Tallbackharjun jätinkirkot
Tallbackharjun jätinkirkot on Pohjanmaalla Pedersören Ähtävässä sijaitseva kahden erillisen jätinkirkon yhteiskohde. Jätinkirkot sijaitsevat samalla harjualueella 700 metrin päässä toisistaan.[1][3]
| Tallbackharjun jätinkirkot | |
|---|---|
| Tallbackas jättekyrkor | |
| Sijainti | |
  Tallbackharjun jätinkirkot |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Suomi |
| Paikkakunta | Pedersöre (Ähtävä) |
| Historia | |
| Tyyppi | Jätinkirkko ×2 |
| Ajanjakso | kivikausi, pronssikausi |
| Korkeus | 57,5 (e) [1], 55,0 (p) [2] m |
| Pinta-ala | 270 (27×10) [1], 930 (37×25) [2] m² |
Sijainti muokkaa
Jätinkirkot sijaitsevat Ähtävän kirkosta 11,5 kilometriä kaakkoon. Ne sijaitsevat Ähtävä–Teerijärvi-maantien (yhdystie 7450) pohjoispuolella Tallbackenin harjulla niin, että jos saapuu paikalle valtatieltä 8 Salonkylästä (Lappfors) ja ajaa mainittua tietä 3,2 kilometriä, on saapunut harjulle. Eteläisin jätinkirkko sijaitsee vain 300 metriä tiestä harjun itärinteen jyrkässä kohdassa. Pohjoiselle jätinkirkolle tulee vielä edetä 700 metriä pohjoisluoteeseen, missä mäen loputtua alkaa uusi mäki kallioineen.[1][3]
Jätinkirkkot muokkaa
Eteläinen jätinkirkko muokkaa
Eteläisin jätinkirkko sijaitsee 300 metriä maantiestä pohjoiseen. Tallbackan harju on itäpuoleltaan jyrkkä ja jätinkirkko sijaitsee sen korkeimman kohdan eteläpuolella. Rinteen alapuolella idässä on suota ja länsipuolella jatkuu harju. Jätinkirkko on 27 metriä pitkä ja 10 metriä leveä. Sen pituusakseli suuntautuu 4° pohjoisesta myötäpäivään eli pohjoiseen. Kivivallit ovat 2–3 metriä leveät ja melko matalat, mutta erottuvat hyvin sen eteläpäässä. Pohjoispäässä vallit ovat lähes huomaamattomia. Eteläpäässä on vallissa matalampi kohta, jota kutsutaan portiksi. Se suuntautuu jätinkirkon keskikohdasta suoraan etelään. Heti portin takana jätinkirkon sisäpihalla on kaksi kuoppaa ja muualla muutama kuoppa lisää.[1][4][5]
Jätinkirkko sijaitsee 57,5 metriä merenpinnan yläpuolella (mpy). Jääkauden jälkeisen maankohoamisen perusteella sen voisi ajoittaa mieluummin kivikauteen kuin kivikauden ja pronssikauden vaihteeseen kuten tähän mennessä on tehty.[1]
Jätinkirkosta 150 metriä pohjoiseen samalla harjanteella on pieni jätinkirkko tai pikemminkin vallien ympäröimä painanne. Se on noin 16 metriä pitkä ja 10 metriä leveä, mutta sisäpiha on vain 7x4-metrinen. Painanne voi olla kivikkoon raivattu asumuspainanne.[1]
Pohjoinen jätinkirkko muokkaa
Toinen jätinkirkko sijaitsee harjun pohjoispäässä matalammalla mäellä, jonka kallion eteläpuolella jätinkirkko sijaitsee. Jätinkirkon sisäpiha on tasainen ja sitä ympäröi kolmelta sivulta kivivalli. Länsipuolen valli ei tarkastuksessa hahmottunut selvästi, mutta itäsivun valli on selvä. Jätinkirkko on 45 metriä pitkä ja 30 metriä leveä. Sen sisäpiha on 37 metriä pitkä ja 25 metriä leveä. Sen pituusakseli suuntautuu 32° pohjoisesta vastapäivään eli luoteeseen. Vaikuttaa siltä, että kivivallissa on kolme matalampaa kohtaa eli portit. Ne sijaitsevat jätinkirkon keskikohdasta katsottuna 160° pohjoisesta myötäpäivään eli eteläkaakkoon, 193° eli etelään ja 232° eli lounaaseen. Jätinkirkon pohjoispuolella on isoja lohkareita.[2][4]
Alueella on muitakin muinaisjäännöksiä. Jätinkirkon länsipuolella sijaitsee halkaisijaltaan 7–8-metrinen kiviröykkiö. Jätinkirkon eteläpuolella portin vieressä sijaitsee toinen selvä röykkiö, jonka halkaisija on viitisen metriä. Aiempien tietojen mukaan jätinkirkossa on havaittu yhdeksänkin erillistä röykkiötä (Finnäs 2000) ja siinä onkin muutamia epämääräisempiä kiveyksiä. John Finnäs havaitsi vuonna 2002 yhteensä yhdeksän kiviröykkiötä, joita ei ole vielä varmistettu.[2]
Tutkimuksia muokkaa
Jätinkirkot on tarkastettu erikseen tai yhdessä vuosina 1971 (Mikko Ahvenlampi), 2000 (John Finnäs) ja 2016.[1][2]
Katso myös muokkaa
Ähtävällä on kaksi muutakin jätinkirkkoa:
- Hembackenin jätinkirkko sijaitsee 5,3 kilometriä luoteeseen.[1]
- Svedjebackenin jätinkirkko sijaitsee 5,5 kilometriä lounaaseen.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j Muinaisjäännösrekisteri: Esse-Tallbackharju (eteläinen) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 2.1.2008. Museovirasto. Viitattu 8.1.2017.
- ↑ a b c d e Muinaisjäännösrekisteri: Esse-Tallbackharju N (pohjoinen) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 6.1.2017. Museovirasto. Viitattu 8.1.2017.
- ↑ a b Tallbackharjun jätinkirkot, Pedersöre (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.10.2019.
- ↑ a b Ridderstad, Marianna: Orientations and other features of the Neolithic 'giants' churches' of Finland from on-site and lidar observations, Journal of Astronomical History and Heritage, s. 135–150, 2015
- ↑ Ahvenlampi, Mikko: Ähtävä Inventointikertomus (Arkistoitu – Internet Archive), 1971 (sisältää piirroksen)
Aiheesta muualla muokkaa
- Okkonen, Jari: Jättiläisen hautoja ja hirveitä kiviröykkiöitä: Pohjanmaan muinaisten kivirakennelmien arkeologiaa. Väitöskirja, Oulun yliopisto. Acta Universitatis Ouluensis. Series B, Humaniora 52. Oulu: Oulun yliopisto, 2003. ISBN 951-42-7169-6. Teoksen verkkoversio (pdf).
- Okkonen, Jari: Jätinkirkot – Pohjanmaan arvoitukselliset muinaisjäännökset (Arkistoitu – Internet Archive), Arkeologia NYT! 2–3/2008, s. 5–7