Avaa päävalikko

Puudosin piiri tai Puutoisten piiri (myös Puudožin piiri; ven. Пу́дожский райо́н, Pudožski raion)[2] on kuntapiiri Äänisen itäpuolella Venäjällä, Karjalan tasavallan kaakkoisosassa. Alue rajoittuu luoteessa Aunuksen Karjalaan (Karhumäen piiriin), koillisessa ja idässä Arkangelin sekä etelässä Vologdan alueeseen. Vuonna 1927 perustetun piirin pinta-ala on 12 745 neliökilometriä ja asukkaita on 25 200 henkeä (vuonna 2008).[1]

Puudosin piiri
Puutoisten piiri

Пу́дожский райо́н
Rural-area-Pudozhsky District-karelia-republic-june-2005.jpg
Piirin sijainti Karjalan tasavallassa
Piirin sijainti Karjalan tasavallassa
Valtio  Venäjä
Federaatiosubjekti Karjalan tasavalta
Hallintokeskus Puudosi
Pinta-ala 12 745 km²
Väkiluku (2008)  ([1]) 25 200 henkeä
 – väestötiheys 2,0 as./km²

Noin 70 % pinta-alasta on metsää. Yleisimmät puulajit ovat mänty ja kuusi. Suurin järvi on Vodlajärvi ja suurin joki Vodlajoki. Piirin alueella sijaitsee Aganozeron kromiittiesiintymä ja useita graniittilouhoksia. Vuonna 1991 perustettiin Vodlajärven kansallispuisto.[3]

Hallinnollinen keskus on Puudosin kaupunki. Sen lisäksi piiriin kuuluu 7 maalaiskuntaa: Avdejevo, Krasnoborski, Krivtsy, Kubovo, Kuganavolok, Pälmä ja Šalla.[4] Kaikkiaan alueella on 68 asutuskeskusta. Kaupunkiväestön osuus on 39,4 %.[1]

Varhaisimpia tunnettuja asukkaita ovat saamelaiset ja vepsäläiset, jotka sulautuivat keskiajalla seudulle saapuneisiin venäläisiin. 1000–1300-luvuilla alueen kautta kulki Vienanmerelle johtanut vesi- ja maareitti. Pudogan kylä eli nykyinen Puutoinen mainitaan ensimmäisen kerran 1300-luvun novgorodilaisessa tuohikirjeessä. 1600-luvun lopulla vanhauskoiset perustivat seudulle Uikujoen yhteisön. Vuonna 1702 pohjoisosan kautta vedettiin ns. Keisarin tie. 1700-luvun lopulla rakennettiin rauta- ja lasitehtaita. Puudosin kaupunki ja kihlakunta perustettiin vuonna 1785.[3]

Tärkein liikenneväylä on Karhumäen ja Puudosin välinen maantie, joka kuuluu Suomesta Arkangeliin johtavaan Siniseen tiehen. Kaksi maantietä yhdistää Puudosin Arkangelin ja Vologdan alueisiin. Äänisellä on laivaliikennettä. Puudosissa ja Pälmässä on lentokentät.[1]

Talous perustuu metsä- ja kaivosteollisuuteen. Metsäalan yritykset tuottavat yli 90 % piirin teollisuustuotannosta.[3] Tärkeimmät yritykset ovat metsänhankintaa harjoittavat Pudožpromles ja Terminal INK, kivenlouhintaa ja sorantuotantoa harjoittavat Granit, Kašina Gora, Voshod ja Karelnerud, Puudosin leipätehdas, kuljetusalan yritys Pudožskoje ATP, tielaitos Avtodor, rakennusyritys Pudožstroi, kaupan alan yritykset Real, Puudosin piirin kulutusosuuskunta, Meridian ja Assorti.[5]

Nähtävyyksiä ovat Besov Nosin ja Kogkov-Navolokin kalliopiirrokset, toimiva Muromin Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen luostari, Pyhän Eliaan pogosta Vodlajärven rannalla sekä lukuisat puuarkkitehtuurin muistomerkit.[6] Puudosissa on kotiseutumuseo.

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Karelija: entsiklopedija. Tom 2, s. 449. Petrozavodsk: Petropress, 2009. ISBN 978-5-8430-0125-4.
  2. Venäjän federaation paikannimiä. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2.
  3. a b c Karelija: entsiklopedija. Tom 2, s. 450. Petrozavodsk: Petropress, 2009. ISBN 978-5-8430-0125-4.
  4. Pudožski raion gov.karelia.ru. Viitattu 1.4.2009. (venäjäksi)
  5. Pudožski raion. Obštšije svedenija o mestnoi administratsii gov.karelia.ru. Viitattu 1.4.2009. (venäjäksi)
  6. Pudožski raion. Pamjatnyje mesta i dostoprimetšatelnosti gov.karelia.ru. Viitattu 1.4.2009. (venäjäksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa