7 20 6
1955–1956 SM-sarja Tappara 9 3 1 4 2
1956-1957 SM-sarja Tappara 10 4 2 6 8
1957-1958 SM-sarja Tappara 7 0 0 0 0
1958–1959 SM-sarja Tappara 18 6 7 13 8
1959–1960 SM-sarja Tappara 18 9 11 20 10
1960-1961 SM-sarja Tappara 18 12 10 22 14
1961-1962 SM-sarja Tappara 18 5 3 8 6
1962-1963 SM-sarja Tappara 17 6 5 11 6
1963-1964 SM-sarja Tappara 18 7 4 11 22
YHT. 169 76 60 136 98
 
Tamperelaisia nuorten jääkiekkomaajoukkueen jäseniä; vasemmalta Räshid Hakimsan, Seppo Liitsola, Aarne Honkavaara, Yrjö Hakala, Esko Niemi, Isto Virtanen. (1950-luku)

Liitsola edusti Suomen nuorten maajoukkuetta 1950-luvulla.[7][8][9]

Liitsola saavutti jalkapallossa Suomen Palloliiton nuorten mestaruuden Ilves-Kissoissa vuonna 1951. Jääpalloa hän pelasi seuran mestaruus-sarjajoukkueessa kautena 1951/1952.[3]

Ammatiltaan Liitsola oli voimistelunopettaja.[4]

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Jääkiekkokirja 2022–2023, s. 563.
  2. Kuolinilmoitus. Aamulehti, 29.7.2012, s. A07.
  3. a b Risto Rantala, Markku Siukonen, Seppo Tukiainen (vastaavat toimittajat): Urheilumme Kasvot Osa 3: Palloilu, s. 416. Keuruu: Oy Scandia Kirjat Ab, 1973.
  4. a b c d Pekka Mikkonen: Leijonien entinen päävalmentaja. Aamulehti, 24.7.2012, s. B16.
  5. Tappara Hall of Fame tappara.fi.
  6. Pirhonen, Pentti: Mitä Missä Milloin 1956, s. 354. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1955.
  7. Norja niukkaan voittoon 2-1: Nuorten jääkiekkomaaottelun ensimmäinen vaihe päättyi eilen Porissa (Lehtileikkele, 1952)
  8. Suomen junioripelaajat paikkasivat jääkiekkomainettamme (Lehtileike 17.2, Suomi-Ruotsi, Jyväskylä)
  9. Tampereen jääkiekkomainetta edustivat Oslossa Räshid Hakimsan, Seppo Liitsola, Aarne Honkavaara, Yrjö Hakala, Esko Niemi ja Isto Virtanen (Lehtileike, 12.12, Aamulehden lähettämältä kirjeenvaihtajalta, Oslo)
Edeltäjä:
Esko Rekomaa
Raimo Kilpiö -palkinnon voittaja
1955
Seuraaja:
Teppo Rastio
Edeltäjä:
Gustav Bubník
Kalevi Numminen
Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja
1969–1972
1974–1976
Seuraaja:
Len Lunde
Lasse Heikkilä