Avaa päävalikko

Ilmar Talve, myös: Ilmar Thalfeldt ja Ilmari Talvela[1] (17. tammikuuta 1919 Namkku21. huhtikuuta 2007 Turku) oli Virossa, Ruotsissa ja Suomessa tieteellisen työnsä tehnyt virolainen kansatieteen professori ja kirjailija. Hänen pääteoksensa on 1979 julkaistu Suomen kansankulttuuri. Teoksesta on tehty useita laitoksia, viimeisin vuonna 2012 (SKS).

Ilmar Talve
Ilmar Talve.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 17. tammikuuta 1919
Namkku
Kuollut 21. huhtikuuta 2007 (88 vuotta)
Turku
Koulutus ja ura
Tutkinnot Tarton yliopisto
Instituutti Turun yliopisto
Tutkimusalue kansatiede
Tunnetut työt Suomen kansankulttuuri

NuoruusMuokkaa

Talven perhe palasi Venäjältä Inkerinmaalta Viroon 1920 ja asettui asumaan Tapaan, missä Talve kävi koulua. Hän aloitti opinnot Tarton yliopistossa 1937 ja suoritti filosofian maisterin tutkinnon 1942.[1]

Vuonna 1943 Talve pakeni Saksan mobilisaatiota Suomeen, liittyi vapaaehtoisena Suomen armeijaan ja osallistui Kannaksen suurhyökkäyksen torjuntataisteluihin 1944. Syksyllä 1944 hän muiden Suomen-poikien tavoin palasi Viroon. Hän yritti paeta meritse Ruotsiin, mutta joutui vierastyöläisten leirille Saksaan. Sieltä hänen sodan päätyttyä onnistui siirtyä 1945 Ruotsiin.

Ruotsissa Talve jatkoi opintojaan ja väitteli tohtoriksi Tukholmassa vuonna 1960. Väitöskirjan aiheena oli sauna. Talve muutti tutkijaksi Turkuun 1959. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1986. Tutkimus- ja kirjoitustyötä hän jatkoi eläkkeelle jäätyään. Ilmar Talve kuoli 88-vuotiaana Turussa. Ilmar Talven poika oli suomenvirolainen nationalisti Juhan Talve.[2][3]

TutkijanuraMuokkaa

Talve perusti sosiologian professori Esko Aaltosen kanssa Turun yliopistoon kansatieteen laitoksen. Vuonna 1959–1960 hän toimi laitoksen assistenttina ja 1960–1962 dosenttina ja samalla määräaikaisena professorina. Vuonna 1962 hänet valittiin laitoksen ensimmäiseksi professoriksi.

Talve käynnisti vuonna 1957 laajan kyselytutkimuksen. Vuosina 1957–1990 lähetettiin kaikkiaan noin 130 erilaista kyselyä eri puolille Suomea. Vastauksista kertyi yli 400 000 vastaussivua käsittävä arkisto. Hän laajensi kansatieteen myös kaupunkien ja työväestön tutkimukseen ja käynnisti opiskelijoiden kenttätutkimukset. Hän julkaisi tutkimuksia muun muassa eri ammateista ja teollisuuspaikkakunnista.

KirjailijanaMuokkaa

Talve julkaisi viroksi novellikokoelman Ainult inimene 1948 sekä romaanit Maja lumes 1952, Juhansoni reisid 1959 (suomennos Juhansonin matkat 1961) ja Maapagu 1988. Vuosina 1997–1999 hän julkaisi kolmiosaisen omaelämäkerran, josta ilmestyi 2004 yksiosainen lyhennetty suomennos. Samana vuonna ilmestyi myös laaja Viron kansankulttuuria käsittelevä yleisteos Eesti kultuurilugu.

PalkintoMuokkaa

Talve sai Suomen Saunaseuran Löylynhenki-palkinnon 1991 väitöskirjastaan Sauna (1960).[4]

TeoksetMuokkaa

  • Juhansoni reisid, 1959, 2. tr. 1994
  • Suomen varpaiset ja sen taustaa, 1959
  • Lemlahden kylä, 1960
  • Virolainen sauna, 1960
  • Bastu och torkhus i Nordeuropa, 1960
  • Huomioita kylien muuttumisesta Paattisten pitäjän pohjoisosassa, 1961
  • Kansanomaisen ruokatalouden alalta, 1961
  • Keinu ja keinuminen Suomessa, 1961
  • Nordost-europeiska rian en etnologisk undersökning, 1961
  • Satakunnan uittotyöläisistä ennen 1920-lukua, 1961
  • Suomen sahatyöläisten työstä, työajasta ja palkkaustavasta, 1962
  • Suomalainen kansatiede, 1963
  • Radoilta ja ratojen varsilta rautatieläisten elämää entisaikaan heidän itsensä kuvaamana, 1963
  • Arbeit und Lebensverhältnisse der finnischen Bahnbauarbeiter und Eisenbahner im Lichte der aufgezeichneten Erinnerungen, 1964
  • Kannakselainen säärikokko, 1964
  • Huset i snön, 1964
  • Lisiä kansanomaiseen tekniikkaan, 1965
  • Gratulationstavlor i Åbo stads historiska museum, 1966
  • Namens- und Geburtstagstraditionen in Finnland, 1966
  • Kansanelämä kaupunkiyhteisössä, 1968
  • Euroopan kansat 1, Turun yliopisto 1971 (moniste)
  • Suomen kansanomaisesta ruokataloudesta, 1973
  • Suomessa käytetyistä veriruoista, 1974
  • Suomen kulttuurirajoista ja -alueista, 1976
  • Folkligt kosthåll i Finland en översikt, 1977
  • Suomen kansankulttuuri historiallisia päälinjoja, 1979, 1989
  • Finnische Volkskunde materielle und gesellschaftliche Kultur, 1980
  • Vatjalaista kansankulttuuria, 1981
  • Pieniä teollisuusyhdyskuntia : 1, 1983
  • Turun yliopiston kansatieteen laitos 1958–1983, 1984
  • Unikeonpäivä, kylpyläjuhlasta kaupunkitapahtumaksi, 1986
  • Morsiamesta nuorikoksi häiden rakenne itämerensuomalaisilla die Struktur des Hochzeitszeremoniells bei den Ostseefinnen, 1987
  • Kalmisto - hautausmaa - kirkkotarha kulttuurihistoriaa Suomen hautausmailla, 1988
  • Maapagu Sebastian Alkmani ülestähendusi aastaist 1906–1917 : Esimene köide, 1988
  • Maapagu Sebastian Alkmani ülestähendusi aastaist 1906–1917 : Teine köide, 1988
  • Suomen kansankulttuuri. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1979. ISBN 951-717-195-1.
    • 3. tarkennettu ja täydennetty painos. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 514 ISBN 951-717-553-1
    • Uusi nid. laitos. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012 ISBN 978-952-222-414-9
    • Finnish folk culture, 1997
    • Finn népkultúra, 2000
  • Raision historia 3, Raision kansankulttuuri 1900-luvun alusta 1970-luvulle, 1990
  • Autobiograafia III, Kolmas kodumaa, 1999
  • Kolme kotimaata: Omaelämäkerta. (Lyhennelmä teoksista Kevad Eestis, 1997; Kutsumata külaline, 1998 ja Kolmas kodumaa, 1999.). Suomentanut Eva Gottberg. Turku: Kirja-Aurora, 2004. ISBN 951-29-2698-9.

LähteetMuokkaa

  1. a b Timo J. Virtanen, Talven kaupungit, Kansainvälinen seminaari 100 vuotta Ilmar Talven syntymästä, Turun yliopisto
  2. Turkulaisella tärkeä rooli virolaisten vapaustaistelussaTurun Sanomat. Mielipiteet 22.11.2008.
  3. Ilmar Talve, Hõimkond.(viroksi)
  4. Seuran historiasta lyhyesti Suomen Saunaseura ry.. Viitattu 22.5.2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa