Suomen keskiaikaiset killat

Ahvenanmaan Pyhän Knuutin killan keskiaikainen sinetti on ainoa Suomessa säilynyt kiltasinetti.

Suomessa toimi keskiajalla useita kiltoja eli tietyn pyhimyksen kultin ympärille rakentunutta paikallisyhdistystä. Kirjallisia tietoja on säilynyt Ahvenanmaalla, Porvoossa, Satakunnassa ja Turussa toimineista killoista.

Suomen keskiajalta tunnetaan 17–18 kiltaa.[1] Erityisen paljon kiltoja tunnetaan Satakunnan maaseudulta. Vanhin Suomessa säilynyt tieto koskee Ulvilan Pyhän Kerttulin (Gertrud) kiltaa.[2] Katoliseen kirkkoon sidoksissa ollut kiltalaitos lakkautettiin Ruotsissa Västeråsin valtiopäivillä vuonna 1544 ja kiltojen omaisuus takavarikoitiin kruunulle.[3]

Ahvenanmaan Pyhän Knuutin kiltaMuokkaa

Ahvenanmaalla toimi keskiajalla Pyhälle Knuutille omistettu kilta. Sen tarkkaa sijaintia ei tiedetä, mutta kilta on saattanut olla Finströmin kirkon viereiselle Gilleshagen-nimisellä alueella. Kilta on mahdollisesti perustettu jo 1200-luvulla, ja sen sinetti on ainoa Suomessa säilynyt kiltasinetti.[4]

Turun killatMuokkaa

 
Pyhän Ursulan killan arvellaan sijainneen Turun Katedralskolanin paikalla olleessa rakennuksessa.

Turussa toimi keskiajalla ainakin kuusi kiltaa. Nämä olivat Luostarikorttelissa sijainnut Pyhän Nikolauksen kilta (mainittu 1355), Kerttulinmäellä sijainnut Pyhän Kerttulin kilta (mainittu 1439), Kirkkokorttelissa tai Vartiovuorenmäen juuressa sijainnut Kolmen kuninkaan kilta (perustettu 1449), Kirkkokorttelissa sijainnut Pyhän Erasmuksen kilta (mainittu 1466), Luostarikorttelissa sijainnut Pyhän Annan kilta (mainittu 1491) ja Suurtorin varrella sijainnut Pyhän Ursulan kilta (mainittu 1537).[5]

LähteetMuokkaa

  • Kuujo, Erkki: Turun kaupungin historia 1366–1521. Turku: Turun kaupunki, 1981. ISBN 951-95083-1-7.
  • Lehtonen, Tuomas M. S. & Joutsivuo, Timo (toim.): Suomen kulttuurihistoria. 1 – Taivas ja maa, s. 202–203. Piippo, Mikko: ”Kiltalaitos keskiajan Suomessa”. Tammi, 2002. ISBN 951-31-1842-8.
  • Seppänen, Liisa: Turun kaupunkikuva ja reformaation jäljet. Pohjoinen reformaatio, 2016, s. 189–197. Turku: Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies & Turun Historiallinen Yhdistys.

ViitteetMuokkaa

  1. Piippo 2002: s. 202-203.
  2. Kuujo 1981: s. 56.
  3. Seppänen 2016: s. 188.
  4. Granlund, Johan 2011: St. Knutsgillet på Åland, viitattu 27.3.2017.
  5. Kuujo 1981: s. 56-59.