Pirkkalan moniste

historian oppiaineen kokeellinen opetusaineisto Pirkkalan peruskouluissa 1974–1975

Pirkkalan moniste oli opetusministeriön, kouluhallituksen ja Tampereen yliopiston psykologian laitoksen opetusmenetelmäkokeilussa tuotettu historian opetusmoniste, jota käytettiin lukuvuonna 1974–1975 Pirkkalan kunnan peruskouluissa viidennen luokan opetuksessa. Julkaisun nimeke on Historia : 5. luokka : ihmiskunnan kehityksen yleispiirteet vanhimmista ajoista nykypäiviin saakka. Muodoltaan se on kuvitettu 95-sivuinen moniste.[1] Tapauksen nousu julkisuuteen aiheutti Suomessa suuren kohun vuonna 1975. Monisteen laati opettaja, maisteri Antti Penttilä.[2][3] Kouluhallituksen puolesta kokeilua valvoi ja ohjasi ylitarkastaja Kari Koukkunen ja Tampereen yliopiston psykologian laitoksen puolesta professori Tapio Nummenmaan johtama PETO (peruskoulun toimivan opetussuunnitelman projekti) -tutkimusryhmä.[1]

Monisteen sisältöMuokkaa

Monisteen näkökulma noudatti marxilaista historiankäsitystä ja siinä korostettiin yhteiskuntaluokkia sekä yhteiskuntajärjestelmän riippuvuutta tuotannon rakenteesta. Moniste oli luonteeltaan neuvostomyönteinen, ja sen käyttämisestä oppimateriaalina nousi kohu. Monisteen aineisto oli peräisin Neuvostoliitosta, suurimmaksi osaksi kopiota Petroskoissa 1950-luvulla painetusta suomenkielisestä historian oppikirjasta. Monisteessa muun muassa syytettiin Suomen 1930-luvun poliittisia johtajia siitä, että nämä olivat solmineet läheisiä suhteita natsi-Saksaan, mutta toisaalta siinä ei lainkaan mainittu Molotov–Ribbentrop-sopimusta. Toinen maailmansota esitettiin monisteessa vain fasismin ja sosialismin välisenä sotana eikä monisteesta käynyt ilmi, millä puolella Yhdysvallat osallistui sotaan.[4] Kouluhallituksen pyytämissä asiantuntijalausunnoissa monistetta pidettiin erittäin virheellisenä, aukollisena, harhaanjohtavana ja täysin yksipuolisena. Monisteen sanottiin antavan ”harhauttavan mustavalkoisen kuvan ihmiskunnan historiasta”.[1]

Reaktiot ja jälkiarviointiMuokkaa

Tapaus johti toukokuussa 1975 eduskuntakyselyyn peruskoulun oppimateriaaleista. Silloinen opetusministeri Ulf Sundqvist totesi vastauksessaan, ettei moniste täyttänyt peruskoulun oppimateriaaleille asetettuja vaatimuksia. Toinen opetusministeri Marjatta Väänänen piti kokeilua skandaalina. Opettajien Ammattijärjestö (OAJ) esitti kevätkokouksessaan antamassaan julkilausumassa jyrkän vastalauseensa siitä, että koululaitosta oli Pirkkalassa yritetty käyttää yksipuoliseen poliittiseen kasvatukseen. Kaikki porvaripuolueet, SDP sekä SKDL:n enemmistö tuomitsivat opetuskokeilun. Vain SKP:n taistolainen vähemmistö paheksui ”taantumuksellista hyökkäystä opetuksen vapautta vastaan”, kun Kouluhallitus päätti keväällä 1975, ettei Pirkkalan opetuskokeilua jatketa.[4]

Tampereen yliopiston hallitus päätti kesäkuussa 1975 luopua opetuskokeilun jatkamisesta. Myös kouluhallituksessa päätettiin kohun siivittelemänä haudata moniste, sillä pääjohtaja Erkki Ahon mukaan se antoi yksipuolisen kuvan historiasta.[3]

Myöhemmässä keskustelussa Pirkkalan monistetta on pidetty yhtenä esimerkkinä kouluopetuksen suomettumisesta 1970-luvulla, mutta käytännössä opetuskokeilun merkitys oli vähäinen. Itse opetusmonistetta mielenkiintoisempina onkin pidetty sen aiheuttamia reaktioita.[4]

Sen sijaan vuonna 2016 Jari Leskisen julkaiseman tutkimuksen mukaan kokeilu oli aiemmin tiedettyä laajempi ja sen takana oli itse opetushallituksen pääjohtaja Erkki Aho. Leskisen mukaan kokeilu oli yhdistetty uuden opetussuunnitelman, Pops-80:n, valmisteluun ja tarkoituksena oli integroida marxilainen ajattelu jokaiseen oppiaineeseen. Pirkkalan monisteen taustalla oli tutkia, miten psykologien ohjaamana oppilaille olisi muodustunut sosialistinen persoonaallisuus, eli marxilais-leninistinen maailmankuva olisi kehittynyt maailmankatsomukseksi ja johtanut oppilaiden aktiiviseen toimintaan sosialismiin siirtymisen hyväksi.[5] Erkki Aho kiisti Leskisen väitteet ja piti niitä opetusministeri Reino Oittisen muistoa loukkaavina. Aihetta käsittelevässä Seura-lehden artikkelissa Leskisen teorian kuvataan sisältävän ajatuksia salaliitosta, jonka tarkoituksena olisi ollut Suomen yhteiskuntarakenteen kaataminen Oittisen johdolla. Leskinen ei haastatellut Ahoa kertaakaan kirjaansa varten.[6]

Peruskoulu-uudistukseen kohdistuneesta vastustuksesta väitelleen Ville Okkosen mukaan monistekohua koskevat käsitykset ovat nykyään jopa yksipuolisempia kuin 1970-luvulla. Pirkkalan monistetta on pidetty seurauksena vuoden 1966 käänteestä Suomen sisäpolitiikassa sekä osoituksena koulu-uudistuksen pyrkimyksestä sosialistisen ihmisen kasvattamiseen. Yksityisoppikoulujen liiton tiedotteessa jäsenkouluille vuonna 1975 varoitettiin ”ruotsalaisen ajattelun” rantautumisesta Suomeen.[7]

PETO-ryhmän kokoonpanoMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1976, s. 48. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-02085-4.
  2. Agricola, Suomen historiaverkko – Pirkkalan monisteesta. Viitattu 29.3.2012.
  3. a b Alenius, Arsi: Pirkkalan koulumoniste levitti vasemmistolaista historiakäsitystä (sisältää videon 21.4.1975 lähetetystä A-Studiosta) Elävä arkisto. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 2.1.2013.
  4. a b c Andres Küng: Mitä Suomessa tapahtuu, s. 273−274. Helsinki: Kirjayhtymä, 1976. ISBN 951-26-1226-7.
  5. Himberg, Petra: Uusi tutkimus esitti Pirkkalan koulukokeilulle vaiettuja mittasuhteita Yle. 30.9.2016. Viitattu 10.9.2019.
  6. Saari, Miia: Dosentti heittäytyi poliitikoksi: Leimasi kirjassaan maanpetoksen valmistelijaksi kouluhallituksen ex-pääjohtajan Seura. 6.10.2016. Viitattu 7.9.2020.
  7. Okkonen, Ville: Peruskoulua vastaan – yksityisoppikoulut ja yhteiskuntajärjestys 1966–1975. Turku: Turun yliopisto, 2017. ISBN 978-951-29-6973-9. Teoksen verkkoversio.
  8. Sanomalehti Ilkka. s. 20. 23. kesäkuuta 2016.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Leskinen, Jari: Kohti sosialismia! Pirkkalan peruskoulun marxilainen kokeilu 1973–75. Helsinki: Siltala, 2016. ISBN 978-952-234-326-0.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Peruskouluopetuksesta piti tulla marxilaista – uutta tietoa kohutusta Pirkkalan koulukokeilusta. Yle 5.5.2016.
  • Pirkkalan moniste. Agricola-Suomen historiaverkon julkaisusarja osa 3. (Vuonna 2006 julkaistu digitoitu versio monisteesta. Päivitetty kesäkuussa 2016 parempilaatuisella kopiolla, jolloin myös julkaisuun lisättiin Heikki Eskelisen laatima saatekirje Pirkkalan monisteeseen)
  • Ylinen-Luopa, Taru: Politiikka ja hallinto oppikirjamuutoksen taustalla: Neuvostoliiton kuvaus Otavan 8. peruskoululuokan historian oppikirjoissa 1970-luvulla. pro gradu tutkielma, Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto. T. Ylinen-Luopa, 2015. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.5.2016).