Taalainmaa
Taalainmaa[3] (ruots. Dalarna) on yksi Ruotsin maakunnista. Se sijaitsee Keski-Ruotsissa Sveanmaan pääalueella. Taalainmaan pinta-ala on 29 236,7 km².[2] Vuoden 2011 lopussa maakunnassa oli 276 605 asukasta,[1] joten väestötiheys oli 9,5 asukasta neliökilometriä kohti.
| Taalainmaan maakunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Pääalue | Sveanmaa |
| Lääni | Taalainmaan lääni, Gävleborgin lääni, Jämtlandin lääni ja Värmlannin lääni |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 29 236,7 km² |
| Väkiluku | 276 605 |
| – Väestötiheys | 9,5 as./km² |
| Symbolit | |
| – Maakuntakukka | Kissankello |
| – Maakuntaeläin | Sarvipöllö |
Taalainmaa kuuluu pääosin Taalainmaan lääniin ja pieniltä osin Gävleborgin lääniin.
Taalainmaan suurimmat kaupungit ovat Borlänge ja Falun. Alueella on vahvat kansanperinteet mm. murteissa, taiteessa, kansanpuvuissa ja kirkkojen rakentamisessa. Maakunnassa on aikaisemmin ollut myös laajaa kaivostoimintaa sekä rauta- ja terästeollisuutta, mutta nykyisin maa- ja metsätalous sekä puunjalostusteollisuus työllistävät eniten.
Kansallisromantiikan kaudella ruotsalaiset taiteilijat hakivat Taalainmaalta "alkuperäistä" ruotsalaisuutta hieman samaan tapaan kuin suomalaiset etsivät suomalaisuuden juuria Karjalasta.
Kunnat
muokkaaVäestönkehitys
muokkaaVäestö lääneittäin
muokkaaTaalainmaalla oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 276 605 asukasta,[1] jotka jakaantuivat eri lääneihin seuraavasti:
| Lääni | Väkiluku (31.12.2011)[1] |
% |
|---|---|---|
| Taalainmaan lääni | 276 250 | 99,9 |
| Gävleborgin lääni | 288 | 0,1 |
| Västmanlandin lääni | 67 | 0,0 |
Kaikki läänit kuuluvat maakuntaan vain osittain.
Kuvia
muokkaa-
Rättvikin kirkko. -
Maisema karhupuistosta. -
Malungin keskustaa. -
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Statistisk årsbok för Sverige 1984 (PDF) 1982. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Suviranta, Sami: Ruotsin maakuntien ja läänien nimet. Kielikello, 1998, nro 2. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675 Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
- ↑ I. Areal och folkmängd för särskilda förvaltningsområden (PDF) Folkräkningen den 31 december 1910. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1921 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1930 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1940 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1950 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1960 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1970 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1981 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1992 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Statistisk årsbok för Sverige 2002 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd i landskapen den 31 december 2010 9.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
