G. A. Heman

suomalainen rovasti, asessori, valtiopäivämies ja kirjailija

Gustaf Adolf (G. A.) Heman (18. elokuuta 1855 Vesilahti2. huhtikuuta 1917 Porvoo) oli suomalainen rovasti, asessori, valtiopäivämies ja kirjailija. Hän käytti myös nimimerkkejä G.A.H., K. A. Heman, Kah ja K.A.H.[1][2]

Henkilötietoja muokkaa

Vesilahden Nälkäniemen Mäkelän torpasta kotoisin olleen Hemanin vanhemmat olivat torppari Adolf Juhonpoika Mäkelä ja Helena Mäkelä ja puoliso Lydia Lovisa Silander[3]. Hän pääsi opiskelemaan Vesilahden kirkkoherran Gustaf Ticklenin avustuksella ja kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan alkeisoppilaitoksesta 1876. Heman suoritti Helsingin yliopistossa teologian erotutkinnon 1879 ja hänet vihittiin papiksi 1880. [1][2]

Heman oli Ylöjärven kappalaisena 1885–1892, Merikarvian kirkkoherrana 1892–1905 ja Jyväskylän maaseurakunnan kirkkoherrana 1905–1917. Heman sai rovastin arvon 1896. Hän toimi Porvoon tuomiokapitulin asessorina 1905–1909 sekä 1915–1917 ja lääninrovastina 1913–1917. Heman oli pappissäädyn edustajana valtiopäivillä 1894, 1897, 1899, 1900, 1904 ja 1905, samoin kuin osallistui kirkolliskokouksiin 1893–1913.[2]

Heman oli naimisissa vuodesta 1880 Lydia Lovisa Silanderin kanssa.[1]

Kirjallinen tuotanto muokkaa

Heman kirjoitti kaunokirjallisen tuotantonsa 1880-luvulla käyttäen nimimerkkiä Kah. Hän myös käänsi muun muassa tanskan kielestä Sören Kierkegaardin teoksia.[2]

Teoksia muokkaa

  • Muistelmia Hämeestä. I Kaksi tolppaa, II Pohjalais-Maija. R. F. Holm, Helsinki 1883 (nimimerkillä Kah)
  • Kysymysmerkkiä: kuinka Muikkulan Matin kirkolla kävi, kirjoittanut Kah., Söderström, Porvoo 1885
  • Kertomuksia, kirjoitti "Kah". Allardt, Porvoo 1888
  • Sotatapaukset Sawossa wuosina 1788–1790, Porrassalmen satawuotisen taistelupäiwän muistoksi kertonut K. A. H. Blofeldt, Mikkeli 1889
  • Olenkohan oikein kastettu? Hagelberg, Tampere 1890
  • Apostoli Paavalin lähetyskirja roomalaisille; toim. G. A. Heman, julk. J. F. Olan, Tampere 1892
  • Uskonkäsite Hebrealaisepistolan 11 luvun 1 värsyn mukaan : synodaalikirjoitus, joka on Turussa v. 1896 pidettävää pappeinkokousta varten valmistettu. Turun tuomiokapituli, Turku 1896
  • Tietoja Merikarvian pitäjän entisyydestä, osa 1 : Kirkonvihkiäisiin v. 1899, myydään seurakunnan sairas- ja köyhäinhoidon hyväksi. Satakunnan kirjapaino, Pori 1899
  • Herran pyhän ehtoollisen tutkistelemuksia kaikille kristiveljille ja sisarille ; painoon toim. K. A. H., julk. W. Toivonen, Tampere 1902
  • Vähäinen rippikirja : johdatukseksi rippi- ja ehtoollisvieraille itsensä koettelemiseen : suurimmaksi osaksi Johannes Bieglerin ”Beicht- und Kommunionbuch” in mukaan. WSOY 1904
  • Kirkkolaki ynnä erinäisiä asetuksia kirkollisten virkailijain tarpeeksi : asiahakemistoilla varustettu ; toim. G. A. Heman. WSOY 1909
  • Miten luet? : viitteitä ja osoituksia Pyhän Raamatun lukemiseen Suomen kansalle, osa 1. WSOY 1910
  • Hengen voimavaikutuksista seurakunnassa. Tekijä, Turku 1915
  • Uuden testamentin selitysteos, 1 nide, toimittajat J. A. Mannermaa, Eero Hyvärinen, G. A. Heman. WSOY 1916–1920
  • Uuden testamentin selitysteos, 2 nide : Apostolien teot ja kirjeitä, toimittajat J. A. Mannermaa, Eero Hyvärinen. WSOY 1916–1920 (G. A. Heman selittänyt Efesolaiskirjeen ja Filippiläiskirjeen)

Suomennoksia muokkaa

  • Carl Ljungman : Rippilapsille : muistoja alttarilta. Hagelberg, Tampere 1889
  • Sören Kierkegaard : Teoksia 1 : Itsensä-koettelemiseksi ; aikalaisillensa suositellut Sören Kierkegaard ; tanskan kielestä suom. G. A. Heman. WSOY 1907
  • Friedrich Naumann : Jumalan apu : kaksiviidettä hartauspuhetta Gotteshilfe kokoelmasta ; asianomaisella luvalla valikoinut ja suomeksi toimittanut G. A. Heman. WSOY 1908
  • Minkätähden minusta jälleen tuli kristitty ; kirj. ”En landsbykjöbenhavner” ; tanskan kielestä suomentanut G. A. Heman. WSOY 1909
  • Olfert Ricard : Kristus ja hänen miehiään : raamatullisten henkilökuvien ja tapausten valossaa uskonnollista sielunelämää käsitteleviä tutkisteluja ; tanskankielestä suomentanut G. A. Heman. WSOY 1910

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b c G. A. Heman. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
  2. a b c d G. A. Heman. Aamulehti, 3.4.1917, nro 76, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.4.2017.
  3. Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: "KAH" (Gustaf Adolf Hedman), s. 162–168. Porvoo: WSOY, 1954.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: