Avaa päävalikko

Riitta Hari

suomalainen lääkäri, professori ja Aalto-yliopiston Kylmälaboratorion aivotutkimusyksikön johtaja, tieteen akateemikko (Suomen Akatemia)

Riitta Kyllikki Hari (o.s. Karkiainen, s. 16. tammikuuta 1948 Mikkeli)[1] on suomalainen aivotutkija, lääkäri ja Aalto-yliopiston professori. Hän on johtanut Teknillisen korkeakoulun kylmälaboratorion aivotutkimusyksikköä vuodesta 1982 lähtien.[2] Hari nimitettiin akateemikoksi 26. marraskuuta 2010.[3]

Riitta Hari
Riitta Hari tammikuussa 2011.
Riitta Hari tammikuussa 2011.
Henkilötiedot
Syntynyt 16. tammikuuta 1948 (ikä 71)
Mikkeli
Kansalaisuus Suomen lippu suomalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto
LL 1974, LKT 1980
Instituutti Aalto-yliopisto
Teknillinen korkeakoulu
Suomen Akatemia
Tutkimusalue neurofysiologia
Tunnetut työt magnetoenkefalografia (MEG), peilisolututkimus
Palkinnot Matti Äyräpään palkinto
Suomen tiedepalkinto
Louis-Jeantet-palkinto
Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian jäsen

Harin merkittävimmät saavutukset liittyvät magnetoenkefalografian kehittämiseen ja soveltamiseen terveiden ja sairaiden ihmisten aivokuoritoimintojen tutkimuksessa sekä havaintoihin ihmisten peilisolujärjestelmästä.[4][5] Vuonna 2008 johtava Nobel-veikkaaja, Dagens Nyheterin tiedetoimittaja Karin Bojs, veikkasi Haria ja italialaista, apinoilta peilisolut löytänyttä Giacomo Rizzolattia Nobelin lääketieteen palkinnon saajiksi.[6][7]

Sisällysluettelo

KoulutusMuokkaa

Hari valmistui Helsingin yliopistosta lääkäriksi 1974 ja lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1980 (kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri vuodesta 1981). Helsingin yliopiston neurofysiologian dosentiksi hänet nimettiin 1983.[8]

Tutkija-kouluttajaMuokkaa

Hari toimi Suomen Akatemian nuorempana ja vanhempana tutkijana 1982–1991. Hän oli akatemiaprofessorina 1991–1996, 1999–2004 ja 2010–2014 ja toimi professorina Teknillisessä korkeakoulussa 1996–2011.[9] Hän on ollut myös vierailevana tutkijana Japanissa ja Ranskassa. Hari on aktiivinen tutkijakouluttaja ja on ohjannut 29 tohtoriopiskelijan opinnot. Hän kuuluu Finnish Graduate School of Neurosciencen johtokuntaan ja oli myös perustamassa sitä.[10]

TutkimustyöMuokkaa

Hari on tutkimusryhmineen kehittänyt magnetoenkefalografia (MEG) -menetelmää, jonka avulla voidaan seurata millisekuntien aikaresoluutiolla aivoissa tapahtuvia muutoksia esimerkiksi liikkeiden, sosiaalisen kanssakäymisen tai puheen aikana. MEG-laitteisto perustuu herkkien suprajohtavien anturien käyttöön. Aivojen hermosolujen toimiessa syntyy pieniä sähkövirtoja. Kun tuhannet solut toimivat synkronisesti, syntyy sähkövirta ja edelleen magneettikenttä, joka on riittävän vahva antureilla havaittavaksi.[11]

JulkaisutMuokkaa

Hari on julkaissut lähes 300 vertaisarvioitua lehtiartikkelia ja lukuisia muita julkaisuja.[12] Julkaisuihin oli viitattu kevääseen 2009 mennessä yli 12 000 kertaa. Hirsch-indeksi oli tuolloin 62.[10]

TunnustuksetMuokkaa

PalkinnotMuokkaa

Jäsenyydet tieteellisissä yhteisöissäMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 156. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  2. a b Ojanen, Juha: Suomen tiedepalkinto aivotutkija Riitta Harille Etusivu. 28.5.2009. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 2.11.2016.
  3. Akatemiaprofessori Riitta Harista tieteen akateemikko 26.11.2010. Aalto-yliopisto. Viitattu 2.11.2016.
  4. Riikonen, Petri: Peilisolut auttavat matkimaan Tiede. 30.11.2000. Viitattu 16.5.2009. [vanhentunut linkki]
  5. What We Know Currently about Mirror Neurons: J.M. Kilner and R.N. Lemon, Current Biology Volume 23, Issue 23, 2 December 2013, Pages R1057–R1062
  6. Ritter, Karl: Medicine award kicks off Nobel Prize announcements USA Today. 5.10.2008. Viitattu 2.11.2016. (englanniksi)
  7. Heikkilä, Mari: Lääketieteen Nobelia veikataan Suomeen Mediuutiset. 6.10.2008. Viitattu 2.11.2016.
  8. Aivojen vuosikymmeneltä mielen vuosituhannelle (puhujaesittely) Lääkäripäivät 2009. 2.1.2009. Viitattu 16.5.2009. [vanhentunut linkki]
  9. Riitta Hari Aalto People. Aalto-yliopisto. Viitattu 2.11.2016.
  10. a b Suomen tiedepalkinto aivotutkija Riitta Harille (STT:n tiedote) 12.5.2009. Kauppalehti.fi. Viitattu 13.5.2009. [vanhentunut linkki]
  11. Hari, Riitta: Ihmisen aivokuoritoiminnot: neuromagneettisia tutkimustuloksia Tieteessä tapahtuu. 13.5.1996. Viitattu 15.5.2009.
  12. Riitta Hari's list of publications TKK Kylmälaboratorio. Viitattu 26.11.2010. (englanniksi)
  13. a b c d e Suomen tiedepalkinto aivotutkija Riitta Harille 12.5.2009. Suomen Akatemia. Viitattu 15.5.2009. [vanhentunut linkki]
  14. Haltia, Matti & Mäkelä, Jyrki: Matti Äyräpään palkinto v. 2001 Riitta Harille. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2011, 117. vsk, nro 7, s. 677–679. Artikkelin verkkoversio Viitattu 2.11.2016.
  15. MEG-tutkija Riitta Hari sai lääketieteen huippupalkinnon Tekniikka & Talous. 16.1.2003. Viitattu 2.11.2016.
  16. Tekniikan kunniatohtorit 2016 Aalto-yliopisto. Viitattu 2.11.2016.
  17. List all members by country (Riitta Hari) Academia Europaea – the Academy of Europe, ae-info.org. Viitattu 21.5.2017. (englanniksi)
  18. Suomalaisen Tiedeakatemian kotimaiset jäsenet 2.9.2014. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 29.6.2015 (päivitetty 21.5.2017).
  19. Riitta Hari Yhdysvaltain tiedeakatemiaan Tekniikka & Talous. 29.4.2009. Viitattu 15.5.2009.
  20. Member directory: Riitta Hari, Aalto University. Election Year: 2004 National Academy of Sciences, nasonline.org. Viitattu 23.5.2017. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa