Avaa päävalikko
Rautasirut ovat kääntyneenä magneettikenttäviivojen mukaisesti.

Magneettikenttä on voimaan liittyvä ilmiö, joka aiheutuu sähkövarausten liikkeen synnyttämästä sähkövirrasta tai sähkökentän muutoksista[1]. Magneettisten metallinkappaleiden, maan ja useimpien muiden taivaankappaleiden ympärillä on heikko luontainen magneettikenttä, ja sähköverkko sekä siihen yhdistetyt sähkölaitteet tuottavat ympärilleen keskivahvan tai voimakkaan magneettikentän.

Magneettikenttä aiheuttaa liikkuviin varauksiin voiman, joka on kohtisuorassa sekä varauksen liikesuuntaa että magneettikenttää vastaan. Kenttä pyrkii myös kääntämään kompassinneulan ja elimistön magnetiittihiukkasten kaltaiset magneetit kentän suuntaisiksilähde?.

Linnut, mehiläiset, lohet, lepakot, valaat ja kilpikonnat kykenevät suunnistamaan maan magneettikentän avulla. Lisäksi vuosina 2017 ja 2019 julkaistuissa tutkimuksissa on havaittu, että joidenkin ihmisten aivosähkökäyrä reagoi maan magneettikenttään samalla tavoin kuin ympäristön tietoisesti aistittavissa oleviin ärsykkeisiin.[2][3] Koirat aistivat niin hyvin magneettikenttiä, että ne voidaan jopa kouluttaa etsimään magneetteja[4].

Magneettikentän suuntaa ja suuruutta kuvataan joko magneettivuon tiheydellä B tai magneettikentän voimakkuudella H. Magneettivuon tiheyden yksikkö SI-järjestelmässä on tesla. [5] Vanhempi CGS-järjestelmän mukainen yksikkö oli gauss.


Magneettikenttien terveysvaikutuksetMuokkaa

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että sähköasentajilla on muuta väestöä suurempi riski sairastua ALS-tautiin. Vuonna 2017 julkaistussa poikkeuksellisen laajassa tutkimuksessa havaittiin, että työssään tavallista voimakkaammille sähkömagneettisille kentille altistuneilla ammattiryhmillä kuten hitsaajilla, sähkölinjojen rakentajilla, ompelijoilla ja lentäjillä on kaksinkertainen riski sairastua ALS-tautiin[6]. Nature julkaisi samana vuonna tutkimuksen, jonka mukaan vahvimmille magneettikentille altistuvat naiset saavat lähes kolme kertaa enemmän keskenmenoja kuin heikoimmille magneettikentille altistuvat. Tutkimuksessa varustettiin yli 900 raskaana olevaa naista mittarilla, joka mittasi vuorokauden ajan ympäristön magneettikenttien voimakkuuksia.[7]

Tavanomaista suurempi altistuminen matalataajuisille magneettikentille lisää myös Alzheimerin taudin esiintyvyyttä, sillä esimerkiksi viidentoista vuoden asuminen 50 metrin päässä 220-380 kilovoltin voimalinjasta kaksinkertaistaa riskin sairastua Alzheimerin tautiin. Espanjalaisen metatutkimuksen mukaan Alzheimerin taudin riski kaksinkertaistuu jo yli puolen mikroteslan pitkäaikaisaltistuksesta, mikä on vain yksi kahdessadasosa EU:n säädökseen pohjautuvan asetuksen sadan mikroteslan raja-arvosta.[8]

Voimalinjojen pystyttäminen asutuksen lähelle lisää myös lasten leukemiatapauksia, sillä alle 200 metrin päässä voimalinjasta asuvalla lapsella on noin 70 prosenttia suurempi riski sairastua leukemiaan verrattuna lapseen, joka asuu yli 600 metrin päässä voimalinjasta.[8]

Magneettikentän merkitys maan eliöilleMuokkaa

Monet eliöt kykenevät suunnistamaan maan magneettikentän avulla[9]. Esimerkiksi linnut suunnistavat magneettiaistiksi kutsutun kemiallisen kompassinsa avulla, joka perustuu niin sanotulle radikaaliparien mekanismille. Valonsäteiden tuottamat fotonit irroittavat siinä elektroneja linnun silmän verkkokalvon kryptokromiproteiini-nimisestä reseptorimolekyylistä. Tällöin syntyy Maan magneettikentän suunnalle herkkiä vapaaradikaalipareja eli yhdisteitä, jossa on pariton elektroni tai vapaa valenssi. Verkkokalvon kryptokromiproteiinin absorboidessa valoa sen flaviiniadeniinidinukleotidissa syntyy vapaa radikaalipari, jonka toinen elektroni siirtyy 1,5 nanometrin päässä sijaitsevaan aminohappoon. Radikaalin parin elektronit muodostavat lomittuneine elektroneineen koherentin kvanttitilan, jonka aikana linnun aivot vertaavat vapaan radikaaliparin elektronien välistä suuntaa Maan magneettikentän kenttäviivojen suunnan kanssa. Kyseinen suuntakulma vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti vapaa radikaalipari palaa neutraaliksi kryptokromiproteiiniksi lähettäen signaalin linnun hermojärjestelmään. Linnut kykenevät määrittämään myös magneettikentän voimakkuuden hyödyntämällä nokassaan ja korvissaan sijaitsevia nanokokoisia magnetiittipalloja ja -kiteitä.[10]

KenttävoimakkuuksiaMuokkaa

Magneettikuvauslaitteissa käytetään noin 100 000 kertaa maapallon magneettikenttää voimakkaampia magneetteja[11].


Esimerkkejä magneettivuon tiheydestä erilaisissa magneettikentissä:

YhtälöitäMuokkaa

Magneettikentän (vuontiheys B) kohdistama voima hiukkaseen, joka liikkuu nopeudella v ja jonka varaus on q:

 

Nopeudella v liikkuva hiukkanen, jolla on sähkövaraus q, aiheuttaa ympärilleen magneettikentän, jonka magneettivuon tiheys etäisyydellä r on

 

Magneettikentän kohdistama voima johtimeen, jossa kulkee virta I on

 

Biot-Savartin laki eli virtajohtimen, jossa kulkee virta I, aiheuttama magneettivuon tiheys etäisyydellä r:

 

missä   on magneettivakio eli tyhjiön permeabiliteetti.


Ampèren laki:

 

Ampere-Maxwellin laki:

 

Gaussin laki magneettikentille:

 

Faradayn induktiolaki, joka osoittaa, miten muuttuva magneettikenttä B saa aikaan pyörteisen sähkökentän E:

 

EsimerkkejäMuokkaa

Suoran virtajohtimen synnyttämä magneettikenttä.

Amperen lain mukaan minkä tahansa suljetun polun C läpi kulkeva virta I aiheuttaa magneettikentän, jonka suuruus on

 

Kun tarkastellaan (kuvitteellista) ympyrän muotoista polkua, joka on johtimesta etäisyyden R päässä saadaan polkuintegraalista

 

Magneettikenttä etäisyydellä R on siis

 

Magneettikentän suunta saadaan oikean käden säännöllä: kun oikea käsi asetetaan johtimen ympärille siten, että peukalo osoittaa virran kulkusuuntaan, magneettikentän kenttäviivat kiertävät johdinta sen ympärillä olevien sormien suuntaisesti.

Koska magneettikentään asetettuun johtimeen kohdistuu voima, joka riippuu magneettikentän voimakkuudesta ja johtimessa kulkevasta virrasta, kahden virtajohtimen asettaminen vierekkäin aiheuttaa kumpaankin joko niitä erilleen työntävän tai yhteen vetävän voiman riippuen siitä ovatko johtimien virran samansuuntaiset vai erisuuntaiset. Tämä voima riippuu vain johtimissa kulkevasta virrasta, johdinten etäisyydestä ja väliaineen permeabiliteetistä. Siksi ampeeri, sähkövirran yksikkö SI-järjestelmässä, on määritelty tämän ilmiön avulla.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Young & Freedman: ”27.2”, University Physics with Modern Physics, 11. painos, s. 1022. Pearson, 2004. ISBN 0-321-20469-7. (englanniksi)
  2. Evidence for a Human Geomagnetic Sense. Caltech University 18.3.2019. https://www.caltech.edu/about/news/evidence-human-geomagnetic-sense
  3. Ihmisestä löytyi uusi piiloaisti. Tieteen kuvalehti 3.8.2017. https://tieku.fi/ihminen/ihmisesta-loytyi-uusi-piiloaisti
  4. Tutkijat löysivät ihmiseltä uuden aistin – voimme ehkä havaita maapallon magneettikentän lintujen lailla. Suomen Kuvalehti 21.3.2019. https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/tutkijat-loysivat-ihmiselta-uuden-aistin-voimme-ehka-havaita-maapallon-magneettikentan-lintujen-lailla/
  5. Suomen Standardoimisliitto: SI-opas (myös painettuna, ISBN 952-5420-93-0) (PDF) (Sivu 4.) SFS-oppaat. 04.11.2002. Suomen Standardoimisliitto. Viitattu 22.12.2011.
  6. ALS linked to occupational exposure to electromagnetic fields. https://www.newscientist.com/article/2126263-als-linked-to-occupational-exposure-to-electromagnetic-fields
  7. Exposure to Magnetic Field Non-Ionizing Radiation and the Risk of Miscarriage: A Prospective Cohort Study. De-Kun Li, Hong Chen, Jeannette R. Ferber, Roxana Odouli & Charles Quesenberry. Nature Scientific Reportsvolume 7, Article number: 17541 (2017). https://www.nature.com/articles/s41598-017-16623-8
  8. a b Toni Lehtinen: Voimalinjan lähellä asuminen kaksinkertaistaa Alzheimer-riskin Turun Sanomat 6.2.2009.
  9. Juha Matias Lehtonen: Magneettiaisti on yhä eläinkunnan suuri mysteeri Helsingin Sanomat. 10.12.2014. Viitattu 10.12.2014.
  10. Kemiallinen kompassi tuo muuttolinnut Suomeen. Kemia-lehti 3/2015. https://www.kemia-lehti.fi/wp-content/uploads/2015/05/Kemiallinen_kompassi_tuo_muuttolinnut_Suomeen_Kemialehti_05_05_2015.pdf
  11. Kemiallinen kompassi tuo muuttolinnut Suomeen. Kemia-lehti 3/2015. https://www.kemia-lehti.fi/wp-content/uploads/2015/05/Kemiallinen_kompassi_tuo_muuttolinnut_Suomeen_Kemialehti_05_05_2015.pdf

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Lindell, Ismo; Sihvola, Ari: Sähkömagneettinen kenttäteoria 1. Staattiset kentät. Helsinki: Otatieto, 2013. ISBN 978-951-672-354-2.
  • Voipio, Erkki: Sähkö- ja magneettikentät. Moniste 381. Espoo: Otakustantamo, 1987. ISBN 951-672-038-2.

Aiheesta muuallaMuokkaa