Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki

Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki (SYT) on suomalainen elinkeinoelämän perustama ja rahoittama säätiö, joka tuki salaista kommunismin vastaista työtä kylmän sodan aikana Suomessa.

Perustaminen

SYT:n perustivat antikommunistiset asevelihenkiset porvarispiirit 8. toukokuuta 1952. Sitä perustamassa olivat vuorineuvos Ralph Erik Serlachius, varatuomari Tapani Virkkunen, varatuomari Ukko Kivi-Koskinen ja Suomen pankin osastopäällikkö Keijo Alho. Säätiö perustettiin L. A. Puntilan suosituksesta, ja sen valtuuskuntaan kuuluivat Matti Virkkunen ja A. I. Virtanen. SYT:n toiminnanjohtajana oli vuoteen 1974 Osmo Kupiainen.

Toiminta kylmän sodan aikana

Vuonna 1950 epäilyt kommunistien salahankkeista, kuten soluttautumis- ja vakoiluaikeista elivät voimakkaina poliittisten päättäjien mielissä ja vaikuttivat heidän toimiinsa. Kylmän sodan syttyminen oli heikentänyt kommunismin kannatusta Länsi-Euroopassa, mutta Suomessa se oli juurtunut syvälle. Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) kannatusta vuoden 1951 eduskuntavaaleissa pidettiin todisteena tästä.

SYT:n toiminta-ajatuksena oli heikentää SKDL:n kannatusta lyömällä kiilaa sen ja Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) väliin. Tärkeää oli myös varmistaa sosiaalidemokraattien vahva asema ammattiyhdistysliikkeen johdossa. SYT:n tärkein toimintamuoto oli suomalaisten kommunistien toimia koskevien raporttien ja kommunistien nimiä sisältäneiden mustien listojen laatiminen työnantajille ja luotetuille yhteiskunnallisille vaikuttajille. Lisäksi se tuki SKDL:ää vastaan suunnattuja äänestysaktiivisuuskampanjoita vaalien yhteydessä. SYT teetti 1950- ja 1960-luvuilla yhteiskuntatieteellistä tutkimusta kommunismin kannatuksen perustasta ja pyrki soveltamaan tuloksena saatua tietoa käytäntöön tämän kannatuksen alentamiseksi. Yrittäessään hajottaa kommunistien rivejä säätiö tuki taloudellisesti esimerkiksi Jarno Pennasen 1960-luvulla julkaisemaa Tilanne-lehteä. Varoja käytettiin 1960-luvun puolivälissä myös keskustapuoluetta kannattaneiden lestadiolaisjärjestöjen kautta kommunismin torjuntaan. 1950–1960-luvuilla SYT pyrki estämään vasemmistolaisten pääsyä opettajiksi seulomalla opettajiksi pyrkiviä nuoria.

Säätiö teki tietojenhankinnassa molemminpuolista yhteistyötä Suojelupoliisin ja armeijan tiedustelun kanssa. SYT:n on sanottu olleen tietojen hankkimisessa tiedottajien avulla jopa tehokkaampi kuin Supo itse. Sen toimistokin oli Helsingin Ratakadulla vastapäätä Supon päämajaa. Säätiö oli 1970-luvulle saakka myös yksityistä tiedustelua harjoittaneen Puskalan toimiston tärkein rahoittaja ja pääasiallinen linkki sen ja Supon välillä. Supo luovutti SYT:lle tietoja kansalaisista ja oli kiinnostunut yhteistyöstä vielä 1980-luvun lopullakin. Säätiön epäiltiin saaneen taloudellista tukea läntisiltä tiedustelupalveluilta, mutta tästä tutkijat eivät ole löytäneet todisteita. Rahoitus tuli lähinnä kotimaisilta talouselämän vaikuttajilta. SYT:n oli tarkoitus suunnata keräämänsä varat jaostoille, jotka käyttäisivät rahat harkintansa mukaan ilman raportointivelvollisuutta.

Säätiön hallitukseen kuului porvaripuolueiden johtajia.

Suurista taloudellisista uhrauksista huolimatta SYT:n kampanjat eivät sanottavasti onnistuneet ainakaan SKDL:n kannatuksen alentamisessa. Kommunisminvastainen toiminta alkoi hiljentyä 1970-luvun lopulla ja päättyi Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.

Myöhempi toiminta

Säätiö on yhä olemassa. Sillä on suuri varallisuus niin sanotussa Markkinatalouden rahastossa, jonka varoja sijoitettiin 1980-luvulla suomalaisten yritysten osakkeisiin. Rahaston sijoitusten markkina-arvo oli vuoden 2022 lopussa noin 5,75 miljoonaa euroa, josta pääosan muodostavat Helsingin pörssissä vaihdetut osakkeet. Säätiö harjoittaa vaalirahoitusta lahjoittamalla vuosittain kymmeniätuhansia euroja Pro Markkinatalous -yhdistykselle. Se tuki myös Sauli Niinistön vaalikampanjaa vuoden 2018 presidentinvaaleissa lahjoittamalla 20 000 euroa kampanjajärjestö Suomi 2024 ry:lle sekä kansanedustaja Ben Zyskowiczin elämäkertakirjan julkaisua 10 000 eurolla vuonna 2021.

Säätiön hallituksen puheenjohtajana on ollut vuodesta 2019 säätiön historiaa tutkinut Jarkko Vesikansa, joka tuli tehtävään kuolleen varatuomari Risto Piepposen tilalle. Hallituksen muut jäsenet ovat historiantutkijat Jukka Tarkka ja Markku Jokisipilä sekä etujärjestöjohtaja Timo Lappi.

Katso myös

• Maan Turva
• Suomen Aseveljien Työjärjestö
• Vapaus – Isänmaa – Aseveljeys
• SAT-VIA

Lähteet

• Jalovaara, Ville: ”Kylmä sisällissota : Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki -säätiön historia”, Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 95. Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2005. Elektra-aineisto, rajattu käyttöoikeus (PDF) (viitattu 13.1.2009).^{[vanhentunut linkki]}
• Vesikansa, Jarkko: Salainen sisällissota. Työnantajien ja porvarien taistelu kommunismia vastaan kylmän sodan Suomessa. Otava, 2004. ISBN 951-1-19679-0 Tiedote väitöksestä [arkistoitu] (viitattu 16.9.2021).

Aiheesta muualla

• Aho, Erkki: Kalajokinen vakooja Veikko Puskala erkkiaho.com. 27.07.2007. Arkistoitu 4.4.2008. Viitattu 13.1.2009.
• Vares, Vesa: Jarkko Vesikansa: ”Kommunismi uhkaa maatamme” (Kirja-arvio) Työväentutkimus. 2005. Työväenperinne ry.. Viitattu 13.1.2009.
• Koskinen, Sirpa: Kommunismia vastustanut suomalaisen yhteiskunnan tukisäätiö kurssittaa yhä lukiolaisia Kansan Uutiset 20.10.2010.
• Okkonen, Ville (2017). Peruskoulua vastaan – yksityisoppikoulut ja yhteiskuntajärjestys 1966–1975 https://www.utupub.fi/handle/10024/144092
• Okkonen, Ville (2012). Vapaan koulutuksen tukisäätiön perustaminen ja yhteiskunnallinen muutos. Kasvatus & Aika, 6(3). https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68329
• Suutarinen, Sakari (2008). Vapaan koulutuksen tukisäätiö – koulukasvatuksen, opettajankoulutuksen ja tutkimuksen näkymätön vaikuttaja 1973–1991. Kasvatus & Aika, 2(2). https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68156