Satakunta-sarja

kirja-sarja

Satakunta-sarja (myös Satakunta : kotiseutututkimuksia) on vuodesta 1907 lähtien julkaistu kirjasarja, jonka teokset sisältävät eri alojen tutkijoiden sekä historioitsijoiden kirjoittamia artikkeleja Satakunnan historiallisesta maakunnasta. Sarjassa on julkaistu yli 30 teosta, joiden artikkelit kattavat nykymaakunnista Satakunnan lisäksi myös osan Pirkanmaan kunnista sekä Varsinais-Suomen Loimaan.

Satakunta-sarja
Satakunta : kotiseutututkimuksia V (1925)
Satakunta : kotiseutututkimuksia V (1925)
Genre paikallishistoria
Kustantaja Satakuntalainen Osakunta 1907–1967, 2011–1012; Emil Cedercreutzin säätiö 2001–2003; Satakunnan historiallinen seura 2001–2009, 2013–
Julkaistu 1907–
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Maakunnan historiasta, luonnonoloista ja tapakulttuurista on sarjassa julkaistu artikkeleita lähes 10 000 sivun verran. Kirjoittajiin lukeutuu useita merkittäviä suomalaisia tutkijoita, kuten esimerkiksi Mauno Jokipii, Jalmari Jaakkola sekä Unto Salo. Muita tunnettuja kirjoittajia ovat olleet muun muassa akateemikko Kustaa Vilkuna, entinen pääministeri Edwin Linkomies, kirjailija Panu Rajala ja piispa Ilkka Kantola.

HistoriaMuokkaa

Satakunta-sarja syntyi Helsingin yliopiston Satakuntalaisen Osakunnan inspehtorin J. J. Mikkolan aloitteesta vuonna 1905. Ensimmäinen kirja julkaistiin Satakuntalaisen Osakunnan kustantamana kaksi vuotta myöhemmin.[1] Osakunta julkaisi 18 ensimmäistä osaa nimellä Satakunta : kotiseutututkimuksia vuoteen 1967 mennessä. Tämän jälkeen Satakunta-sarjaan tuli yli 30 vuoden tauko, kunnes Satakunnan historiallinen seura ja Emil Cedercreutzin säätiö aloittivat kirjasarjan julkaisemisen uudelleen vuonna 2001.[2]

Nykyään kirjan artikkelit keskittyvät aikaisemmasta poiketen ainoastaan yhteen aiheeseen, joita ovat olleet muun muassa Pyhä Henrik, Satakunnan paikannimistö, Akseli Gallen-Kallela sekä Kokemäenjoki. Teosten julkaisuun on 2000-luvulla liittynyt myös Satakunnan historiallinen seuran järjestämiä seminaareja.[3]

Satakuntalaisen Osakunnan julkaisemat 18 ensimmäistä teosta sekä vuonna 2001 julkaistu Kotiseutututkimuksia XX, ovat ladattavissa ilmaiseksi verkosta.[2]

Satakunta-sarjan osat ja artikkelitMuokkaa

Kotiseutututkimuksia I (1907)Muokkaa

Kotiseutututkimuksia II (1911)Muokkaa

Kotiseutututkimuksia III (1914)Muokkaa

Kotiseutututkimuksia IV (1916)Muokkaa

Kotiseutututkimuksia V (1925)Muokkaa

Kotiseutututkimuksia VI (1926)Muokkaa

Kotiseutututkimuksia VII (1929)Muokkaa

Kotiseutututkimuksia VIII (1929)Muokkaa

Kotiseutututkimuksia IX (1931)Muokkaa

Kotiseutututkimuksia X (1936)Muokkaa

Kotiseutututkimuksia XI (1939)Muokkaa

Kotiseutututkimuksia XII (1946)Muokkaa

  • Lempi Alila: Poimintoja euralaisesta Nuorante-suvusta
  • Kalevi Virkkala: Kokemäenjoki geologis-historiallisen kehityksen valossa
  • Martti Salmi: Pohjois-Satakunta : eräs polttoturveteollisuutemme tuleva keskuspaikka
  • Aina Lähteenoja: Woijola-Tolvainen
  • A. R. Alho: Rauman kaupunginlääkärit 1800-luvulla
  • L. I. Kaukamaa: Kauppahuone Björkman & Rosenlewin liiketoiminnasta 1820–50-luvulla ja W. Rosenlew & Co:n perustaminen
  • Mikko Saarenheimo: Maisteri K. G. Ollonqvistin kertomus Ahlaisten oloista 80 vuotta sitten
  • A. A. Tuompo: Länsi-Suomen kansanopiston 50-vuotistaipaleelta
  • Väinö Horelli: Keuhkotautikuolleisuus ja yleinen kuolleisuus Satakunnassa vv. 1906–1933
  • Niilo Valonen: Vuosiluvuilla merkittyjä rakennuksia Ikaalisten ja Parkanon seuduilta
  • Pertti Virtaranta: Antti Lizeliuksen suomenkielisiä kirjoituksia III
  • Eero Saarenheimo: Porin lyseon ja tyttökoulun oppilasaines sosiaalisten suhteiden heijastajana

Kotiseutututkimuksia XIII (1946)Muokkaa

Kotiseutututkimuksia XIV (1948)Muokkaa

Kotiseutututkimuksia XV (1952)Muokkaa

Kotiseutututkimuksia XVI (1954)Muokkaa

  • Tapio Horila: Satakuntalainen Osakunta 1929–1954 : 25-vuotiskatsaus

Kotiseutututkimuksia XVII (1961)Muokkaa

Kotiseutututkimuksia XVIII (1967)Muokkaa

Satakunta XIX : Satakunnan historian kuva (2001)Muokkaa

Kotiseutututkimuksia XX (2001)Muokkaa

  • Antero Alhonen: Ylioppilaselämää ja maakuntahenkeä : Helsingin yliopiston Satakuntalainen Osakunta 1950–2000

Satakunta XXI. Kauas missä katse kantaa : Unto Salon puheita (2003)Muokkaa

Satakunta XXII : Pyhän Henrikin muisto (2003)Muokkaa

Satakunta XXIII. Satakunta toisen maailmansodan murroksessa : Satakunta 1935–1955 (2005)Muokkaa

  • Teppo Vihola: Väestömuutokset, maaseutu ja kaupunki
  • Erkki Laitinen: Karjalainen siirtoväki, sodanjälkeinen asutustoiminta ja ortodoksinen kirkko Satakunnassa
  • Jussi Koivuniemi: Joen ja sotakorvausten voimin : Satakunnan teollisuus 1935–1955
  • Jorma Ahvenainen: Satakunnan laivanvarustus 1920–1960
  • Sami Louekari: Kamppailu joesta : Kokemäenjoen kilpailevat käyttömuodot 1900-luvun alkupuolella
  • Kaino Tuokko: Satakuntalaisten sodan tie 1939–1945
  • Vesa Vares: Risto Ryti : älyn ja satakuntalaisen tyyneyden mies politiikan ja sodan kuohunnan keskellä
  • Risto Rinne: 1930-luvun opinniukkuudesta kohden suurten ikäluokkien koulutusekspansiota
  • Panu Rajala: Satakuntalaisia kirjailijoita sodassa ja rauhassa
  • Terttu Nupponen: Alvar Aalto Satakunnassa

Satakunta XXIV. Osattiin ennenkin : professori Mauno Jokipiin Satakunta-aiheisia tutkimuksia (2007)Muokkaa

Satakunta XXV. Sata sanan juurta : Satakunnan vanhaa paikannimistöä (2007)Muokkaa

  • Unto Salo: Lyhyt katsaus Länsi-Suomen rautakautiseen asutushistoriaan
  • Ante Aikio: Saamelaisajan paikannimistö Satakunnassa
  • Eero Kiviniemi: Ajatuksia paikannimilevikkien taustoista erityisesti Satakuntaa ajatellen
  • Ritva-Liisa Pitkänen: Satakunnan rannikon ruotsalais-suomalainen paikannimistö
  • Jorma Koivulehto: Kriittisiä havaintoja paikannimitutkimuksesta
  • Päivi Rintala: Eräs esihistoriallinen nimivartalo Satakunnan paikannimissä
  • Aimo Hakanen: Omaa ja vierasta : havaintoja eräistä Keski-Satakunnan vanhoista paikannimistä
  • Unto Salo: Sastamalan kalmistonimistä ja niiden taustoista
  • Aimo Hakanen: Satakunta-sarja paikannimitutkimuksen näkökulmasta

Satakunta XXVI. Nälkä tappoi, sota tappoi, tauti tappoi : Satakunta Suuren Pohjan sodan aikana 1700–1721 (2009)Muokkaa

  • Antti Kujala: Turun ja Porin läänin talonpoikien taloudellinen tilanne heidän veronmaksukykynsä perusteella 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa
  • Reino Kero: Nälkä tappoi, tauti tappoi, sota tappoi
  • Veikko Laakso: Isonvihan venäläismiehitys Loimaan seudulla
  • Aarni Lehti: Selkämeri isonvihan sotanäyttämönä
  • Kustaa H. J. Vilkuna: Isonvihan muistaminen
  • Jyrki Knuutila: Pyhän Henrikin kultti ja sen merkitys
  • Unto Salo: Pyhän Henrikin sarkofagi

Satakunta XXVII. Talvi-Henrikin teillä : Satakunnan Kilta 1924–2010 (2011)Muokkaa

  • Tyyni Tuulio: Satakuntalainen Talvi-Henrikki : Satakunnan kilta 1924–1974
  • Anneli Asplund: Talvi-Henrikin teillä : Satakunnan kilta 1974–2010
  • Hannu Salo: Katsaus Satalinnan säätiön 60-vuotiseen historiaan 28.4.2010

Satakunta XXVIII : Kauppa ja kaupungit Satakunnassa (2011)Muokkaa

  • Tapio Salminen: Suomen ”pienet” kaupungit keskiajalla? : Keskiajan kaupunkien tutkimuksesta Suomessa sekä Ulvilan ja Rauman keskiajan erityispiirteistä ja mahdollisuuksista
  • Jorma Ahvenainen: Läntisen Suomen sahateollisuus ja sahatavaran vienti 1700-luvulla
  • Jarkko Keskinen: Riksit ja taalerit
  • Ulla Heino: Rautatie Satakunnan kaupan edistäjänä ja suuntaajana : toiveita ja odotuksia
  • Veikko Laakso: Maakauppa 1800-luvun Satakunnassa

Satakunta XXIX (2012)Muokkaa

  • Timo Soukola: Karhujen talo : Satakuntatalon historia 1952–2012

Satakunta XXX. Akseli Gallen-Kallela : suuri satakuntalainen (2013)Muokkaa

  • Marja-Liisa Rönkkö: Axel Gallén : tyrvääläinen
  • Ritva Kava: Akseli Gallen-Kallela ja Emil Cedercreutz : Satakunnan suuret pojat
  • Tuija Wahlroos: Akseli Gallen-Kallelan Jusélius-mausoleumin freskot : kotimainen kuolemantanssi
  • Kati Kivimäki: Axel Gallén ja Rauma
  • Elina Eerola: Kirjeiden haave ateljeekodista : Axel Gallén ja Ruoveden Kalela
  • Unto Salo: Muinaisrunot ja Akseli Gallen-Kallelan kolme kalevalaista maalausta

Satakunta XXXI. Virtaa läpi vainioiden : Kokemäenjoki Satakunnan historiassa (2014)Muokkaa

  • toimittanut Suvi Heikkilä
  • Unto Salo: Kokemäenjoki : esihistorian valtasuoni
  • Tapio Salminen: Kokema ja Kuumo : Kokemäen ja Kokemäenjoen vanhat nimet
  • Aimo Hakanen: Satakuntalaismurteet
  • Tommi Kurki; Kirsti Siitonen: 2000-luvun hanke Satakunnan puhutusta kielestä : pronominit ja sananrajat nykysatakuntalaisten puheen ilmentäjinä
  • Reino Kero: Salavuoteus Tyrvään pappien ongelmana 1550-luvulta 1800-luvun lopulle
  • Anneli Asplund: Porilaisten marssi ja Satakunnan laulu : satakuntalaisten musiikillisia identiteettisymboleja
  • Jorma Ahvenainen: Metsätalouden tulonjako Satakunnassa 1930-luvulla

Satakunta XXXII (2015)Muokkaa

  • Jorma Ahvenainen: Satakunnan metsätalous 1900–1960 : Satakunnan metsäteollisuuden hankkima tulo ja sen jakautuminen

Satakunta XXXIII : Satakunnan teollinen kulttuuriperintö (2017)Muokkaa

  • toimittanut Suvi Heikkilä
  • Anna Sivula: Mitä teollinen kulttuuriperintö on?
  • Maarit Grahn: Teollinen kulttuuriperintö jälkiteollisen ajan resurssina : satakuntalaisen kenkä- ja nahkateollisuuden jäljet ja niiden uuskäyttö
  • Jarkko Keskinen: Lankkukauppiaiden kaupunki : puutavaramarkkinoiden muutos Porissa 1800–1837
  • Tiina Rajala: Vaali nöyrästi esi-isiesi muistoa : ahlströmiläinen kulttuuriperintö käytännössä
  • Erik Rosenlew: Teollisen perinnön vaaliminen : esimerkkinä Rosenlew

LähteetMuokkaa

  1. Kytömaa, Ensio: ”J. J. Mikkola Satakuntalaisen Osakunnan inspehtorina”, Satakunta : kotiseutututkimuksia VI, s. 12–13. Helsinki: Satakuntalainen Osakunta, 1926. Teoksen verkkoversio (PDF).
  2. a b Satakunta-sarja Porin kaupunginkirjasto – Satakunnan maakuntakirjasto. Viitattu 22.8.2015.
  3. Julkaisut – Satakunnan historiallinen seura Harjavallan kaupunki. Viitattu 22.8.2015.

Aiheesta muuallaMuokkaa