Ruotsin murteet

Ruotsin murteet ovat ruotsin kielessä esiintyviä murteita. Niitä puhutaan ja on puhuttu Ruotsissa ja sen aikaisemmin hallitsemilla alueilla Itämeren ympärillä, kuten Suomessa ja Virossa.

Ruotsin kielen kuusi murrealuetta.

Murre-erot eri kuntienkin välillä voi olla suuria. Ruotsin murteet jaetaan perinteisesti kuuteen murrealueeseen: itäisiin ruotsin murteisiin (östsvenska mål), norlanninruotsiin (norrländska mål), sveanmaanruotsiin (sveamål), götanmaanruotsiin (götamål), eteläisiin ruotsin murteisiin (sydsvenska mål) ja gutniskaan. Ruotsissa murreryhmien nimissä esiintyy sana mål, joka tarkoittaa puhetyyliä.

Joidenkin murteiden juuret ovat muinaisnorjassa, joidenkin ruotsin kielessä ja joidenkin tanskan tai norjan kielessä. Tanskan ja norjan kielistä pohjautuvia murteita kutsutaan usein ruotsin murteiksi, koska niitä puhutaan Ruotsissa. Gotlannissa puhuttava gutniska on kehittynyt muinaisgutniskasta, mutta sitä pidetään ruotsin murteena siksi, että Gotlanti kuuluu Ruotsiin ja se on saanut vaikutteita ruotsista.

Murteet

Ruotsilla on monia murteita, jotka eroavat toisistaan paljon ääntämisen ja jopa kieliopin suhteen: joissakin murteissa verbeillä näkyy monikkomuotoja tai nomineilla sijamuotoja. Tosin kirja- ja yleiskielessäkin verbien monikkomuotoja käytettiin 1900-luvulle asti, vaikka ne olivat kaupunkipuhekielestä ja useimmista murteista jo silloin lähes kuolleet ja vieläkin niitä esiintyy murteiden lisäksi muun muassa uskonnollisessa kielessä (esimerkiksi vara (suomeksi ”olla”) -verbin preesensmuoto on nykyisin yleensä myös monikossa yksikön muoto är (”on”), mutta poikkeustapauksissa esiintyy myös monikkomuoto äro). Monet murteet ovatkin muunmurteisille ruotsalaisille vaikeita ymmärtää, mutta nykyisin lähes kaikki ruotsalaiset osaavat yleiskieltä.

Murteet on perinteisesti jaettu kuuteen suureen murrealueeseen, joilla on keskenään samanlaisia piirteitä kieliopin, ääntämisen ja sanaston suhteen. Rajat näiden alueiden välillä eivät ole selkeitä. Murteita voi esiintyä niinkin pienillä alueilla, että eri pitäjillä saattaa olla omia murteita.

Suomen ruotsinkielisten puhuma ruotsi eroaa Ruotsissa puhuttavasta varsinkin ääntämykseltään mutta myös sanastossa on eroja. Erot eivät johdu vain suomen kielen vaikutuksesta, vaan myös siitä, että suomenruotsissa on säilynyt sanoja ja ääntämyspiirteitä, jotka ovat Ruotsissa kadonneet tai harvinaistuneet. Pohjois-Ruotsissa puhuttava ruotsi muistuttaa suomalaisvaikutuksen vuoksi jonkin verran suomenruotsia. Samantapaisia ilmiöitä esiintyi myös vironruotsissa, joka luettiin yhdessä suomenruotsin kanssa itäruotsalaisten murteiden ryhmään. Vironruotsi on kuitenkin melkein kadonnut, sillä lähes kaikki vironruotsalaiset siirtyivät Ruotsiin Neuvostoliiton liitettyä Viron itseensä.

Luokittelu

Kuusi eri murrealuetta. Monissa murteissa on vaikutteita toisistaan ja muista skandinaavisista kielistä. Keltaisella värillä on murteita, joissa on piirteitä norjasta.

1. itäiset ruotsin murteet (östsvenska mål)

• suomenruotsi (finlandssvenska)

• ahvenanmaanruotsi (åländska)

• länsiahvenanmaanruotsi
• itäahvenanmaanruotsi

• pohjanmaanruotsi (österbottniska)

• eteläiset Pohjanmaan murteet
• keskiset Pohjanmaan murteet
• pohjoiset Pohjanmaan murteet

• turunmaanruotsi (åboländska)

• Itä-Turunmaan murteet
• Länsi-Turunmaan murteet

• uudenmaanruotsi (nyländska)

• Länsi-Uudenmaan murteet
• Keski-Uudenmaan murteet
• Itä-Uudenmaan murteet

• vironruotsi (estalandssvenska)

• läntinen vironruotsi
• itäinen vironruotsi
• ruhnu-saarenmaanruotsi
• naissaarenruotsi

2. norlanninruotsi (norrländska mål)

• kalixinruotsi (kalixmål)

• alakainuunruotsi
• ylikainuunruotsi

• luulajanruotsi (lulemål)

• alaluulajanruotsi
• yläluulajanruotsi
• råneånruotsi

• piitimenruotsi
• nybyggarinruotsi (nybyggarmål)

• kiirunanruotsi

• pohjoislänsipohjanruotsi (Nordvästerbottniska mål)

• skelleftenruotsi (skelleftemål)

• etelälänsipohjanruotsi (sydvästerbottniska mål)
• länsipohjan ja ångermanlandin välimurteet
• ångermanlandinruotsi (ångermanländska mål)

• vilhelminanruotsi

• medelbadinruotsi (medelpadsmål)
• jämtlandinruotsi (jämtmål, jämtska) (piirteitä norjasta)
• hogdalinruotsi (hogdalsmål)
• hälsinglandinruotsi (hälsingemål)

• hasselinruotsi
• forsanruotsi

3. sveanmaanruotsi (sveamål)

• välisveanmaanruotsi (sellansvenska mål)

• närkenruotsi (närkingska)

• yläsveanmaanruotsi (uppsvenska mål)

• gästriklandinruotsi (gästrikemål)
• tukholmanruotsi (stockholmska)
• upplanninruotsi (uppländska)

• välimurteet

• södermanlandinruotsi (sörmländska)
• västmanlandinruotsi (västmanländska)

• Taalainmaan murteet (dalmål) (Lasketaan usein omaksi kielekseen. Piirteitä norjasta.)

• Ks. Taalainmaan murteet, kuten älvdalska

4. götanmaanruotsi (götamål)

• bohuslandinruotsi (piirteitä norjasta)
• dalslandinruotsi
• göteborginruotsi
• itägötanmaanruotsi

• öckerönruotsi

• smålandinruotsi (piirteitä sveanmaanruotsista)

• kalmarinruotsi

• värmlantinruotsi (piirteitä norjasta)
• länsigötanmaanruotsi
• öölanninruotsi (piirteitä sveanmaanruotsista)

• tjustinruotsi

5. eteläiset ruotsin murteet (sydsvenska mål) (piirteitä tanskasta)

• blekingenruotsi
• hallandinruotsi (piirteitä götanmaanruotsista)
• listerlandetinruotsi
• skånenruotsi (skånska)

6. gutniska (gotländska) (Lasketaan toisinaan omaksi kielekseen. Pohjautuu muinaisgutniskaan.)

• gotlanningutniska (laumål)
• fåröngutniska (fårömål)

Näytteitä

Murrenäytteiden esiintyminen kartalla.

Alla joka ryhmästä on annettu joitakin esimerkkejä:

• Norrländska mål – Norlanti, Ruotsin pohjoisosa

1. Ylikainuu, Norrbotten; nuori nainen (Arkistoitu – Internet Archive)

2. Burträsk, Västerbotten; vanha nainen (Arkistoitu – Internet Archive)

3. Aspås, Jämtland; nuori nainen (Arkistoitu – Internet Archive)

4. Färila, Hälsingland; vanha mies (Arkistoitu – Internet Archive)

• Sveamål – Sveanmaa

5. Älvdalen, Taalainmaa; vanha nainen (Arkistoitu – Internet Archive)

6. Gräsö, Uplanti; vanha mies (Arkistoitu – Internet Archive)

7. Sorunda, Södermanland; nuori mies (Arkistoitu – Internet Archive)

8. Köla, Värmlanti nuori nainen (Arkistoitu – Internet Archive)

9. Viby, Närke; vanha mies (Arkistoitu – Internet Archive)

• Gotländska mål – Gotlanti

10. Sproge, Gotlanti; nuori nainen (Arkistoitu – Internet Archive)

• Östsvenska mål – Ahvenanmaa ja Manner-Suomi

11. Närpiö, Pohjanmaa; nuori nainen (Arkistoitu – Internet Archive)

12. Dragsfjärd, Varsinais-Suomi; vanha mies (Arkistoitu – Internet Archive)

13. Porvoo, Uusimaa; nuori mies (Arkistoitu – Internet Archive)

• Götamål – läntinen ja pohjoinen Götanmaa, perinteisesti keskittyen Länsi-Götanmaalle

14. Orust, Bohuslän; vanha mies (Arkistoitu – Internet Archive)

15. Floby, Länsi-Götanmaa; vanha nainen (Arkistoitu – Internet Archive)

16. Rimforsa, Itä-Götanmaa; vanha nainen (Arkistoitu – Internet Archive)

17. Årstad-Hedberg, Halland; nuori mies (Arkistoitu – Internet Archive)

18. Stenberga, Småland; nuori nainen (Arkistoitu – Internet Archive)

• Sydsvenska mål – Ruotsin eteläkärki, sisältäen Blekingen, eteläisen Hallandin ja eteläisen Smålandin

19. Jämshög, Blekinge; vanha nainen (Arkistoitu – Internet Archive)

20. Bara, Skåne; vanha mies (Arkistoitu – Internet Archive)

Katso myös

• Ruotsin kieli
• Skandinaaviset kielet
• Pohjoismaiset murteet
• Gutniska
• Älvdalska

Aiheesta muualla

• Institutet för språk och folkminnen: Dialekter
• Institutet för språk och folkminnen: Lyssna på dialekter

Lähteet

1. Institutet för språk och folkminnen: Dialekter. (viitattu 3.6.2020) (ruotsiksi)
2. Institutet för språk och folkminnen: Dialekter i skolan (Arkistoitu – Internet Archive). (viitattu 3.6.2020) (ruotsiksi)
3. Institutet för språk och folkminnen: Fakta om dialekter (Arkistoitu – Internet Archive). (viitattu 3.6.2020) (ruotsiksi)
4. Yle.fi: Luulitko, että on vain yhtä suomenruotsia? Porvoolainen ei välttämättä ymmärrä pohjalaista eikä kokkolalaisen revyyn nimi avaudu naapurille. (viitattu 3.6.2020)