Avdejevo (ven. Авде́ево) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Puudožin piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Kupetskojejärven lounaisrannalla 38 kilometriä Puudožista luoteeseen.[1] Kylässä on 466 ja kunnassa 1 500 asukasta (vuonna 2011)[2].

Avdejevo
Авдеево

Avdejevo

Koordinaatit: 62°0′45″N, 36°3′22″E

Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Puudožin piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 1 708,33 km²
Väkiluku (2011) 1 500
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)











Avdejevon kunta Puudožin piirin kartalla.

Maantiede ja asutus muokkaa

Avdejevon kunnan pinta-ala on 1 708,33 neliökilometriä[2]. Se rajoittuu pohjoisessa Puudožin piirin Pälmän, idässä Kuganavolokin ja Kubovon sekä etelässä Puudožin ja Šallan kuntiin sekä lännessä Äänisen kautta Karhumäen piiriin[3]. Pinta-alasta valtaosa on metsää ja vesistöjä.

Seudun jokia ovat Jalganda, Pudra, Ragnuksa, Šalitsa, Suma ja Velmuksa. Suurimmat järvet ovat Koppolozero, Kupetskoje, Ragnozero, Šalozero, Sumozero, Tjagozero ja Tubozero.[4] Hyötykaivannaisiin kuuluvat kulta, kupari, kromi, graniitti, gabronoriitti ja turve[5].

Keskuskylän lisäksi kuntaan kuuluvat Onežskin ja Ragnuksan taajamat sekä Aleksejevon, Burakovon, Oktjabrskajan ja Pestšanojen kylät[3]. Asutuskeskuksista suurin on vajaan 600 asukkaan Onežski. Aleksejevossa ja Burakovossa ei ole lainkaan vakituista asutusta[2].

Historia muokkaa

Novgorodin Jurjevin luostarille kuulunut Kupetskojejärven asutus esiintyy vuoden 1391 asiakirjassa. Avdejevon kyläryhmän keskuksena toimivan pogostan kirkko mainitaan vuonna 1628.[6] Seudun kylät muodostivat Puudožin kihlakuntaan kuuluneen Avdejevon volostin, jossa vuonna 1905 oli 4 300 asukasta.[7] 1920-luvulla perustettiin aluksi Šallan ja myöhemmin Puudožin piiriin kuulunut Avdejevon kyläneuvosto. Vuonna 1933 sen kahdessakymmenessä kylässä oli 1 800 asukasta, jotka kaikki olivat venäläisiä.[8][9] Avdejevskaja, Vorobjovskaja ja Zagubje yhdistettiin virallisesti Avdejevon kyläksi vuonna 1957[10].

Liikenne, talous ja palvelut muokkaa

Avdejevon kautta kulkee Vologdan, Puudožin ja Karhumäen välinen maantie[1].

Kunnassa toimii kivilouhimo, maatalousyritys Niva, yksi yksityisviljelmä sekä joukko asukkaiden palstaviljelmiä. Neljäsosa työikäisistä ei käy ansiotöissä ja kolme neljäsosaa työssäkäyvistä työskentelee kunnan ulkopuolella.[11]

Keskuskylän palveluihin kuuluvat lastentarha, keskikoulu, kulttuuritalo, kirjasto, lääkintäasema, lastenkoti, posti ja kaksi kauppaa. Eräitä palveluja on myös muissa asutuksissa.[11]

Nähtävyydet muokkaa

Pestšanojen yhteyteen kuuluvalla Kostinskajan kylällä on historiallisen asutuksen status. Rakennusmuistomerkkejä ovat Äänisen Lukostrovin ja Burakovon pogostan kirkot, Gabnevon, Kostinskajan, Jalgandselgan ja Oktjabrskaja-Rutšein tsasounat sekä kylien vanhat asuintalot. Kunnassa on kaksi toisen maailmansodan aikana kaatuneiden neuvostosotilaiden hautapaikkaa.[12]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b Karelija: entsiklopedija. Tom 1, s. 113. Petrozavodsk: PetroPress, 2007. ISBN 978-58430-0123-0.
  2. a b c Generalnyi plan, s. 4.
  3. a b Zakon Respubliki Karelija ”O gorodskih, selskih poselenijah v Respublike Karelija” gov.karelia.ru. Arkistoitu 23.2.2009. Viitattu 1.4.2009. (venäjäksi)
  4. Generalnyi plan, s. 13.
  5. Generalnyi plan, s. 17–18.
  6. Otdyh v Karelii ticrk.ru. Arkistoitu 5.6.2012. Viitattu 3.11.2013. (venäjäksi)
  7. Spisok naseljonnyh mest Olonetskoi gubernii po svedenijam za 1905 god, s. 240–243. Petrozavodsk: Olonetski gubernski statistitšeski komitet, 1907.
  8. Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 99. Petroskoi: KASNT:n tilastohallinto, 1928.
  9. Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 73. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
  10. Karelskaja ASSR: administrativnoje delenije, s. 86. Petrozavodsk: Gosudarstvennoje izdatelstvo Karelskoi ASSR, 1960.
  11. a b Ottšot glavy Avdejevskogo selskogo poselenija za 2012 god pudogadm.ru. Viitattu 3.11.2013. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
  12. Objekty istoriko-kulturnogo nasledija Karelii monuments.karelia.ru. Viitattu 3.11.2013. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla muokkaa