Anneli Asplund
Anneli Asplund (s. 28. maaliskuuta 1939)[1] on suomalainen kansanmusiikin ja folkloristiikan tutkija, filosofian lisensiaatti ja Sibelius-Akatemian kunniatohtori.[2] Hän on tutkinut muun muassa uudempaa suomalaista kansanlauluperinnettä.[3] Asplundin puoliso on viulisti ja musiikkipedagogi Roy Asplund.[4]
| Anneli Asplund | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. maaliskuuta 1939 |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Koulutus ja ura | |
| Instituutti | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura |
| Tutkimusalue | Folkloristiikka, kansanmusiikki |
Asplund suoritti filosofian lisensiaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1997.[5] Hänet kutsuttiin Sibelius-Akatemian kunniatohtoriksi vuonna 2002.[6]
Asplund työskenteli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistossa ensin kansanlaulujen järjestäjänä[7] ja myöhemmin tutkijana[8]. Arkiston uusimittaisia kansanlauluja sisältävä kansanlaulukortisto on pitkälti Asplundin laatima.[3] Hän on kirjoittanut ja toimittanut lukuisia suomalaista kansanmusiikkia käsitteleviä artikkeleita ja julkaisuja.
Asplundin teos Balladeja ja arkkiveisuja sai Vuoden tiedekirja -palkinnon vuonna 1994.[9] Vuonna 2011 hän sai Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen Vuoden Wäinö -tunnustuksen.[10]
Julkaisuja
muokkaa- Anneli Asplund, Matti Hako (toim.): Kansanmusiikki. Julkaistu sarjassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 366. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1981.
- Anneli Asplund, Vesa Tapio Valo, Juha Kangas (toim.): Kulkurista kuninkaaksi: Matti Haudanmaan musiikki ja elämä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1990.
- Anneli Asplund: Balladeja Ja Arkkiveisuja: Suomalaisia kertomalauluja. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1994.
- Anneli Asplund, Päivi Kerola-Innala, Liisa Aroheimo-Marvia (toim.): Suomen musiikin historia: Kansanmusiikki. Helsinki: WSOY, 2006
Lähteet
muokkaa- ↑ Historiska och litteraturhistoriska studier: 74, s. 251. Svenska litteratursällskapet i Finland, 1999. ISSN 0073-2702.
- ↑ Satasarvi: Kansanmusiikin tutkimuksen aikakauskirja, 2020, nro 1, s. 3. Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmä. Verkkoversio. Viitattu 7.4.2023.
- ↑ a b Hämäläinen, Nina ja Karhu, Hanna: Unohdetut laulut: Elias Lönnrotin ja Herman Niemen käsikirjoitusvihkot ja kynnystekstien merkitys. Teoksessa Sanojen luonto — Kirjoituksia omaehtoisen ilmaisun poetiikasta ja ympäristöistä. Toim. Venla Sykäri, Heidi Henriikka Mäkelä ja Kati Kallio. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2023. ISBN 978-951-858-610-7.
- ↑ Otavan Musiikkitieto A–Ö, toim. Keijo Virtamo, uudistetun laitoksen 1. painos. Helsinki: Otava 1997 ISBN 951-1-14518-5
- ↑ Asplund, Anneli: Murros, muutos ja mitta: Metriikan, rakenteen ja sisällön välisistä suhteista suomalaisissa kansanlauluissa. Lisensiaatintyö. Helsinki: Helsingin yliopisto, folkloristiikan laitos, 1997.
- ↑ Sokolov ja Salonen kunniatohtoreiksi Helsingin Sanomat. 10.12.2002. Viitattu 7.4.2002.
- ↑ Kertomus Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toiminnasta, s. 35. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1963.
- ↑ Kertomus Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toiminnasta, s. 13. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1977.
- ↑ Vuoden tiedekirja 1994 Suomen tiedekustantajien liitto. Viitattu 7.4.2024.
- ↑ Vuoden Wäinö Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus. Viitattu 7.4.2024.